Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Puhun molemmista aloitteista eli toimenpidealoitteestani
sekä myös korkotukilain muutoksesta, koska ne
liittyvät läheisesti toisiinsa ja tukevat toisiansa.
Arvoisa puhemies! Ympäristöarvot ovat alkaneet
voittaa alaa jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Se on hyvä asia.
Kioton prosessi ja sitä seurannut keskustelu ovat herättäneet
ihmiset voimakkaasti vaatimaan toimenpiteitä yhteisen maapallomme
pelastamiseksi. Niitä todellakin tarvitaan. Ilmakehän
hiilidioksidipitoisuus on toimintamme johdosta noussut 31 prosenttia
teollistumista edeltävään aikaan nähden
ja on korkeimmillaan tutkimusten mukaan 420 000 vuoteen.
Aika lailla vaikuttavia lukuja, vai mitä?
Kestävän kehityksen nimiin on vannottu jo pitkään,
mutta todellinen ideologinen sisäistäminen on
ollut hidasta ja vie varmasti meiltä kaikilta aikaa. Suomalaisessa
politiikassa kestävä kehitys sisältää Suomen
kestävän kehityksen toimikunnan mukaan kolme toiminnallista
ulottuvuutta: ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden.
Ekologisesti kestävän kehityksen perusehtona on
luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen
toiminnan sopeuttaminen luonnon resursseihin ja sietokykyyn. Ekotehokkuuden
vaatimus koskee kaikkia elämän ja kuluttamisen
osa-alueita.
Rakennus- ja kiinteistöalalla kestävä kehitys tarkoittaa
huomion kiinnittämistä rakentamiseen ja rakennuskannan
energiataloudellisuuteen, vesitalouteen ja jätehuoltoon,
sisäilman terveellisyyteen sekä rakennuksen ja
sen osien kestävyyteen ja käyttöikään.
Rakennukselle asetetut toiminnalliset vaatimukset pyritään
täyttämään mahdollisimman vähän
ympäristöä kuormittavalla resurssien
käytöllä. Tällaiset ovat tavoitteet.
Ekologisesti kestävässä rakentamisessa
ja kiinteistöjen ylläpidossa tarkastellaan edellä mainitusti
energian kulutusta, raaka-aineiden kulutusta, päästöjä ja
jätteitä. Ekologisessa rakentamisessa rakennusmateriaalit
ovat kierrätys- ja uusiutuvista luonnonvaroista saatuja.
Niitä voivat olla muun muassa puu, savi, olki ja pellava. Rakentaminen
tapahtuu paikan päällä pääosin käsityönä.
Rakennusjätettä pyritään synnyttämään
vähän tai ei juuri lainkaan, ja sitä kierrätetään
tai muutetaan uusiokäytetään.
Myös energiavirrat otetaan huomioon ja rakennusten
energiakulutus minimoidaan erilaisin ratkaisuin. Jätevedet
puhdistetaan ja mahdollisesti kierrätetään,
jätteet kierrätetään ja kompostoidaan.
Lisäksi lämmön- ja energiantuotannossa
voidaan hyödyntää paikallisia biopolttoaineita
esimerkiksi oman hakevoimalan avulla. Kaiken kaikkiaan ekologisessa
asumisessa ja rakentamisessa on mukana vahvasti uskoa luontoa säästäviin
ratkaisuihin.
Julkista rakentamista tuetaan nykyisin erittäin monipuolisesti
ja kriteerejä on pyritty muuttamaan kestävän
kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta tällä hetkellä yksittäisten
omakotitalorakentajien — aloitteeni koskevat juuri heitä — on
vaikea saada tukea ympäristöä suojelevalle
ja säilyttävälle rakentamiselle. Kiinnostus ekologiseen
rakentamiseen on kuitenkin lisääntynyt ja kaiken
aikaa heräämässä myös
omakotirakentajien osalta.
Maassamme rakennetaan vuosittain tuhansia omakoti- ja paritaloja.
Ekotalon rakentaminen on keskimäärin 50 000—60 000
markkaa kalliimpaa kuin perinteisten omakotitalojen rakentaminen.
Tästä syystä tavallinen rakentaja asettaa usein
omat kustannussäästönsä ympäristönsuojelun
edelle. Olen saanut tästä hyvin paljon palautetta
ja tehnyt aloitteeni siitä, että luotaisiin järjestelmä,
joka kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen
ja joka mahdollistaa yhä kasvavan ekologisen rakentamisen
määrän.
Toimenpidealoitteeni ja korkotukialoitteeni tähtäävät
siis näihin tavoitteisiin. Lakialoitteeni sisältö tarkoittaa
sitä, että talojen rakentamiseen voisi saada korkotukea,
jolla tasataan ekologiseen rakentamiseen tarvittavista tavanomaiseen rakentamiseen
nähden suuremmista lainamääristä koituvia
kustannuksia. Järjestelmä voisi toimia esimerkiksi
siten, että rakentaja ilmoittautuu jo rakennuslupaa hakiessaan
kestävän kehityksen mukaiseksi rakentajaksi ja
sitoutuu tiettyihin ekologisen rakentamisen ehtoihin. Ehtojen määrittelyssä voidaan
rakennustuotteiden osalta käyttää hyväksi
ympäristöselostemallia, joka on kehitetty ilmaisemaan
rakennustuotteiden ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia.
Varsinaisesti korkotuki voitaisiin myöntää vasta
rakennuksen lopputarkastuksen jälkeen, kun on voitu todeta,
että tarvittavat ehdot on täytetty.
Korkotukijärjestelmän rinnalle voisi luoda myös
omarahoitusosuus- eli niin sanotun ekosäästöpalkkiojärjestelmän.
Aikaisemminhan meillä on ollut nuorien asuntosäästäjien
asuntosäästöpalkkiojärjestelmä.
Tämä voisi olla saman tyyppinen järjestelmä.
Lainanhakija voisi etukäteen säästää omarahoitusosuuden,
josta hyvityksenä hänelle maksettaisiin bonus.
Omarahoitusosuuden säästöt käytettäisiin
ekologisen rakentamisen kehittämistyöhön.
Malli olisi siis asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
kaltainen kannustin.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan valiokunnat käsittelevät
parhaillaan ilmastostrategiaa ja ottavat kantaa sen sisältöihin.
Ilmastostrategia sisältää toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen
rajoittamiseksi niin energiapolitiikan, liikenteen, elinkeinojen
kuin asumisen ja yhdyskuntarakenteen osalta. Rakentamisen ja asumisen
suhteen linjaukset ovat yleispiirteisiä, mutta
hyvin kannatettavia. Asumiseen liittyviä normeja aiotaan
tiukentaa siten, että rakentaminen olisi entistä vähemmän
energiaa kuluttavaa ja päästöjä tuottavaa.
Ilmastopoliittisessa ohjelmassa luvataan myös kohdentaa
korjausavustuksia ja lainoitusta entistä enemmän
energiansäästötoimenpiteisiin. Strategian
mukaan energiakatselmuksia lisätään, huoneistokohtaisia
sähkön ja käyttöveden kulutusta
seuraavia mittareita lisätään ja suositaan sekä muun
muassa valaistuksen energian käytölle ja päivänvalon
hyödyntämiselle aiotaan asettaa vaatimuksia.
Kansallisen ilmasto-ohjelman hyväksyminen on suuri
edistysaskel. Sen toimeenpano saattaa kuitenkin olla kivuliasta.
Jotta ihmisiä kannustetaan oikean suuntaisiin ratkaisuihin,
tulee määräysten ja lakien
luoda toimivia rahoitus- ja kannustusjärjestelmiä ekologisille
ja säästäville vaihtoehdoille. Korkoavustukset
voisivat olla keino kannustaa ihmisiä ekologiseen rakentamisen
ja energian säästöön.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaisen aloite ekologisesta rakentamisesta on
mielenkiintoinen, ja varsinkin jätevesien puhdistaminen
kiehtoo minua. Nythän on ongelmana tänä päivänä,
että tavarasta on oikeastaan vaikeampi päästä eroon,
kun vertaa siihen, kuinka helppoa sitä on hankkia. Mielestäni
on haaskausta, että esimerkiksi harmaata vettä,
käsienpesuvettä, ei voida käyttää wc:n
huuhteluun, ja miksi juomavedellä pestään
katuja? Kun näki näitä ratkaisuja jo
vuonna 1980 ensimmäisen kerran Japanissa ja näki,
kuinka käsienpesuvedellä huuhdeltiin wc, se tuntui
mielestäni ihan järkevältä.
Kun tiedustelin asiasta ympäristöministeriöstä,
miksi näin ei Suomessa ole, todettiin, että vesi on
Suomessa niin halpaa, että syntynyt säästö, joka
tulee esimerkiksi harmaan veden käytöstä, on
paljon pienempi kuin investoinnit, jotka aiheutuvat näitten
järjestelmien rakentamisesta, joissa käytetään
siis esimerkiksi harmaata vettä tai haetaan järvivettä katujen
puhdistamiseen. Esimerkiksi järviveden käyttö laitteissa,
joilla katuja puhdistetaan, on usein mahdotonta, koska ei ole sopivia
suodattimia. Tietenkin nuukana ihmisenä toivoisin, että järkevä vedenkäyttö olisi
mahdollista,
vaikka meillä ei välttämättä siihen tarvetta
Suomessa olekaan.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Käsiteltävänä oleviin
aloitteisiin liittyy monia kannatettavia asioita. Energian käytön
taloudellisuus ja myös bioenergian käyttö on
asia, jota monin tavoin on jo nyt edistetty.
Sama koskee myös puurakentamista. Tämän osaltahan
meillä on toteutettu myös koerakentamista ja on
myös koulutettu perinteiseen rakentamiseen. Mielestäni
meillä kuitenkin ollaan hukkaamassa paljon sitä osaamista,
mikä aikanaan perinteisen maaseudun rakentamisen ja elämäntavan
osalta on ollut arvokasta ja olisi edelleen arvokasta. On kuitenkin
syytä korostaa, että todellisuuskin on tunnettava.
Äsken keskustelimme juuri väestöpolitiikasta ja
alueellisesta väestökehityksestä. On
tunnustettava ja tunnistettava se, että ihanteiden varassa
ei voi elää tai toimia. Tarvitaan toimeentulo,
tarvitaan palvelut, tarvitaan liikenneyhteydet. Ne kaikki ovat asioita,
jotka ovat yhteiskunnallisesti hoidettavissa ja päätettävissä.
Siitä syystä mielestäni pitäisi
nähdä tämän aloitekokonaisuuden
yhteydessä myös yhteiskunnallisen ja alueellisen
kehityksen kokonaisuus ja tukea tällä tavoin oikean
suuntaisesti näiden asioiden esilläpitoa ja niitä koskevaa
tiedottamista, kouluttamista ja ylipäätänsä sitä,
että ihmiset voisivat omaksua terveellisemmän
elämäntavan, terveellisemmän rakentamisen
ja myös paikallista taloutta ja yrittäjyyttä tukevan rakentamisen
nykyistä enemmän.
Keskustelu päättyy.