Jari Vilén /kok:
Arvoisa herra puhemies! Eilen tulleiden tietojen mukaan Euroopan
unioni on keskeyttänyt Euroopan sosiaalirahaston maksatukset
Pohjois-Suomelle johtuen siitä, että komissio
kokee epäluottamusta suomalaiseen tapaan valvoa näitä miljardeja.
He katsovat, että ne valuvat täysin kelvottomiin
kohteisiin. Tämä on äärettömän
huolestuttava tieto tuhansille ihmisille, jotka ovat näiden
ohjelmien puitteissa joko suoraan työssä tai välillisesti
työllistettyinä. Kysyisin asianomaiselta valtioneuvoston
jäseneltä:
Mitä valtioneuvosto on tekemässä,
jotta tämä luottamuspula voitaisiin korjata?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys
tästä meidän hallintojärjestelmästämme,
joka on hyväksytty Euroopan unionissa, silloin kun liikkeelle
on lähdetty, samoin ohjelmien yhteydessä. Eli
kysymys on siitä, että jos ministeriö osoittaa,
niin kuin nyt tässä Lapin tarkastuksessakin esimerkiksi
on todettu, että me osoitamme, Pohjois-Suomen tavoite 1
-ohjelmasta työministeriölle tietyt rahat käytettäväksi,
niin meidän hallintokulttuuriin ei kuulu eikä meillä ole
oikeutta tarkastaa sitten sisäasiainministeriön
toimesta työministeriön päätöksiä,
mitä he ovat tehneet, miten siellä on menetelty,
koska me luotamme, että asianomainen ministeriö tuntee
parhaiten asian. Nyt tarkastajat, jotka eivät tunne suomalaista
hallintojärjestelmää, ovat edellyttäneet,
että meidän pitäisi tarkastaa kaikkien
toisten ministeriöiden edesottamukset, jotta olisi luotettava
tämä hallinto. Meidän lähtökohtamme
on ollut (Puhemies koputtaa) ja tulee olemaan jatkossakin, että suomalainen
hallinto on luotettava, ja tätä menettelyä pitää voida
jatkaa.
Jari Vilén /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy tunnustaa, että kuulostaa äärettömän
huolestuttavalta, jos yli kymmenen vuoden jäsenyyden jälkeen
Euroopan unioni ei vieläkään ymmärrä suomalaista
hallintokulttuuria. Olemme ilmiselvästi epäonnistuneet
viestittämään sitten sen, miten Suomessa
toimitaan, vai onko se niin, että tarkastajat ovat vaan
sitä mieltä, että myös meidänkin
järjestelmässä on syytä kehittää tarkastustoimintaa?
Saamieni tietojen mukaan tämä moite kohdistuu
erityisesti juuri sisäasiainministeriön toimintaan
ja ministeriöiden keskeisen koordinaation puutteeseen.
Johtuuko tämä siitä myös, että meillä on
ollut paljon kysymyksiä koko te-keskusjärjestelmän
jatkosta ja tulevaisuudesta ja toiminnasta?
Aikooko hallitus puuttua selkeästi tähän
ministeriöiden välisen koordinaation puutteeseen, joka
nyt näin konkreettisella ja kärjekkäällä tavalla
on tullut esille?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Mehän olemme sillä tavalla hallintoviranomainen,
että ne rahat kuuluvat tavoite 1 -ohjelmassa myöskin
Esr:n osalta sinne Pohjois-Suomen ohjelman alaisuuteen ja osoitamme
sitten esimerkiksi työministeriön käyttöön
tietyn määrärahan. Kysymys on minun käsittääkseni
siitä, mikä selvenee varmaan, että kun Euroopan
unionillekin tulee uusia tarkastajia ja he perehtyvät ja
lukevat EU-säännöksiä, niin
heidän käsityksensä mukaan tarkastusketju
ei toimi. Me olemme eri mieltä. He ovat esimerkiksi Lapissa
tutkineet 20 erillistä rahoitustapausta ja todenneet, että niiden
suhteen heillä ei ole mitään huomauttamista,
vaan ainoastaan sen suhteen, että pitäisi olla
heidän mielestään aukoton ketju. Me luotamme
toiseen suomalaiseen viranomaiseen ja katsomme, että tällainen
byrokratian rakentaminen on täysin tarpeetonta.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Tarkastajia kyllä riittää kalastajille.
Nimittäin kuulin viime viikonloppuna, että Oulujärvellä trooliveneitä oli
tarkastettu neljän tarkastajan voimin. 180 kilometrin päästä he
olivat sinne tulleet ja sitten käskeneet lyhentää vähän
niitä trooliveneitä. Eli kysyn, mitä järkeä tässä on.
Näissä asioissa tuntuu kyllä tarkastus
pelaavan ja aivan pieniin ja ihan käsittämättömiin
esityksiin sitten tullaan siinä, kun Oulujärvelläkin
sopivat aivan hyvin ne veneet kulkemaan, olivatpa ne 20 senttiä tai
40 senttiä lyhyempiä tai pidempiä. Eli
kysyisin:
Onko tässä tarkastustoiminnassa näissä asioissa
enää mitään järkeä,
koska nämäkin kalastajat joutuvat lopettamaan
toimintansa näitten takia?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Kyllä nämäkin tarkastajat
olivat tulleet Hollannista ja Belgiasta, elikkä pitkä matka
heilläkin oli ollut. Mutta se kuuluu tietysti luonteeseen,
että tarkastetaan. Jos ajatellaan seuraavaa rakennerahastokautta,
niin mehän olemme sillä tavalla muuttamassa, että tämä tarkastusjärjestelmä,
joka on nykyään ministeriökohtainen,
tulee yhden ministeriön alaisuuteen ja tällä tavalla
keskittyy meidän kotimaassamme tietyllä tavalla.
Mutta myöskin se asia kannattaa todeta, että selvitysten
mukaan Suomessa näitä väärinkäytöstapauksia
on Euroopan mittakaavassa erittäin vähän,
ja toinen asia, että meillä rakennerahastojen
maksatukset toimivat erittäin nopeasti verrattuna eurooppalaiseen
käytäntöön, elikkä meillä kuitenkin
toimii tämä järjestelmä hyvin.
Pidän sitä myöskin kyllä luotettavana.
Suomalainen virkamiesmoraali ja ammattitaito on erittäin
korkea.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tuen tietysti kollegani todistusta tässä edellä,
ja kysymykseen siitä, miksi kymmenen vuoden aikaan ei ole
opittu luottamaan tähän: Paradoksihan tässä on
se, että tällaiseen järjestelmään
komissiossa on luotettu näiden vuosien aikaan. Kysymys
on nyt vaan siitä, että — jos otan omasta
ministeriöstä esimerkin — jos meillä toteutetaan
vaikka Eakr:n mukaisia hankkeita käytännössä,
maksatus tulee KTM:n kautta, niin kun siitä tehdään
selvitys sitten komissiolle, niin tämän uuden
tulkinnan mukaan tämä nyt merkitsee sitä,
ettei riitä, että KTM antaa selvityksen siitä,
miten tämä menettely on hoidettu, vaan siitä pitäisi
saada vielä Suomesta tämän hallintoviranomaisen
elikkä sisäasiainministeriön lausunto.
Tällaiseen päällekkäiseen byrokraattisuuteen
tämä vie, se on ihan totta. Meidän kannattaa
viestiä komissiolle, mikä on meidän ja
mikä on koko EU:n kannalta järkevää,
ja palauttaa käytäntö siihen, mitä se
oli vähän aikaa aikaisemmin.