Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän kevätistuntokauden aikana sanat "puuhuolto" ja "puuhuollon turvaaminen" ovat korostuneet erittäin paljon täällä eduskunnan täysistuntotyöskentelyssä kuin muutoinkin. Tämän vuoksi, aivan oikein, on osaltaan haluttu kiinnittää huomiota myös tieverkostoon. Lisätalousarvioaloitteillani 39, 40 ja 41 olen halunnut kiinnittää huomiota juuri maantierakenteen osalta maanteiden parantamiseen siten, että ne vastaisivat juuri näihin puuhuollon haasteisiin.

Lisätalousarvioaloitteessa 39 olen tuonut esiin Keski-Suomesta lukuisia tieosuuksia, joihin olen käynyt perehtymässä muun muassa Kuhmoisten—Ruolahden, Kuhmoisten—Pihlajakosken alueella, edelleen Kuhmoisten Kylämän—Länkipohjan alueella, samoin Juupajoen ja entisen Kuoreveden — Kuorevesi on entinen kunta, Juupajoki on edelleen kunta, Kuorevesi on liitetty Jämsään — alueella oleviin sorapäällysteisiin teihin. Tiet ovat kelirikkokaudella varsin huonossa kunnossa raskaitten kuljetusten osalta. Ken noita tieosuuksia käy tutkailemassa, niin sen kyllä paikan päällä kokee.

Samoin Keski-Suomessa on monia muitakin vastaavan kaltaisia tieosuuksia, muun muassa Multian—Saarijärven välillä, erityisesti Pajupuro—Sahrajärvi-tieosuus, jota myöskin olen kevätkelirikon aikana, henkilöautolla tosin, ajanut. Nämä eivät ole raskaitten puutavarakuljetusten edellyttämässä kunnossa, valitettavasti. Samalla näistä kärsivät myös paikallinen asutus ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Toivon, että lisätalousarvioaloitteilla muistutettaisiin näistä maakunnassamme tärkeistä tieyhteyksistä, jotka palvelevat sitä, että valtakunnan puuhuolto metsäisessä Keski-Suomen maakunnassa voisi tieinfran osalta päästä perille.

Nämä olivat vain esimerkkejä tieosuuksista, jotka kaipaisivat parannusta. Vastaavia voisi luetella: On niin sanottu Vihreä väylä nykyisessä Äänekosken kaupungissa osaltaan, osaltaan myös Konneveden kunnassa. Aiemmin se Äänekosken kaupungin osuudelta kulki Sumiaisten kunnasta. Edelleen voidaan mainita monia tieosuuksia vaikka Viitasaarelta, kautta maakuntien, ei ainoastaan Keski-Suomesta, vaan muualtakin.

Lisätalousarvioaloitteella 40 olen halunnut kiinnittää huomiota siihen, että kahden seudullisen keskuksen, maaseutukaupungin Keuruun ja Ähtärin välinen tieyhteys on edelleen pääosin sorapäällysteinen. Tie on hyvinkin jyrkkiä mäkiosuuksia sisältävä. Nyt onneksi on tien kunnossapitoa voitu vuosien saatossa hivenen parantaa. Pahimmilta kelirikoilta, joita vielä 10—15 vuotta sitten tiellä oli, on kuitenkin vältytty, mutta joka tapauksessa sanomaansa kertoo Ähtäristä Keuruulle tultaessa liikennemerkki, joka kehottaa käyttämään pidempiä kiertotieosuuksia raskaalla liikenteellä ja varoittaa lähtemästä tuolle tielle, jos on tällaisia kuljetuksia, jotka olisivat ongelmissa etenkin talvikaudella voimakkaissa nousuissa. Samoin tuo tie lyhimpänä Keuruun ja Ähtärin välisenä tienä on käytännössä vähän käytetty, käytetään toistakymmentä, jopa 20 kilometriä pitempiä reittejä, jotka ovat hivenen paremmassa kunnossa, eivät nekään siinä kunnossa, mitä liikenne tarvitsisi. Elikkä kuljetaan Myllymäeltä Multian Väätäiskylän kautta Multialle, josta sitten on puolestaan erittäin hyvä valtatie Petäjävedelle ja Jyväskylään. Toinen reitti on sitten Ähtäristä Pihlajaveden ja Haapamäen kautta melko lailla korjauksen tarpeessa olevaa 40 vuotta sitten valmistunutta päällystetietä pitkin ja edelleen Valtatie 23:lle.

Tämä Keuruu—Ähtäri-tieyhteyden parantaminen olisi todella tarpeellinen asia. Se palvelee myös Keuruun kaupungissa Liesjärven, Suojärven, Lavikon kylien kehittymistä. Toivonkin, että tähän hankkeeseen, jonka maakunnan kansanedustajat jo paljon ennen kuin itse olin aloittamassa eduskuntatyötä lupasivat olevan valmiina jo vuosia vuosia sitten, voitaisiin kiinnittää huomiota, että tämä tieyhteys tulisi kuntoon.

Lisätalousarvioaloitteessa 41 tuon esille linjan, joka olisi suorin yhteys Tampereelta Ouluun, sitä kautta myöskin hyvin käyttökelpoinen yhteys Turusta Tampereen kautta Ouluun, vaihtoehto, niin kuin tuota nimeä on ruotsin kielellä nimettykin, Nelostielle ja ruuhkautuvalle Valtatie 9:lle. Tuo tiehän, Suomenselkätieksi nimetty tai virallisesti Kantatie 58, alkaa Kangasalalta ja Oriveden, Mäntän, Keuruun, Multian, Pylkönmäen, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan kautta menee edelleen Kärsämäelle, jossa yhtyy Nelostiehen. Kun kartalta katsoo, niin tässä todella olisi vaihtoehtoisen reitin paikka, ja sen pahimpien osuuksien parantaminen auttaisi jo jonkun verran liikenteen sujumista. Tämä onkin nähtävä tuollaisena pitemmän tähtäimen tiereittisuuntana, jonka parantaminen vähentäisi Valtatie 9:n ruuhkia ja ennen kaikkea Valtatie 4:n ruuhkia Jyväskylän pohjoispuolella. Samalla tämän tien kuntoonsaattaminen voisi hyödyntää tienvarren runsaita metsävaroja, puunjalosteiden kuljetuksia. Siellähän on muun muassa Honkarakenteen teollisuutta Karstulassa, Kyyjärvellä Betsetin betoniteollisuutta. Raskaita kuljetuksia on tielle, mutta tien kunto ei valitettavasti ole ollut sitä, mitä tarvittaisiin. Toivottavasti tähän hankkeeseen voidaan jatkossa kiinnittää myöskin huomiota.

Sitten lisätalousarvioaloitteella 53 olen halunnut kiinnittää huomiota Haapamäki—Parkano—Pori-rautatien käyttöönoton selvittämiseen. Rauman ja Porin satamien kannalta nähdään, että on olemassa vajaata satamakapasiteettia, ja näin ollen voitaisiin näitä olemassa olevia satamia hyödyntää, jos sinne olisi myöskin tämä rata, josta Porin satamajohtaja käyttää nimeä pääpoikkirata. Jos tämä rata olisi kunnossa, niin silloin tämä voisi palvella hyvin tehokkaasti kotimaan kuljetuksia, mutta myöskin transitoliikennettä. Tämän radan yksi osuushan sitten tulee kuntoon Huutokoski—Savonlinna-välillä. Tässä tulisi vain saada tämä yhteys myöskin länsirannikolle kuntoon Poriin saakka.

Edelleen olen halunnut kiinnittää lisätalousarvioaloitteella 54 huomiota myös muiden Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämiseen. Radathan on peruskorjattu muutama vuosi sitten, pintarakenne uusittu, vaihdetut kiskot laitettu. Näillä tavoilla voitaisiin saada nuo radat entistä parempaan käyttöön. Me tiedämme, että rautatieliikenne Salpausselällä ruuhkautuu. Pohjanmaan radan kapasiteetti myös on äärirajoillaan. Sen vuoksi todella tämä vaihtoehtoinen pääpoikkirata pitäisi saada kaikilta osuuksiltaan tehokkaaseen käyttöön ja selvittää nopeasti Haapamäki—Pori-rautatien käyttöönotto merellisenä yhteytenä pääpoikkiradalle.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni koskee lisätalousarvioaloitetta n:o 60 — siinä on ed. Tuula Väätäinen ensimmäinen allekirjoittaja — määrärahan osoittamista työmarkkinatuen korottamiseen.

Tässä käytiin reilut puoli tuntia sitten pitkähkökin keskustelu tänään listalla olevasta hallituksen esityksestä laiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta ja siinä yhteydessä todettiin, että siellä on 28 000 käsittelyssä olevaa valitusta ja asiaa. Oma arvioni on se, että siellä on myöskin huomattavan paljon sellaisia, jotka koskevat tätä viimesijaista perustoimeentuloturvaa.

Tämä määrärahaesitys, jota luonnehdin — se on meidän sosialidemokraattisen ryhmän ikään kuin ryhmäaloitteen luontoinen — siinä on lähtökohta se, että perustuslain 19 § 2 momentin mukaan lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Perustuslain nojalla niin sanottua syyperusteista toimeentuloa saavien ei siten tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin.

Työmarkkinatuen taso ei riitä työttömän perustoimeentuloon, ja osa työmarkkinatuen saajista joutuu asumistuen lisäksi turvautumaan toimeentulotukeen. Kolmisen vuotta sitten Stakesin tekemän tutkimuksen mukaan jopa 30—40 prosenttia työmarkkinatukea saavista joutuu hakemaan itsensä ja perheensä elättämiseksi apua sosiaalitoimistosta. Jokainen ymmärtää, että tämä on monesta eri syystä aivan kohtuuton ja jopa älytönkin tilanne. Kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten asemaa on parannettava toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi.

Arvoisa puhemies! Siksi sosialidemokraatit ehdottavat, kuten muuten teimme jo vastalauseessamme vuoden 2008 talousarvioesityksessä annettuun mietintöön, työmarkkinatuen korottamista 1,5 eurolla päivässä. Tasokorotukseen tulee myös liittää riittävä määrä aktiivitoimenpiteitä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen. Mielestämme työmarkkinatukea tulee jatkossa nostaa asteittain niin, ettei työttömän henkilön tarvitsisi nostaa toimeentulotukea lainkaan. Tämä vaatisi työmarkkina-tuen korotusta 3 eurolla päivässä. Työmarkkinatuen ja muun työttömyysturvan keskinäisen kytkennän vuoksi työmarkkinatuen korotus nostaa myös työttömän peruspäivärahan tasoja sekä niihin kytkettyä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Näihin perusteisiin viitaten ehdotamme, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon lisäyksenä 123 miljoonaa euroa työmarkkinatuen korottamiseen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tämä työmarkkinatuen korottaminen on sosialidemokraattien lisätalousarvioon liittyviä keskeisimpiä aloitteita, ja sen korottaminen todellisen köyhyyden vähentämiseksi on aloitettava nyt heti, kuten esitämme tämän vuoden budjetin yhteydessä. Viittaan lähinnä aloitteeseen 16, joka liittyy sisäisen turvallisuuden osalta Hätäkeskuslaitoksen toimintamenojen parantamiseen, ja sitten puutun lähinnä Rajavartiolaitoksen ja poliisin kysymyksiin.

Rajavartiolaitoksen vahvuutta on viime vuonna tuottavuusohjelman mukaan viety vaivihkaa niin alas, että rajanylityspaikkojen, Kuusamon ja muiden, käynnistäminen ja itse asiassa Rajavartiolaitoksen toimintakyky on saatettu tarpeettoman heikkoon kuntoon. Tämä on aika vakava kysymys, että tämä on tehty puolihuomaamatta.

Toinen asia on poliisin määrärahat. Esitimme tälle vuodelle 10:tä miljoonaa euroa, jotta paikallispoliisin toimintakyky kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi varmistettaisiin. Lisäksi olemme joutuneet, kun nämä esitykset eivät menneet läpi, esittämään myös tähän lisätalousarvioon hallitusta vielä enemmän määrärahoja paitsi paikallispoliisin myös muun muassa keskusrikospoliisin dna- ja laboratoriotutkimustoiminnan edellytysten turvaamiseen. Siellä on 800 000 euron vaje, ja meillä ei voi olla vakavan rikollisuuden torjunnassa varaa kyseenalaistaa tämän toiminnan käynnissäpitämistä.

Lisäksi harmaan talouden ja talousrikosten torjunnan osalta tämän hallituksen aikana käytännössä kaikki neljännen talousrikostorjuntaohjelman valtiovarainministeriötä koskevat esitykset ja oikeusministeriötä koskevat esitykset ovat pysähtyneet. Tällä aloitteella halutaan nyt edes varmistaa tältä osin myöskin lisävoimavarat, mutta kysymys on tietysti enemmän lainsäädäntöön ja verolainsäädäntöön liittyvistä ongelmista, jotka jostain syystä hallituksessa seisovat.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen 44/2008 ja siinä vaadin määrärahan osoittamista Vaajakosken taajaman ohitustien liikenteeseen. Se on sillä tavalla merkittävä taajama, että siinä ohitetaan, Nelostie ja Ysitie tulevat siinä yhteen, ja tie jatkuu Nelostienä. Nyt nykyiset liikenneväylät on sisäiselle liikenteelle tarkoitettu ja parhaimmillaan yli 20 000 autoa vuorokaudessa kulkee siitä. Se ohitustie olisi kiireesti saatava. Se on tällä hetkellä pahin ruuhka koko Nelostiellä. Nyt pitäisi kiireesti saada näihin hankeluetteloihin tämä tie ja siihen osoittaa sitten raha.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki toi erittäin selkeästi ja perustellusti esille huolen Rajavartiolaitoksen tarpeista. Toivon, että niihin todella voidaan kiinnittää huomiota. Rajavartioston tehtävät ovat lisääntyneet, tulleet entistä vaativammiksi, monipuolista osaamista tarvitseviksi, jotenka todella tärkeästä asiasta on kyse.

Samoin ed. Kangas toi täällä esille tämän kysymyksen Nelostien pahimmasta pullonkaulasta. Se kohtaa etenkin ruuhka-aikoina tienkäyttäjiä, ja toivottavasti siihen voidaan saada korjaus.

Vielä täydennyksenä äskeiseen puheenvuorooni liittyen Haapamäen kautta kulkevien ratojen kuntoon totean sen, että tämä sähköistäminen olisi tärkeä asia, koska nyt kun Jämsän—Jyväskylän-radalla on ollut tunnelitöitä kevätkaudella, niin on ollut todella merkittävää nähdä, kuinka välttämättömät nämä Haapamäen kautta kulkevat ratayhteydet ovat. Sähköistäminen auttaisi niitten tehokkaampaa käyttöä myös muulloin. Samalla toivon, että jatkossa voitaisiin junakohtauspaikkoja rakentaa lisää Haapamäen kautta kulkeville radoille. Nyt kun liikennettä oli tämän kevätkauden aikana enempi, niin tuo oli eräs ongelma, että junakohtauspaikkoja ei ollut sitä määrää, mitä oli aiemmin ennen automaattista kulunvalvontaa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta linjasi viime marraskuussa tuottavuusohjelman edellyttämät toimet Metlan yksikkörakenteeseen. Näin ollen käytänkin puheenvuoron tästä lisätalousarvioaloitteesta n:o 23. Päätöksen sisältönä oli, että Punkaharjun, Kannuksen ja Kolarin yksiköt lakkautettaisiin ja tärkeät toiminnot siirrettäisiin muihin maakunnallisiin yksiköihin. Esityksen mukaan lakkautettavissa yksiköissä työskenteleville tarjotaan tehtäviä Metlan muissa Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä. Ne työntekijät, jotka eivät siirry Metlan muihin yksiköihin, uudelleensijoitettaisiin valtion ohjeistuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että Kolarin tutkimusaseman tutkijoille annettaisiin mahdollisuus siirtyä Rovaniemen yksikköön. Tämä on kuitenkin laiha lohtu huomioon ottaen Lapin pitkät etäisyydet. Päätöksen taustalla on valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen ja sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen. Tuottavuusohjelman toteutuminen merkitsee, että laitoksen on vuoteen 2011 mennessä vähennettävä henkilöstöä 154 henkilötyövuoden verran. Samalla laitoksen toimintamenomäärärahojen on ilmoitettu vähenevän ainakin 4,8 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna.

Vaikka Metlan toimipistettä ei Kolarissa jatkossa olisi, tutkimustoimintaa voitaisiin suunnitelmien mukaan jatkaa Kolarin tutkimusmetsissä. Mutta kannattaako työntekijöitä siirtää Rovaniemelle, jos he jatkossakin tekevät kenttätutkimuksen Kolarissa? Tällaisen kuvion taloudelliset säästötkin voivat jäädä aika vähäisiksi. Tutkimusaseman säilymistä Kolarissa puoltaa myös se, että asema sijaitsee alueella, jolla on hyvät kehitysmahdollisuudet muita Pohjoismaita ajatellen. Kolarin toimintayksikön rooli metsäraja-alueiden hoitoa ja kestävää käyttöä sekä luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista tutkivana yksikkönä on kiistämätön. Lisäksi yksikön merkitys työllistäjänä on Kolarin kunnalle erittäin tärkeä. Kolarin tutkimusaseman säilyttämiselle on sekä aluepoliittisia että tutkimuksellisia perusteita. Sen vuoksi kannatan tätä lisätalousarvioaloitetta n:o 23.

Lisäksi haluan ottaa esille lisätalousarvioaloitteen n:o 4 määrärahan osoittamisen korkeimman hallinto-oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa keskimääräinen ratkaisuaika on nyt 10 kuukautta. Työtilanteeseen lähiaikoina vaikuttavia tekijöitä on väestön ikärakenteen kehitys, joka tulee näkymään sosiaali- ja terveyshallinnon palvelujen kysynnässä ja näiden asiaryhmien valitusten kasvussa. Uusi lastensuojelulaki lisää merkittävästi hallinto-oikeuksien tehtäviä jopa ensiasteen päätöksentekijöinä ja korkeimman hallinto-oikeuden asiamääriä tällöin ensimmäisenä ja ainoana muutoksenhakuasteena. Lisäksi ympäristöasioita on vireillä Vaasan hallinto-oikeudessa yli tuhat. Ne ovat laajoja ja aiheuttavat merkittävän asiamäärän lisäyksen jatkovalituksina myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Määrärahojen mitoitus on nykyisellään tiukka eikä anna minkäänlaisia mahdollisuuksia varautua yllättävään asiamäärien kasvuun. Kuitenkin toimiva hallintolain käyttö ja asioiden joutuisa ratkaiseminen on koko julkishallinnon kannalta avainasemassa. Hallintotuomioistuinmäärärahoissa on kysymys koko julkisen vallan kehityksen kannalta olennaisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Tämän vuoksi määrärahat on turvattava.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni liittyy lisätalousarvioaloite n:o 18:aan. Se koskee ajankohtaisia yliopistokiinteistöjen mahdollisia omistusjärjestelyjä. Tämän talousarvioaloitteen ensimmäinen allekirjoittajan, ed. Kari Rajamäen luvalla saan tätä aloitetta lyhyesti käydä lävitse. Ed. Rajamäkihän on yksi eduskunnan ahkerimpia ja aikaansaavimpia kansanedustajia.

Meillä sosialidemokraateilla on ollut sellainen kanta, että me tuemme yliopistojen aseman muuttamista valtion tilivirastoista julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Se tuo joustavuutta ja siirtää ikään kuin yliopistoinstituution tälle vuosituhannelle.

Tämän muutoksen yhteydessä yliopistojen on saatava riittävä peruspääoma valtiolta maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Pääomitus tulee tehdä kehyksen ulkopuolisina finanssisijoituksina ilman ehtoja yksityisen rahoituksen keräämisestä. Yliopistojen kiinteistöt muodostavat hyvän vakuusarvon yliopistojen omaan pääomaan. Näin voidaan parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä sekä antaa niille taloudellista ja toiminnallista liikkumavaraa. Yliopistot tuntevat toimitilansa hyvin, kokevat ne omikseen ja voivat kehittää niitä näistä luontevista lähtökohdista kustannustehokkaasti haluamallaan tavalla ilman välikäsiä.

Mielestämme ulkopuolisten omistajien osallistuminen kiinteistöomistukseen aiheuttaa usein ristiriitaisia tavoitteita kiinteistöjen arvon määritykseen, vuokratasoon, investointien priorisointiin sekä kiinteistöjen käyttöön, korjaukseen ja ylläpitoon. Yksityinen kiinteistösijoittaja pyrkii ensisijaisesti voiton maksimointiin mahdollisimman korkean vuokran kautta. Se ei ymmärrettävästi yleensä istu ja sovi yliopistoinstituution, edes kiinteistöjen toimintaperiaatteisiin. Välttämättömät kiinteistöjen korjaustoimet tehdään usein siksi, että saataisiin syy vuokrien nostamiseen. Korjaustoiminnassa ei siis aina ajatella lainkaan kiinteistöjen kuntoa ja toimivuutta, vaan lähinnä tuottoa.

Arvoisa puhemies! Sen vuoksi sosialidemokraatit esittävät ja olen itse myös allekirjoittanut tämän lisätalousarvioaloitteen, että eduskunta lisää valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvion perusteluihin maininnan, että yliopistokiinteistöjä voidaan käyttää yliopistojen pääoman muodostamisessa niin, että yliopistokiinteistöt siirretään suoraan yliopistojen taseeseen tai hyödynnetään yliopistojen yhdessä valtion kanssa omistamaa kiinteistöyhtiötä.