Täysistunnon pöytäkirja 58/2012 vp

PTK 58/2012 vp

58. KESKIVIIKKONA 30. TOUKOKUUTA 2012 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta

 

Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Siinä ehdotetaan pidennettäväksi opintorahan ja asumislisän vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa kahdella kuukaudella toukokuun loppuun asti. Valiokunta piti tätä muutosta erittäin tärkeänä, koska se helpottaa useiden tuhansien opiskelijoiden tilannetta joka vuosi. Muutos parantaa opiskelijan mahdollisuuksia seurata tulojaan, ja hän kykenee palauttamaan liikaa maksetun tuen ihan vapaaehtoisesti määräaikaan mennessä helpommin, kun sitä määräaikaa nyt on pidennetty. Tämä vähentää näitä takaisinperintöjen määriä, ja myöskin, kun takaisinperintöihin liittyy todella korkea 15 prosentin korotus, se helpottaa opiskelijoitten tilannetta, että pystyy arvioimaan omien tulojensa kehitystä vuoden aikana.

Toinen muutos, mitä tässä on esitetty, on se, että kun kaksiportainen tutkintorakenne on meillä olemassa, niin se huomioidaan tulovalvonnassa ja tuen tarkistamisessa siten, että valvonnassa enimmäistukiajassa valmistumisena pidetään vasta maisteriksi valmistumista, kun kyseessä on yliopistossa suoritettu tutkinto.

Valiokunta muutti yhtä pykälää siten, että haluttiin säilyttää lukiokoulutuksen osalta opintotuen myönnettävyys kesä-, heinä- ja elokuun ajaltakin siten, että säännös lukio-opintoihin myönnettävän opintotuen enimmäismäärästä yhdeksäksi kuukaudeksi säilytettiin edelleenkin mutta että ei haluttu rajata näitä myöntämiskuukausia pois kesältä. Valiokunta piti tätä mahdollista kesärajoitusta epäoikeudenmukaisena: se olisi asettanut toisen asteen opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan, koska ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoilla on mahdollisuus kesäopintoihin ja -opintotukeen, mutta lukiokoulutuksessa tätä ei olisi. Tällainen kaavamainen kesäkuukausien poissulkeminen olisi siis ollut erittäin epäoikeudenmukaista, ja siksi halusimme säilyttää tämän muotoilun tässä uudessa esityksessä nykyisen muotoisena.

Valiokunta myöskin korosti, että opintotukijärjestelmää pitää kehittää edelleenkin. Se on tällä hetkellä vielä sekava ja osin vaikeaselkoinenkin. Iloitsemme siitä, että vuonna 2014 saadaan indeksisidonnaisuus tähän opintotukijärjestelmään, mutta paljon meillä on tässä opintotukijärjestelmässä vielä parannettavaa ja korjattavaa. Niistä asioista valiokunta keskusteli paljon ja hartaasti, ja niistä on myöskin kirjoitettu mietintöön osia.

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö oli yksimielinen.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys opintotukilain muuttamisesta on oikeansuuntainen. Opintorahan ja asumislisän vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidentäminen kahdella kuukaudella eli maaliskuun lopusta toukokuun loppuun on perusteltu. Muutos parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia seurata tulojaan ja palauttaa mahdollisesti liikaa maksettu tuki vapaaehtoisesti määräaikaan mennessä. Verohallinto lähettää viimeiset esitäytetyt veroilmoitukset huhtikuussa, joten vapaaehtoisen palautusajan pidentäminen toukokuun lopulle on aiheellista.

Mikäli opiskelija ei palauta liikaa maksettua tukea määräaikaan mennessä, korotetaan takaisinperittävää summaa 15 prosentilla. Esimerkiksi vuonna 2007 opintotukea perittiin takaisin 38 000 opiskelijalta. Vuonna 2008 opiskelijoiden omien tulojen tulorajaa nostettiin 30 prosentilla, mikä vaikutti takaisinperintöjen vähentymiseen. Vuonna 2010 opintotukea perittiin takaisin enää 24 500 opiskelijalta. Takaisin perittävä summa oli kyseisenä vuonna keskimäärin 1 044 euroa, mistä korotus oli yli 150 euroa.

Hallituksen esitys on siis opiskelijoiden asemaa helpottava. Tosiasia kuitenkin on, että opintotukijärjestelmää on syytä yksinkertaistaa, sillä nykyinen malli koetaan vaikeaselkoiseksi ja turhaa byrokratiaa aiheuttavaksi. Noin 25 000 takaisinperinnän tekeminen on käytännössä tuottamatonta työtä, jota ei tarvitsisi edes tehdä.

Opintotuen tulisi olla kannustava, ja toisaalta työuria pitäisi pidentää myös alkupäästä. On hyvä muistaa, että opintojen ohessa töitä tekevä opiskelija on jo työmarkkinoiden käytössä. Parhaassa tapauksessa työ tukee opiskelua helpottaen valmistumisen jälkeistä sijoittumista työmarkkinoiden käyttöön.

Lain 17 §:n mukaan opiskelijalla voi olla kalenterivuodessa opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja eli niin sanottua vapaata tuloa. Ihmettelen sitä, miksi tälle tulolle pitää asettaa jokin yläraja, varsinkin silloin, jos se on työnteolla ansaittua ja jos opinnot etenevät normaaliaikataulussa. Nyt opiskelijat pakotetaan seuraamaan työtulojaan ja Kansaneläkelaitos velvoitetaan tekemään takaisinperintää. Tällainen byrokraattinen näennäispuuhastelu ei ole kansantalouden kannalta mitenkään perusteltua. Vapaan tulon rajan poistaminen kokonaan lopettaisi myös keskustelun kohtuuttoman kovaksi koetusta 15 prosentin takaisinperintäkorosta.

Onneksi kuitenkin hallitus on päättänyt toteuttaa opintotukeen kustannusneutraalin uudistuksen, joka astuu voimaan vuoden 2014 alusta. Esimerkiksi opintotuki sidotaan indeksiin, ja se on askel parempaan suuntaan. Uudistuksen päätavoitteena on lyhentää valmistumisaikoja parantamalla opintotuen kannustavuutta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä opintotukea ei olisi myönnetty lukiokoulutuksessa kesä-, heinä- ja elokuille. Valiokunnassa päädyimme kannustavampaan ja itseohjautuvampaan malliin, joka mahdollistaa myös kesäopinnot. Tämä auttaa merkittävästi esimerkiksi liikuntalukioissa opiskelevia tai lukuvuoden aikana sairaana olleita ottamaan muut kiinni opinnoissa. Annetaan opiskelijan vapaasti valita käytettävissä olevat yhdeksän tukikuukautta kannaltaan sopivimmalla tavalla. Yhteiskunnan ohjausta tässä asiassa ei tarvita.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Opintotuki on asia, joka aina puhututtaa, keskusteluttaa, ja erityisesti, kun siitä on omakohtaista kokemusta, mitä opintotuki vaikuttaa omaan arkeen, niin sitä suuremmalla syyllä se nostattaa puheenaihetta. Omista opinnoistani, valmistumisesta, on nyt aikaa noin kuusi ja puoli vuotta, ja silloin nämä opintotukiasiat koskettivat erityisesti henkilökohtaisesti. Sen jälkeen on joitakin parannuksia tapahtunut, mutta vielä työ on kesken, ja siihen on jatkossakin keskityttävä ja parannuksia saatava.

Tällä hetkellähän toisen asteen opintotuki on enintään 246 euroa kuukaudessa ja korkeakouluopiskelijoilla enintään 298 euroa kuukaudessa, asumislisä on enintään 201 euroa 60 senttiä kuukaudessa. Tästä kun lasketaan, niin jos on korkeakouluopiskelija, yhteensä sillä opintotuella ja asumislisällä saatavat tulot ovat hieman alle 500 euroa eli 499 euroa 60 senttiä. Tämän lisäksi opintolainan valtiontakausta on siis saatavissa 300 euroa kuukaudessa, joten opiskelijalla lainan kanssa yhteen saadut tulot voivat nousta sinne noin 800 euroon.

Ongelmia kuitenkin on edelleen. Vanhempien tulot vaikuttavat toisen asteen opiskelijoiden opintorahoihin alle 20-vuotiailla ja asumislisään alle 18-vuotiailla sellaisilla nuorilla, jotka eivät ole avioliitossa ja ovat perheettömiä. Rajat määräytyvät vanhempien tulojen mukaan: Vanhempien, jotka ansaitsevat yli 41 809 euroa, lapsilla alkaa negatiivisesti vaikuttaa tämän opintorahan ja asumislisän saanti, asteittain, aina siihen saakka, että jos vanhemmat tienaavat 61 000 euroa, silloin ei opintorahaa ja asumislisää näille tietyille nuorille ole saatavissa. Mielestäni tämä olisi kuitenkin kehitettävä asia, koska kaikki vanhemmat eivät joko halua tukea tai muusta syystä eivät tue lapsia opinnoissa, joten tätä vanhempien tulojen merkitystä opintorahaan ja asumislisään tulisi jatkossa mielestäni tarkastella paremmin. Ei ole itsestäänselvyys, että sitä rahaa niiltä vanhemmilta tulee.

Herra puhemies! Toinen asia: opiskelijoiden omat tulot. Niin sanotut tulorajat vaikuttavat tähän opintotuen saantiin. Siihenhän tämä lakiesityskin osaltaan viittaa, kun määräaikaa opintotuen vapaaehtoisten palautusten osalta esitetään pidennettäväksi. Mutta nämä tulorajat: keskustavetoinen hallitus teki hyvän päätöksen, kun 1.1.2008 tulorajat nousivat sen 30 prosenttia. Se vei tätä asiaa oikeaan suuntaan.

Nyt kun tarkastellaan hieman tilastotietoa taaksepäin, niin vuonna 2007 31 000 opiskelijaa palautti vapaaehtoisesti opintotukia, yhteensä 38 000 opiskelijalta näitä opintotukia perittiin takaisin. Tällä tuli noin 41,9 miljoonaa euroa takaisin perittävää määrää. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat sitten niin, että 24 500 opiskelijalta näitä perittiin takaisin ja 24,6 miljoonaa euroa oli tämä perittävä summa, joten tämä selvästi kyllä vaikutti tämä keskustavetoisen hallituksen hyvä päätös, että tulorajoja nostettiin. Keskimäärin perittävä summa tällä hetkellä on se 1 044 euroa.

Mutta tämä lakiesitys, josta tässä nyt keskustellaan ja josta me pääsemme päättämään: opintotuen vapaaehtoisen palautuksen määräaikaa siis esitetään pidennettäväksi kahdella kuukaudella niin, että se tulisi sinne toukokuun loppuun asti. Tämä antaa kyllä opiskelijalle mahdollisuuksia parantaa omien tulojen seurantaa, ja siinä mielessä, kun veroilmoitukset tulee jättää silloin huhtikuun lopussa, tämä parantaa siinä mielessä opiskelijoitten asemaa. Tokihan tässä on joittenkin arvioitten mukaan verohallinnolle tulossa hieman kustannuksia, mutta se, että byrokratiaa saadaan kevennettyä, parannettua opiskelijoitten asemaa, se on kyllä hyvä puoli siinä.

Mutta mitä sitten jatkossa erityisesti? Mielestäni siitä ahkeruudesta ei saa rangaista. Minun mielestäni työnteko on sallittava opiskelijoille jatkossakin. Sen takia näihin tulorajoihin tulisi edelleen kiinnittää huomiota sen suhteen, mennäänkö vieläkin hieman liian tiukasti tämän asian suhteen ja näitten takaisin perittävien määrien suhteen. Tai toisaalta sitten — kun opiskelijoillakin on omat kulut, asuminen on kallista ja syödäkin täytyy jne. — opintotuki täytyisi määrittää sen suuruiseksi, että se täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista sillä lailla, että töissä ei tarvitsisi käydä. Mutta mielestäni se on kuitenkin hyvä asia, että työnteko on mahdollista, ja se kumminkin ihmistä kasvattaa ja kasvattaa ottamaan siitä omasta arjesta vastuuta.

Opintotukea kehitetään niin, että se sidotaan indeksiin tällä kaudella. Mielestäni se on hyvä ja kannatettava päätös, minkä hallitus on linjannut. Tietenkin vuosi 2014 hieman mietityttää: olisiko se voinut olla nyt jo aikaisemmassa vaiheessa. Mutta pääasia, että se on joka tapauksessa tulossa. Sitä voi hyvillä mielin kyllä kannattaa.

Tässä huolia tämän asian suhteen. Kehittämistä edelleen opintotukiprosessi vaatii, ja kaikki nämä esitykset, joilla sitä vain parempaan suuntaan voidaan viedä, ovat kannatettavia.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintö on hyvää luettavaa. Siinä on tehty vielä yksi hyvä parannus tuohon hallituksen esitykseen. Hallituksen esityshän lähtökohtaisesti piti sisällään merkittävänä asiana sen, että tämän vapaaehtoisen opintorahan ja asumislisän palauttamisen aika pitenee tuolla kahdella kuukaudella. Se merkittävällä tavalla helpottaa opiskelijoiden tilannetta seurata oman tulotason kehitystä ja tehdä sitten nuo takaisinmaksut ajoissa. Valiokuntahan vielä lisäksi teki muutoksen tuohon lukiolaisia koskevaan kohtaan, niin että toisen asteen opiskelijat ovat tulevaisuudessa samalla viivalla eli niin lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessa olevat voivat jatkossa käyttää ja hyödyntää myös näitä kesäkuukausia. Se ehkä kaiken kaikkiaan meidän opiskelujärjestelmässämme on sellainen asia, joka vaatii jatkossakin parantamista, niin että nuoret voisivat eri opintoasteilla entistä joustavammin hyödyntää myös näitä kesäkuukausia. Meillähän tänä päivänä käy usein niin, että yliopistotkin ovat useamman kuukauden vuodessa tietyllä tavalla kiinni, ja sitä ehkä kannattaa miettiä, olisiko mahdollista mahdollistaa joustavammin myös tuo kesäaikainen opiskelu.

Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että sivistysvaliokunta määrätietoisesti on pitänyt esillä opintotukijärjestelmän kehittämistarpeita. Oli tietysti mukava kuulla, kun edustaja Savola kehui edellisen hallituksen hyviä toimenpiteitä. Hän toki unohti kertoa sen, että keskusta oli jo siinä edellisessä hallituksessa mukana johtavana puolueena mutta silloin ei opintorahan tasokorotusta nähty tarpeelliseksi. Kun historiaa katsoo näin pitkässä aikajänteessä, niin selviää se, että opintotukea on kehitetty ja korotettu historian valossa aina eniten kokoomuksen ollessa hallituksessa. Opintotuen kehittäminen ja muun muassa opintorahan korottaminen onkin ollut kokoomukselle aina arvovalinta. Ne korotukset tapahtuivat nimenomaan niin, että kun kokoomus oli silloin 90-luvulla hallituksessa, tehtiin edellinen korotus, ja sitten 15 vuotta myöhemmin, kun kokoomus tuli 2007 hallitukseen, tuo korotus tehtiin kokoomuslaisen opetusministerin aikana, mutta, totta kai, keskusta oli siinä arvokkaana kumppanina asiaa eteenpäin viemässä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on tehnyt määrätietoisesti työtä sen eteen, että opintotukea kehitetään myös rakenteellisesti. Nyt valitettavan usein tämä on jäänyt hivenen siihen, että nämä uudistukset ovat olleet sellaista parsimista, jota teimme jo viime hallituskaudella ja joka nyt on jatkunut. Nyt toki on saatu hallitusohjelmaan kirjaus ja kehysriihessä on päätetty, että tämä rakenteellinen uudistus tehdään, ja tässä taloustilanteessa se on tarkoitus tehdä niin, että kustannusvaikutukset pysyvät neutraaleina eli tällä samalla rahalla, joka tänä päivänä käytetään opintotukeen, tulevaisuudessa tullaan myös toimeen. Tämän lisäksi hallitus on tehnyt erittäin merkittä-vän päätöksen, että vuonna 2014 opintoraha sidotaan indeksiin. Näin ollen tuo viimeinenkin etuus saadaan sitten seuraamaan elinkustannusten nousua.

Arvoisa puhemies! Itse olen kyllä edustaja Savolan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän pitää entistä määrätietoisemmin tehdä työtä sen eteen, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus tehdä työtä. Opiskelijat ovat tänä päivänä oikeastaan ainoa ryhmä tässä maassa, jota rangaistaan työn tekemisestä, ja sitä minä myöskään en ymmärrä. Minun mielestäni olisi riittävää se, että opiskelijan opinnot etenevät sovitulla tavalla, ja olen valmis itse jopa hivenen tarkastelemaan sitä opintojen etenemisvaatimusta sen varjolla tai sen kannustimen mukaan tullessa, että pystyisimme takaamaan opiskelijoille hivenen korkeamman opintotuen mutta myös mahdollisuuden tehdä työtä.

Tänä päivänä opiskelijoista toki osa, hyvin moni, joutuu tekemään työtä sen takia, että opintotukikokonaisuus ei ole niin kattava, että sillä pystyisi opiskelemaan täysipäiväisesti. En usko, että opintotukea saadaan tässä taloustilanteessa niin merkittäväksi, että se takaisi täysipäiväisen opiskelun. Sen pitää olla, totta kai, pitkän aikavälin tavoite. Mutta hyvin monet myös haluavat tehdä työtä opintojen aikana, nimenomaan sen takia, että heille kertyisi arvokasta työkokemusta siihen hetkeen, kun he valmistuvat toiselta asteelta tai yliopistosta ja lähtevät työelämään. Itse toivoisin, että voisimme poistaa nämä vapaan tulon rajat kokonaan ja ainoastaan seurata sitä, että opinnot etenevät sovitulla aikataululla.

Tässä joitain ajatuksia, joita toivon, että nyt hallituksen valmistellessa tätä rakenteellista opintotuen uudistamista otetaan huomioon. Mutta nämä uudistukset, jotka nyt ovat sivistysvaliokunnan mietinnössä ja käsittelyssä, ovat hyviä ja kannatettavia ja vievät tätä kokonaisuutta oikeaan suuntaan.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja totuttuun tyyliinsä otti kaiken kunnian omalle puolueelleen, ja suotakoon se hänelle tänäänkin, mutta muistutan vain, että kylläpä SDP:kin on ollut erinäisissä hallituksissa mukana, myös tällä hetkellä. Opetusministeri on nimenomaan juuri meidän puolueestamme, jolloin näitä hyviä esityksiä ja avauksia saattaa tulla tämänkin jälkeen.

Itse tähän asiaan. Hallituksen esitys on mitä kannatettavin, sillä kaikki ne toimet, jotka helpottavat ja edesauttavat tämän tämänhetkisen opintotuki- ja opintorahasekoilun parantamista, ovat tervetulleita. Tänään on jo kuultu moneen kertaan se, että opiskelijoilla on hankaluuksia arvioida omia tulojaan, monet joutuvat käymään töissä opintojen ohessa. Se ei ole pelkästään valinta vaan joillekin jopa pakko, jolloin tilanteita, että opintotukea joutuu maksamaan takaisin, tulee yhä useammalle nuorelle tai aikuiselle.

Perheet ja opiskelijat ovat erilaisia, ja sen takia tämä opintotukiuudistus tulisikin pikaisesti ottaa kokonaan uuteen valmisteluun ja tehdä opintotuen kokonaisuudistus, jolloin mahdollisesti nämä tulorajat saataisiin tämän päivän tasolle ja toisaalta kannustettaisiin myös opiskelijoita mahdolliseen lainanottoon. Sekään ei ole sinänsä kovin vaarallista.

Meillä kaikilla varmasti on kokemuksia myös siitä, minkälaista on maksaa takaisin opintotukia ja opintorahaa sen takia, kun on käynyt töissä ja joutunut arvioimaan väärin omat tulonsa. Tämä lakiesitys parantaa nyt takaisinmaksun mahdollisuuksia, ja yhtä lailla meillä on kaikilla kokemuksia siitä — tai ehkä ei kaikilla vaan monilla — minkälaista on maksaa opintolainaa takaisin, mutta siitä huolimatta siihen kokonaisuudistukseen täytyy myös sisällyttää lainan mahdollisuuden kannustavuus.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on opiskelijan kannalta paljon hyvää, mutta monta epäkohtaa jää vielä odottamaan seuraavaa esitystä tai lakialoitetta. Jos opiskelijan tulot ylittävät opintotuen tulorajat, niin opiskelijan kannalta on kannatettavaa, että opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräajan pidennystä on lisätty kahdella kuukaudella ja että kaksiportainen tutkintorakenne huomioidaan tulovalvonnassa ja tuen tarkistamisessa. Näitä muutoksia on odotettu, ja on myönteistä, että ne nyt saavat lainvoiman.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että opintotukilain 7 c §:n 4 momentin mukaan opintotuki voidaan edelleen myöntää ainoastaan yhdeksäksi tukikuukaudeksi lukuvuodessa. Järjestelmä ei ole riittävän kannustava, eikä se huomioi opiskelijan arkea oikeudenmukaisesti. Valiokunnan kannanotto lukiolaisten kesän opintotuen puolesta on hyvä muutosesitys tähän hallituksen esitykseen, ja yhdeksän kuukauden rajoite on kestämätön, koska opiskelijan kulut ovat kuitenkin koko kalenterivuoden mittaisia. Ongelma pahenee, kun muistetaan, että opintotukijärjestelmässä vanhempien tulot huomioidaan tuen määrässä, vaikka opiskelija asuisi itsenäisesti.

Jos opiskelijoiden halutaan valmistuvan entistä nopeammin, pitäisi opintotukijärjestelmän siihen myös kannustaa. Rajaamalla tuen yhdeksään tukikuukauteen käytännössä kuitenkin ilmaistaan, että kolme kuukautta on tehtävä jotain muuta, vaikka opiskelijalla motivaatiota ja tehtäviä koko vuoden opiskeluun riittäisikin. Päätoimisuuden kriteerin on kuitenkin täytyttävä ja suoritteita on tultava, joten ei ole edes kansantaloudellisesti järkevää sulkea opintotukea aktiivisten opiskelijoiden edestä byrokratian keinoin. Toki on huomioitava, että monissa oppilaitoksissa ja yliopistoissa ei ole opettajien palkkauksiin erillisiä määrärahoja hallituksen ehdottamien kesäopintokuukausien ja suoritteiden varalle, joten osin on opettajien hyväntahtoisuudesta ja oppilaitosten käytännöistä kiinni, voiko opiskelija todella opiskella kesäkuukausien aikana ja suorittaa mahdollisesti talvella suorittamatta jääneitä opintojaan.

Kaikkein suurin opiskelijoita rankaiseva lainkohta löytyy kuitenkin opintotuen takaisinperittävään määrään lisättävästä korotuksesta. Monenko mielestä on oikeudenmukaista periä lyhytaikaisesta saatavasta 15 prosentin korotus suhteellisen maksukyvyttömiltä opiskelijoilta, jotka mahdollisesti lainarahalla tai pienillä kesäansioillaan sitten joutuvat sen korotuksen maksamaan?

Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on pääosin kannatettava. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen tehokkaan etenemisen vuoksi on kuitenkin tärkeää, että asiat etenevät myös jatkossa, ja paljon uusia parannuksia kaivataan.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt tehtävät uudistukset opintotukilakiin ovat kannatettavia mukaan lukien valiokunnan ehdotus parantaa lukiolaisten asemaa niin, että kaikki toisen asteen opiskelijat ovat samalla viivalla. Opintotukijärjestelmä kokonaisuudessaan kuitenkin kaipaa radikaalimpaa uudistusta, jolla on kaksi kannustavuuteen kiteytyvää tavoitetta. Ensinnäkin opintotuesta on tehtävä ahkeraan opiskeluun nykyistä paremmin kannustava ja täysipainoisen opiskelun varsinkin ensimmäisinä opiskeluvuosina mahdollistava. Toisekseen työnteosta ei saa rankaista. Jos pystyy yhdistämään työnteon hyvin eteneviin opintoihin, sen pitää olla aina kannattavaa myös taloudellisesti. Nykyisin tulorajat tulevat vastaan liian helposti.

Hallitus on kuitenkin huomannut näitä opintotuen uudistustarpeita, ja hallitusohjelmaan on kirjattu, että opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Kannustankin nyt tämän uudistuksen valmisteluun ja ripeään etenemiseen.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! On erittäin kannatettavaa, että nuorille annetaan kaksi kuukautta lisäaikaa, mikä nyt on saatu tähän aloitteeseen esille. Tämä on erittäin hyvä asia. Sinänsä, jos puhutaan ylipäätään opiskelijoiden asioista, niin on totta, kuten edustaja Viitamies sanoi, että siellä keskustan ja kokoomuksen kanssa myös SDP on ollut aika monesti säätämässä näitä asioita. On saatu alulle se, että ylipäätään opintotukia maksetaan ja ylipäätään että asumislisää maksetaan.

Mutta samanaikaisesti olette saaneet, arvon kollegat, hyvin paljon itkua ja hammasten kiristystä aikaiseksi opiskelijoiden keskuudessa. Tässä ihan muutama asia.

Tässäkin lakialoitteessa todetaan olankohautuksella, että jos tämä takaisinmaksu venyy, jos on liikaa tukia maksettu, niin korotetaan sitä 15 prosentilla. Pankaas, kuulkaa, omalle kohdallenne. On laina tai on osamaksu. Jos jostain syystä ei olekaan rahaa maksaa sitä juuri silloin, niin siihen pannaan sitten 15 prosenttia pääomaan lisää ja sen jälkeen muut viivästysseuraamukset. Se on täysin kohtuutonta nuorelle ihmiselle, joka on hankkinut itsellensä ammatin ja on elämänsä alussa. Ei ole minkäänlaista perustetta laittaa siihen 15:tä prosenttia lisää. Ne ovat moninaisia, ne syyt, miksi ei pystytä maksamaan tätä rahaa takaisin siinä ajassa kuin säädetty on, vaikka olisi jopa kaksi kuukautta lisää annettu sitä aikaa.

Yksi syy saattaa olla esimerkiksi sellainen, että on opiskelijapariskunta, joka saa opintorahaa ja asumislisää, mutta tälle pariskunnalle pahaksi onneksi syntyy vauva vielä silloin, kun on pari kuukautta sitä opiskeluaikaa jäljellä. Saman tien, kun pariskunnalle syntyy vauva, he tipahtavat pois opiskelijan asumislisän puolelta ja he siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, mikä tarkoittaa sitä, että heidän asumiskustannuksensa nousevat, koska yleisen asumistuen euromääräinen määrä on vähemmän kuin kahden ihmisen opintoraha ja asumislisä. Tämä on yksi niitä asioita, mihin suuntaan toivoisin, että mennään nyt, kun on hyvälle tielle päästy ja pikkusen inhimillisesti katsotaan opiskelijoita.

Indeksisidonnaisuus on erittäin hyvä asia. Sitä opiskelijat ovat odottaneet todella pitkään. Tulevaisuudessa pitäisi tosiaankin katsoa, että vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa opiskelijan tulevaisuuteen.

Yhdistelmätutkinto: Täysin käsittämätön asia, että yhdistelmätutkinto ei lisää opintorahaa. Nythän se päinvastoin voi jopa pienentää sitä. Se on käsittämätöntä, että jos ihminen on ahkera, niin siitä rokotetaan, samoin kuin siitä, että nyt kuukausittain annetaan tietynlaisia opintopisteitä. Jokaisen kuukauden aikana täytyy tulla tietty määrä pisteitä, jotta saisi tuon opintorahan ja asumislisän täysimääräisenä. Tämän lantin kääntöpuoli on se, että varsinkin opintojen loppupuolella opinnot venyvät sen takia, että ei kannata valmistua, koska menettää nämä rahat. On pakko jättää, ainakin yksi kuukausi eteenpäin työntää sitä viimeistä tenttiä, jotta saisi vielä sen yhden kuukauden ja siitä sitten lähtisi elämä eteenpäin.

Sitten vielä yksi asia. Opiskelijan pakottaminen opintolainaan on minun mielestäni epäinhimillistä. Minä kuulun siihen sukupolveen, jonka aikana ei ollut opintorahoja olemassa. Oli opintolaina. Sitten kun oli valmistuttu, mentiin naimisiin ja saatiin lapsia, kaksi ihmistä maksoi opintolainaa takaisin, maksettiin autolainaa, asuntoa ei vielä ollut, mutta auto oli pakko olla. Oli kolme lainaa maksettavana, ja siihen aikaan ei saatu sitä loppupalkkaa heti alussa, niin kuin nyt monilla aloilla saadaan, vaan saatiin hyvin pientä palkkaa. Kun siinä sitten kolmihenkisellä perheellä meni jääkaappi rikki vuokra-asunnossa, oltiin aika kummissaan, miten saadaan maitopurkki säilymään kaksi päivää tai edes yhden päivän kesällä.

Todellakin toivoisin, että tämä eduskunta olisi nyt sellainen, joka olisi inhimillinen nuorille ihmisille silloin, kun he ovat elämänsä alussa, ja toivon, että vaikkapa tämä hallitus, joka nyt on, veisi tätä asiaa mahdollisimman paljon eteenpäin. Me emme ole voineet viedä eteenpäin, koska emme ole olleet hallituksessa, mutta jos olisimme olleet silloin vuosia sitten hallituksessa, niin varmasti olisimme pyrkineet panemaan stopin muun muassa tälle pääoman 15 prosentin korottamiselle.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Heinoselle sinne peräpenkkiin terveisiä, että en usko, että tästä salista löytyy yhtäkään sellaista puoluetta, joka ei olisi jossain vaiheessa istunut hallituksessa, joka ei olisi tehnyt korotuksia opintotukijärjestelmään tavalla tai toisella. (Timo Heinonen: Puhuin opintorahasta!) — Opintoraha luetaan tähän ihan samaan ketjuun. Jos historiaa pengotaan kauas, löytyy tällaisia pääministereitä kuin muun muassa Esko Aho, joiden asialistoilta nämä kyseiset asiat löytyvät. Täytyy antaa kansalaisille oikea kuva tästä poliittisesta järjestelmästä (Timo Heinonen: Opintorahan korotuksesta!) eikä semmoista vääristynyttä kuvaa.

Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys, joka on pöydällä käsittelyssämme, on pieni askel oikeaan suuntaan. Sen sijaan kaipaisin vielä tähän järjestelmään liittyen aikuislukiolaisten asemaa. Nimittäin heillähän päätoimisuuden kriteeri opiskelussa eliminoi sen, että he pääsisivät samantyyppisen opintotukijärjestelmän piiriin kuin vastaavat päivälukiossa opiskelevat opiskelijat.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa noin 25 prosenttia keskeyttää opiskelun. Vuoden 2010 nuorisobarometrin mukaan yleisin syy keskeyttää opiskelu toisella asteella oli taloudellinen tilanne. Toinen merkittävä vaikutin keskeyttämiseen oli nuorten mielestä sairaus. Vanhempien tulot vähentävät toisen asteen opiskelijan opintotukea merkittävästi, vaikka nuori asuisi omillaan. Nykyinen opintotukilaki on toisen asteen opintojen osalta vanhentunut. Opintojen keskeyttäminen toisella asteella taloudellisista syistä on kestämätön tilanne ja vahvistaa koulutuksen periytyvyyttä. Pienituloisilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tukea lastensa opiskelua taloudellisesti, ja kun näin on ja meillä istuu tällä hetkellä hallituksen asettama työryhmä, joka valmistelee opintotukiuudistusta, toivon, että nimenomaan tämä toisen asteen opiskelijoiden asema otettaisiin asialistalla ykköseksi, sillä sieltä löytyvät kaikista suurimmat puutteet, joita tällä hetkellä löytyy opintotukijärjestelmästä sen monien vivahde-erojen vuoksi. Vanhempien tulojen vaikutus toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen tulee siis korjata välittömästi. Tällä hetkellä jo siivoojan ja laitosapulaisen lapsi menettää opintotukeaan vanhempiensa tulojen takia. Tulorajoja tulee siis korottaa vastaamaan nykyistä palkkatasoa.

Opintotukijärjestelmän ongelmat lisäävät koulutuksen epätasa-arvoistumista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä on siis tuo 25 prosenttia, joista tosin moni aloittaa uudelleen hetken miettimisen jälkeen. Kokonaan keskeyttäneiden suurin syy on siis henkilökohtainen taloudellinen tilanne. Monissa yksinhuoltajaperheissä eletään todellista elämää, jossa nuoren aloitettua opiskelut ja tultua siihen pisteeseen, että opinnot vaativat opiskelumateriaalia, kirjoja ja muuta, perheessä saatetaan todeta, että opiskelumahdollisuutta ei ole, koska taloustilanne ei mahdollista esimerkiksi kirjojen hankkimista. Köyhyys ei saa enää 2010-luvulla olla syy koulutusta vaille jäämiseen. Suomi on profiloitunut ilmaisen koulutuksen hyvänä tarjoajana, ja jos meillä opintotukijärjestelmästä löytyy tällaisia kuiluja ja lapsuksia, niihin on pikimmiten tartuttava.

Opiskelijan saama niukka opintoraha vähenee, jos vanhempien yhteenlasketut nettotulot ylittävät 41 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että jo 1 700 euroa kuussa tienaavien vanhempien lasten opintotukea leikataan, vaikka lapsi asuisi omillaan. Tulorajoissa ei myöskään oteta huomioon muiden huollettavien lasten määrää. Siis korostan ja toistan: tulorajoissa ei oteta huomioon muiden huollettavien lasten määrää. Opintotuen tarveharkinta on sinällään perusteltua. Tällä hetkellä tulorajat kuitenkin sorsivat jo muutenkin tiukoilla olevia pienipalkkaisia perheitä ja niiden lapsia. Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimiin tämän epäkohdan korjaamiseksi. Meillä ei ole varaa hävittää yhtäkään nuorta koulutusketjusta.

Arvoisa puhemies! Jos jotakin lisäarvoa annetaan vielä tähän opintotukijärjestelmään ja puhutaan vaikkapa korkeakouluopinnoista, niin omasta mielestäni prioriteeteissa ykkösenä tulisi olla huoltajakorotus opintotukijärjestelmässä. Tällä hetkellä opiskelevat perheet ovat erittäin tiukoilla, ja jos rahaa pitäisi suunnata johonkin ja korkeakoulupuolelle nimenomaan, se tulisi suunnata tähän kohteeseen.

Arvoisa puhemies! Muuten toivon, että hallituksella riittäisi valmiutta näiden tärkeiden asioiden esillä pitämiseen ja korjaamiseen, ja toivottavasti kokoomuksesta löytyy erinomaista tukea nimenomaan toisen asteen opiskelijoiden opintotukijärjestelmän korjaamiseen.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen halusi hakea vastakkainasettelua opintotuen kehittämisasioihin siitä, mitä keskusta on tehnyt ja mitä muut puolueet ovat tehneet opintotuen kehittämisen historian aikana.

Kun historiaa katsoo hieman taaksepäin, koko nykyjärjestelmähän on oikeastaan kehitetty keskustajohtoisissa hallituksissa. Mollaamatta yhtään toisiamme edustaja Heinosen kanssa varmasti voimme todeta, että aina asiassa on edetty kaikista eniten silloin, kun keskusta ja kokoomus ovat yhdessä näitä asioita päässeet hoitamaan. (Timo Heinonen: Se on totta! — Pauliina Viitamies: No, no!) Kerralla ei toki näitä asioita ole kuntoon saatu, ja sen takia on hyvä, että niitä jokainen hallitus pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla edistämään.

Tämä kehittäminen on yhteinen asia, ja puolueesta riippumatta täytyy katsoa niitä keinoja, joilla opiskelijoiden asemaa saadaan parannettua. Tässäkin keskustelussa on noussut hyvin esiin nuorten perheiden asema. Se, että perheen perustamisen ikä alkaa lähestyä 30:tä ja on pian sen yli, on erittäin valitettavaa. Keinot myös kannustavuuteen, että perhe uskalletaan perustaa ajoissa, vaativat toimenpiteitä valtiolta, ja sen takia se, että epäkohtia tulee siitä, että on opiskelemassa ja perustaa perhettä, täytyy myös korjata.

On erittäin hyvä asia, että opiskelijajärjestöt ovat olleet kautta linjan ja kautta vuosien erittäin aktiivisia opintotukijärjestelmän ja opiskelijoitten aseman kehittämisessä. Niillä on siinä erittäin vahva rooli ja tärkeä asema, ja oikeastaan niitä täytyy kiittää siitä, miten aktiivisia ne ovat olleet, ja niillä tulee olemaan oma paikkansa myös jatkossa näitten asioitten kehittämisen suhteen.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nostettu esille se, että on kohtuutonta laittaa 15 prosentin korotus takaisinperinnän yhteyteen. Olen täysin samaa mieltä, mutta totta kai järjestelmän täytyy myös olla sentyylinen, että se ei toisaalta kannusta käyttämään tämäntyyppistä etua väärin, ja se on ollut tässä tietysti alkuperäisenä tavoitteena.

Itse pidän tärkeänä sitä, että seurantaa pitää nimenomaan helpottaa niin, että opiskelija tietää reaaliaikaisesti omat tulonsa ja pystyy näin itse vaikuttamaan siihen, nostaako opintotukea. Toin aiemmin esille sen, että itse olisin valmis luopumaan kokonaan vapaan tulon rajoista ja sallimaan vapaan työnteon ja työkokemuksen hankkimisen opiskelijoille, ja toivon, että se on tulevaisuuden malli.

Tässä keskustelussa on jäänyt aika pienelle huomiolle se, että hallitus on tehnyt päätöksen opintotuen sitomisesta indeksiin, mutta pitää kuitenkin muistaa, että indeksiin sitominen ei ole mikään autuaaksi tekevä tässä asiassa. Näin kävi lapsilisänkin kohdalla, sitä pidettiin kovin tärkeänä, ja muistan sitten, kuinka ensimmäisen indeksikorotuksen jälkeen sähköpostiin tuli palautetta, että tuli näin ja näin monta kymmentä senttiä korotusta, ja sehän on ainoastaan keino ylläpitää sitä tasoa, joka on jossain vaiheessa luotu ja päätetty pitää. Sen takia pitää jatkossakin olla valmiutta tasokorotuksiin opintotuessa ja toisaalta myös valmiutta katsoa rakenteellista uudistusta.

Aivan lopuksi: Pitää kuitenkin muistaa se, että opintotuki, joka 92 muutettiin opintorahapainotteiseksi, pitää tänäkin päivänä sisällään kokonaisuuden, johon kuuluvat opintoraha, opintolaina ja asumislisä, ja näistä kolmesta kokonaisuudesta opiskelijoiden tulo kertyy.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! 15 prosenttia — no, siitä olemme varmasti samaa mieltä, että se on kohtuutonta. Tiedän sen, mihinkä se perustui silloin aikoinaan. Siitä huolimatta se on aika kylmää ajattelua.

Jos puhutaan indeksikorotuksista, se on kuitenkin parempi kuin ei mitään aivan sen takia, että kun leipä kallistuu, kahvi kallistuu, tee kallistuu, kaikki kallistuu myöskin opiskelijoille aivan samalla tavalla kuin meille. Ei, yksinkertaisesti opiskelijoiden rahat eivät riitä. Eivät opiskelijat näillä tuilla, joilla me tällä hetkellä tuemme opiskelijoita, pysty pelkästään opiskelemaan. On pakko tehdä työtä tai on saatava rahaa jostakin muualta. Se on vain se karu tosiasia.

Se, mikä minusta on säälittävää tässä ajassa, on se, että kun on siirrytty epätyypillisiin työsuhteisiin, jotka ovat määräaikaisia, väliaikaisia et cetera et cetera, nuoret pakotetaan silloin ottamaan lainaa. Minä pelkään sitä tilannetta, kun tämä polvi nyt valmistuu, missä syöverissä he ovat. He pelkäävät sitä itse, koska heidän vanhempansa ovat olleet siinä tilanteessa, kun 90-luvun laman seurauksena tuli runsaasti konkursseja ja vanhemmat joutuivat velkasaneeraukseen, ja tiedetään, että vanhemmat eivät pääse koskaan niistä veloistaan pois. Tämä on se huoli, se inhimillinen huoli, joka on tämän päivän opiskelijan olkapäillä koko ajan, ja sen takia he yrittävät tehdä työtä sinä aikana, kun opiskelevat, ettei tarvitsisi esimerkiksi sitä lainaa tai että pystyisi mahdollisimman vähän ottamaan yhteiskunnalta rahaa.

Tavallaan siinä vaiheessa, kun haetaan tulevaisuutta, haetaan ammattia, näitten asioitten ei pitäisi olla ensisijainen asia, vaan ensisijaisen asian pitäisi olla se, että voidaan keskittyä opiskelemiseen ja saadaan opinnot päätökseen, jotta päästään sitten tulevaisuudessa myöskin tekemään töitä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ydinviestin tästä salista ulos täytyy minun mielestäni olla siinä, että koulutus on aina kannattava investointi myöskin nuoren mielestä, elikkä hänellä tulee olla taloudelliset mahdollisuudet kouluttautua. Erityisesti tämän ajan tilastoista näyttäytyy se tosiseikka, että koulutus ehkäisee kaikista parhaiten syrjäytymistä tässä yhteiskunnassa. Kun hallitus on luonut koulutustakuun ja yhteiskuntatakuun, niin herää kysymys, että ellei juuri esimerkiksi toiselle asteelle — jota korostetaan nyt peruskoulun jälkeisenä opinahjona — olla valmiita panostamaan äsken kuvaamallani tavalla, toisin sanoen vanhempien tulorajojen poistamisella, niin ei kai löydy mitään muuta tämmöistä taloudellista keinoa ohjata opiskelijoita peruskoulun jälkeen opintoihin kuin tämä kuvaamani tilanne.

Toinen tähän liittyvä asia on se, että kun nuoret ohjataan peruskoulun jälkeen heti seuraaviin opintoihin, niin ennuste sille, että he jäävät niin sanotusti laakereille lepäämään, on todella huono. Elikkä kaikki keinot on otettava käyttöön siinä, että nuoremme ohjautuvat opiskelemaan peruskoulun jälkeen, ja tämä malli käsittää sekä taloudelliset tuet että kaikki muut kannusteet niin, että työttömyyskorvauksella oleminen on aina se kaikista heikoin vaihtoehto. Elikkä siihen me emme kannusta, vaan kannustamme nuoriamme ottamaan vastaan opiskelupaikan, opiskelemaan keskeytyksettä, tai sitten, toinen vaihtoehto, hakeutumaan työelämään, ja erityisesti oppisopimuskoulutushan olisi malli, jossa hankittaisiin nämä molemmat väylät yhtä aikaa.

Yleiskeskustelu päättyi.