Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys laiksi vesihuollon tukemisesta. Tästä on ympäristövaliokunnan yksimielinen mietintö tähän hallituksen esitykseen numero 19. Haluaisin todeta valiokunnan mietinnöstä ja kannanotoista sen, että me totesimme Asuntorahaston korjausavustusvaltuudesta tähän irrotettavan noin 3 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2005—2014 avustuksena haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Valiokuntahan on aikaisemmin painottanut Valtion asuntorahaston toiminnan tukemista ja jatkamista tehokkaana. Myöskin peruskorjaukseen olemme, niin kuin eduskunta kokonaisuudessaankin, pyytäneet rahaa täältä. Se ei ole toteutunut, mutta emme näe tätä rahoitusta kuitenkaan minään huonona asiana.

Valiokunta painottaa myös sitä, että kaiken kaikkiaan vesihuoltohankkeisiin pitäisi olla riittävä rahoitus, ja toteammekin, että tämä määräraha, joka on ympäristöministeriön budjetissa, on pienentynyt viime vuosina. Kun se oli vuonna 2002 yli 5 miljoonaa euroa, niin se on ollut 2003—2004 vain 1,673 miljoonaa euroa. Näin ollen on huoli eduskunnassa nimenomaan siitä, ja tämä on tietysti koko eduskunnan käsitys, jos tämä mietintö ja hallituksen esitys hyväksytään, että tämä rahoitus pitäisi toteuttaa paremmalla ja korkeammalla tasolla.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys vesihuoltolain tukemisesta on hyvin tekninen, mutta kuten käy ilmi niin maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnosta kuin ympäristövaliokunnan mietinnöstä, tässä on puututtu erittäin tärkeisiin kysymyksiin, vesihuoltohankkeisiin, jotka ovat sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön pääluokan kohdalla. Nythän on käynyt niin, kuten täällä ed. Tiusanen toi esille, että tämä rahoitus on ongelma. Tähän on kiinnitetty huomiota. Mutta useana vuonna budjettikäsittelyn yhteydessä eduskunta on lisännyt valtiovarainvaliokunnan esityksestä rahoja sekä ympäristöministeriön pääluokkaan että myöskin maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Tällekin vuodelle kävi niin, että niitä lisättiin, ja näin on voitu sekä puhtaan veden hankkeita että ennen kaikkea jätevesihankkeita viedä eteenpäin. Mielestäni on hyvä, että nämä molemmat valiokunnat ovat yksimielisiä kannanotoissaan. Tämäkin taas osaltaan vesihuoltohankkeita edistää tässä maassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nämä vesihuollon hankkeet ovat olleet niitä, joihin varsin monet kansanedustajat ovat tehneet talousarvioaloitteita. Kun niistä viime joulun alla äänestettiin, niin juuri puhuvan aloite oli se, joka pääsi kaikkein lähimmäksi toteutumisastetta mutta jäi vielä sitten kuitenkin parikymmentä ääntä sen kriittisen rajan alapuolelle, että olisi saatu tuo budjettiesitys takaisin valiokuntaan.

Totean vain periaatteessa sen, että rahantarve on hillitön tällä hetkellä ja siihen soisi valtioneuvoston kiinnittävän erityistä huomiota niin, että tämä suosikkiaihe talousarvioaloitteiden osalta eräällä tavalla vähän hiipuisi. Muutoin olen sitä mieltä noin periaatteellisessa mielessä, että puhtaan veden pitäisi kuulua maa- ja metsätalousministeriöön ja likaisen veden ympäristöministeriöön, silloin olisi selvä peli. Nyt tuntui olevan sellaista asiantuntijakuulemista, ettei oikein tiennyt, missä valiokunnassa tässä oikein mahtaa ollakaan.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on periaatteessa oikein hyvä. Minä haluaisin kiinnittää huomiota vaan erääseen hyvin keskeiseen asiaan maaseudun alueella tapahtuvan rakentamisen osalta.

Kun on ministereidenkin suulla todettu, että täällä halutaan tukea rakentamista nimenomaan maaseudulle, haja-asutusalueille, jopa järvien rannoille, niin eräs osa tätä on se, että ryhdyttäisiin myöskin vesihuollon osalta tukemaan, mikäli loma-asuntoa muutetaan pysyväksi asunnoksi. Monta kertaa tämä johtaisi siihen, että kasvukeskuksista, aluekeskuksista, henkilöitä ja perheitä asuisikin toisessa pitäjässä, joka olisi maaseutumainen pitäjä, mikä edesauttaisi myöskin asianomaisen pitäjän verotulojen kasvua. Minusta vastaisuudessa kannattaisi paneutua tähän kysymykseen.

Siitä, mitä ed. Pulliainen puhui näistä mahdollisuuksista ja resursseista, olen samaa mieltä. Tälle sektorille kannattaa Suomessa vastaisuudessa panostaa, mikäli vaan määrärahat myöten antavat.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pitkälti yhdyn ed. Vihriälän puheenvuoroon siitä, että eduskunta on tahtonsa moneen kertaan ilmaissut paitsi lausumalla asiasta myös konkreettisesti lisäämällä resursseja. Mutta, kuten ed. Pulliainen sanoi myös, nekin lisäykset ovat olleet alamittaisia, tarve on huomattavasti suurempi kuin mihin meidän tahtomme ja rohkeutemme täällä eduskunnassa on riittänyt. Me olemme kuitenkin oikealla tiellä, ja nämä vaikutukset ulottuvat monille eri inhimillisen elämän osa-alueille.

Olkoon kysymys sitten aluepolitiikasta, asuntopolitiikasta tai korostetusti ympäristöpolitiikasta, niin tässä on kyllä sellainen kohde, että tällaisia tulevaisuuteen tähtääviä, pitkävaikutteisia investointeja tulisi todella tehdä eikä vaikeroida pelkästään resurssipulaa. Olisi varmaan ihan järkevää myös näissä hankkeissa koettaa valtiovallan toimesta jonkinlaisia porkkanoita osoittaa niille, jotka tässä ovat edunsaajia ja intresantteja, eli yhteishankkeitakin voisi varmaan toteuttaa, jos ja kun olisi jotakin sellaista, jolla motivoidaan. Usein nämä rahoituskuviot koetaan niin raskaina, että ei uskalleta eikä tohdita lähteä myöskään paikallisesti liikkeelle. Kyllä tässä valtion budjetin kautta tuleva ohjaus ja motivointi on todella arvokasta ja johtaa hyviin tuloksiin.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikki puhujat, jotka tässä ovat olleet nyt esillä, oppositiosta ja hallitusryhmistä tukevat nimenomaan tätä näkökulmaa, että ympäristönsuojelun edistämisen määrärahat ovat liian matalat. 1. päivänä tammikuuta 2004 tuli voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuollosta asetus, joka entisestään painottaa investointeja haja-asutusalueille, joilla nimenomaan fosforin pääsy vesistöihin on edelleenkin aivan kestämättömän korkeata. Voidaan todeta, että haja-asutusalueilta peräisin oleva vesistöjen fosforikuormitus on noin 1,5-kertainen taajamista tulevaan kuormitukseen nähden.

Näin ollen, kun tiedämme, että fosfori ja samoin typpi kuitenkin pääosin ajan mittaan valuvat myös merialueille ja lisäävät rehevöitymistä niin Suomenlahdella, Pohjanlahdella kuin yleensä Itämeren altaassa, niin tämä toimi tältäkin osin olisi tarpeellista, ja tähän tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, sekä yksityisten henkilöiden rahoittamia ja toimeensaattamia että sen tyyppisiä, mihin tämä hallituksen esitys kohdistaa taloudellisia voimavaroja.

Esko  Ahonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuo, mitä ed. Tiusanen edellä totesi rehevöitymisestä ja näistä ongelmista, on todella totta, ja siitä tietysti meidän täytyy vastuu kantaa tulevia sukupolvia ajatellen. Kun lukee tätä ympäristövaliokunnan mietintöä numero 8, voi todeta, että tässä on asiaan paneuduttu, samoin kuin saaduissa lausunnoissa, joten ei tähän voi muuta kuin yhtyä.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun täällä ruvetaan puhumaan rehevöitymisestä, niin täytyy muistaa, että eräillä Suomen alueilla ollaan tilanteessa, jossa tämmöiset pienet lammet ja järvet ovat hävinneet rehevöitymisen takia kokonaan pois. Ne ovat aika kauhean näköisiä paikkoja. Meillä Pohjois-Pohjanmaallakin, jossa on ollut mökit lammen ympärillä, siellä ei sitä lampea ole enää ollenkaan, siinä on sellainen keidas, suon kaltainen kohouma keskellä, ja siinä sitten käydään mökillä katsomassa keidassuota, kun aikaisemmin oltiin niin kuin purrella vesillä. Tässä katsannossa kyllä kannattaa kiinnittää vesihuoltoon huomiota myöskin ravinnepuolella.