4) Laki sairausvakuutuslain 4 luvun 7 §:n muuttamisesta
Anne Huotari /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt näyttää olevan
vasemmistoliiton lakialoitteiden päivä tänä päivänä.
Olen tehnyt lakialoitteen sairausvakuutuslain 4 luvun 7 §:n
muuttamisesta, ja asiahan koskee terveydenhuollon matkakustannuksia.
Monella paikkakunnalla jo kunnan sisällä lähimpään
terveyskeskukseenkin on useita kymmeniä kilometrejä matkaa.
Tällä hetkellä yhdensuuntainen omavastuu
on 9,25 euroa. Kun matka joudutaan kuitenkin tekemään
kahteen suuntaan, se tarkoittaa jo 18,5 euron matkakustannuksia
omavastuun piirissä kerralla.
Matkakustannusten omavastuitahan Kelan sairausvakuutuskorvauksissa
nostettiin silloin 90-luvun lamankorjaustalkoissa. Nyt minun mielestäni,
kun 2000-luvulla on pystytty hieman palauttamaan niitä vaikeimpia
leikkauksia, mitä silloin on tehty, tämä sairausvakuutuksen
omavastuu matkakuluista on yksi sellainen, jota pitäisi ehdottomasti
pienentää. Tässä lakialoitteessani ehdotankin
omavastuun puolittamista, laskemista 4,6 euroon. Se helpottaisi
huomattavasti näiden ihmisten elämää,
jotka sitten kuitenkin joutuvat vuoden aikana useita kertoja käymään
lääkärissä, sairaalassa, ja
kuntoutustakin tämä koskee. Nyt erityisesti, kun
on käyty yhteiskunnallista keskustelua siitä,
että näitä terveyspiirejä pitäisi suurentaa,
matkakustannukset yhä vain nousevat ihmisillä.
Samoin kun on keskusteltu siitä, että erikoissairaanhoitoakin
pitäisi olla harvemmissa paikoissa ja se pitäisi
keskittää, niin se tulee lisäämään
myöskin asiakkaiden matkakustannuksia.
Nythän meillä on ongelmana se näissä terveydenhuollon
kustannuksissa asiakkaan näkökulmasta, että on
kolme erillistä maksukattoa: on terveydenhuollon maksukatto,
sitten on matkakulujen ja lääkekulujen maksukatto.
Alkuvuodesta, kun nämä katot eivät ole
vielä täyttyneet, täytyy kyllä olla
tosissaan tiukka talous näillä henkilöillä,
joilla monilla Kelastakin saamieni tietojen mukaan esimerkiksi juuri
näinä aikoina täyttyvät nämä katot.
Erityisesti vanhemmat ihmiset eivät kyllä kovin
herkästi lähde toimeentulotukiasiakkaiksi sen
vuoksi, että heidän terveydenhuoltokustannuksensa
ovat isoja. Käytännössä se tarkoittaa,
että sitten säästetään
ruuasta tai niistä lääkkeistä,
ei osteta kaikkia lääkkeitä, mitä on,
ja kun se matka on kuitenkin pakollinen tehdä, omavastuu
käy kovin isoksi.
Isosta summasta tässä loppujen lopuksi ei
ole kysymys, vaikka tietenkin se valtion budjettiin tulee jonkun
verran vaikuttamaan. Mutta kun tällä hallituksella
on näyttänyt olevan rahaa veronalennuksiinkin
miljarditolkulla, niin eiköhän näille
sairaillekin voisi jotakin helpotusta vähän antaa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Huotari puhui täyttä asiaa,
ja samoin tämä itse aloite on täyttä asiaa.
Kannatan sitä lämpimästi.
Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota
tähän samaan asiaan läheisesti liittyvään
toiseen ongelmaan. Kun laki hoitotakuusta tai laki hoitoonpääsyn
turvaamisesta, kuten se hienosti kuuluu, säädettiin
ja samanaikaisesti käsiteltiin sairausvakuutuslain kokonaisuudistusta,
kiinnitin huomiota valiokunnassa siihen, että jos sairaanhoitopiirit
eivät pysty tarjoamaan riittävästi hoitoa,
niin potilaalla on oikeus hakea sitä toisesta sairaanhoitopiiristä,
yksityissektorilta tai jopa ulkomailta. (Ed. Huotari: Sairaala osoittaa!) — Tai
itse asiassa siis sairaala osoittaa potilaan hakemaan sitä sieltä. — Samanaikaisesti
kuitenkin sairausvakuutuslain uudistuksessa ei edelleenkään
muutettu sitä pykälää, jossa
todetaan, että ulkomailta hankitusta hoidosta matkakuluja
ei korvata.
Nyt on alkanut ilmetä tapauksia, että sairaanhoitopiirit,
kun eivät enää pysty Suomesta osoittamaan
hoitoa, ovat osoittaneet sitä ulkomailta, mutta potilaat
eivät tietenkään voi sinne lähteä, useimmiten
tietenkään siksi, etteivät he halua lähteä ulkomaille,
mutta eivät myöskään tietysti siksi,
että ei kukaan tavallinen suomalainen pysty korvaamaan
niitä matkakuluja, joita syntyy lähtiessä hakemaan
hoitoa esimerkiksi Sveitsistä. Periaatteessa tämä tietysti
kuuluisi sairaanhoitopiirin korvattavaksi, mutta kun sekään
ei nyt näy tapahtuvan, niin tässä on
kohtuullinen ongelma.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Huotarin lakialoite on todella
kannatettava, kun tiedän omalta paikkakunnaltanikin sen, mikä tulotaso
esimerkiksi vanhemmalla väestöllä on
tällä hetkellä, joka sairastaa aika paljon. Suuri
osa on pelkällä kansaneläkkeellä,
koska siihen aikaan, kun he olivat aktiivi-iässä,
mitään työeläkejärjestelmiä ei
ollut. Kun he joutuvat turvautumaan kuljetuksiin, sanotaan nyt esimerkiksi
omalta paikkakunnaltani, keskussairaalaan Seinäjoelle,
niin kyllä kieltämättä täytyy
sanoa, että kun silloin tällaisen omavastuuosuuden,
joka tällä hetkellä on 9,25 euroa, edestakaisin
joutuu suorittamaan, niin merkitystähän sillä on
joka tapauksessa. Minun mielestäni olisi järkevää sillä tavoin,
että ihmiset voisivat turvautua kuitenkin hoitoon hakeutumiseen
silloinkin, kun tulot ovat pienet, eikä tarvitsisi pelätä sitä,
pystyykö sen omavastuuosuuden maksamaan.
Kun ed. Huotari sanoi siitä, että tämä vanhempi
väestö ei halua kyllä oikein herkästi
turvautua mihinkään toimeentulotukihommaan, koska
he sanovat, että he ovat pärjänneet,
he ovat rakentaneet tämän maan, he eivät
halua mitään tukia, jotka on veroilla kerätty,
niin se on asennekysymys tietysti, oikeus heillä on tukeen,
ja minun mielestäni heidän pitäisi sitä hakea,
mutta kaikki eivät sitä vain tee.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa totean,
että ed. Huotarin ja vasemmistoliiton ryhmän perustelut
olivat kyllä varsin vakuuttavat. Itse asiassa kehitys on
jo mennyt esimerkiksi Oulussa siihen, että päivystyspoliklinikka
on Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja jostakin sieltä asti,
missä varapuhemies, joka johtaa tätä puhetta
nyt, asuu, siitä kunnasta saakka, päivystyspoliklinikalle
kiikutetaan asiakkaita. Elikkä on siirrytty aivan hurjaan
menettelyyn jo nyt, ja siinä katsannossa tämänlaatuiset ratkaisut
ovat tästä ajasta. Näinhän sen
täytyy juuri olla. Elikkä jos sanoo a:n, niin
joutuu sitten myöskin yhteiskunta sanomaan b:n.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Laki sairausvakuutuslain 4 luvun 7 §:n
muuttamisesta on ihan hyvä aloite, ja ed. Huotari on tehnyt
hyvän aloitteen. Se on joka puolella Suomea se tilanne,
mitä ed. Pulliainen täällä kuvasi.
Hoitomatkat pitenevät. Keski-Suomessakin, mistä olen,
puhutaan, että 150 kilometriäkin on päivystyksiin,
missä ihmiset joutuvat käymään.
Mutta tämä tuntuu hurjalta, jos näin
on, että ihmisiä pakotetaan maan rajojen ulkopuolelle,
jos eivät sairaanhoitopiirit pysty hoitoa takaamaan. Näinkö sitten
viedään Viroon ja siellä aletyönä tehdään nämä hommat?
Ei tällaiseen pidä kyllä suostua, eikä tällaista
pidä sairaanhoitopiirien järjestää. Kyllä tämä on
varmaan suomalaisten ja eduskunnan tahdon vastaista.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Vaikka hoitotakuun matkakustannukset vain
sivuavat tätä aihetta, niin siitähän
on päätetty ihan selkeästi, että ne
kuuluvat sairaanhoitopiirille. Mutta se ei tunnu olevan kyllä ihan
selvää kansalaisille, joten tästä pitäisi
kyllä varmasti vähän enemmän vielä informoida.
Siinähän voi käydä niin, että joku
onneton vielä ne maksaa, kun joutuu toiselle paikkakunnalle,
kun oma sairaala ei pysty sitä hoitoa tarjoamaan. Siinä mielessä tiedotus
olisi paikallaan.
Keskustelu päättyy.