Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2000. Se sisältää paitsi valtuutettujen toimintakertomuksen, myös Kansaneläkelaitoksen vuosikertomuksen sekä katsauksen väestön sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin kehitykseen, jonka on laatinut Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikkö.

Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos ja se on sitä myöskin uuden perustuslain mukaan. Eduskunta valvoo Kansaneläkelaitosta asettamalla 12 valtuutettua, jotka suorittavat valvontatehtäväänsä seuraamalla Kelan hallituksen toimintaa saaden selvityksiä Kelan toimista ja toiminnoista, seuraamalla Kelan palvelutehtävän suorittamista, asiakaspalvelun toimivuutta ja laatua. Valtuutetut tekevät tarkastusmatkoja ja saavat palautetta kansalaisilta ja henkilökunnalta, jota palautetta sitten selvitellään yhdessä johdon kanssa.

Valtuutetut ovat kertomusvuoden aikana käsitelleet ja puuttuneet moniin asioihin. Tärkeimmistä on annettu lausumia ja kannanottoja, jotka ovat luettavissa Valtuutettujen toimintakertomuksesta. Otan esille muutamia, jotka tosin edellyttävät vielä lisää työtä, ennen kuin kaikki asiat saadaan kuntoon.

Ensinnäkin Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden ja rahoituksen turvaaminen. Kansaneläkelaitoksen maksuvalmius on saatu eduskunnan tuella täksi vuodeksi kuntoon. Tilanne oli vielä 1999 sellainen, että Kansaneläkelaitoksen tulojen ja menojen kuukausivaihtelusta riippuen Kansaneläkelaitos joutui pyytämään valtion maksuvalmiusrahaa joka kuukausi 180 miljoonasta 770 miljoonaan markkaan. Kansaneläkelaitos palautti rahan valtiolle jokaisen kuukauden lopussa vakuutusmaksujen tilityspäivänä. Tätä eivät valtuutetut pitäneet hyväksyttävänä, vaan olivat maksuvalmiuden turvaamiseksi esittäneet, että valtio maksaisi takuusuorituksista 80 prosenttia jo alkuvuonna, jolloin rahan jatkuvaa siirtämistä ei olisi tarvittu.

Valtion tämän vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunnan valtiovarainvaliokunta mietinnössään kiinnitti huomiota samaan asiaan ja totesi muun muassa: "Vaikka valtio hoitaa siirtymäkauden aikana maksuvalmiuden kuukausittaisilla maksusuorituksilla, ei menettelyä voida pitää tarkoituksenmukaisena." Valiokunnan mielestä Kelan rahoituksen tulee kaikissa oloissa olla turvattu siten, että laitos pystyy suoriutumaan sen hoidettavaksi annettujen tehtävien toimeenpanosta. Valiokunta katsoi kuten valtuutetutkin, että ensi vuoden takuusuoritus, 80 prosenttia, olisi maksettava jo vuoden 2000 tammikuun alusta. Näin Kelan maksuvalmius olisi paremmalla pohjalla eikä maksusuorituksia tarvittaisi joka kuukausi. On todettava, että tähän saatiinkin näiden kannanottojen ja eduskunnan päätöksen jälkeen korjaus. Valtio maksaa nykyisin 80 prosenttia takuusuorituksista vuoden alussa, ja Kelan maksuvalmius ainakin lyhyellä tähtäimellä on järjestyksessä.

Kestävä pitkäaikainen maksuvalmius on vielä turvaamatta, ja se edellyttää rahoituksen perusteiden kuntoon saattamista, sillä Kelan rahoituksen perusteet muuttuvat vuosittain. Siihenkin asiaan tulee saada korjaus. Esimerkiksi sinänsä hyvä asia, sairausvakuutusmaksun alennus, joka täällä saatiin aikaan täksi vuodeksi, 0,5 penniä, merkitsee periaatteessa, kun 0,1 penniä merkitsee 70 miljoonan markan lovea Kelan sairausvakuutusrahastoon, että 0,5 pennin alennus teki itse asiassa 350 miljoonan markan loven sairausvakuutusrahastoon. Jos tehdään tällaisia päätöksiä, Kelan rahoituksen kunnossa pitäminen on tietysti turvattava toiselta taholta.

Toinen asia, johon Kelan valtuutetut ovat voimakkaasti kiinnittäneet huomiota, on lainsäädännön selkeyttäminen. Tähän on kiinnitetty toistuvasti huomiota, lähinnä siihen, että lainsäädäntö selkiytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin. Kansalaisten oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu voivat vaarantua, jos lainsäädäntö on liian vaikeaselkoinen. Vaikeaselkoisuus asettaa myös sosiaaliturvan hallinnolle suuria vaatimuksia ja tekee myös hyvän asiakaspalvelun vaikeaksi.

Sosiaalilainsäädäntö on syntynyt eri aikoina. Jopa käsitteet ovat muuttuneet. Jopa sellainen käsite kuin perhe on muuttunut. Eri lakeihin sosiaaliturvalainsäädännössä on tehty eri aikoina ja lähes joka vuosi korjauksia, jotka ovat olleet paikallaan siinä laissa, mutta muutokset ovat saattaneet heijastua toiseen lakiin, niin että tulkinta siinä laissa on mennyt täysin vinoon, tai ehkä ei täysin, mutta jossakin määrin vinoon. Valtuutetut ovat toistuvasti kääntyneet ministeriön puoleen lainsäädännön kokonaisuuden korjaamiseksi.

Kolmas asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on takaisinperintätilanteiden lisääntyminen. Tämä on yksi osoitus lainsäädännön monimutkaisuudesta ja läpinäkymättömyydestä. Varsinkin eläkkeiden ja opintotukien takaisinperintä on ollut suuren huomion kohteena, ja ne ovat kuitenkin vain osa takaisinperintää. Valtuutettujen saaman selvityksen mukaan osa takaisinperinnöistä johtuu lainsäädännöstä. Tietyissä tilanteissa syntyy aina liikamaksuja, jotka joudutaan aina perimään takaisin. Tällaisia tilanteita pitäisi pystyä välttämään, mutta niitä tulee. Valtuutetut ovatkin pyytäneet Kansaneläkelaitoksen hallitukselta selvitystä näistä tilanteista ja siitä, voidaanko niihin puuttua jo ennakolta mahdollisesti lakia muuttamalla. Samalla selvitetään myös hallinnolliset keinot vähentää takaisinperintätilanteita.

Kansaneläkelaitos sinänsä on toiminut luotettavasti, niin kuin ennenkin. Edellä mainitut korjausta vaativat seikat eivät ole riippuvaisia yksin Kelasta, vaan ennen kaikkea eduskunnasta ja hallituksesta. Kela on suoriutunut hyvin tehtävistään, vaikka tehtäviä on lisätty 90-luvulla valtavasti. Tässä on annettava kiitos motivoituneelle, hyvälle ja hyvin koulutetulle henkilöstölle ja toiseksi tietotekniikalle. Kaiken kaikkiaan Kela on hoitanut hyvin yhteiskunnallisen tehtävänsä.

Kelan julkikuva yleisön keskuudessa on hyvä. Sen osoittavat tehdyt vertailevat kyselytutkimukset. Mutta julkisuudessa on ollut muutama seikka, joka on kiinnittänyt yleisön huomiota ehkä negatiivisestikin. Loppuvuodesta 99 Kela joutui ehkä kohtuuttomankin julkisen ryöpytyksen kohteeksi eläkkeiden takaisinperinnän, eräiden asiakaskirjeiden muotoilun ja asioita vääristelleen televisio-ohjelman takia. Viime vuonna alkukuukausina kritiikkiä tuli ennen kaikkea opintotukien takaisinperinnästä.

Tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa on unohtunut, että Kelan on toimittava eduskunnan säätämien lakien ja valtioneuvoston antamien asetusten ja päätösten mukaisesti. Ja etuussäännöksiä on paljon, noin 100 lakia, asetusta ja päätöstä. Pykäliä niissä on kaikkiaan 1 700. Kela ei voi itse päättää sosiaaliturvaetuuksien markkamääristä eikä siitä, millä perusteilla etuuksia myönnetään. Jos etuutta, esimerkiksi eläkettä, on jostain syystä maksettu väärän suuruisena, lakien mukaan päätös on oikaistava ja liian suurena maksettu määrä perittävä takaisin tai liian pienenä maksettu määrä hyvitettävä. Kelaa ei voi leimata syntipukiksi laeissa mahdollisesti oleviin puutteisiin ja epäkohtiin, vaan niissä osoituksen kärki on kohdistettava tänne eduskuntaan ja täällä hallitukseen ja sen valmistelukoneistoon.

Toki Kelan valtuutetut ovat kiinnittäneet huomiota Kelan kirjeiden ymmärrettävyyteen. Siinä on toki ollut korjattavaa. Kun kirje kirjoitetaan juridisesti kaikki tilanteet pitäväksi, saattaa kansalaisella olla tätä "juristiikkaa" vaikea aina ymmärtää.

Mutta lopuksi vielä pari onnistunuttakin asiaa.

Pääjohtajan valinta meni tyylikkäästi viime syksynä, kun vertailukohtana olivat Suomen Pankin samanaikaiset sähläilyt. Myöskin hallintouudistus, joka on meneillään, on asiallisesti keskustellen edennyt, mutta se on sitten tämän vuoden asia.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän lehtitietojen mukaan Kansaneläkelaitoksen asiakkaat huijasivat miljoonia markkoja Kelalta viime vuonna. Viiden palstan otsikko on sanomalehti Pohjalaisessa ja näkyy olevan tietoja myös joissakin muissa lehdissä.

Kelan Länsi-Suomen aluekeskus teki viime vuonna poliisille kaikkiaan 135 tutkintapyyntöä, joiden yhteenlaskettu arvo nousee lähes 3 miljoonaan markkaan. Länsi-Suomen aluekeskus kattaa entiset Vaasan ja Keski-Suomen läänin alueet. Kelan juristi Seinäjoelta uskoo, että todellinen summa voi olla paljon, paljon suurempikin. Tässä käsitellään vain Länsi-Suomen aluekeskuksen aluetta. Tutkimuspyyntöjen määrä on pysynyt kutakuinkin samana vuodesta toiseen. Käydessäni läpi lähetekeskustelussa olevaa Kelan valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2000 en löytänyt mitään mainintaa tämän ongelman tiimoilta. Toki kertomuksessa tarkastellaan takaisinperintää, kuten valtuutettujen herra puheenjohtaja täällä juuri selvitti, ja lähinnä opintotukien osalta, mutta tässä on kyse ihan eri asiasta.

Erityisesti työttömyysturvalla keplottelun arvioidaan olevan yleistä. Tuen hakija käy töissä, mutta ilmoittaa viranomaiselle olevansa työtön. Myös asumistukia huijataan pimittämällä viranomaisilta ruokakunnan jäsenten lukumäärä ja samalla myös tulojen määrä. Avopuoliso saatetaan ottaa asumaan saman katon alle kaikessa hiljaisuudessa.

Toimintakertomuksessa todetaan, että valtuutettujen apuna tarkastustyössä toimivan kht-tilintarkastajan Yrjö Tuokon valvontatilintarkastuksen tavoitteena on ollut vuonna 2000 varmistua muun muassa siitä, että laitoksella on toiminnan laajuuteen nähden riittävät valvonta- ja seurantajärjestelmät. En löytänyt tuostakaan asiasta kirjausta toimintakertomuksesta. Mihinkähän johtopäätökseen tilintarkastaja Tuokko mahdollisesti päätyi laitoksen valvonta- ja seurantajärjestelmien ajantasaisuudesta? Tässä tapauksessa onkin syytä tiedustella ministeriöltä tai valtuutetuilta, koska Kela, niin kuin puheenjohtaja selvitti, toimii eduskunnan valvonnassa, ovatko he tietoisia ongelman olemassaolosta.

Kun suhteessa vähäväkisellä entisen Vaasan ja Keski-Suomen lääninkin alueella puhutaan miljoonien markkojen huijauksesta ja alueella sanotaan elävän keskimääräistä rehellisempää väkeä, mikähän lienee tilanne, kun tarkasteluun otetaan koko Suomi ja erityisesti isot kaupunkiseudut? Voi olettaa, että puhutaan todella suurista summista. Lienevätkö valtuutetut perillä edes suurin piirtein ongelman laajuudesta ja siitä, millaisista rahamääristä on kyse? Tuntuu siltä, että puheena oleva ongelma vaatii toimenpiteitä. Valvonta- ja seurantajärjestelmän on oltava kunnossa, mutta erityistä huomiota tulisi kiinnittää etukäteisehkäisyyn eli siihen, että huijaukset estetään jo ennen kuin joudutaan pyytämään poliisitutkintaa.

Mikäli huijaukset tai huijausyrityksiksi luokitellut tapaukset ovatkin tahattomia virheitä johtuen lainsäädännön monimuotoisuudesta, kuten valtuutettujen kertomuksessa sivulla 12 annetaan ymmärtää ja kuten täällä valtuutettujen herra puheenjohtaja juuri äsken kertoi, tulee jatkaa ponnisteluja lainsäädännön yksinkertaistamiseksi. Ei voi olla mahdollista, että lainsäädännön vaikeaselkoisuus johtaa tahattomiin väärinkäytöksiin ja ihminen joutuu ilman omaa syytään poliisitutkinnan kohteeksi. Se saattaa olla melko traumaattinen kokemus. Systeemin tulee lisäksi olla sellainen, ettei se houkuttele väärinkäytöksiin.

Toivon, että eduskunnan valitsemat Kelan valtuutetut paneutuvat esillä olevaan ongelmaan, elleivät ole jo sitä tehneet. Kelan julkikuva ei todellakaan tarvitse enää tahroja lisää. Kiinnitän myös huomiota toimintakertomuksen liitteeseen 5, jossa käsitellään Kelan maksuvalmiutta ja todetaan sen heikentyneen olennaisesti. Myöskin puheenjohtaja ansiokkaasti sen täällä otti esille. Jos kyse on joka tapauksessa kymmenien miljoonien markkojen potista, pitäisi tuo rahamäärä saada kohdennettua oikeille ihmisille ja väärinkäyttäjät pitäisi saada kuriin ja järjestykseen.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakola tarttui ihan oikeaan asiaan. Tämä on yksi suurista ongelmista Kelan toiminnan piirissä. Mutta haluan ensinnäkin todeta, että sosiaaliturvalainsäädäntöä ei voi kirjoittaa niin, ettei sitä joku voisi käyttää väärin. Väärinkäytöksiin ei tässä kertomuksessa niin suuresti puututtu, koska edellisenä vuonna se oli kaikkein tärkein asia. Silloin siihen puututtiin voimakkaasti. Tällä kertaa puututtiin takaisinperintäasiaan. Takaisinperintä poikkeaa väärinkäytöksestä siinä, ettei ole tapahtunut tahallista erehdyttämistä, vaan olosuhteet ovat muuttuneet ja näin ollen on mennyt tukia vanhan selvityksen mukaisesti. Sen korjaaminen vie aina aikaa. Nämä muutokset ovat yleensä asumistuessa ja työllistämisessä.

Vielä lopuksi voisin sanoa ed. Mäki-Hakolalle, että suomalaiset eivät enää ole niin rehellistä kansaa kuin aikaisemmin.

Juha  Rehula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Mäki-Hakola kysyy, ovatko valtuutetut tietoisia tämän tyyppisistä asioista, jotka hän nosti esille liittyen sosiaaliturvan väärinkäytöksiin. Käsitykseni mukaan ovat erittäin hyvin. Niin kuin valtuutettujen puheenjohtaja Ihamäki äsken totesi, tämä oli toissa kesän asia, jolloin tätä asiaa veivattiin. Ed. Mäki-Hakolalle sen verran, että kaikki asiat pitäisi myös siellä Pohjanmaalla osata suhteuttaa. Valtuutettujen kertomuksesta löytyy summa, paljonko Kansaneläkelaitos on maksanut eri etuuksia: 53,6 miljardia markkaa. Jos sieltä löytyy muutama miljoona, yhtään väheksymättä markkaakaan, mutta puhutaan kuitenkin prosentin osista eli promilleista. Tämä pitää myös ed. Mäki-Hakolan muistaa.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensiksikin ed. Rehulalle toteaisin, että rikollisuuden suosiminen ei missään olosuhteissa voi olla hyväksyttävää, puhuttiin promilleista tai prosenteista, vaan joka ainoa miljoona, joka häviää tällaisessa tapauksessa, olisi kyllä otettava kiinni. Olen kyllä sitä mieltä vakavasti, että niin kauan kuin tilanne jatkuu entisellään — ainakaan Länsi-Suomen aluekeskuksen lakimiehen mukaan tilanne ei ole korjautunut yhtään vuoden mittaan — eduskunnan valitsemien valtuutettujen on nostettava ongelma esille ja pyrittävä saamaan korjauksia aikaan. Onko tapahtunut mitään tämän asian tiimoilta, että olisi asioita voitu viedä eteenpäin, koska ainakaan tilastoista tämä ei ole näkynyt? Onko teillä tietoa siitä, kuinka paljon suurin piirtein suuruusluokaltaan tällaisia huijauksia esiintyy? Jos niitä on vähimmäismäärissä arvioituna meidän alueellamme 3 miljoonaa markkaa ja luultavasti huomattavasti paljon enemmän, niin kun otetaan kaupunkikeskukset huomioon, todennäköisesti puhutaan huomattavasti suuremmista summista eli kymmenistä miljoonista markoista.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakolalle haluan todeta, että tietysti jokaisen on saatava vain ne edut, jotka lainsäädäntö hänelle suo. Jos hän saa liikaa, sitten on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Virallinen tieto siitä, kuinka paljon väärinkäytöksiä on, on, että niitä on 15 miljoonan markan edestä per vuosi. Tässä otan esille ed. Rehulan kannanoton, että se on todella promille, mutta tietysti sekin on pahasta. Myönnän kyllä, että 15 miljoonaa voi olla liian vähäinen arvio.

Pirkko  Peltomo  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen kautta kulkee todellakin noin 55 miljardia markkaa rahaa. Voidaan todeta, että se on aika suuri köyhyyspaketti. Tämä kaikki menee nimenomaan ihmisten perusturvaan ja toimeentulon tukemiseen. Tähän joukkoon, joka saa tukia Kelankin kautta, kuten edellä kuulimme, liittyy myös väärinkäytöksiä, mikä on tuomittavaa. Mutta kuten valtuutettujen puheenjohtaja Ihamäki totesi, edellisenä vuonna kiinnitimme erittäin merkittävää huomiota juuri väärinkäytöksiin, ja ne yritetään kitkeä parhaalla mahdollisella tavalla pois. Jos väärinkäytöksiä verrataan talousrikoksiin, se on pieni murto-osa niihin verrattuna.

Kelan valtuutetut ovatkin kertomuskautena edelleen monipuolistaneet valvonta- ja tarkastustoimintaansa. Valvontasuunnitelman mukaisesti valtuutetut ovat seuranneet lakien täytäntöönpanoa, organisaation toimivuutta sekä tarkastaneet ja tarkistuttaneet Kelan toimintaa ja taloutta. Kun on havaittu epäkohtia, valtuutetut ovat tehneet ehdotuksia niiden korjaamiseksi.

Erittäin paljon Kelan valtuutettuja puhutti viime vuonna Kelan hallinnon uudistus. Valtuutetut olivat tässä uudistuksen valmistelussa mukana, ja sitä vietiin hyvässä yhteisymmärryksessä eteenpäin. Ministeri on antanut asiasta hallituksen esityksen. Tällä hetkellä se on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta odotamme mietintöä vielä ennen juhannusta. Saisimme asian käsiteltyäkin vielä eduskunnassa, ennen kuin lähdemme kesälomille. Toivomme, että hallinnon uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Myös pääjohtajan vaihdos tapahtui viime vuonna, kuten kuulimme. Pääjohtaja Pekka Tuomisto jäi eläkkeelle 1.10., ja samasta ajankohdasta kansanedustaja yleislääketieteen erikoislääkäri Jorma Huuhtasesta tuli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja yksimielisellä valinnalla.

Kelan valtuutetut todellakin antavat erilaisia kannanottoja asioista, joihin toivomme parannusta. Tällaisia oli kymmenkunta viime vuodenkin aikana, muun muassa yleisen asumistuen myöntämisestä tukiasunnoissa asuville. Kuten valtuutettujen puheenjohtaja totesi, kiinnitimme erityistä huomiota opintotuen takaisinperintään ja takausvastuusaatavien määrän lisääntymiseen. On nimittäin selkeästi nähtävissä, että opintotukien takaisinperinnät sekä takausvastuumenot ovat kasvaneet vuosittain. Haluamme, että opetusministeriö kiinnittää tähän huomiota ja etsii myös keinoja, joilla tätä voidaan korjata. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ja myös tilintarkastajat ovat katsoneet, että takaisinperintöjen ja takausvastuusaamisten kasvun ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Tästä olemme pyytäneet toimenpiteitä opetusministeriöltä.

Merkittävä asia oli myös Kelan maksuvalmiuden turvaaminen. Tähän ovat useana vuonna myöskin valtuutetut kiinnittäneet huomiota. Tälle vuodelle asia on saatu pääosin kuntoon. Olihan aivan järjetöntä, että alkukuukaudesta valtio lainaa rahaa Kansaneläkelaitokselle, joka loppukuusta palauttaa rahat valtiolle. Valtuutetut eivät pitäneet tätä hyväksyttävänä. Myös valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä tämä asia oli, ja valiokunta otti mietintöönsä siitä kirjauksen ja piti tärkeänä, että Kelan rahoituksen tulee kaikissa oloissa olla turvattu siten, että laitos pystyy suoriutumaan sen hoidettaviksi annettujen tehtävien toimeenpanosta. Turhalta rahojen liikuttamiselta on nyt vältytty. Pääosin valtiontakuusuoritus on oikein suunnattu ja Kelan maksuvalmius turvattu.

Herra puhemies! Tänään on paljon puhuttu myös ikääntyvistä ihmisistä ja eläköitymisestä. Tämä on myös suuri ongelma Kelassa jatkossa. Nimittäin Kansaneläkelaitoksessa on lähivuosina tapahtumassa sukupolvenvaihdos, kun vuoteen 2005 mennessä Kelan toimihenkilöistä jää eläkkeelle noin 1 500. Tähän on pakko varautua, ja valtuutetut ovat asiaan kiinnittäneet huomiota, jotta hyvä osaaminen, joka tälläkin hetkellä Kansaneläkelaitoksen virkailijoilla on, voisi jatkua ja asiakaspalvelu toimia moitteettomasti. Tätä varten on suunnitelmia tehty, jotta pystymme aikanaan turvaamaan pois jäävien henkilöiden työpanoksen.

Olen samaa mieltä kuin valtuutettujen puheenjohtaja, että Kela on selvinnyt hyvin tehtävistään. Oikeastaan se julkisuuskuva, mikä Kelasta on annettu tiedotusvälineissä, ei mielestäni kuvaa sitä, mikä on Kelan todellinen osaaminen ja palvelualttius. Tästä palvelustahan on hyviä tuloksia asiakaspalvelujen kautta. Kela on verrattaessa eri organisaatioiden ja virastojen palvelualttiutta ja palvelun laatua päässyt aina joko hopea- tai pronssisijalle. Myöskin valtuutetut ovat kiinnittäneet Kelan viestintään huomiota, ja Kelassa onkin hyväksytty uusi viestintästrategia ja on pyritty siihen, että Kelan toiminta olisi entistä avoimempaa ja läpinäkyvää.

Herra puhemies! Edelleen suuri ongelma on sosiaalilainsäädännön vaikeaselkoisuus. Tämä näkyy Kansaneläkelaitoksen päivittäisessä arjessa ja asiakaspalvelussa. Lainsäädännön monimutkaisuuden vuoksi yksittäisen kansalaisen ei ole mahdollista hallita sosiaaliturvan eri osa-alueita ja niiden välisiä suhteita. Asiakkailla on näin erilaiset mahdollisuudet ottaa myöskin selvää asioista, eikä tämä saisi asettaa heitä eriarvoiseen asemaan. Hyvään asiakaspalveluun kuuluu myös vastuu asiakkaiden neuvonnasta. Juuri lainsäädännön monimutkaisuus tekee Kansaneläkelaitoksen tehtävästä erittäin vaikean. Valtuutettujen mielestä vaikeaselkoisuuteen on puututtava, niin että asiakkaita voidaan palvella asuinpaikasta riippumatta tasapuolisesti. Selvitysmies Arajärven ehdotukset vuodelta 1998 olisivat hyvä alku lähteä selkeyttämään sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Lopuksi haluan myöskin minä lausua kiitokset Kansaneläkelaitoksen henkilökunnalle hyvästä työstä, jota he ovat tehneet. Jos eduskunnassa on säädetty huonoa lakia, niin Kansaneläkelaitoksen virkailijat ovat tavallaan saaneet "luontaisetuna" palvelutiskeillä epäkiitollisen palautteen, ja siitä huolimatta he ovat jaksaneet palvella kiitettävästi jokaista asiakasta, mistä on osoituksena hyvä palaute.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, kuten ed. Peltomokin, että ei voi muuta kuin kiittää Kelan henkilöstöä hyvästä työstä, mitä he ovat tehneet, nyt kun käsitellään Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2000. Täytyy myös sanoa, kun täällä on puhuttu väärinkäytöksistä, että kyllä Kelan työntekijät ovat niistä huolissaan ja puuttuvat niihin, mutta vaikeuksia on asioiden hoidossa esimerkiksi siinä, että henkilökunnalla on jo nyt kovat työpaineet, kuten selviää myöhemmin puheenvuorostani. Ehdottomasti väärinkäytöksiin on puututtava ja niitä on selvitettävä.

Kuten toimintakertomuksessa todetaan, Kelan palvelutoiminta perustuu tehokkaaseen, automaattiseen tietojen käsittelyyn. Toimintaa on tarkoitus tehostaa tarjoamalla entistä suurempi osa palveluista sähköisesti. Toimistoissa otetaan yhä laajemmin sähköinen asiakirjahallinta käyttöön. Tämä nopeuttaa asiakkaiden palvelua, sillä vähenevän henkilöstön myötä jonotusajat toimistoissa uhkaavat pidentyä. Sähköinen palvelutoiminta edellyttää tietojärjestelmien suojausta ja häiriötöntä toimintaa. On tärkeää, että tietoturvallisuuden taso on korkea. Tätä varten Kelassa toimii tietoturvaryhmä, joka koordinoi ja kehittää tietoturva- ja tietosuoja-asioita.

Henkilöstön vaihtumiseen liittyvä ongelma on tärkeä. Henkilöstöstä jää suuri osa eläkkeelle lähiaikoina, ja vaarana on, että heidän mukanaan katoavat vuosien varrella selkäytimeen asti opitut asiat. On tärkeää, että osaaminen kyetään siirtämään seuraaville työntekijöille. Vuonna 1999 Kelassa oli lähes 6 000 työntekijää, ja vuoteen 2005 mennessä 1 500 jää eläkkeelle, eli poistuma on noin 25 prosenttia. Tämä on merkittävä muutos. Osaamisen siirtämiseen on kiinnitetty huomiota ja siihen on varauduttu. On olemassa pitkän aikavälin suunnitelma, jolla varmistetaan osaamisen jatkuminen henkilökunnan vaihtuessa. Tässä on haastetta vakuutuspiireille.

Ihan lyhyesti haluan heittää tähän kohtaan, että toimintakertomuksessa on kiinnitetty huomiota siihen epäkohtaan, joka on todellinen epäkohta, että esimerkiksi Espanjaan muuttava eläkkeensaaja maksaa veron Espanjaan, lukuun ottamatta julkisen sektorin eläkkeitä.

Tästä voikin jatkaa, että totta kai Suomessa ihmisten tulee saada asua, missä he haluavat. On kuitenkin väärin, että esimerkiksi perheen pää muuttaa osoitteensa postilokeroon taikka äitinsä luokse, vaikka virkailija Kelassa saa tietää, että perhe asuu edelleen yhdessä ja lapsilukukin lisääntyy. Usein näyttö tarkoituksenmukaisesta väärästä toiminnasta on vaikea osoittaa. Tällainen toiminta kuitenkin rapauttaa yleistä moraalia ja sapettaa niin sanottua kunnollista ihmistä. Tämä niin sanottu talokirjaongelma on Lahdessa noin puoli miljoonaa markkaa miljardin potista. Siis Lahden alueen etuusmenot olivat noin miljardi markkaa ja talokirjoihin liittyvät ongelmat noin 500 000 markkaa.

Myös ihmisten liikkuvuus aiheuttaa työllistäviä ongelmia virkailijoille. Ulkolaisia tulee Suomeen ja suomalaisia asuu pitkiäkin aikoja ulkomailla. On tapauksia, joissa on vaikea selvittää, minkä maan etuuksien piiriin asiakas kuuluu. Myös tällä sektorilla Kelassa on pulaa työntekijöistä.

Käydessäni eilen Kelan Salpausselän vakuutuspiirin Lahden-toimistossa kävi toteen, että ihmiset haluavat hoitaa asioitaan paljolti henkilökohtaisesti. Monet näistä asioista voitaisiin hoitaa sähköisesti tai postitse. Muistelen, että asiakkaita käy päivittäin toimistossa 300 ja puhelimitse sekä kirjeitse tulee lisää yhteydenottoja lukumäärän ollessa yhteensä toistatuhatta vuoro-kaudessa. Henkilökuntaa on 80. Osaamisen jatkuvuus on myös Lahdessa käytännön haaste. Kuinka taataan sitten pieniin Kelan toimistoihin työntekijät ja osaaminen, kun esimerkiksi lääkäreitäkään ei enää kaikkiin kuntiin löydy.

Valtuutetut pitävät tärkeänä, että Kela jatkaa aloitteellista työtään sosiaaliturvalainsäädännön yksinkertaistamiseksi. Tämä tuli ilmi myös vierailullani. Esimerkiksi työttömyyteen, asumistukiin ja lapsikorotuksiin liittyvät seikat tulisi käydä läpi ja selkiyttää. Esimerkiksi asumistukia on viittä eri muotoa. Ne tulisi käydä läpi ja luoda yksi järjestelmä.

Pallo sosiaaliturvalainsäädännön yksinkertaistamisesta ja selkiinnyttämisestä on meillä eduskunnassa. Toivottavasti uudistustyö pystytään aloittamaan pian.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä puuttua väärinkäytös- ja takaisinperintäasiaan, koska se nousi täällä esille.

Takaisinperintä ja väärinkäytös ovat kaksi eri asiaa Kelan käsitteistössä. Väärinkäytös on oikeusasia. Takaisinperintä tapahtuu virkateitse, jos on maksettu olosuhteiden muuttuessa jossakin määrin väärin. Lainsäädännön monimutkaisuus on ollut todellinen ongelma. Myös takaisinperintä on tehty todella vaikeaksi. Kun väärinmaksatus on tapahtunut, ei takaisinperintää voi suorittaa ilman asianomaisen suostumusta eikä sitä voi ilman muuta vähentää seuraavasta etuuserästä. Jos asiakas ei suostu takaisinperintään, on sille haettava oikeutus oikeudelta. Suojellaan siis asiakasta, mikä sinänsä tietysti on hyvä, ja ainakin aikaa kuluu paljon.