Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa todetaan sanatarkasti: "Harjoitettava maatalouspolitiikka turvaa aktiivitilojen toiminnan kannattavuuden, viljelijöiden nousevan" — siis nousevan — "tulokehityksen ja mahdollistaa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintarvikkeiden tuotantomäärien säilymisen nykytasolla. - - Maataloutta kehitetään perheviljelmäpohjaisena tavoitteena tuottavuuden nostaminen ja elinkeinon, kilpailukyvyn paraneminen." Näin optimistisesti ohjelmassa.

Mutta mikä on tämän päivän tilanne? Yhä useamman tilan ulko-ovella kolkuttaa ulosottomies, ja talonpoikien konkurssejakin on jo nähty. Talonpoikien ahdistus on suuri.

Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä lyhyesti:

Katsooko vastuuministeri, että hallitusohjelman talonpoikia koskettava kannattavuuslupaus on toteutunut, kun tuolla niin sanotulla kentällä keskustapuolueenkin tukijoukot valistavat, että keskustapuolue on ainut talonpoikien turva?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kohta on siltä osin toteutunut, kun on kysymys esimerkiksi 141 ja 142 artiklan mukaisten kansallisten tukien jatkosta ja neuvotteluista, ja yleensä tukipolitiikan puolella hallitus on hoitanut tehtävänsä mielestäni ihan kunnolla.

Ainoa, mikä nyt todella pettää, on markkinat. Suomessa on sama ongelma kuin eräissä muissakin EU:n jäsenmaissa, että markkinoilta saatava tuottajahinta ei seuraa lainkaan sitä kehitystä, mikä on tuotantopanosten hinnoilla. Tuotantopanosten hintojen nousut eivät mitenkään välity tuottajahintaan, ja siihen yhtälöön ei hallitus suoraan voi vaikuttaa. Sen sijaan EU:n maatalousministerineuvostossa komission kanssa yhteistyössä meillä on pöydällä sopimusmalli muun muassa siitä, että jatkossa tuottajien neuvotteluvoimaa vahvistetaan ja tuottajat voisivat sitten vahvemmalla neuvotteluvoimalla markkinoilta neuvotella itselleen parempaa tuottajahintaa.

Tässä kysymys on mitä suurimmassa määrin markkinoiden toiminnasta, ja Suomessa on siltä osin ongelmia. Meillä siinä ketjussa on (Puhemies: Minuutti!) hyvin vahvoja toimijoita, ja silloin se ketjun arvonlisä ei jakaudu oikeudenmukaisesti.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lupaukset ovat hyviä, ja uskon, että ministeri on ihan todella yrittänyt viedä näitä asioita eteenpäin EU:ssa, mutta realiteetti vaan on jokapäiväisessä elämässä valitettavaa tuolla provinssissa.

Arvoisa puhemies! Lehdistä luin, että — en tiedä, onko väärin sanoa, että lähes polvet ruvella — on saatu nyt EU:lta lupaus 22 miljoonan euron valtiontukeen viljelijäväestölle. Nythän ainakin lehtitietojen mukaan tätä tukea voivat hakea kaikki alkutuotannon viljelijät, joilla on ollut taloudellisia vaikeuksia ennen heinäkuun alkua 2008. Kysyisin arvoisalta ministeriltä:

Mitä tarkoittavat ainakin lehtitiedoissa olleet ehdot vakavaraisuusehtojen edellytyksistä? Ovatko ne hehtaarimääriä vai eläinlukumääriä? Ei kai tässä nyt taas olla lähtemässä siihen, että tuetaan vain suurtilallisia? Eikö nyt olisi jo aika suosia, ja tulkita myös hallitusohjelman mukaisesti, perheviljelmiä?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hallitus on tukenut perheviljelmiä. Otan vaan yhden päätöksen esille. Mehän teimme viime vuoden joulukuussa ratkaisun siitä, että maidon kansallista tukea ei makseta kuin noin 300 lehmän navetoille, ei 1 000 lehmän navetoille, eli yli 300 lehmän nautapuolella raja on 700 eläinyksikköä. Eli kyllä me olemme näitä päätöksiä tehneet, joilla nimenomaan perheviljelmäpohjaista maataloutta halutaan tukea.

Meillä on nyt jaossa kaksikin asiaa. Noin 4,8 miljoonaa euroa on EU:n maitokriisiraha, joka on menossa valtioneuvostoon ensi viikolla. Se on noin 0,3 senttiä maitolitraa kohti, ja se jaetaan jokaiselle tilalle.

Sitten siinä tuessa, mistä ed. kysyi, tämä 22 miljoonaa euroa, ei ole mitään tekemistä sillä, mikä on tilakoko, vaan se jaetaan velkojen ja liikevaihdon suhteessa ja investoineille tiloille. Ei ole tilakoko rajana vaan velka suhteessa tilan liikevaihtoon, ja sitten sen päälle tulee lisäprosenttia investoinneista.