Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Varjobudjetissamme esitämme investoimiseen kannustavan t&k- eli tutkimus- ja kehitysverotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista. Tällaiset toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Samalla parannettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia. Niissä on Suomen talouden tulevaisuus. Rahoitus tähän saataisiin leikkaamalla hyvin tehottomaksi osoitettuja suuryritysten yritystukia ja pitämällä yhteisöverokanta ennallaan.

Perussuomalaiset ajavat etenkin pienyrittäjien asemaa. Vastustamme hallituksen esityksiä leikata tuntuvasti kotitalousvähennystä ja poistaa eräiden työvaltaisten alojen alv-helpotus. Kotitalousvähennyksen leikkaus uhkaa lukuisia pieniä kotipalveluyrityksiä. Se vahingoittaa etenkin lapsiperheitä ja vaikeuttaa kotona asuvien vanhuksien mahdollisuuksia palkata kotiapua ja siten asua pitempään omissa kodeissaan. Samalla harmaa talous remonttitöissä uhkaa jälleen kasvaa.

Arvoisa puhemies! Verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa 30 prosentista 32 prosenttiin. Samalla lisäisimme uuden, viidennen portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten, eli yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaisi tämän yli menevältä osalta 36 prosenttia valtionveroa. Tätä olemme leikkimielisesti kutsuneet Wahlroos-veroksi. Nämä toimenpiteet toisivat valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdottamamme muutokset tarkoittaisivat, että esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö maksaisi vajaat 600 euroa enemmän veroa vuodessa. Jos vuositulot olisivat jopa 200 000 euroa, lisävero olisi runsaat 6 000 euroa.

Tasaverokehitystä on hillittävä myös laskemalla energia- ja polttonesteverotusta. Suomessa on saatava asunto lämpimäksi talvella, ja bensapumpulla ei tuloja kysytä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on vastuutonta. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen nettomääräisesti yhteensä 448 miljoonalla eurolla on pahimman luokan vastuunpakoilua. Osoittaa todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Kuntaliitto on jo varoittanut, että hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan. Tämä vauhdittaa edelleen tasaverokehitystä. Kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta. Julkisten palveluiden heikentymisestä kärsivät etenkin heikko-osaisimmat kuntalaiset.

Perussuomalaiset vaativat hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien nettomääräisen leikkauksen. Lisäksi ehdotamme lisäpanostuksia muiden muassa lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä köyhien lapsiperheiden tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Hallitus on lausunut pelkkiä tyhjiä lupauksia opintotuen sitomisesta indeksiin. Sen toteutus on lykkääntynyt hamaan tulevaisuuteen, vaikka opintotuen reaaliarvoa on laskettu jo vuosikausien ajan.

Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallitus ei ilmeisesti usko koulutuksen arvoon, sillä sen kaavailemat leikkaukset uhkaavat viedä 2 000 opettajan työpaikan ammattikorkeakouluista lähivuosina. Leikkaukset kohdistuvat etenkin Pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin ammattikorkeakouluihin. Tämä ajaa maakunnat yhä ahtaammalle, kun nuoriso joutuu muuttamaan pois opiskelupaikkojen perässä. Tarpeellisia uudistuksia on tehtävä, mutta ne on toteutettava harkitummin ja maltillisemmalla aikataululla.

Yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäpanostusta. Jatkuva lähi- ja kyläkoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen täytyy pysäyttää. Kyse on maamme laadukkaan ja ihmislähtöisen koulutusjärjestelmän säilyttämisestä.

Arvoisa puhemies! Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on turvattava. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen tulee pysäyttää välittömästi. Hallitusohjelma leikkaa Puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa, puhumattakaan muista säästötarpeista. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurien säästötoimenpiteiden kohteeksi. Perussuomalaiset vaativat kohtuuttomien leikkausten perumista. Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Tämä ei ole hallittua puolustuspolitiikkaa, etenkään kun hallitus samaan aikaan ajaa Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Arvoisa puhemies! Poliisien resurssien karsiminen on lopetettava. Kysymys on yhteiskunnan perusturvallisuudesta. Koulutettavien poliisien määrää on jouduttu karsimaan kovalla kädellä, mikä heikentää poliisin kenttätoimintaa ja reagointikykyä. Perussuomalaiset ehdottavat lisäresursseja poliisille, tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme uskottavasti taistella kasvavaa harmaata taloutta vastaan.

Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2—3 miljardin euron, verotulojen menetykset. Erityisesti Euroopan unionin vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi. Hallituksen panostukset tä11ä saralla ovat riittämättömiä. Esimerkiksi tilaajavastuulain nykyinen maksimisakko, 15 000 euroa, voitaisiin muuttaa siten, että lain rikkoja maksaa sakkoa enimmillään 15 prosenttia kokonaisurakasta. Ilman tuntuvia sakkoja lain rikkojat pitävät meitä pilkkanaan. Tarvitaan myös konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön. Tämä maksaa itsensä pidemmällä jaksolla takaisin.

Arvoisa puhemies! Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenteeseen, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna. Ehdotamme perusväylänpitoon 140 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ei lisää velanottoa hallituksen esitykseen verrattuna. Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan muiden muassa kelamaksun palauttamisesta yksityiselle sektorille. Myös puoluetukia ja eduskuntaryhmien ryhmäkansliatukea voitaisiin leikata ainakin 15 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Siinä ei ole kyse isoista rahoista, mutta poliitikkojen on näytettävä esimerkkiä, kun vyötä joudutaan kiristämään joka puolella.

Jotkut ovat meitä arvostelleet siitä, että emme vaadi isompia leikkauksia valtion velanoton vähentämiseksi. Olemme samaa mieltä siitä, että velkaantumistahti on huolestuttava, etenkin kun holtittomien euromaiden kasvava tukeminen tulee aiheuttamaan meille miljardiluokan lisälaskun. On kuitenkin otettava huomioon, että Euroopan ja Suomen talous on ajautumassa lamaan ja IMF:n uudet tutkimukset osoittavat, että taantumassa leikkaaminen ei auta parantamaan valtiontaloutta, koska leikkausten takia talous heikkenee vielä enemmän. Mielestämme on tärkeää päästä lyhentämään valtionvelkaa, mutta se on tehtävä hallitusti. Verrattuna muihin maihin Suomi ei ole ylivelkaantunut. Emme voi leikata peruspalveluista 7:ää miljardia euroa yhdellä kertaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt oman vaihtoehtonsa Kataisen hallituksen budjettiesitykselle vakavalla mielellä. Tunnistamme taloudellisen tilanteen vaikeuden, sen asettamat reunaehdot. Ne ovat samat hallituksella ja oppositiolla. Politiikalla pitää olla paitsi kuva tulevaisuudesta myös näkemys siitä, miten siihen päästään. Tämän me keskustassa teemme hallitusta paremmin.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Keskusta tarjoaa suomalaisille vähemmän velkaa ja parempaa elämää vuoden jokaisena päivänä. Me ottaisimme miljoona euroa vähemmän velkaa joka päivä kuin hallitus. Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän päivähoitoon, kouluun, terveyspalveluihin ja vanhustenhoitoon kuin hallitus. Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän uuteen kasvuun ja työllisyyteen. (Jouko Skinnari: Ihan päinvastoin kuin viime keralla!) Tässä on kiteytettynä keskustan vaihtoehto.

Keskustan vaihtoehto on vastuullisempi ja taloutta tasapainottavampi. Lähtökohta on, että valtio ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen 7 miljardin vuosivauhdilla. Se tie on kestämätön. Jos sillä tiellä jatkamme, löydämme itsemme ennen pitkää Kreikan ja Italian kaltaisten maiden joukosta. Se ei ole Suomen paikka.

Velkaantumisen hillitseminen on myös sukupolvikysymys. Velka on vain siirrettyä veronkorotusta. Velkojamme emme maksa vain me itse vaan myös lapsemme, ja se on vastuutonta. (Matti Saarinen: Tehän alensitte verojakin velkarahalla!) Vaihtoehdossamme otamme joka päivä velkaa vähintään miljoona euroa vähemmän kuin Kataisen hallitus.

Kataisen hallitus lupasi hallitustaipaleen alkajaisiksi kansalaisille taloustilanteeseen nähden ylimitoitetut veronkevennykset. Arvon ministerit, muistakaa, että teette veronkevennykset velkarahalla. (Välihuutoja vasemmalta) Me keräisimme veroja sieltä, missä on maksukykyä. Kevennämme verotusta hallitusta vähemmän. Kevennämme kuitenkin pienituloisten verotusta edelleen, keskituloisten verotuksen pitäisimme ennallaan. Olemme kiristämässä suurituloisten verotusta, mutta näitä veroeuroja tarvitaan, jos aiomme turvata ihmisille elintärkeitä palveluita. Nyt on yhteisvastuun eikä itsekkyyden aika.

Arvoisa puhemies! Taloutemme ei kuitenkaan oikene pelkästään veroja kiristämällä. Tarvitsemme talouden kasvua, suomalaista yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Tässä suhteessa linjamme eroaa eniten Kataisen hallituksen linjasta. Siinä, missä hallitus leikkaa suomalaisesta työstä sekä yksityisellä että julkisella puolella, keskusta on rakentanut kotimaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävän vaihtoehdon.

Rakennamme kasvun edellytyksiä ympäri Suomea. Pidämme huolen osaamisesta, koulutuksesta ja tuotekehityksestä. Turvaamme myös kuntien taloutta, mikä takaa monen kuntatyöntekijän työpaikan säilymisen. (Martti Korhonen: Velkarahalla!) Samalla säilyvät ihmisten kipeästi tarvitsemat lähipalvelut: koulut, päiväkodit, terveysasemat ja vanhainkodit. Emme kurjista vaan kehitämme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa vaikeissakin oloissa. Kehittäminen — se on ollut aina ja on edelleen keskustan linja. (Vasemmalta: Kehittyvien maakuntien Suomi!)

Hallituksen budjettiesityksestä puuttuvat uuden kasvun siemenet. Suomalaiset yrittäjät ja maanviljelijät on unohdettu. Siinä, missä hallitus tyytyy lepyttelemään suuryrityksiä vain yhteisöveron kevennyksillä, me haluamme kannustaa yrityksiä investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tarjoamaan ihmisille töitä. Kysymys on siitä, valitsemmeko suuryritysten hyysäämisen vai suomalaisen pienyrittäjän kannustamisen. Me rokottaisimme ylikansallisten yritysten korkokeinottelua ja mahdollisuuksia siirtää Suomessa tehtyä tulosta kevyemmän verotuksen maihin. Lisäksi olemme valmiit rokottamaan energiayhtiöiden ansiottomia windfall-voittoja. Rahat sijoittaisimme suomalaiseen yrittäjyyteen ja työhön.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme toteuttamiseksi on tehtävä valintoja. Valitaanko ylimitoitetut veronkevennykset vai palvelut: päiväkodit, terveyspalvelut, koulut? Keskusta valitsee palvelut. Valitsemmeko velkaantumisen vai kulutuksen verottamisen? Keskustan mielestä velkaa on pelättävä ja velkaantumista on hillittävä.

Me keräisimme kulutusveroja 365 miljoonaa euroa hallitusta enemmän, ja se on tehtävä, jos aiomme velkaantua vähemmän kuin hallitus esittää. Mutta kulutuksen verotuksenkin voi tehdä oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituksen kaavailemat sähkön ja polttoaineiden veronkorotukset. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Tämä takaa sen, ettei yhteiskunnan heikompien elämä vaikeudu. Hillitsemme pienellä palkalla itsensä ja perheensä elättävän työntekijän tai eläkeläisen ruokalaskun, lämmityskustannusten, sähkön ja polttoaineiden hinnannousua. Kerskakulutusta kyllä verottaisimme hallitusta ankarammin vähentääksemme valtion velkaantumista.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus on laittamassa kunnat ahtaammalle kuin koskaan. Kunnilta leikataan rajusti, mikä väistämättä johtaa palvelujen heikkenemiseen, irtisanomisiin ja kuntaverojen korotuksiin. Hallituksen kuntapolitiikasta on alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaukana. Se leikkaa sieltä, missä eläminen on jo valmiiksi vaikeampaa.

Keskustan linja on toinen. Emme hyväksy sitä, että vastuu valtiontalouden ongelmista sysätään kuntien kontolle, etenkään kun tiedämme sen johtavan ihmisille elintärkeiden palveluiden rapautumiseen. Kyse on myös työllisyydestä. Perumalla hallituksen kaavailemat rajut leikkaukset moni sairaanhoitaja, lähihoitaja, opettaja ja lastentarhanopettaja säilyttää työpaikkansa ja vanhukset, koululaiset ja lapset saavat jatkossakin hyvää hoivaa ja huolenpitoa. (Ben Zyskowicz: Ja näiden verotusta te kiristätte!)

Kuntapolitiikassa kysymys on myös verotuksesta. Hallituksen toteuttamassa työn verotuksen keventämisessä ei ole mitään mieltä, jos se toisaalta johtaa kuntien valtionosuuksien leikkaamiseen ja sitä kautta kuntaverojen nousuun. Pienituloisten ostovoimaa ei tällä politiikalla, hyvä hallitus, paranneta. Olemme omassa vaihtoehdossamme rakentaneet työn, kulutuksen ja yritysten verotuksen yhdistelmästä mallin, joka on alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen eikä pakota kuntia kuntaverojen korotukseen.

Arvoisa puhemies! Keskusta ei vain kerää veroja ja hillitse valtion velkaantumista. Pidämme kiinni siitä, että taantuman aikanakin heikommista on pidettävä huolta. Nostaisimme pienimpiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja 100 eurolla kuukaudessa työmarkkinatuen tasolle. Katsomme, että myös pitkäaikaistyöttömällä on oikeus yksilölliseen perusturvaan riippumatta vanhempien tai puolison tuloista. Siksi esitämme pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen tarvehar-kinnan poistamista. Omaishoidon tuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kädenojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erittäin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vastuullisuus itsestään ja läheisistään on totisinta totta.

Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehdossa katse ei ole vain ensi vuodessa vaan tulevaisuudessa. Tarjoamme vähemmän velkaa ja parempaa elämää ensi vuoden jokaiselle päivälle mutta myös valoisampaa näkymää siitä eteenpäin. Vaihtoehtomme lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää arviomme mukaan 20 000 uutta työpaikkaa enemmän kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Tämä toisi talouteen lisää liikkumavaraa kasvaneina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina. Tällaista liikkumavaraa tarvitaan valtionvelan lyhentämiseksi ja hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi myös tulevina vuosina.

Valtiontalouden tasapainottamisen tie on pitkä ja kivinen, mutta sen voi tehdä oikeudenmukaisesti, toinen toisistamme huolehtien. Tarvitsemme sopivasti annosteltuna kannustavuutta, kohtuullisuutta, epäitsekkyyttä ja yhteisvastuuta. Vaihtoehdollaan keskusta haluaa kehittää Suomea Kataisen ja Urpilaisen kurjistamislinjan sijaan. (Jouko Skinnari: Missäs tuollaisen keskustapuolueen puoluetoimisto on?)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää eduskunnan puhemiestä siitä, että olemme saaneet aivan harvinaislaatuisen tilaisuuden käydä keskustelua vaihtoehdoista, joilla ensi vuoden valtion talousarvio järjestetään. Normaaliin parlamentarismiinhan kuuluvat vaihtoehdot, ja sen takia on tärkeää, että niistä myös käydään keskustelua. Pidän hyvänä sitä, että nykyiset oppositiopuolueet jatkavat viime vaalikauden oppositiopuolueiden linjoilla tässä suhteessa, nimittäin vain vaihtoehtojen kautta me pääsemme myöskin aidosti näkemään puolueiden tuomia erilaisia näkemyseroja.

Karkeasti kuvaillen oppositio noudattaa 9 euron kohdalla 10:stä hallituksen linjaa. Edellisellä hallituskaudella väiteltiin vielä työllisyyspolitiikan volyymistä ja elvytyksen suunnasta, mutta nyt oppositiopuolueet tukevat hallituksen isoa linjaa ja esittävät omassa vaihtoehdossaan vain varsin pieniä hienosäätöjä. Tämä ei ole missään tapauksessa moite opposition suuntaan, sillä valtiontalouden tilanne on vaikea, ja se vähentää myöskin vaihtoehtojen määrää.

Arvoisa puhemies! Olemme siis paljosta opposition kanssa samaa mieltä. Seuraavassa nostan kuitenkin esille muutaman huomion molemmista eduskuntaryhmien esityksistä:

Perussuomalaisen puolueen kantava teema näyttää olevan eristyvä Suomi. Puolue leikkaisi niitä määrärahoja, joilla me juuri vaikutamme omien rajojemme ulkopuolella. (Pertti Virtanen: Kyllä ne tänne tulee!) Kansainvälisistä sitoumuksista irtisanoutuminen ei kuitenkaan toisi Suomelle vahvempaa asemaa tai antaisi meille mahdollisuutta lyödä nyrkkiä pöytään kansainvälisissä tilanteissa, mitä olen ymmärtänyt monen perussuomalaisenkin puolueen kannattajan ja kansanedustajan haluavan.

Toiseksi, perussuomalaisten esityksessä puhutaan kovin paljon kasvusta ja yrittämisestä ja työllisyydestä, (Perussuomalaisten ryhmästä: Niin pitääkin!) mutta valitettavasti toimenpiteet näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ovat varsin vähäisiä. Esimerkiksi kelamaksun palautuksena puolue antaisi suomalaisille yrityksille miljardin lisälaskun tässä hyvin, hyvin vaikeassa taloudellisessa suhdannetilanteessa. Tämä johtaisi kyllä väistämättä entistä suurempiin kulukuureihin yrityksissä, yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin.

Hyvin erikoinen kasvuteko on myös ilmoitus suurten talousyksiköiden vastustamisesta. Nimittäin Suomen menestystarina vuosien saatossa on ollut se, että suurempien yritysten kasvu on heijastunut sitten myöskin alihankintaketjujen kautta hyvin laajasti elinkeinoelämän kerroksiin ja sitä kautta myöskin pieniin yrityksiin. Pieniä ei ole ilman suuria, ja myöskin toisinpäin. Suuriin talousyksiköihin voinemme lukea muun muassa sellaiset suomalaiset yritykset kuin vaikka UPM-Kymmene, Stora Enso ja konepajat, kuten Wärtsilä tai Kone. Näille suomalaisen vaurauden tekijöille perussuomalaisen puolueen linja tarkoittaisi kilpailukyvyn tuhoutumista. Siis perussuomalaisen puolueen esittämillä toimilla irtisanomiset ja työttömyys Suomessa lisääntyisivät. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Tätä hallitus ei voi olla tukemassa, koska se, mitä Suomi tarvitsee nyt, on lisää kasvua ja uusia työpaikkoja. (Susanna Huovinen: Aivan!)

Herra puhemies! Seuraavassa kolme huomiota keskustan tekemistä vaihtoehdoista:

Ensimmäinen huomio liittyy juuri työhön. Nimittäin hallituksen talouspolitiikan punainen lanka on työllisyyden vahvistamisessa. Me satsaamme sekä teollisuuden että kasvualojen tukemiseen, avitamme työmarkkinoiden kokoavan ratkaisun toteuttamista, satsaamme työllisyyspolitiikkaan ja torjumme palkansaajan verotuksen kiristymisen. Keskusta haluaa, poiketen aiemmista vaalikausista, kiristää työn verotusta. Kun otetaan lisäksi huomioon esitys korottaa yleistä arvonlisäveroa, haluaa puolue siis tosiasiassa kääntää opettajien, sairaanhoitajien ja metallimiesten käytettävissä olevat tulot pakkasen puolelle. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tätä ei hallitus halua. Nimittäin Suomi tarvitsee työtä, ja työntekijä on toden totta Suomessa palkkansa ansainnut.

Herra puhemies! Hallituksen veropolitiikan kantava ajatus on oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Me lisäämme progressiivisia elementtejä eli lisäämme verotusta, joka määräytyy maksukyvyn mukaan. Tavallisiin suomalaisiin kohdistuvista veroista korotamme ensisijaisesti sellaisia veroja, joiden kohdalla jokainen meistä voi itse vaikuttaa kulutukseensa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat tupakka-, alkoholi- ja makeisvero. Vielä vaalien alla kaikki puolueet sanoivat yhteen ääneen vastustavansa tasaveroja. Yleinen arvonlisävero on tasavero, jota on vaikea välttää. Nyt keskusta esittää yleisen arvonlisäveroprosentin korottamista 2 prosenttiyksiköllä. Keskusta siis kannattaa tasaveroja. Ratkaisu rokottaisi toteutuessaan tylysti juuri pienituloisten suomalaisten ostovoimaa. Se lisäisi myös inflaatiopaineita ja sekoittaisi työmarkkinajärjestöjen valmistautumisen laajan raamisopimuksen soveltamiseen.

Kolmas ongelmakohta liittyy keskustan vaihtoehdon tulopohjaan. Ilman rahoitusta vaihtoehto lepää tyhjän päällä. Asiantuntijalaskelmien mukaan keskustan esitys alentaa ruuan arvonlisäveroa on peräti 140 miljoonaa euroa esitettyä kalliimpi ratkaisu, eli siis keskustan esitys alentaa ruuan arvonlisäveroa maksaa valtiolle 140 miljoonaa euroa enemmän kuin te olette omassa vaihtoehdossanne laskeneet. (Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!)

Toinen esimerkki tuloaukosta on arvio 300 miljoonan euron windfall-veron verotuotosta ensi vuonna, 2012. Käytännössä tuota veroa ei ole mahdollista toteuttaa ensi vuoden alussa, mikä tarkoittaa, että edellä mainitut 300 miljoonaa eivät rehellisyyden nimessä ole aitoa tuloa. Pelkästään näistä kahdesta syntyy keskustan esitykseen siis 440 miljoonan euron musta aukko. Kun keskusta siis väittää ottavansa 365 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus, se ottaa todellisuudessa vähintään 75 miljoonaa euroa enemmän velkaa kuin hallitus.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouslinja on työtä lisäävä ja oikeudenmukaisuutta vahvistava. Me pidämme huolta pienituloisimmista suomalaisista vaativien säästöjen ja veronkorotustenkin aikana. Vattin puolueettoman selvityksen mukaan me sekä kavennamme tuloeroja että pienennämme köyhyysastetta. Me siis rakennamme entistä eheämpää Suomea. Perussuomalaisten puolueen esitys rakentaa eristäytyvää Suomea ja kurjistaa suomalaisia yrityksiä aiheuttaen työttömyyttä. (Pertti Virtanen: Hölö hölö!) Keskustan esitys puolestaan kiristää työn verotusta ja korottaa sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti tasaveroa. Kumpikaan näistä ei ole hallituksen linja. Nimittäin hallituksen linja on työn ja oikeudenmukaisuuden sekä vastuun linja. Ne ovat myöskin budjetin kantavat arvot.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi 10.10. tässä salissa seuraavaa: "Keskustan linja on, että veroja kerätään enemmän sieltä, missä on maksukykyä, siis rikkaammilta." Nyt kun olen lukenut keskustan vaihtoehtobudjetin, niin tiedän, mitä keskusta tarkoittaa rikkaammilla. Keskustan vaihtoehtobudjetti korottaa tuloverotusta muun muassa lastentarhanopettajilta, sairaanhoitajilta, perushoitajilta, poliiseilta, palomiehiltä, maatalouslomittajilta, maatalousteknikoilta, peruskoulunopettajilta jne. Suomeksi sanottuna tavallisten suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta kiristetään siihen nähden, mitä hallituksen budjettiesitys esittää. (Mari Kiviniemen välihuuto) En ollut, herra puhemies, uskoa silmiäni, kun luin tätä keskustan vaihtoehtobudjettia ja tätä työn verotuksen mallia. Siis vielä kerran: Keskusta haluaa kiristää tavallisten suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta enemmän kuin hallitus. Se keventää vähemmän kuin hallitus keventää, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) ja kun hallitus keventää sen verran, että pysyy ennallaan, niin keskusta kiristää keskituloisten suomalaisten verotusta.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kummankin oppositiopuolueen halukkuutta kurittaa suomalaisia yrittäjiä. Perussuomalaiset haluaisivat leikata yritystukia 200 miljoonaa euroa. (Pertti Virtasen välihuuto) Kaiken kaikkiaan perussuomalaiset haluaisivat kurittaa suomalaista elinkeinoelämää yli miljardilla eurolla. Se on vastoin heidän puheitaan yrittäjyyden edistämisestä ja vastoin puheita työllisyyden edistämisestä.

Keskusta haluaa rokottaa pienyrittäjiä, joille te esitätte 2 prosentin lisäystä arvonlisäveroon. Pienyrittäjä ei pysty, tässä tilanteessa varsinkaan, sitä pistämään lisää hintoihin, se jää hänen omaksi tappiokseen. Tämän takia Suomen Yrittäjät vastustaa ehdottomasti tällaisia keskustan esittämiä verolinjauksia.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelee hallituspuolueitten näkemyksiä perussuomalaisten varjobudjetista, niin tulee väkisten mieleen semmoinen ajatus, että nyt ei ole edes luettu tätä meidän varjobudjettiamme. (Välihuutoja) Siinä on paljon sellaisia elementtejä, jotka edistävät suomalaista yrittäjyyttä. Lukuisien tutkimusten mukaan 70 prosenttia näistä nykyisistä yritystuista valuu hukkaan, ne hankkeet toteutettaisiin joka tapauksessa, joten me esitämme meidän varjobudjetissamme, että näitä yhteiskunnan tukia kohdennetaan nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on voimakas työllistävä vaikutus Suomessa.

Olemme esittäneet bisnesenkelitoimintaa näihin yrityksiin, ja se tarkoittaa sitä, että näitä uusia yrittäjiä tuetaan ja siinä on mukana sitten sellaisia kokeneempia henkilöitä. Olemme esittäneet myös, että näitä tukia kohdennetaan tällaiseen mestari—kisälli-toimintaan, jota tulisi kehittää aktiivisemmin. Se tarkoittaa sitä, että koulutettaisiin eri alojen vanhempia asiantuntijoita todella auttamaan näitä uusia yrittäjiä. Sen lisäksi me esitämme palkkatukea, johon voitaisiin satsata enemmän. Niin saisimme työttömiä auttamaan vanhuksia ja vammaisia erilaisissa hoitolaitoksissa.

Meillä on lukuisia hyviä esityksiä, joilla pienellä rahalla voitaisiin saada suuret vaikuttavuudet aikaiseksi, jos päästäisiin eroon näistä vanhojen puolueitten kankeista yritystukijärjestelmistä, joiden mukaisia tukia on jaettu muiden muassa Suomen suurimmille vaalirahoittajille viimeisten vuosien aikana. Pitäisi päästä näistä vanhoista kankeista rakenteista eroon ja kohdentaa näitä määrärahoja sellaisille yrityksille, joilla on todella mahdollisuuksia kehittää uutta ja työllistää myös uutta väkeä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ottaa velkaa miljoona euroa vähemmän vuoden jokaisena päivänä. (Välihuutoja vasemmalta) Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän päivähoitoon, kouluun, terveys- ja vanhuspalveluihin. Me käyttäisimme miljoona euroa enemmän päivässä yritysten kasvuun ja uuteen työllisyyteen, edustaja Backman.

Valtiovarainministeri Urpilainen väitti, että me kiristäisimme verotusta. Samoin en ollut uskoa korviani, edustaja Zyskowicz, kun kuuntelin teidän väitteitänne. Velkarahalla te annatte hyvätuloisille suuret veronkevennykset. Keskusta toimisi siten, että verrattuna kuluvaan vuoteen keventäisimme pienituloisten verotusta, (Ben Zyskowicz: Ja kiristäisitte sairaanhoitajien, poliisien!) pitäisimme keskituloisten verotuksen ennallaan ja korottaisimme suurituloisten verotusta. Tämä on aivan selvä linja.

Te lupaatte veronkevennyksiä velkarahalla, ja politiikkanne johtaa siihen, että kuntaverot nousevat ja sairaanhoitajien, lastentarhanopettajien, opettajien, maatalouslomittajien — ja mitä niitä tuli vielä — verot kiristyvät sen takia, että teidän linjanne pakottaa kunnat nostamaan veroja...

Kiitos, puhemies.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tätä keskustan budjetin esittelyä ja nyt edustaja Tiilikaisen puheenvuoroa kuunnellessa tulee mieleen, että ette ihan sitä omaa esitystänne ole tainneet lukea, koska kyllähän se selvästi kiristää verotusta ja vielä arvonlisäveron kiristys kohdistuu pahiten kaikkein pienituloisimpiin. Ja sitten on tämän valtionvelan nopea lyhentäminen tällaisessa taloustilanteessa, kun kaikki joutuvat säästämään, koko tulevaisuus on epävarmaa, emme voi olla varmoja siitä, mitä tapahtuu. Pikemminkin lähtisin siitä, että jos jostakin lähdetään säästämään, niin ei tehdä niin tiukkoja säästöjä kuin nyt. Mutta valtionvelan lyhentäminen nopealla aikataululla tekisi sen, että kaikki tavalliset ihmiset joutuvat entistä hankalampaan tilanteeseen.

Perussuomalaisilla on yksi pyhä lehmä, joka on Puolustusvoimat. Eikö Puolustusvoimien pidä mitenkään osallistua säästötalkoihin, kun sinne kyllä rahaa syydätte näinkin tiukassa tilanteessa, missä muut ihmiset joutuvat kiristämään tuloistaan?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehtobudjetteja yhdistää se, että molemmat puolueet peruisivat energiaverojen korotuksia. Keskusta jopa peruisi sen sähköveron korotuksen, jonka edellinen hallitus samaisen keskustan johdolla teki.

Mitä puolueet tarjoavat tilalle? Perussuomalaiset palauttaisivat työnantajien kelamaksun, mikä tarkoittaisi sitä, että sekä yritykset että kansalaisjärjestöt maksaisivat nykyistä enemmän työllistämisestä, jos uusia työpaikkoja halutaan luoda. Tätä puolue pitää parempana kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden verottamista. Keskusta tarjoaa energiaverojen tilalle toista tasaveroa, arvonlisäveroa. Näin ollen keskusta siis mieluummin verottaa pienten ja keskisuurten yritysten palveluja kuin fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ilmastopäästöjen tupruttelua. Jos siis opposition esityksiä summaa, niin voi sanoa, että oppositio verottaisi saastuttamisen sijaan mieluummin työtä ja palveluja.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä keskusta että perussuomalaiset haluavat rahoittaa suuret menolisäykset ensisijaisesti yli miljardin euron suuruisilla veronkorotuksilla. Kun tarkastelee oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja, tulee mieleen kasku siitä, kun presidentti Gorbatšov saapui Saksan-vierailulle. Eräs toimittaja kysyi häneltä: "Miten herra presidentti kuvailisi tilannetta Neuvostoliitossa yhdellä sanalla?" Gorbatšov vastasi: "Harašoo" — eli hyvä. No, toimittaja tivasi vielä presidentiltä: "Entäs jos käytössänne olisi kaksi sanaa?" Hetkeäkään empimättä Gorbatšov vastasi: "Njet harašoo." Minulla on näistä opposition ehdotuksista vähän samanlainen tunne. Ensi silmäyksellä ja yksittäisinä budjettiehdotuksina katsottuna voisi sanoa "harašoo", mutta kun analysoi tarkemmin ja kokonaisvaltaisesti asiaa, on helppo yhtyä Gorbatšovin toiseen vastaukseen "njet harašoo".

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät varjobudjetissaan, että suursäätiöt tehdään pääomaverovelvollisiksi. Perussuomalaiset eivät lainkaan tässä ehdotuksessaan huomioi säätiöiden tekemiä todella mittavia panostuksia kulttuuriin, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) koulutukseen, tutkimukseen, lääketieteeseen, järjestörakenteeseen ja vuokra-asuntotarjontaan. (Perussuomalaisten ryhmästä: Vaalirahoitus!) Ilman näitä panostuksia valtio ja kunnat joutuisivat maksamaan enemmän kaikesta tästä. Eivätkö perussuomalaiset arvosta esimerkiksi Suomen kulttuurirahaston toimintaa?

Edustaja Tiilikaiselta haluaisin kysyä: Missä ovat ne mittavat, ylisuuret verohelpotukset suurituloisille, mitä te esitätte täällä?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan ja perussuomalaisten varjobudjeteissa olisi kyllä odottanut olevan syvällisempää ja laajempaa talousanalyysia, ja se, että hallitus ei ole siihen pystynyt, ei kyllä vapauta oppositioryhmiäkään vastuusta. Jos ajatellaan esimerkiksi Suomen Pankin taselaskelmia, niin on aika lailla hälyttävä tieto se, että kahden kuukauden aikana eurojärjestelmän sisäiset saatavat ovat viisinkertaistuneet: heinäkuun lopun 10 miljardista syyskuun lopun 47 miljardiin euroon. Tähänhän kätkeytyy sekä hyvä että huono uutinen. Hyvä uutinen on se, että suomalaisiin pankkeihin ja pankkijärjestelmään luotetaan, mutta huono uutinen on se, että se kertoo kyllä siitä, että eurooppalaiset pankit, kun ne ovat keränneet ylisuuret puskurit maksuvalmiudestaan huolehtimiseen, odottavat, että tulevana aikana nämä riskit realisoituvat. Sen takia tässä tilanteessa, kun kuitenkin on isommilla ryhmillä koneistoakin tehdä näitä asioita, olisi pitänyt haastaa hallitus tästä perusasiasta.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se täytyy tunnustaa, että monessa olemme hallituksen kanssa samoilla linjoilla ja olemme tässä samassa kehyksessä. Itse nostaisin kaksi keskeistä eroa meidän politiikkojen välillä — muitakin on — ja kyllä ne ovat tämä europolitiikka, siinä tehtävät toimenpiteet, ja samoin sitten se, miten nähdään Suomi, halutaanko koko Suomi pitää asuttuna vai keskitetäänkö.

Myös sitten tämä vastuunpakoilu on hallituksella aivan omaa luokkaansa, koska todella kuntapäättäjille annetaan nyt sitten leikkaustoimenpiteet tehtäväksi tai vastaavasti veronkorotukset, ja myös valtiovarainministeriön laskelmia on näistä teidän uudistuksistanne. Ne pakottavat monet kunnat nostamaan sekä kiinteistöveroa että vielä kunnallisveroa. Siinä mielessä työn verotus kyllä kiristyy, ja kun ottaa huomioon, että on kyse isoista ratkaisuista työmarkkinaratkaisuihin liittyen, niin te olette kyllä selityksen velkaa. Odotan kyllä teidän puolueitten kuntapäättäjiltä nyt sitten näitä esityksiä, miten tämä ratkaistaan, ja toivottavasti ohjeistatte heitä.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen Puolustusvoimiin esittämät leikkaukset ovat kohtuuttomat, kuten edustaja Ruohonen-Lerner totesi. Mikään muu hallinnonala ei joudu tällaisen höykytyksen kohteeksi. Perussuomalaiset esittävät varjobudjetissaan 46 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle sotilaallisen maanpuolustuksen toimintamenojen leikkausten peruuttamiseen. Esityksemme takaa sen, että jokapäiväinen toiminta säilyy kohtuullisella tasolla eikä sotilaallinen suorituskyky laske. Me emme kannata yksipuolista aseistariisuntaa kuten vasemmistoliitto, edustaja Lapintie. Hallituksen esittämät leikkaukset, jotka tulevina vuosina tulevat vain entisestään kiihtymään, rapauttavat vääjäämättä Puolustuslaitosta. Miten ihmeessä tämän vaalikauden jälkeen voidaan puhua koko maan kattavasta, itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta? Tätä yhtälöä emme ymmärrä lainkaan, semminkin kun hallitus haluaa samaan aikaan imagosyistä luopua jalkaväkimiinoista. Tällainen ei ole, arvoisa puhemies, perussuomalaisten mielestä vastuullista politiikkaa, ja siksi varjobudjetistamme löytyy rakentava korjausesitys hallituksen maanpuolustusta rapauttaville suunnitelmille ensi vuoden osalta.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä erittäin ikävää, että valtiovarainministerin puheenvuorossa oli sellaisia virheitä, ja niitä edustaja Zyskowicz täällä myös toisti. Siis keskustan esityksessä ansiotuloverotusta kevennetään vähemmän, 365 miljoonaa euroa vähemmän, kuin mitä hallitus tekee. Sitä ei siis kiristetä, toisin kuin valtiovarainministeri väitti. Me nimenomaan otamme käyttöön sitä progressiota, joka on paras tapa vähentää tuloeroja. Me kiristämme suurituloisimpien verotusta, me kevennämme pienituloisimpien verotusta, ja kun me alennamme ruuan arvonlisäverotusta, nimenomaan kaupparuuan arvonlisäverotusta, ja samoin sitten emme tekisi sellaisia bensa- ja dieselveron korotuksia, mitä hallitus esittää, niin tätä kautta tämä keskustan esitys on huomattavasti oikeudenmukaisempi myös verotuksen osalta kuin hallituksen esitys. Muutenkin nämä menokohteet on laskettu kyllä juuri siltä pohjalta, mitä laskelmia valtiovarainministeriö — ainakin virkamiehet — on käyttänyt viime vuosina, joten sinänsä myöskään nämä valtiovarainministerin muut väitteet eivät pitäneet paikkaansa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että oppositio on eräänlainen promilleliike, koska niin vähän nämä opposition vaihtoehtobudjetit kokonaisuudessaan eroavat siitä, mitä hallitus on esittänyt. Mutta hyvä niin.

Mitä sitten tulee, edustaja Kiviniemi, tähän, että teidän ehdotuksenne on oikeudenmukaisempi verotuksen osalta, kysehän on siitä, miten oikeudenmukaisuus koetaan. Jos koetaan oikeudenmukaiseksi se, että lastentarhanopettajien, sairaanhoitajien, poliisien, palomiesten, maatalousteknikoiden, peruskoulunopettajien ja muiden suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta kiristetään siten kuin teidän esityksessänne tehdään suhteessa hallituksen esitykseen — edustaja Kiviniemi, suhteessa hallituksen esitykseen kiristetään — niin sitten teidän budjettiesityksenne on oikeudenmukaisempi. Mutta jos taas pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että näiden tavallisten suomalaisten keskituloisten palkansaajien verotusta kiristetään hallituksen esitykseen nähden, niin silloin teidän budjettiesityksenne on epäoikeudenmukaisempi.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ole kyllä tavannut kovinkaan montaa maatalouslomittajaa, maatalousteknikkoa ja lähihoitajaa, sairaanhoitajaa enkä juuri edes opettajaa, joka tienaa 68 000 euroa vuodessa. (Ben Zyskowicz: Älkää antako väärää kuvaa!) Siitä lähtien tämä veroehdotus keskustan osalta korottaa verotusta, (Ben Zyskowicz: Hallituksen esitykseen nähden!) muille se alentaa tai pitää samana. Eli keskustan veroehdotus alentaa ansiotuloverotusta vähemmän kuin hallituksen esitys ja oikeudenmukaisesti.

Me haluamme ottaa verotuksella nimenomaan heiltä, joilla on otettavaa, emmekä näiltä maatalouslomittajilta ja sairaanhoitajilta ja lähihoitajilta, eli tässä mielessä keskustan esitys on todellakin oikeudenmukaisempi. Me pidämme myös huolta siitä, että lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla on töitä, kun me suuntaamme 365 miljoonaa euroa lisää kunnille, (Ben Zyskowiczin välihuuto) jolloin ne pystyvät pitämään sekä nämä lähihoitajat, sairaanhoitajat että myöskin opettajat töissä. Tältäkin osin keskustan esitys on oikeudenmukaisempi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästä ei kannata kinata, kun tästä on mustaa valkoisella. Keskustan omasta esityksestä, vaihtoehtobudjettiesityksestä — ottakaa sivu, missä lukee "Työn verotuksen malli" — jonka keskustan ryhmä on esitellyt ryhmähuoneessaan koko julkiselle sanalle ja sitä kautta Suomen kansalle, näkyy, miten hallituksen esitys keventää nykytilanteeseen nähden eli tosiasiassa pitää ennallaan keskituloisten suomalaisten, kuten sairaanhoitajien, palomiesten, poliisien jne., tuloverotusta. Ja tästä keskustan omasta esityksestä näkee, miten keskusta kiristää näiden keskituloisten suomalaisten verotusta suhteessa hallituksen esitykseen.

Edustaja Kiviniemi, jos te pidätte oikeudenmukaisena sitä, että tavallisten keskituloisten suomalaisten verotusta kiristetään suhteessa hallituksen esitykseen, silloin teidän budjettiesityksenne on oikeudenmukaisempi. Mutta minä taas, joka pidän epäoikeudenmukaisena sitä, että näiden poliisien ja palomiesten ja maatalousteknikoiden verotusta kiristetään, (Naurua) pidän teidän budjettiesitystänne epäoikeudenmukaisempana.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis keskusta alentaa verotusta vähemmän kuin mitä hallitus tekee. Me emme ole siis kiristämässä näiden verotusta. (Ben Zyskowicz: Suhteessa hallituksen esitykseen!) — Me emme kiristä suhteessa nykytilaan, mutta te väititte omassa puheenvuorossanne aluksi, että keskusta kiristää verotusta. (Ben Zyskowicz: Kyllä!) Se ei pidä paikkaansa.

Me alennamme verotusta vähemmän kuin mitä hallitus tekee, mutta suurituloisten osalta me sitä kiristämme. Ja kun me panostamme kouluihin, päiväkoteihin ja myöskin terveyskeskuksiin, niin sitä kautta me huolehdimme siitä, että on myös työtä sekä sairaanhoitajille että lähihoitajille. Tämä keskustan oikeudenmukaisuus näkyy myös siinä, että kun me korotamme perusturvaa, me haluamme mukaan myöskin pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat, emme pelkästään työttömyysturvaa. Eli tässä suhteessa keskustan linja on todellakin paljon oikeudenmukaisempi kuin hallituksen.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Kiviniemelle tulee varmasti stereona tätä verosanomaa. Totesitte Keskuskauppakamarin Suuressa Veropäivässä 29.9.2010: "Mahdollisimman laajojen veropohjien avulla voidaan pitää verokannat kohtuullisina ja vähentää näin verotuksen aiheuttamia vääristymiä. Eri verotukia ja -huojennuksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta on käytävä läpi." Missä on teidän esityksenne, jolla pidätte verokannat kohtuullisina? Te esitätte päinvastoin arvonlisäverokannan nostamista 2 prosenttiyksiköllä. Missä on teidän esityksenne siitä, että veropohjaa laajennetaan ja verotukiin tehdään leikkauksia? Päinvastoin te puolustatte kaikkia niitäkin verotukia, jotka kohdistuvat erityisesti hyvätuloisille. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz, että teidän verotaulukkonne teidän omassa esityksessänne kertoo, että jo pienituloisista lähtien teidän mallinne tuo hallituksen esitykseen nähden kireämmän tuloverotuksen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että edustaja Backman siteeraa puheenjohtaja Kiviniemen hyviä puheita. Niitä sopiikin lukea tarkkaan, mutta älkää vääristelkö niitä. Me kevennämme pienituloisten verotusta ja kiristämme suurituloisten verotusta kuluvaan vuoteen verrattuna. Se on keskustan tarjoama vaihtoehto suomalaisille. (Ben Zyskowiczin välihuuto)

Sen sijaan väitteenne siitä, että kulutuksen verotuksemme haittaisi erityisesti palveluyrittäjiä, ei pidä paikkaansa. Kulutuksen verotus on kokonaisuus: korotamme yleistä arvonlisäveroa, (Matti Saarisen välihuuto) alennamme ruuan arvonlisäveroa, alennamme energiaveroja. Se on oikeudenmukaista. Te olette kiristämässä kampaamoiden, partureiden, korjausompelijoiden verotusta. Se pitää paikkansa, edustaja Backman. Sen sijaan palvelualat ylipäänsä: emme ole kiristämässä emmekä keventämässä ravintolapalveluiden veroa, emme ole kiristämässä emmekä keventämässä majoituspalveluiden veroja, edustaja Backman. (Ben Zyskowicz: Maatalousteknikoiden verotusta kiristätte!)

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tehdään verotukseen inflaatiotarkistus, niin se ei ole verotuksen keventämistä, ja jos inflaatiotarkistus jätetään tekemättä, niin se on verotuksen kiristämistä. Tässä mielessä keskustan ehdotus kyllä kiristää verotusta, jos se lasketaan ikään kuin normaalilla rahan arvolla, ja hallitus pitää sen ennallaan. Jos keskusta haluaisi puhua verotuksesta, niin kannattaisi puhua kunnallisverosta.

Tämä arvonlisäveron alentaminen ruualta on hirvittävän huonoa sosiaalipolitiikkaa. Siitä hyödystä kaksi kolmasosa mediaania euromääräisesti menee varakkaammille ihmisille ja yksi kolmasosa mediaania köyhemmille ihmisille alkuvaiheessa, mutta sen jälkeen, kun aletaan tehdä inflaatiotarkistuksia eläkkeisiin ja tulonsiirtoihin, se otetaan näiltä köyhiltä kokonaan pois. Elikkä tämä ei itse asiassa vähennä tuloeroja lainkaan, vaan se lisää niitä, ja tältä osin se on huono esitys.

Samoiten minusta on huono esitys se, että omaishoidon tuesta tehtäisiin verovapaa. Jos omaishoidon tukeen halutaan käyttää lisää rahaa, niin nostetaan sitä. Mutta verrattuna tähän nostamiseen, jos käytetään sama määrä nostamiseen tai veron alentamiseen, veron alentaminen maksaa yhtä paljon kuin se nostaminen mutta se suuntautuu eri tavalla. Verojen alentaminen tietysti suuntautuu niille enemmän, joilla on isot tulot, ja ne, joilla on pienet tulot ja jotka eivät maksa veroja ollenkaan, eivät saa veronalennuksesta mitään hyötyä. Tältä osin tämäkin ehdotus on minusta hirvittävän huonosti harkittu. (Ben Zyskowicz: Se kuulosti hyvältä!) — Se kuulostaa hyvältä.

Mutta sinänsä (Puhemies: No niin!) osoittaa suomalaista konsensusta, että kun hallitus (Puhemies: Arvoisa edustaja!) ottaa 20 miljoonaa lainaa, niin keskustan mielestä 19 miljoonaa päivässä on sopiva määrä, niin että ei tässä nyt niin kauhean kaukana toisistamme olla.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos ei suoranaisesti lukihäiriö, niin tuntuu, että hallituspuolueiden edustajilla on ainakin luetun ymmärtämisessä ongelmia. Perussuomalainen vaihtoehtobudjetti on vastuullinen ja oikeudenmukaisesti painotettu. Me emme katteettomasti halua paisuttaa budjettia. Kun katsotte meidän kansanedustajien tekemiä aloitteita ja lasketaan niiden summa yhteen, niin budjetin loppusumma ei paisu hallituksen esittämästä.

On hienoa, että tässä salissa vallitsee yksimielisyys siitä, että hyvinvointivaltio on yhteinen arvomme, niin hallituksessa kuin oppositiossa. Siitä tulee tinkimättä pitää kiinni, puolustaa sitä, sen oikeudenmukaista rakennetta, alusta loppuun. On lapsellista väittää, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti veisi Suomen eristyvään Suomeen. Meidän pyrkimyksemme on terveesti ylpeä Suomi.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jotta tämä verokeskustelu menisi vielä mielenkiintoisemmaksi, kehotan katsomaan keskustan omien esitysten seuraavaa sivua, jossa puhutaan keskustan esitysten vaikutuksesta kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutokseen. Tästä kyllä nähdään, että se painuu kaiken kaikkiaan pakkaselle, ei edes hallituksen esitykseen verrattuna pakkaselle, jo 2 300 euron kuukausitulolla, mikä siis tarkoittaa, että pakkaselle menee sillä päiväkodin työntekijällä, opettajalla ja poliisilla, mistä täällä on paljon puhuttu. Ja kaiken kukkuraksi, arvoisa keskusta, (Markku Rossi: Me säilytettiin sentään se työpaikka!) te nostatte tasaveroa, te nostatte yleistä arvonlisäveroa, eli vielä näiden työntekijöiden lasten vaatteetkin kallistuvat, kun mennään sinne kauppaan. Tämä ei kerta kaikkiaan ole reilua.

Kun puhutaan näistä päivistä — te vetoatte jokaiseen vuoden päivään — niin kutakuinkin 1 460 päivää on neljässä vuodessa, ja näin monta päivää, näin monta päivää, teillä olisi ollut aikaa, arvoisa edustaja Kiviniemi, tehdä sitä veropolitiikkaa, mitä te nyt haluatte tehdä: hyväosaiset lamatalkoisiin, vähän robinhoodia. Mutta silloin te ette tehneet tätä alkiolaista veropolitiikkaa, vaan täysin päinvastoin. Onneksi te edes nyt tässä asiassa olette johdonmukaisempi. (Ben Zyskowicz: Kyllä Pekkarinen hallituksessa teki!)

Timo  Kalli  /kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan ja hallituksen budjetit poikkeavat toisistaan erittäin paljon kuntien valtionosuusleikkauksissa, kuntapalveluissa. Koimme tärkeänä sen, että kunnat pystyvät tuottamaan palveluja, ja sen tähden me lähdimme siitä, että valtion pitää kerätä jostain veroja, joilla se pystyy estämään kuntien veroprosentin nousut, vesimaksujen, viemärimaksujen ja erilaisten palvelumaksujen nousun, ja sen tähden verotus on kokonaisuus. Väitän, että tämä keskustan vaihtoehto selvästi innostaa enemmän tekemään työtä, (Jouni Backman: Pakko tehdä, kun verotus kiristyy!) se innostaa enemmän monilapsisia perheitä, se innostaa niitä, joilla on pienet tulot. Pitää nyt muistaa, että tämä on kokonaisuus.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pari yhteistä, meitä kaikkia yhdistävää johtopäätöstä:

Ensinnäkin on erittäin hyvä, että kaikki puolueet tunnustavat sen tosiasian Suomessa, että kun rahat on loppu, niin silloin pitää tehdä korjaavia toimenpiteitä eli karsia menoja ja nostaa veroja ja tehdä rakenneuudistuksia. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa Euroopan maissa, mutta Suomessa on — kiitos siitä myös oppositiolle!

Toinen yhteinen huomio on se, että kaikki puolueet täällä esittävät kokoluokaltaan samaa velkaantumistahtia. Eli tämän jälkeen yksikään puolue sen paremmin oppositiossa kuin hallituksessa ei voi toistaan arvostella siitä, että toiset velkaannuttavat Suomea enemmän. Me voimme tehdä semmoisia johtopäätöksiä, että toisten lääkkeet johtavat suurempaan verotulojen menetykseen tai ne eivät lisää riittävästi verotuloja, mutta staattisesti arvioituna meillä kaikilla on samat luvut kutakuinkin. Eli tämän jälkeen, hyvät oppositiopuolueet, teillä ei ole enää perusteita sanoa, että hallitus velkaannuttaa Suomea. Te olette itse esittäneet saman kokoluokan talousarviot.

Sitten muutamia yksityiskohtia:

Perussuomalaisen puolueen perusnäkemys on jokseenkin liian ruusuinen, eli siinä oli aika paljon semmoista uskoa, siinä puheen aivan loppupuolella, kun puhuttiin, että Suomi ei ole ylivelkaantunut maa. No ei vielä ole, mutta kohta on, jos ei tehdä toimia. Hallituksella on tiukat perälautakirjaukset. Kehottaisin perussuomalaista puoluetta myös pitämään jalat tiukasti maassa, että ei nyt tuudittauduta semmoiseen uneen, että me olemme Luojan valittua kansaa ja meille ei koskaan voi mitään pahaa tapahtua. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Meidän pitää tehdä ihan samalla tavalla kuin mitä me vaadimme muilta Euroopan mailta.

Toinen huomio on se, että perussuomalaisen puolueen linjaukset olisivat erittäin kylmää kyytiä suomalaiselle teollisuudelle, erityisesti vientisektorille, erityisesti niille, jotka maksavat paljon palkkoja. Te kiristätte yritysten verotusta eli vähennätte palkanmaksuvaraa. Te ette mainitse sanallakaan energiaveroleikkuria. Mietin, että tämä kokonaisuus, mitä perussuomalainen puolue haluaisi käyttää, olisi todella kylmää kyytiä paperiteollisuudelle, Pohjois-Suomen metalliteollisuudelle, ylipäänsä työllistävälle teollisuudelle ja yritystoiminnalle. Tämän lisäksi te olette leikkaamassa yritysten kasvumahdollisuuksien rahoitusta yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä hallitus on tehnyt. Samoiten teidän palkkaverolinjanne johtaisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä siihen, että suurimpia palkkatuloja, siis työllä ansaittuja palkkatuloja, ruvettaisiin kääntämään pääomatuloveroiksi eli veroaste romahtaisi näiden kohdalla. Samoiten te kävisitte hakemassa Suomen Pankin taseesta enemmän rahaa piittaamatta siitä, mikä on Suomen Pankin kestokyky.

Mitä tulee keskustan esityksiin, niin se kaikkein suurin ero on nimenomaan tässä palkkatulon, työn, verotuksen kiristämisessä. Teidän mallinne kiristäisi noin 1 800 euroa ja siitä ylöspäin kuukaudessa palkkatuloja ansaitsevan ihmisen työn verotusta verrattuna hallituksen malliin. Tämä on tosiasia, tämä voidaan nähdä teidän omista esityksistänne. Meillä molemmilla on se sama näkemys, että pienituloisimpien suomalaisten verotusta aidosti kevennetään; sen lisäksi hallitus haluaa estää muittenkin työtä tekevien ihmisten työn verotuksen kiristymisen, mutta keskusta antaa sen kiristyä, ja tästä tulee se ero. Eli noin 1 800 euroa ja sitä suurempia tuloja kuukaudessa ansaitsevan ihmisen ostovoima häviäisi, jos keskustan veromalli tulisi käyttöön. Tämä on se kaikkein suurin ero keskustan ja hallituksen esityksissä.

No, miksi tämä on sitten niin tärkeätä? Kuten totesin alussa, on erittäin hyvä, että jokainen esittää omasta mielestään perusteltuja veronkorotuksia ja omasta mielestään perusteltuja menoleikkauksia. Mutta nyt pitää keskittyä siihen, mitä kukin ajattelee. Tämän hallituksen keskeisin tavoite on vaikeassakin taloustilanteessa korostaa työn teettämisen ja työn tekemisen ensisijaisuutta, työn teettämisen ja työn tekemisen ensisijaisuutta. Tästä johtuen hallitus on ollut mukana aktiivisesti työmarkkinaratkaisuissa. Me olemme halunneet pitää palkan verotuksen tason ennallaan, pienituloisimmilla laskea ja sitten hieman helpottaa yrityksiä palkkaamaan lisää ihmisiä jättämällä sinne viivan alle vähän enemmän voittoa kuin tänä vuonna, koska me uskomme, että tämä maa pärjää vain ja ainoastaan, jos täällä kannattaa yrittää, jos täällä kannattaa työllistää toisia ihmisiä, jos täällä kannattaa aina ja kaikissa tapauksissa tehdä työtä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat nimenomaan sitä, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä tuetaan aikaisempaa enemmän. Ne työllistävät kaikista eniten. Kun nämä tuet näille pienille ja keskisuurille yrityksille oikein kohdennetaan, oikeisiin uusiin hankkeisiin, niin sitä kautta pystymme saamaan uusia työpaikkoja.

Hallituksen esitys kotitalousvähennyksestä, sen pienentämisestä ja heikentämisestä, aiheuttaa automaattisesti työttömyyttä juuri pienyrittäjien keskuudessa. Siitä on tullut paljon viestejä. Jopa Yrittäjänaisten keskusliitto kävi viime viikolla täällä eduskunnassa kertomassa huoliaan siitä, että hallitus on kajoamassa kotitalousvähennykseen, sillä se vaikuttaa kovalla kädellä heidän jäsentensä toimintamahdollisuuksiin.

Samaten Suomen hankintalaki on myös sellainen, että se hankaloittaa pienyritysten toimintaa, joten siihenkin pitäisi saada sellaisia esityksiä, että pienyrittäjät pääsisivät paremmin osallistumaan myös näihin julkisiin hankintoihin kunnissa ja muissa tällaisissa julkisen sektorin yksiköissä.

Äsken väitettiin paljon, että tämä meidän varjobudjettimme ei olisi realistinen. Siihen täytyy todeta, että viime vuonna sosialidemokraatit olivat laatineet oman varjobudjettinsa ja väittivät, että se oli satoja miljoonia euroja ylijäämäinen. Todellisuudessa sosialidemokraattiset edustajat tekivät noin 3 miljardin euron edestä siitä varjobudjetista alijäämäisen. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on hyvä, ja jos se toteutetaan, niin entistä useampi suomalainen saisi työtä ja toimeentuloa rehellisellä tavalla.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, keskustan linja eroaa hallituksen linjasta ja myös muiden täällä olevien puolueiden linjasta siinä, että me velkaantuisimme vähemmän. Me velkaantuisimme vuodessa 365 miljoonaa euroa vähemmän. Se on miljoona euroa vähemmän vuoden jokaisena päivänä.

Te keventäisitte hyvätuloisten verotusta velkarahalla. Edustaja Zyskowicz, suurimmat veronkevennykset hallitus euromääräisesti tarjoaa suunnilleen kansanedustajan verran tienaaville, meille ja muille hyvätuloisille. Keskusta haluaisi koventaa meidän ja muiden yhtä paljon ja vielä enemmän ansaitsevien verotusta, koska se on oikein vaikeana aikana.

Arvoisa puhemies! Suurin ero hallituksen ja keskustan linjan välillä on suhtautumisessa yrittäjyyteen ja kasvuun. Siinä missä hallitus unohtaa yrittäjyyden, työllisyyden ja kasvun eväät, keskusta niitä tarjoaa. Me keräisimme tuntuvia veroja kansainvälisiltä yrityksiltä keinottelua ja energian ylivoittoja verottamalla. Osan tästä sijoittaisimme veronkevennyksiin suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Edelleen ison osan sijoittaisimme investointeina eri puolille maata siemenrahoina, joihin mukaan tulee yksityistä rahaa, kuntien rahaa, ja saisimme aikaan kasvua ja työpaikkoja, yrittämisen edellytyksiä kautta Suomen. Tämä on suurin ero. Keskusta uskoo uuteen kasvuun ja yrittäjyyteen, hallitus unohtaa yrittäjät.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin odotin suurella mielenkiinnolla ja aidosti oikeaa vaihtoehtoa talouspolitiikalle ja hallituspuolueiden rinnalle näkemystä, josta voisi yhteiskuntaa rakentaa. Mutta kyllähän tässä täytyy sanoa, että ääni on Jaakobin, mutta kädet ovat Esaun, tai jotakin sinnepäin oli tämä vanha sanonta. Ei teillä oikeasti ole vaihtoehtoa esittää. Te nostatte aivan käsittämättömiä lukuja, edustaja Tiilikainen: 365 miljoonaa euroa vähempi velkaa, miljoona euroa päivässä. Samanaikaisesti teidän hallituskautenne aikana kunnat joutuivat maksamaan korkomenoja yli 300 miljoonaa euroa vuodessa — melkein miljoona euroa päivässä lisää korkomenoja teidän toimintanne tähden, pelkkiä korkomenoja, sillä ei pääoma edes lyhene ollenkaan! Yrittäkää joskus edes tehdä kunnollinen, kattava esitys.

Edustaja Ruohonen-Lerner, te puhutte siitä, että pitää palauttaa eduskuntaryhmien varoja, puolueiden varoja. Palauttakaa, Valtiokonttori on auki joka päivä. Perussuomalaiset voivat käydä kiikuttamassa rahansa sinne, jos haluavat.

Pitää olla kestävä pohja, pitää olla selvä näkemys. Teidän näkemyksenne ei ole selvä eikä oikea. Onneksi se on nyt paperilla; sieltä näkee selvästi, mihin te tavoittelette pääsyä. Pienituloisten, keskituloisten osalla verotus kovenee teidän kauttanne, kuntatalous kiristyy, veropohjan muutokset, joita te esitätte, johtavat väistämättömään lopputulokseen. Siihenkö te oikeasti ja aidosti pyritte?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet puhuneet, että he ovat tehneet työn ja yrittäjyyden budjetteja. Kuten tässä keskustelussa on jo käynyt pitkälti ilmi, näin ei todellakaan ole. Se, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet erityisesti suurteollisuudelle, olisi todella tuhoisaa. Tämä kelamaksun poisto, vaikka se kohdistuu eniten suuriin yrityksiin, kohdistuu myös pieniin. Se on ylimääräinen maksu kaikille, jotka työllistävät suomalaisen. Sitäkö todellakin haluatte? Ei ole energiaveroleikkurista mitään mainintaa eikä myöskään energiaverotuksessa helpotuksia yrityksille. Kaiken lisäksi te heittäisitte vielä kyytipoikana ay-liikkeen kanneoikeudenkin tänne mukaan.

Keskustan osalta on todettava, että jos te samaan aikaan kiristätte sekä tuloverotusta että arvonlisäverotusta, (Mari Kiviniemen välihuuto) niin miten se vaikuttaa kotimaiseen kysyntään ja mitkä toimintaedellytykset se antaa Suomessa toimiville pienille yrityksille: se on aivan myrkkyä. Emme me sillä tavalla voi toimia, vaan verotuksen taso täytyy pitää kohtuullisena.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää tämä keskustelu. Perussuomalaiset suhtautuvat rakentavasti hallituksen budjettiesitykseen samoin kuin keskustan esitykseen. Me tarvitsemme myönteisiä viestejä ihmisille, ei kielteisiä, ja meidän täytyy se täältä pystyä rakentamaan ulospäin. Ihmiset asuvat. Hallituksella on esitys energiatehokkuuden parantamiseksi tässä maassa. He ovat vanhoissa asunnoissa, 1 prosentti vaan rakennetaan uusia. Perussuomalaiset esittävät, että tämä korjausrakentamisen lasku 35 miljoonaa perutaan ja se pidetään tuolla budjetissa. Se on viesti ihmisille, joilla on koti, että he voivat edistää omaa asumistaan, omaa elämäänsä, ja tällä rakentavuudella meidän täytyy täällä mennä. Minua osittain hävettää, että täällä riidellään. Asioista pitää puhua asiallisesti. Tässä suhteessa ihmisille pitää olla viesti, että me täällä pystymme yhteistoimintaan yli puoluerajojen, oppositiosta hallitukseen. Sen on oltava esillä. Ja tämän 35 miljoonan esityksen varmaankin valtiovarainministeri pystyisi järjestämään hyvänä viestinä ihmisille hallituksen toimista ja opposition toimista.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olikohan se edustaja Nylander, joka esitti asian, että perussuomalaiset eivät olisi kulttuurin puolesta ja olisivat jopa opetusasioita vastaan eivätkä edistäisi tätä puolta. Me olemme esittäneet tässä varjobudjetissamme monta kohtaa, jotka koskevat opetusta, koulutusta ja parannuksia. Samoin emme ole mitenkään kulttuurin vastustajia. Toivonkin ja otan huomioon sen, että tulevaisuudessa ja hyvin lähitulevaisuudessa myös sivistysvaliokunta tulee tekemään eriäviä mielipiteitä hallituksen esityksiin näistä asioista.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen ja moni muukin on täällä syyttänyt perussuomalaisia siitä, että me jotenkin vieroksumme suuria vientiyrityksiä. Minä tässä kyllä palauttaisin hieman maanpinnalle tätä keskustelua. Vientiteollisuuden yritykset ovat koko ajan viestittäneet hallituksen energiaverolinjausten olevan omalta osaltaan vaikuttamassa yritysten mahdolliseen siirtymiseen ulkomaille. Miten hallitus silti perustelee puolustavansa suomalaisia vientiyrityksiä? Ollaan tasapuolisia tässä keskustelussa.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ei suinkaan rokota vaan suorastaan moukaroi, mitä tulee esimerkiksi pienyrittäjiin, nostamalla energia- ja polttoaineverotusta. Me olemme huolissamme ennen kaikkea pienistä ja keskisuurista yrityksistä, sillä tiedämme, että alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä on maassamme yli 93 prosenttia. Ja juuri äsken saadun tiedon mukaan on valtiosihteeri Sailas maininnut seuraavaa: hallitusohjelmasta kaikki taloudelliset perusteet ovat murentuneet. Että kyllä tässä hallituksellakin on peiliin katsomisen paikka. Ja meillä ei ole armeijaa tekemässä tätä varjobudjettia, niin kuin on hallitusryhmillä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä perussuomalaiset että keskusta vaativat, että kampaamojen ja suutarien alennettua alv-kantaa jatkettaisiin sillä perusteella, että ne ovat työvaltaisia aloja. Näitä yrityksiä on Suomessa vain 12 000. Mutta heti seuraavaksi te unohdatte, että Suomessa on yli 300 000 pienyritystä, joista 160 000 on yksinyrittäjiä, joiden alv-kantaa olisitte nostamassa 2 prosenttiyksiköllä. Miten tämä menee nyt yksi yhteen?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin sen tämän verokeskustelun päälle, että on hyvä myös huomata, että keskustan vaihtoehto on huomattavasti sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin hallituksen esitys. Otan esimerkin tästä perusturvasta, josta täällä on puhuttu aikaisemminkin.

Te satsaatte kaiken sen 300 miljoonaa euroa työttömyysturvan parantamiseen ja toimeentulotuen nostamiseen. Keskustan mielestä on järkyttävää, että kun juuri on saatu nämä pienimmät vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat samalle tasolle kuin millä on tämä pienin työttömyysturva, niin te haluatte nyt — teitte arvovalinnan — repäistä 100 euron kaulan peruspäivärahan, työttömyysperuspäivärahan, ja sitten näitten pienimpien sairaus- ja vanhempainrahojen välille. En mitenkään voi pitää sitä oikeudenmukaisena ja ihmettelen sitä, että te olette tällaisen valinnan tehneet.

Kaikista suurin asia on se, että kun te väitätte, että te korotatte kaikkein pienituloisimpien tilannetta, niin kaikkein suurimmat korotukset tulevat sinne ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolelle, jopa 215 euroa.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puheenvuorosta olisi montakin kommentoitavaa, mutta suora lainaus: "Me pidämme huolta pienituloisimmista suomalaisista - -." Arvoisa valtiovarainministeri, pääministeri, hallituksen jäsenet, te teette arvovalinnan sosiaaliturvan kehittämistyössänne. Kiitoksen sana siitä, että näinä aikoina, jotka eivät ole kaikkein helpoimpia, on löytynyt 300 miljoonaa euroa rahaa sosiaaliturvan parantamiseen. Mutta miten te sen teette? Te jatkatte sitä tapaa, jossa meillä on kolmen eri luokan työttömiä: ansiosidonnaisen päivärahan varassa olevia, peruspäivärahan varassa olevia ja sen työttömyysturvan varassa, jota ei ole lainkaan, nolla euroa työttömyysturvaa. Te teette arvovalinnan, ja se arvovalinta on sen kaltainen, että väite kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huolenpidosta ei pidä kyllä paikkaansa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä viime vaalien jälkeen linja muuttui ja äänestämällä voitiin vaikuttaa, niin kuin havaitaan. (Juha Rehula: Se on nähty!) Vakuuksia on saatu, harmaaseen talouteen on vihdoinkin puututtu, perusturvaa on nostettu ja jopa opposition asemaa on parannettu niin paljon, että tämmöinenkin tilaisuus on voitu järjestää, jossa tänään ollaan. (Naurua keskustan ryhmästä) Ei olisi tullut viime vaalikaudella kysymykseenkään. Täällähän on nyt vastakkain kaksi toivomuslistaa ja sitten on kuuden puolueen saavuttama konsensus. Siinä on pitänyt aika paljon sopia, että kuusi puoluetta on löytänyt yli 80-sivuiset nuotit hallitusohjelmaksi.

Mutta, arvoisat keskustapuolueen edustajat, te pelaatte kyllä nyt kaksinaamaista peliä — pakko sanoa näinkin kovasti. Te esiinnytte täällä yrittäjien ystävänä ja samaan hengenvetoon olette valmiit korottamaan arvonlisäveroa 2 prosenttiyksiköllä, mitä Suomen kaikkien yrittäjien ylin edunvalvontajärjestö Suomen Yrittäjät ry vastustaa raivokkaasti, ja jokainen pienyrittäjä, jonka tapaan, sanoo, että älkää siihen kajotko, älkää sitä nostako. (Antti Kaikkonen: Kysyitkö partureilta?) Miksi te voitte tällä tavalla pelata kaksilla korteilla? Älkää sitten esiintykö yrittäjien ystävänä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä odotukset olivat korkealla opposition varjobudjeteissa, kun täällä lähetekeskustelussa luvattiin merkittävästi pienempää velkaantumista ja vielä paljon, paljon korjauksia hallituksen leikkauksiin. Todellisuus on se, että kun te sanotte, että otatte miljoona euroa vähemmän velkaa joka päivä, te otatte 200 000 euroa enemmän velkaa joka päivä. Nämä teidän veroarvionne ovat hataralla pohjalla. Se on niin ruuan arvonlisäverossa kuin windfallissa.

Sitten mitä tulee tähän perusturvan parantamiseen, niin on todella hienoa, että keskustakin on nyt löytänyt omantunnon vaalien jälkeen, sillä hallitus parantaa pienituloisten asemaa enemmän kuin keskusta vaaleissa lupasi — enemmän kuin vaaleissa lupasi. Nyt te olette tulleet samoille linjoille, hyvä niin, mutta täytyy myöntää, että ei se pienituloinen kyllä tasavero-Tiilikaisen arvonlisäverosta silti tykkää.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika hämmentävää, kuinka vaihtoehdotonta suomalainen politiikka on. Sen ymmärtää tietysti: keskusta on ollut hallitusvastuussa pitkään, ja toisaalta perussuomalaisilla ehkä kokemuksen puute rassaa. Mutta niin pienistä marginaaleista olemme täällä keskustelemassa. Ainoat todelliset muutokset kohdistuvat suhtautumisessa suomalaiseen työhön, ja siinä varsinkin perussuomalaisten linja näyttää olevan, että menolippu Kiinaan suomalaiselle duunarille. Ei näillä veromuutoksilla, joilla keskituloisten verotusta kiristetään, saada aikaan Suomeen työllisyyttä, kasvua, jota kuitenkin te puheissanne peräänkuulutatte. Oikeudenmukainen on se hallituksen linja, että hyvätuloisten pääomatuloa saavien verotusta korotetaan jopa 4 prosenttiyksiköllä ja samaan aikaan pienituloisten verotusta kevennetään merkittävästi ja kaikkien niiden keskituloistenkin, suomalaisten duunareidenkin, ostovoima turvataan, toisin kuin oppositio esittää.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt esitetty lukuisia virheellisiä väitteitä liittyen perussuomalaisten varjobudjettiin, joten niitä ei tässä ajassa pysty läheskään kaikkia oikaisemaan.

Otan ensinnäkin nämä suursäätiöt. Perussuomalaiset ei missään tapauksessa kulttuuria vastusta, toisin kuin täällä äsken on väitetty. Me olemme nimenomaan esittäneet, että suursäätiöitten pääomaverotusta tulisi lisätä. Nimittäin nythän ne saavat nauttia osinkoja, vuokratuloja ja myyntivoittoja täysin verovapaasti. Valtionta-louden tarkastusvirasto on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuotuinen vero-etu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005, ja säätiöiden varallisuudeksi on arvioitu 12—15 miljardia euroa. Eli tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen on luotu suursäätiöiden veroparatiisi. Ja kun näitä suursäätiöitä ja niitten täydellistä verovapautta verrataan vaikka pienyrittäjään, joka kovalla työllä ja vaivalla joutuu hankkimaan rahoitusta toiminnalleen, kaikesta tulosta joutuu maksamaan veroa, niin se on aivan kohtuutonta, että meillä on olemassa tällainen veroparatiisi näille tietyille suursäätiöille. Mutta sehän on tietenkin ymmärrettävää: nämä suursää-tiöt ja niiden edustajat ovat hyvin hoitaneet vaalirahoituksen ja sitä kautta saaneet suopeaa käsittelyä täällä eduskunnassa. Mutta se on tämmöinen keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, johon pitäisi puuttua, ja sieltä saataisiin paljon rahaa.

Nyt kun olemme nähneet eilen, kun nämä verotiedot julkaistiin, että on suomalaisia henkilöitä, jotka tienaavat miljoonia ja kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla, ja heidän veroprogressionsa on todella alhainen, niin perussuomalaiset ovat esittäneet, että näitä suurituloisten veroprogressioita kiristetään, ja se olisi helppo ja yksinkertainen toimenpide, ei vaatisi suuria lainsäädännön muutoksia. Me haluamme ainoastaan sitä, että ne, joilla on veronmaksukykyä, osallistuisivat paremmin näihin taloustalkoisiin nyt, kun on tämmöinen vakava tilanne Suomessa ja Euroopassa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan linja on se, että ottaisimme vähemmän velkaa vuoden jokaisena päivänä. Te, hyvä hallitus, leikkaatte kuntien rahoitusta erittäin rajusti. Se johtaa palveluitten — päivähoidon, koulun, terveyspalveluitten — heikennyksiin. Se johtaa siihen, että kuntien on pakko kiristää omaa verotustaan, ja sitä maksavat Sari Sairaanhoitaja ja Mari Myyjä. (Markku Rossi: Kuopiossakin yli prosentin!) Ja kunnallisvero on tasavero. Teidän politiikkanne johtaa kunnallisverojen kiristykseen.

Valtiovarainministeri Urpilainen, te kritisoitte käsitystämme windfall-veron tuotosta ja siitä, voidaanko se ottaa ensi vuonna käyttöön. Se voidaan ottaa ensi vuonna käyttöön. Teidän oma arvionne viime syksynä oli, että windfall-vero tuottaisi 375 miljoonaa; me arvioimme, että se tuottaisi 300 miljoonaa; työ- ja elinkeinoministeriön arvio on 330. Me olemme noudattaneet varovaisuusperiaatetta tässäkin kohtaa, toisin kuin te viime vuonna.

Kulutuksen verotus on kokonaisuus. Vaikka nostamme arvonlisäveroa, me laskemme ruuan arvonlisäveroa. Me keventäisimme energiaverotusta, toisin kuin hallitus tekee. Meidän kulutusverolinjamme on se, että ihmisten ruoka- ja energia- ja lämpölaskut alenevat. Kerskakulutuksesta voidaan maksaa enemmän.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän tuloverotuksen oikeudenmukaisuuteen. Me keventäisimme pienituloisten verotusta mutta kiristäisimme suurituloisten verotusta. Suurin kevennys, mitä hallitus esittää, on tällä hetkellä tulossa 60 000:n—90 000:n tuloluokille, siis meidän kaltaisillemme hyväosaisille. Sopiiko tämä teille, vasemmistoliitto? Tekö haluatte antaa suurimmat veronkevennykset hyvätuloisille?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on nyt mielenkiintoinen tulkinta taas keskustalta. Mehän nimenomaan olemme mukana tässä hallituksessa, joka hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa korottaa kaikkein pienituloisimpien työttömien peruspäivärahaa 100 eurolla kuukaudessa, mitä ei ole tehty miesmuistiin. (Välihuutoja) Se on oikeudenmukaista.

Sekin on oikeudenmukaista, että kunnallisen perusvähennyksen myötä kunnallisverosta tulee entistä progressiivisempi. Se ei ole tasavero, niin kuin täällä väitetään. Ei pidä harhauttaa kansalaisia. Tämän hallituksen esityksen myötä kunnallisverotuksesta tulee entistä progressiivisempi, kun perusvähennystä korotetaan.

Sen lisäksi meidän tavoitteemme oli, totta kai, saada pääomatulosta perittävästä verosta täysin progressiivinen. Kaikkea ei voi saada kerralla. Siitä tulee osittain progressiivinen, kun siihen tulee askelmia, eli hyvätuloiset pääomatuloa saavat ensi vuonna maksavat enemmän progressiivista veroa kuin teidän hallituksenne aikana. (Sirkka-Liisa Anttila: Miljoonaosingot ovat edelleen verottomat!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Joitakin huomioita.

Arvostan edustaja Väätäisen sovinnollista asennetta. Yhdyn teidän näkemykseenne siitä, että meidän pitäisi pystyä lähettämään yhteinen uskottava, tulevaisuudenuskoa vahvistava viesti kansalaisille.

Perussuomalainen puolue joka tapauksessa omassa esityksessään veisi yritysten, pääsääntöisesti teollisuusyritysten, voiton jälkeen noin 700—800 miljoonaa enemmän rahaa kuin mitä hallituksen esityksessä on. Eli te siis veisitte noin 700—800 miljoonaa euroa palkanmaksuvaraa pois yrityksistä. (Pietari Jääskeläinen: Energiavero!) Tämä on se kaikkein suurin kilpailukykyyn iskevä asia. Toisaalta te ette puhu mitään energiaveroleikkurista. Hallitus taas on halukas sitä välinettä käyttämään. Eli tässä on iso ero hallituksen ja perussuomalaisen puolueen välillä.

Mitä tulee sitten keskustan näkemyksiin, niin ihan vaan noin maltillisesti arvioituna, kun te keräisitte 300 miljoonaa euroa siirtohinnoittelun ja korkokeinottelun kautta, nyt todetaan, että ensi vuoden alusta me kolminkertaistamme Konserniverokeskuksen henkilöstön määrän, jotta voidaan tätä siirtohinnoittelua seurata paremmin. Ja me emme ole laskeneet tulopuolelle sieltä mitään, ihan noin niin kuin varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Eli tämä jo horjuttaa teidän omaa tasapainoanne aika lailla merkittävästi.

Toisaalta windfall-veron todennäköisesti pitäisi olla joku valtiollinen kiinteistövero, se ei kerkeä heti ensi vuoden alkuun. Voidaan helposti kyseenalaistaa 300 miljoonaa.

Mitä tulee sitten parturi-kampaamo- ja arvonlisäverokokeiluun, niin siitä ei, edustaja Tiilikainen, ihan hirveätä mekkalaa kannata pitää, koska me päätimme viime hallituksessa, että tämä kokeilu päättyy. Yhdessä keskustan kanssa päätimme, että tämä kokeilu päättyy, eli siitä nyt ei kannata aivan hirveästi mekkalaa pitää.

Samoiten sitten tämä teidän esityksenne, että yhdessä päättämämme sähköveron korotus peruttaisiin. Voihan niin esittää, mutta loogisuuden ja uskottavuuden kannalta, jos se hallituksen ja opposition raja on se, milloin aina mielipide muuttuu, se ei ole kauhean uskottavaa eikä luottamusta herättävää.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! On jäänyt vähemmälle huomiolle se, mistä perussuomalaiset suurelta osin rahoittaisivat vaihtoehtobudjettinsa. Nimittäin yli puolet teidän esittämistänne menoleikkauksista otettaisiin maailman kaikkein köyhimmiltä eli kehitysyhteistyöbudjetista.

Tässä aivan mielenkiinnon vuoksi katselin, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi meidän kehitysyhteistyömme kannalta. Tämä 250 miljoonaa juuri ja juuri riittäisi siihen, että poistaisimme kaiken kahdenvälisen yhteistyömme Afrikan ja Aasian maiden kanssa, seitsemän maan kanssa, ja sinne jäisi sitten vaan ehkä Nicaragua Etelä-Amerikasta. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tietysti tämä 250 miljoonaa ottaa pois sillä tavalla, että meidän monenkeskinen tukemme kansainvälisille järjestöille lopetettaisiin, siis mukaan lukien tietysti YK ja kansainväliset kehityspankit. Vielä kolmas vaihtoehto voisi olla se, että lopetamme kerta kaikkiaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen, 100 miljoonaa, emme anna euroakaan humanitääristä apua, 83 miljoonaa, ja vielä pitäisi leikata jostain lisää.

Ongelma on se, että tämä on aika pitkäjänteistä toimintaa. Tässä tulisi aika iso hankaluus myöskin siksi, että Suomihan pyrkii olemaan rakentava kansainvälinen toimija ja haluaisi mielellään olla YK:n turvaneuvoston jäsen vuosina 2013 ja 2014. Haluaisinpa nähdä, miten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Timo Soini tämän selittäisi ulkomailla.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan leikkauksista, jotka kohdistuvat puolustuksen menoihin. Samalla perussuomalaiset esittävät mittavia leikkauksia kehitysyhteistyöhön, mistä ministeri tässä aivan oikein esitti huolensa äsken.

Eikö myös meidän pitäisi katsoa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa kokonaisuutena? Eikö silloin ole Suomen intressissä, että tuemme ihmisoikeuksia, demokratian kehittymistä, koulutusta, lasten ja naisten aseman vahvistamista kehitysyhteistyön muodossa? Eikö tämä parhaiten turvaa Suomen intressejä kokonaisuutena pitkällä aikavälillä?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetin takana on vahva ideologinen kansainvälisestä vastuusta vetäytymisen politiikka. Se näkyi jo joissakin puheenvuoroissa. Juuri tämä kehitysyhteistyön määrärahojen leikkauksen suuruus verrattuna muihin leikkauksiin, siihen liikkumavaraan, jota varjobudjetissa on haettu, on oikeastaan järkyttävän suuri.

Varjobudjetin perusteluissa kyllä kauniisti kuvataan sitä, että suomalaisten tulee myös veronmaksajien rahoilla osallistua joihinkin kriisitoimiin, humanitääriseen hätään, mikä saattaa syntyä ulkomailla. Näin tietysti on, mutta kehitysyhteistyö ei ole vain sitä kriisiapua, jolla viedään ehkä viljasäkkejä tai lääkkeitä tilapäiseen hätään, jolloin saadaan se akuutti hätä poistettua. Tarvitsemme yhdessä vahvempia panostuksia kansainvälisessä yhteisössä. Jotta sitä kehitystä saadaan siellä liikkeelle ja käyntiin niin, että näiden kehitysmaiden ikävien tilanteiden osalta oma hallinta, kyky selviytyä ja tulla riippumattomaksi ulkopuolisesta avusta, tämä prosessi, saadaan liikkeelle, tarvitaan selvästi enemmän kehitysyhteistyömäärärahoja kuin hallitus pystyy nyt budjetissaan osoittamaan. Meillä on ollut erittäin vaikea tilanne hallituksenkin kannalta hyväksyä sitä tiukkaa linjaa, jota vedetään, ja nyt siitä leikataan 250 miljoonaa, jos perussuomalaisten esitys toteutuu. Tämä on mahdotonta.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tahtoisin tässä vaiheessa muistuttaa, että puolustusmäärärahojen sisälle kuuluvat myös rauhanturvaamisoperaatiot. Suomi on ehdottomasti rauhanturvaamisen suurmaa, ja sillä toiminnalla me olemme viemässä hyvää ympäri maailman.

Tahtoisin ministeri Hautalan puheeseen puuttua sen verran, että kuulostaa aika julmalta ja harhaanjohtavalta tuo teidän luettelonne, miten me leikkaisimme kehitysyhteistyöstä. (Ulla-Maj Wideroos: Esittäkää parempi vaihtoehto!) Tämä ei pidä paikkaansa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että koko eduskunta sai mahdollisuuden näin historiallisesti keskustella opposition vaihtoehdosta, mutta näyttää siltä, että sitä vaihtoehtoa ei itse asiassa ole olemassa. Aivan kuten valtiovarainministeri täällä totesi, reiluun 90 prosenttiin siitä, mitä tämä hallitus esittää budjetissa, keskusta täällä esimerkiksi yhtyy. Pieni ero on velkaantumisessa, mutta jotakuinkin saman velkaantumisvauhdin te hyväksytte.

Se, missä tässä on iso ero, on se, että te esitätte miljardin verran enemmän verotusta, eli veroero on tässä opposition ja hallituksen välillä. Kysynkin nyt edustaja Kiviniemeltä: Mitä teillä on työntekoa vastaan? Mitä teillä on palkansaajia vastaan? Heti on palkansaajien taskussa käsi, kun on mahdollista. Täällä on hyvin tullut esille se, että kiristäisitte jo alle keskituloisten verotusta. Täällä kyllä Sari Sairaanhoitajalla Helsingissä nousi tukka pystyyn, opettajalla Vantaalla ja varmasti Jalasjärvellä sillä maatalouslomittajalla. (Markku Rossi: Ei pidä vääristellä!) Minkä takia te kiristätte verotusta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa pitäisi kotimaista kulutusta, ostovoimaa vahvistaa ja kannustaa ihmisiä tekemään työtä? Toivoisin, että edustaja Kiviniemi tähän vastaisi.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin ikävää, että jatkuvasti vääristellään tätä keskustan vaihtoehtoa ja myös sieltä ministeriaitiosta kerrotaan täysin väärää tietoa. Noin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan osalta verotus kevenee 260 euroa vuodessa meidän mallissamme, hallituksen mallissa 290 euroa. Siinä on vain 30 euron ero. Mutta kun otetaan huomioon myös se, että kunnallisverotus nousee erittäin monessa kunnassa, niin tätä kautta itse asiassa hallituksen malli saattaa olla verotuksen osalta kireämpi kuin tämä keskustan malli. En ymmärrä, mistä nämä puheet edustaja Sarkomaankin osalta kumpuavat.

Myös se, että me pystymme omalla mallillamme tuomaan noin 20 000 uutta työpaikkaa, kertoo siitä, että keskustan malli on todella oikeudenmukainen. On niin, että kun sitä yleistä alvia nostetaan, niin silloin pitääkin tehdä täällä verotuksessa progressio, että tästä kokonaisuudesta tulee oikeudenmukainen, ja laittaa kunnille lisää rahaa, että kunnallisverotus ei nouse.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä keskustelussa on käynyt selväksi, että keskustan malli on sekä palkansaajien kannalta että yrittäjien kannalta huonompi kuin hallituksen vaihtoehto. Tämä on aivan kiistatonta.

Haluan tässä yhteydessä korjata erään edustaja Tiilikaisen puheessaan esittämän asian: puhuitte hallituksen esittämästä sähköveron korotuksesta. Tämä hallitus ei ole esittänyt sähköveron korotusta. (Kimmo Tiilikainen: Edellinen hallitus!) Se oli edellinen hallitus, joka näin esitti. Siltä osin pyydän, että voitte myös oikaista tämän puheessanne olleen kohdan.

Samalta istumalta on syytä myös kysyä perussuomalaisilta: Mitä tarkoitti ryhmäpuheenjohtaja Ruohonen-Lernerin toteamus, että ei ole mahdollista tehdä perusturvaan 7 miljardin kertaleikkausta? Onko teillä tarkoitus tehdä se pienemmissä erissä myöhemmin?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt huomaa sen, että halutaan tietoisesti ymmärtää väärin se viesti, mikä perussuomalaisten ryhmäpuheessa oli. Missään tapauksessa perussuomalaiset eivät kannata sitä, että kansalaisten peruspalveluja ryhdytään leikkaamaan.

Mitä tulee näihin kehitysapuihin, niin sitähän hoetaan kuin jonkinlaista mantraa, että Suomi on sitoutunut maksamaan 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Suomihan ei ole sitoutunut tällaiseen tavoitteeseen. Kysymys on YK:n puitteissa asetetusta poliittisesta tavoitteesta, jota tietysti jotkut haluavat viedä eteenpäin. Tähän kehitysapuun liittyy laajoja ja hankalia ongelmia, ottaen huomioon, että Suomikin maksaa kehitysapuja noin miljardi euroa vuodessa ja siitä summasta hyvin suuri osa uppoa tehottomaan hallintoon. Lisäksi niitä määrärahoja annetaan maihin, joissa on diktaattoreita, jotka eivät kunnioita demokratian pelisääntöjä, tuetaan ja pönkitetään diktaattoreitten hirmuvaltaa, sen ylläpitoa. Sitten on kansainvälistä korruptiota, johon myös näitä kehitysapurahoja uppoaa. Siitä on lukuisia tutkimuksia tehty, että kehitysapumäärärahoja ei käytetä niin tehokkaasti kuin pitäisi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että jos pystyttäisiin valvomaan sitä, minnekä nämä rahat todellisuudessa ajautuvat, niin silloin pystyttäisiin kyllä saamaan vaikuttavuutta enemmän aikaiseksi. Eli tehottomuudesta täytyy leikata myös kehitysavuissa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmentää se, että annetaan ymmärtää, että täällä riideltäisiin. Ei täällä riidellä, enintään asiat voivat riidellä. Mutta jos kaikki puhuisivat niin kuin perussuomalaiset, höttöä ja tyhjää, niin ei tässä maassa mitään tapahtuisi. Itse asiassa nämä tyhjät lupauksenne ovat epärehellisintä, mitä voi suomalaisille tarjota. Te puhutte, te ette tee, ja vielä niin, että perussuomalaiset puhuvat tässä salissa toista ja Putkonen sitten kirjoittaa varjobudjettipapereihin muuta.

Perussuomalaiset esittää lukuisia menolisäyksiä. Niitä rahoitetaan ennen muuta työnteon ja -teettämisen verottamisella. Perussuomalaisten varjobudjetti myös lisäisi maamme velanottoa. Täällä salissa muutama viikko sitten puhuttiin, että varjobudjetti on tasapainossa eli velkaa ei enää otettaisi. Eikä tätä maata, edustaja Elomaa, vastalauseilla rakenneta. Jos hallituksen, perussuomalaisten ja keskustan linjoista pitää nyt valita, niin kyllä suomalaiset, myös perussuomalaiset, valitsevat varmasti hallituksen linjan.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että päästiin keskustelemaan siitä, miten kehitysyhteistyötä tulisi kehittää. Edustaja Ruohonen-Lerner, ehkä me pääsemme tästä yksimielisyyteen vielä. Totta kai Suomen tulee jatkossa pitää entistä paremmin huolta siitä, että kaikki se apu, mitä annamme, kaikki se yhteistyö, mitä teemme, on tehokasta, vaikuttavaa ja tuloksellista. Olen menossa Etelä-Koreaan keskustelemaan näistä asioista muiden maiden ministerien kanssa ihan lähiviikkoina, ja tämä on trendi kansainvälisesti. (Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs köyhät suomalaiset?) On korruptiota, on huonoa hallintoa, ja uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa haluaisin erityisesti vahvistaa sitä, että kaikissa maissa, kaikilla alueilla, missä toimimme, me painotamme hyvää hallintoa ja korruption kitkemistä. Ehkä me loppujen lopuksi pääsemme yhteisymmärrykseen. Halusin vaan kertoa, että se, mitä te esitätte, on kyllä pois maailman köyhimmiltä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyötä tarvitaan entistä kipeämmin maailmassa, jossa miljardi ihmistä näkee nälkää ja toinen miljardi syö vähäarvoista ravintoa esimerkiksi, jossa koulutusta tarvitaan jne., kuten täällä on tullut esille.

Minä kehottaisin edustaja Ruohonen-Lerneriä tutustumaan muun muassa kehitysrahoittaja Finnfundin erinomaiseen työhön, hyvin läpinäkyvään, hyvin raportoituun. Esimerkiksi Keniaan on perustettu suomalaisvoimin Finnfundin tuella lääketehdas, josta ensimmäistä kertaa Afrikassa jopa aids-lääke saadaan maailmanmarkkinoille, jossa lasten aids-lääkettä kehitetään. On erittäin paljon yksityisen puolen kehittämistä nimenomaan tämän Finnfundin tuella.

Olisinkin ministeri Hautalalta kysynyt siitä, että ulkoministeriöhän esitti Finnfundille 20 miljoonan euron summaa pääomittamiseen ja nyt siitä valtiovarainministeriö leikkasi 10 miljoonaa euroa pois, ja myös valtiovarainministeriltä voisin tästä kysyä. Eikö tämmöinen järkevä työkalu kannattaisi pitää kunnossa, koska ajat ovat entistä turbulentimmat ja Finnfundia tarvitaan entistä kipeämmin?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä huutaa puolue toisensa jälkeen kilpaa pienituloisten ja heikompien aseman puolesta. Monella tässä salissa istuvalla, erityisesti keskustapuoluelaisilla, olisi ollut halutessaan mahdollisuus parantaa näiden ihmisten asemaa, mutta eipä ole haluttu. (Markku Rossi: Kyllä viime kaudella tehtiinkin!) Tuntuu vähän oudolta, että nyt ikään kuin ollaan kateellisia siitä, että toiset tekevät sen, minkä lupaavat, ja lähtevät puheiden sijasta toimenpiteisiin.

Näin ehkä keskustelun loppupuolella haluaisin myös sanoa muutaman sanan uudistuksesta, jota nyt sitten oppositiolle on tarjottu. Tämä on hyvä uudistus, ja kuten edustaja Saarinen aikaisemmin totesi, tässä tietenkin oppositiopuolueet saavat nostaa esille ainoastaan ne omat vaihtoehtonsa. Voisinkin tässä ehkä esittää, toivoa, tai jäädä herkuttelemaan sellaisella ajatuksella, että josko ensi vuonna tämä keskustelu käytäisiinkin sillä tavalla, että oppositiopuolueiden olisi yhdessä pitänyt luoda vaihtoehtobudjetti, jolloin jouduttaisiin tekemään niitä kompromisseja, joita hallitus joutuu tekemään. (Naurua — Eduskunnasta: Ensi kaudella tilanne muuttuu!)

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustan varjobudjetissa puhutaan siitä, että palveluihin tulee 365 miljoonaa euroa vuodessa lisää, ja täällä luvataan rahaa kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin ja terveysasemille. Tiedämme, että Suomessa on 336 kuntaa ja jokaisessa kunnassa on useampi eri kohde. Ihan konkreettinen kysymys: kuinka paljon homekouluille tulisi rahaa, Kimmo Tiilikainen?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, kyllä...

Arvoisa puhemies! Nimi miestä kaunistaa.

Tosiaan aika mielenkiintoinen esitys, että oppositio yhdistäisi voimansa. Jos keskusta tulee perussuomalaisten taakse, niin mikä ettei, siitä vaan.

Mutta lähdetään liikkeelle. Hallitus on 1990-luvulta lähtien leikannut kuntarahoitusta miljardeja euroja, ja nyt sitten taas ollaan leikkaamassa noin 0,5 miljardia euroa. Eli hallitus jostain syystä haluaa vaarantaa kansalaisten peruspalvelut, niin kuin vanhustenhoidon ja terveyspalvelut. Mistäköhän syystä? Se ei meidän perussuomalaisten pirtaan todella käy.

Mutta sitten, kun täällä on valtiovarainministeri paikalla, kysyn siitä, että hallituksen kehysbudjetissa ei ole merkkiäkään alaskirjauksista koskien miljardien eurojen lainoja ja takauksia maksukyvyttömille velkamaille. Montakohan sataa miljoonaa veronmaksajien rahoja uppoaa jo pelkästään Kreikalle, kun rahat tarvittaisiin välttämättä Suomessa vaikkapa perusturvan vahvistamiseen?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Palaan kelamaksuun, mistä tässä nyt aikaisemmin on puhuttu. Yksityisten työnantajien kelamaksuhan on ollut voimassa aikaisemmin, ja tutkitusti sillä ei ole yhteyttä työllisyyteen. Sen määrä on 0,8 prosenttia.

Mutta edustaja Heinoselle haluaisin tässä yhteydessä sanoa, että kyllä hallitus lähinnä rakentaa perussuomalaisen budjetin kanssa myöskin tätä hallituksen yritystukipolitiikkaa. Meillä on varjobudjetissa t&k-tuki, ja tämän budjetin ilmestymisen jälkeen se on ilmestynyt myöskin työ- ja elinkeinoministeriön nyt valmisteltavaksi hankkeeksi. En tiedä, tuleeko siitä sitten loppupeleissä mitään, mutta toivotaan, että tulee.

Perussuomalaiset lähtevät yritystuissa siitä, että suuryrityksiltä niin sanottu ei-toimiva yritystuki leikataan pois ja pääpaino siirretään pk-sektorille ja pyritään hakemaan sitten yksityistä rahaa yksityisille yrityksille bisnesenkeleitten kautta. Tämä on semmoinen asia, että näitten yksityisiin pk-yrityksiin sijoittaneiden verokohtelu pitäisi ottaa uudestaan valmisteluun, myöskin tappioitten vähentäminen voittojen verottamisen lisäksi.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos eurokriisi tulee silmille, niin meidän rahat eivät riitä varmaan kotimaan eivätkä minkään muunkaan maan köyhille.

Mutta kun pääministeri Katainenkin mainitsi nämä Suomen Pankin taseluvut, niin kysyn valtiovarainministeri Urpilaiselta: eikö tämä nyt ole aivan poikkeuksellista, että kahdessa kuukaudessa eurojärjestelmän sisäiset saamiset viisinkertaistuivat? Sehän on sitä rahaa, mitä eurooppalaiset pankit keräävät turvatakseen maksuvalmiutensa, ja tämä puskuri on aivan luonnottoman suuri tällä hetkellä. Se raha kulkeutuu Suomessa toimiviin pankkeihin ja edelleen Suomen Pankkiin. Eli Suomi koetaan turvalliseksi tässä epävakaassa ympäristössä, mutta euroalue kaiken kaikkiaan hyvin epävakaaksi. Oleellinen kysymys, ministeri Urpilainen: jos tätä rahoitusketjua lähdetään purkamaan toisinpäin, niin johtaako tämä polku Italiaan? Tämäntyyppisten riskien hahmottaminen on äärimmäisen tärkeää, ja se on se peruste, millä ylipäätään talousarvioesitys voidaan rakentaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu tästä perusturvasta on kyllä mielenkiintoista. Minä olen kahdeksan vuotta odottanut täällä perussuomalaisten parannusesityksiä hallituksen perusturvaa koskeviin esityksiin. Niitä ei ole kuulunut, eikä niitä kuulu vielä tässäkään budjetissa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kuuntele!) Ei täällä ole yhtään sellaista aloitetta, jonka voisin tulkita edes jotenkin siihen liittyvän. Keskusta toki yrittää, mutta kyllä tämä on väärin sammutettu. Hieman kuulostaa mielenkiintoiselta.

Edustaja Rehula, ei viime hallitusohjelmassakaan työmarkkinatuen tarveharkintaa poistettu. Te onnistuitte poistamaan siitä sentään osan, ja sama kirjaus on nyt hallitusohjelmassa. Tässä puolivälitarkastelussa tämä asia tullaan käymään läpi. Katsotaan sitten, miten käy.

Ja vähimmäisturvasta: Todellakin olisi ollut varmasti syytä korottaa sitä, mutta jouduttiin tekemään vaihtoehto. Te sentään korotitte viime kaudella, reilu vuosi sitten, vähimmäisturvaa; työttömyysturvaa ei ole tällä vuosituhannella korotettu. Tästä valinnasta tässä ensisijaisesti on kyse.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun on niin vaikea osallistua, kun esitetään jatkuvasti täysin virheellisiä ja vääristyneitä väitteitä, joita ei pysty edes näissä aikatauluissa korjaamaan. Siinä mielessä olisi ollut mukavaa, että erityisesti hallituspuolueitten edustajat nyt olisivat vaivautuneet lukemaan tämän perussuomalaisten hyvän vaihtoehtobudjetin, (Pia Viitanen: Se on luettu erittäin tarkkaan!) että olisivat sitten sieltä oikeasti löytäneet sellaisia heikkouksia, joista voitaisiin keskustella.

Tässä otettiin esille nyt esim. tämä sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus. Me olemme esittäneet määrärahoja lapsiperheiden köyhyyden torjuntaan ja asumistukien korotusta niille, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia; sotaveteraanien kuntoutukseen ja rintamalisien korotukseen olemme esittäneet suuria summia, samaten meillä on omaishoidon tuen siirto Kelalle ja tasokorotus; lasten ja nuorten mielenterveystyöhön olemme esittäneet, samaten terveyden edistämistyöhön. Yhteensä 233 miljoonaa euroa olemme esittäneet näihin sosiaali- ja terveysministeriön alaisiin kohteisiin, joten on hämmästyttävää, että täällä voidaan väittää, että kahdeksan vuotta on odotettu tällaisia esityksiä ja nyt niitä ei olisi tullut. Minä juuri luin ne esitykset, mitä meillä on meidän varjobudjetissamme, joten toivoisin, että pyritään pysymään totuudessa, kun täällä täysistunnossa keskustellaan.

Perussuomalaisten varjobudjetti on lähtenyt nimenomaan siitä, että ne, joilla on maksukykyä, maksaisivat enemmän veroja, jotta me voimme tätä yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta tasoittaa, että niille henkilöille, jotka ovat työttömiä tai elävät pienellä kansaneläkkeellä — eli kaikille sellaisille henkilöille, jotka ovat avun tarpeessa — maksettaisiin semmoisia tukia, että heilläkin olisi oikeus ihmisarvoiseen elämään Suomessa. Ja todella suurituloisilta ja rikkailta me haluaisimme ottaa tätä rahaa siihen, että pienituloiset pärjäisivät paremmin. (Pia Viitanen: Tämä on ihan hallituksen logiikka!)

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys heikentää ratkaisevalla tavalla kuntien taloutta ja sitä kautta mahdollisuutta järjestää päivähoito-, koulu-, terveys- ja vanhuspalvelut asukkailleen. Erityisen raflaava liike on kiinteistöveron irrotus verotulon tasauksesta, mikä täysin sattumanvaraisesti aiheuttaa joillekin kunnille yli prosentin tarpeen korottaa kunnallisveroa, ja se on tasavero, sen maksavat Sari Sairaanhoitaja, Mari Myyjä ja vielä Oili Opettajakin.

Te, arvoisa valtiovarainministeri, kokoomuksen tuella kritisoitte meitä eniten siitä, että keventäisimme himpun verran vähemmän verotusta. Me keventäisimme lähihoitajan verotusta 260 eurolla vuodessa, te panisitte muutaman kympin paremmaksi. Teille tärkeämpää on muutaman kympin veronalennus, sekin velalla rahoitettu. Meille tärkeämpää on se, että lapsen uskaltaa jättää päivähoitoon. Meille tärkeämpää on se, että lapset saavat opetusta ja vieläpä kouluissa, joiden ilmaa voi hengittää. Meille tärkeämpää on se, että sairaat hoidetaan ja vanhukset tuntevat olonsa turvatuiksi. Me haluamme ylimitoitettujen veronkevennysten sijaan tarjota ihmisille turvallista ja parempaa elämää vuoden jokaisena päivänä pitämällä kiinni arvokkaista julkisista palveluista. Tämä on hyvin suuri linjaero keskustan vaihtoehdon ja hallituksen politiikan välillä.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Minusta tämä on ollut hyvä, asiallinen keskustelu, joka osoittaa sen, että hyvin pitkälle me olemme samaa mieltä asioista. 9 euroa 10:stä me käyttäisimme samoihin kohteisiin. (Markku Rossi: Se onkin iso ero!) Erot tulevat näkyviin sitten pienissä hienosäädöissä ja muutamissa kysymyksissä. Mutta ehkä mielenkiintoista näin hallituksen näkökulmasta oli kyllä huomata myös se, että oppositio ei kykenisi muodostamaan hallitusta, niin eri linjoilla oppositiopuolueet myöskin valtion ensi vuoden budjetin osalta ovat. Olen lukenut molemmat budjettiesitykset, voin kertoa sen edustaja Ruohonen-Lernerille, ja minusta on hyvä jatkaa myöskin tätä keskustelua sitten valiokuntatasolla, kun budjettia valtiovarainvaliokunnassa käsitellään.

Muutama asia, jotka haluan erityisesti nostaa vielä esille:

Edustaja Tiilikainen, tämä hallitus ei kevennä työn verotusta, tämä hallitus pitää työn verotuksen ennallaan, mutta keskustan esitys kiristää työn verotusta. Minusta tämä olisi nyt erittäin hyvä myöskin todeta avoimesti tässä, että missään hallitusohjelmassa, missään hallituksen linjauksessa ei lähdetä siitä, että me kevennämme työn verotusta. Me lähdemme siitä, että me estämme sen kiristymisen eli me pidämme sen nykyisellä tasolla. Mutta teidän esityksenne kiristää työn verotusta, niin kuin edustaja Zyskowicz täällä hyvin monilla esimerkeillään myöskin totesi.

Sitten perussuomalaisen puolueen esityksiin. Hallitus ei ole kiristämässä energiaveroja, mutta teidän esityksenne palauttaa kelamaksu tässä suhdannetilanteessa tarkoittaisi noin miljardin euron lisälaskua elinkeinoelämälle. Se tarkoittaisi lisälaskua paperiteollisuuteen, se tarkoittaisi lisälaskua myöskin meidän metalliteollisuuteemme ja sitä kautta vaikeuttaisi meidän yritystemme toimintaedellytyksiä. Tämä on tosiasia.

Mitä tulee edustaja Kiviniemen kommenttiin, keskustalla on laskuvirhe. (Mari Kiviniemi: Ei ole, ei pidä paikkaansa!) Tuo ruuan arvonlisäveron alennus maksaa valtiolle 140 miljoonaa euroa — tämä on valtiovarainministeriön vero-osaston laskema hintalappu — eli teillä on 140 miljoonan euron aukko teidän laskuissanne suhteessa siihen, mitä tuo todellisuudessa tulee maksamaan.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: On selvää, että tässä taloustilanteessa, tämän epävarmuuden keskellä, maksaessamme laman laskua, kaikkien on kiristettävä vyötä — valtiontaloudessa, kuntataloudessa — kaikkien on tehtävä uhrauksia. Mutta se, mikä on tärkeintä, on se, että ne uhraukset tehdään oikeudenmukaisesti. Ja tämä hallitus on historiallinen siinä, että samaan aikaan, kun me leikkaamme ja teemme veronkorotuksia, me huolehdimme myöskin kaikista pienituloisimpien ihmisten asemasta (Sirkka-Liisa Anttila: Vain osasta heitä!) perusturvan korotuksella mutta myöskin heidän verotustaan keventämällä. Ja minusta se on jotain sellaista, josta toivon myöskin opposition olevan ylpeä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Saarinen ja monet muut totesivat, että vaalien jälkeen tapahtui valtava muutos. Toivon, että moni laskisi ja vertailisi, onko tämä valtiovarainministeri Urpilaisen ensi vuodelle esittämä budjetti lähempänä tämän vuoden budjettia, joka oli Kiviniemen hallituksen esittelemä, vai SDP:n vaihtoehtoehtobudjettia. Itse epäilen, että tämä Urpilaisen esittämä budjetti on lähempänä Kiviniemen hallituksen tämän vuoden budjettia, ja kysynkin, onko tapahtunut joku valtava muutos. Varmaan aikanaan sitten nähdään, olenko väärässä vai oikeassa.

Hallituksen esitettyä oman ohjelmansa kesällä me silloin jo kritisoimme, että hallitus ei esitä riittävästi toimenpiteitä uuden kasvun aikaansaamiseksi, vaan lähtee siitä, että odottaa, että maailmalla, jossain muualla, tapahtuu sellaista imua ja vetoa, joka sitten helpottaa Suomea, ja pääsemme siihen mukaan. Valitettavasti nämä kuukaudet, jotka sen jälkeen on vietetty, ovat vieneet asiaa toiseen suuntaan. Ja sen tähden on entistä tärkeämpää, että me löydämme näitä uuden kasvun eväitä, joilla sitten saadaan aikaan lisätuloja, lisätyötä ja lisää verotuloja. Tämä on se kaikkein tärkein asia. Toiset luottavat, että se palomuuri, joka Kreikan ympärille nyt on rakennettu, pitää ja että Etelä-Euroopan maat selviytyvät tästä kurimuksesta. Minä ja monet muut olemme sitä mieltä, että tämä ei onnistu ja sen tähden tarvitaan entistä enemmän ponnisteluja, joilla me tästä nyt selviäisimme.

Keskustan esittämä vaihtoehto meidän mielestämme on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi kaikkia suomalaisia ajatellen. Historiassa, vuoden ja kahden ja kolmen vuoden päästä, voimme sitten väitellä siitä, oliko se vaihtoehto oikeudenmukaisempi ja parempi ja onko hallitus joutunut ottamaan käyttöön joitakin niistä elementeistä, joita me nyt täällä olemme esittämässä, ja sen tähden historia tulee olemaan mielenkiintoinen.

Tänään lehdet ovat olleet täynnä asiaa valtakunnan hyvätuloisten verotuloista. Ei varmaan ole kovin mairittelevaa se, että suurituloiset ovat saamassa jatkossakin jopa 500 euron kevennyksiä. (Sirkka-Liisa Anttila: Enemmänkin!) Me olemme sitä mieltä, että tämänkaltaisia kevennyksiä tässä taloustilanteessa ei tarvita.

Se väite, että keskusta verottaisi enemmän pienituloisia, ei voi pitää paikkaansa, koska hallituksen kanssa olemme pienituloisten osalta täysin samalla linjalla — mutta olemme valmiit alentamaan ruuan arvonlisäveroa. Emme korota arvonlisäveroa liikkumisesta, lämmityksestä emmekä myöskään ruuasta. Ja kun nimenomaan nämä asiat kohtaantuvat entistä raskaammin sinne pienituloisille, niin emme voi hyväksyä sitä väitettä, että meidän linjamme olisi rajumpi ja raskaampi pienituloisille ja keskituloisille.

Kun täällä on puhuttu maatalouslomittajista ja sellaisista nimikkeistä, eiväthän he yllä 68 000:een. Tai jos yltävät, niin totta kai silloin heillä on veronmaksukykyä ja heitäkin pitää silloin verottaa.

Keskusta lähtee siitä, että tässä taloustilanteessa me emme saa velkaantua niin paljon, ja sen tähden veroja pitää kerätä enemmän, ja niitä pitää kerätä siellä, missä on veronmaksukykyä. Sen tähden olemme lähteneet siitä, että Suomen pitää nostaa arvonlisäverokantansa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa on. Mutta niin kuin jo totesin, ruokaa, lääkkeitä ja näitä pitää alentaa. Ei voi olla oikein, että Suomi verottaa ruokaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Siksi me ehdotamme, että ruuan arvonlisävero painetaan nykyisestä 13 prosentista 9:ään. Emme siltikään ole vielä Euroopassa keskitasolla, joka on 6—8 prosenttia. Tulen aikanaan esittämään täällä tämän arvonlisäveron korotuksen ja tarkennuksen, jossa yleistä arvonlisäverokantaa ollaan korottamassa, kuitenkin niin, että ruoan ja lääkkeiden osalta sitä tullaan alentamaan.

Totean, että historia tulee osoittamaan, onko tämä meidän vaihtoehtomme, jossa verotetaan enemmän niitä, joilla on enemmän veronmaksukykyä, ollut sopiva tähän suhdannetilanteeseen.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat ovat todellisia arjen aliarvostettuja sankareita. Tavalliset suomalaiset ymmärtävät omaishoitajien lähimmäisenrakkauden ja työpanoksen ja arvostavat sen erittäin korkealle. Sen sijaan yhteiskunnalta ei juurikaan tunnustusta heru. Kaikkiaan omaishoitajia arvellaan olevan Suomessa noin 300 000 henkilöä. Heistä kuitenkin vain joka kymmenes eli 30 000 on omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoitotuen piirissä.

Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä 353,62 euroa kuukaudessa. Tuen määrä ei ole millään muotoa oikeassa suhteessa yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn. Ilman omaishoitajaa monet hoitoa tarvitsevat jäisivät kunnallisen laitoshoidon varaan. Tämän seurauksena yhteiskunnan kustannukset kasvaisivat luonnollisesti tuntuvasti.

Suurin osa omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä, noin neljännes työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. He kaikki tekevät kuitenkin yhtä arvokasta työtä. Erilaisia omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti.

Keskusta haluaa tehdä tämän arvokkaan työn tukemiseksi ja kannustamiseksi omaishoidosta oikeudenmukaisemman vaihtoehdon. Suomalainen väestö ikääntyy, ja tämä ikääntymisen haaste on otettava vakavasti. On kehitettävä uusia keinoja ikääntyvien suomalaisten arvokkaan hoidon varmistamiseksi.

Edustaja Soininvaara viittasi täällä salissa edessä olevaan keskustan esitykseen omaishoidon tuen verovapaudesta ja luonnollisesti hallituspuolueen edustajana moitti esitystämme. Kysyn kuitenkin edustaja Soininvaaralta, eikö se ole silti parempi, että omaishoidon tukea parannetaan verovapauden puolesta, kuin että sitä ei parannettaisi ollenkaan — ei ollenkaan, niin kuin hallitus nyt aikoo tehdä. (Matti Saarinen: Neljä vuotta vastustitte sitä!) Keskustan eduskuntaryhmä esittää omaishoidon tuen verottomuutta, jolloin kukin saisi tekemästään työstä samanlaisen korvauksen. Laskelmien mukaan verovapaus vähentäisi valtion verotuloja noin 10 miljoonaa euroa.

Verovapauden lisäksi omaishoidon kehittämiseen kaivataan kokonaisvaltaista otetta. Esimerkiksi omaishoidon tuen maksaminen tulee siirtää kunnilta Kelalle. Siirron valmistelu tulisi aloittaa pikaisesti, jotta omaishoitajat olisivat jatkossa yhdenvertaisessa asemassa kotipaikastaan riippumatta. Omaishoitajien jaksamiseen tulisi puolestaan satsata vapaapäiväjärjestelyjen ja kuntoutuksen avulla. Omaishoito, intervallihoito, palveluasuminen sekä pysyvä hoitopaikka täydentävät toisiaan ja luovat turvallisen pohjan ikäihmisten arvokkaalle elämälle.

Se, että hallitus ei aio huomioida omaishoitajia, on yllättävää ja valitettavaa. Vaalikeskusteluissa keskustan lisäksi nimittäin monet muutkin puolueet nostivat omaishoitajien aseman näkyvästi esiin. Omaishoitajille annetut lupaukset vaalipuheiden aikana ovat kuitenkin hallituksen toimesta osoittautumassa sokerikuorrutetuksi hattaraksi. Lupaukset taisivat sulaa pois jo kevätsateiden aikaan.

Omaishoidon tuen verovapaus jätettiin hallitusohjelmassa selvittelyn tasolle, vaikka asian pitäisi kaikessa yksinkertaisuudessaan olla toimeenpanemista vaille valmis. Lopulta on kyse arvovalinnasta.

Keskusta oli ennen vaaleja sitoutunut parantamaan omaishoitajien asemaa. (Matti Saarinen: Entäs viime vaalikaudella?) Vaihtoehtomme, budjettimme, osoittaa, että mikäli asia olisi meistä kiinni, tämän sitoumuksen me pitäisimme luvattuna.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Ric-hardson ilmoitti selkokielellä 14. heinäkuuta Porin SuomiAreenassa järjestetyssä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tilaisuudessa, johon minulla oli kunnia hänen kanssaan osallistua, että omaishoidon tuen verovapaus hoidetaan, vaikka hallitusohjelmassa asiaa aiotaan vain selvittää. Tämä oli kovan luokan lupaus sosialidemokraattiselta peruspalveluministeriltä. Luotan siihen, että ministeri on sanansa mittainen ja on jatkossakin opposition linjoilla ja hoitaa tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta unohdetun kansanosan asian kuntoon.

Peruspalveluministerin lupauksen herättämän ilon jälkeen on kuitenkin epäilyksen siemen herännyt nyt, kun näitä hallituksen kehyksiä ja budjettia katselee. Ei ainakaan ensi vuoden talousarvioesitykseen eikä neljän vuoden kehyksiin ole omaishoidon tuen verovapautta saatu mahtumaan. Harmillista, että muu hallitus ei ole ollut peruspalveluministerin kesäisen lupauksen linjoilla. Mutta Guzenina-Richardson on varmasti lähitulevaisuudessa halukas selventämään tilannetta ja kertoo, millä aikataululla hallitus tämän aikoo hoitaa niin kuin me sen vaihtoehtobudjetissamme lupaamme.

Keskusta siis esittää, että omaishoidon tuesta annetun lain nojalla saatu omaishoidon tuki säädetään verovapaaksi tuloksi. Esitämme, että laki tulee voimaan 1. päivä tammikuuta 2012.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä kohtaa päiväjärjestyksen kohdan 8) lakialoitteen, lain sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n muuttamisesta. Tässä lakialoitteessa esitetään, että pienimmät sairausvakuutuslain mukaiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat korotettaisiin samalle tasolle työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan kanssa. Lakialoite on tarpeen siksi, että Kataisen hallitus irrottaa ensi vuoden budjettiesityksessään työttömän perusturvan omille teilleen suhteessa pienimpiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin.

Viime vaalikaudella tehtiin keskustavetoisen hallituksen toimesta oikeudenmukainen ja lapsiköyhyyttä hillitsevä teko nostamalla Kelan pienimmät päivärahat minimityöttömyysturvan tasolle. Päätöksen periaatteellinen viesti oli, että ihmisen arvo ei ole laskettavissa vain työn kautta vaan esimerkiksi vauvaikäisen hoitaminen kotona on ainakin yhtä arvokasta kuin työttömänä oleminen tai että tulottomalla sairaalla on oikeus samantasoiseen toimeentuloon kuin työttömällä työnhakijalla. Nyt hallitus teki arvovalinnan toiseen suuntaan palauttamalla vanhan ajattelun työttömyysturvan ensisijaisuudesta suhteessa muihin alimpiin päivärahoihin. Hallituksen linja merkitsee sitä, että ensi vuoden alusta alimmat vanhempain- ja sairauspäivärahat ovat 100 euroa pienemmät kuin työmarkkinatuki. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on kestämätöntä, että yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpien äitien, isien ja sairaiden perusturva on heikompi kuin työttömänä olevien.

Edustaja Saarinen sanoi tuossa hetki sitten debatissa, että kukin vuorollaan. Minun on pakko kysyä teiltä, edustaja Saarinen: miten mahtuu sosialidemokraattien maailmankuvaan ja ideologiaan se, että se, joka saa työmarkkinatukea ja jolla ei ole perhettä eikä muita elätettävänä, saa 100 euroa enemmän kuin nuori äiti, joka on juuri synnyttänyt lapsen? Minun maailmankuvaani tämä ei ole sopivaa ollenkaan, enkä pidä sitä oikeudenmukaisena.

Minimisairaus- ja -vanhempainpäivärahan saajia on noin 22 000 henkilöä. He ovat muun muassa opiskelijaäitejä ja -isiä sekä muita kaikkein pienituloisimpia vanhempia ja sairastuneita. Viime vaalikaudella tehtiin historiallinen päätös sitoa perusturvaetuudet indeksiin. Olen tästä todella ylpeä, koska en usko, että tällä Kataisen nyt aloittaneella hallituksella olisi riittänyt rohkeutta tehdä tällaista uudistusta. Meille annettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan juuri tiedot siitä, mitä tämä indeksiin sitominen tarkoittaa — sehän tuli voimaan tämän vuoden maaliskuun 1. päivä. Se tarkoittaa juuri näitä minimipäivärahoja, äitiyspäivärahoja ja sairauspäivärahoja, takuueläkettä jnp., ja se tarkoittaa rahassa kaiken kaikkiaan 220:tä miljoonaa euroa. Olen siitä ylpeä, että keskustavetoinen hallitus oli valmis tekemään tällaisen historiallisen teon.

No, mitä se sitten vaikuttaa tähän lakialoitteen esitykseen? Se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden indeksitasossa tässä lakialoitteessa esitetyt sairaus- ja vanhempainpäivärahat nousisivat 27 euroon päivässä. Kuukausitasolla se merkitsisi 674:ää euroa eli saman verran kuin mitä tämä työmarkkinatuki tulee ensi vuonna olemaan. Tällä tavalla menetellen ne olisivat todellakin samalla tasolla. Päiväkohtaisesti sen sijaan pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat olisivat työttömyysturvan 31 euron matalammalla tasolla siksi, että sairaus- ja vanhempainpäivärahoja maksetaan kuudelta päivältä viikossa ja työttömyysturvaa viideltä päivältä viikossa. Lakialoitteessa ehdotetuista korotuksista aiheutuvat menot ovat vanhempainpäivärahojen osalta 11,3 miljoonaa euroa vuodessa ja sairauspäivärahan osalta 5,4 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Vielä totean tuosta edustaja Saarikon esittelemästä omaishoidon tuen verottomuudesta, että vihdoinkin se on aika tehdä. 2004 oli selvitysmiehenä Elli Aaltonen, ja hän esitti kattavan selvityksen omaishoidon kehittämisestä, pääasiana tämä omaishoidon tuen siirtäminen Kelalle mutta myös tämä verovapaus. Sitä ei ole saatu aikaiseksi, ja viime vaalikaudelta muistan, miten moneen kertaan todettiin, että veroasioista tulee uusia linjauksia siellä Hetemäen työryhmässä. No, ei kyllä ollut Hetemäen työryhmässä sanaakaan omaishoidon tuen verottomuudesta, mutta, arvoisa puhemies, pidän tärkeänä, että me pystyisimme tämän uudistuksen nyt täällä tekemään budjetin yhteydessä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitoksia. Toteaisin sen, että kaikki pienituloiset ovat etuutensa ja tukitoimensa ansainneet, mutta kaikki eivät voi saada kaikkea samanaikaisesti. Kaikki kunnia sille, mitä edellinen hallitus teki pienituloisten ihmisten hyväksi. Nyt on tullut toisenlaisen porukan vuoro. Esimerkiksi yksinhuoltajien asema vahvistuu. Toimeentulotukea ei leikata, vaikka tuet nousevat. Nämä kaikki edistävät heidän ostovoimaansa, ja kansantaloudessa tämä toimii niin, että kun pienituloiset elävät kädestä suuhun, niin se rahahan ei tee pesää siihen kotitalouteen. Se kiertää myös kansantaloudessa ihan positiivisella tavalla.

Sitten sen verran toteaisin, että kun tämmöistä täsmätukea tarvitaan ja se toimii vipuvaikutteisesti, niin toivoisin, että keskustapuolue voisi ajatella ja arvioida uudelleen, miten tämmöinen ruuan arvonlisävero tai ylipäänsä yleinen arvonlisävero toimii. Se on yleiskatteinen, se ei ole täsmäelvytystä eikä täsmäapua. Ne rahat voisi kohdentaa tehokkaammin, jos niin halutaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että sosialidemokraatit ja kokoomus kiristivät hallitusneuvotteluissa perussuomalaisia osallistumaan rajattomaan riskinottoon Suomen valtiontaloudessa. Hallituspaikan ehtona oli osallistuminen valtiontaloutensa väärentäneiden sekä taloussopimuksia vastaan rikkoneiden euromaiden tukemiseen suomalaisilla verovaroilla. Oikeus äänestää hallituksessa kaksi kertaa näissä asioissa vastaan ja sen jälkeen tyytyä hallituksen hulvattomaan EU-pankkien tukipolitiikkaan oli mahdotonta perussuomalaisten hyväksyä. Koska perussuomalaisten politiikan kulmakivet kestävät paikoillaan myrskyissäkin eikä takki käänny vallanhimossa, esittelemme tänään budjettiamme, joka on varjobudjetti. Paneudun tähän meidän varjobudjettiimme talousvaliokunnan jäsenenä talouden ja yrittämisen kannalta.

Yritystukien kohdentaminen enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille tukee työllisyyttä. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattujen verotukien tulee olla myös aloittavien ja alkuvuosina tappioita tekevien, innovatiivisten yrityksien hyödynnettävissä. Kelamaksun palautuksella, joka on määrältään suurimmaksi osaksi 0,8 prosenttia, ei tutkitusti ole vaikutusta työllisyyteen. Myöskään yhteisöveron laskemisella ei luoda riittävää kannustinta työllisyyteen tai kotimaisiin investointeihin. Sen sijaan uusien tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistaminen kannustaa investoimaan Suomeen.

Mielestäni myös yksityisten tahojen kasvuyrityksiin sijoittamista tulisi edistää. Sijoituksien tuottojen verottamisen lisäksi olisi syytä tarkastella myös tappioiden vähennysmahdollisuuksia laajemmin. Näillä toimenpiteillä luodaan uusia pysyviä työpaikkoja ja sitoutetaan yrityksiä toimimaan maassamme. Puhummekin mielellämme isänmaallisten yrityksien verotustuesta.

Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen suunnitelmia korottaa eräiden työvaltaisten alojen, muun muassa parturi-kampaamoiden, pienkorjaajien, alv-kantaa. Sen sijaan mielestäni alennettu alv-kanta pitäisi laajentaa koskemaan loppujakin, pääasiassa yksin yrittäviä käsityöläisiä.

Myös kotitalousvähennyksen säilyttäminen nykytasolla on kirjattu varjobudjettiimme. Nykyisen tasoisen kotitalousvähennyksen ansiosta on syntynyt lukuisia pieniä yrityksiä, erityisesti palvelu- ja korjaustoiminnan alalle. On turmiollista muuttaa näiden yritysten toimintaympäristöä ja toiminnan edellytyksiä vuosittain hallituksen tempoilevalla päätöksenteolla. Pienyritysten on pystyttävä luottamaan hallituksen johdonmukaiseen politiikkaan tehdessään laite- ja muita investointeja. Hallituksen olisi syytä pyrkiä olemaan tämän luottamuksen arvoinen.

Myös kuntien rahoitus on turvattava. Perussuomalaiset palauttaisivat kunnille hallituksen 448 miljoonan nettoleikkauksen valtionosuuksista. Hallitus pakottaa kuntia liitoksiin kiristämällä kuntien taloutta unohtaen kuitenkin kuntalaiset. Me haluamme varmistaa, että ne kuntalaiset, jotka ovat riippuvaisia kunnallisista palveluista, myös saavat niitä.

Myös yliopistoille esitämme 10 miljoonaa toiminnan laadun takaamiseksi. Lisäksi mielestäni näille yliopistoille suunnatuille varoille pitäisi saada vastineeksi voimakkaampaa ohjausvaltaa. Yliopistouudistuksen nurja puoli on tullut näkyviin ainakin Itä-Suomen yliopistossa, jossa on aloitettu vuosittaiseksi tulleet yhteistoimintaneuvottelut, nyt 60 henkilön irtisanomiseksi. Infotilaisuudet irtisanomisista ovat tänään. Tänä vuonna irtisanomisia ei edes yritetä perustella taloudellisilla syillä, ainoastaan tuotannollisilla. Herääkin kysymys, onko uudistus tehnyt yliopistoistamme tuotantolaitoksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen esitämme yhteensä 90 miljoonaa enemmän kuin hallitus. Kotimaisen ruuan tuotanto, asumisen ja yrittämisen edellytykset maaseudulla on turvattava.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma leikkaa Puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana vähintäänkin 200 miljoonaa euroa. Tämä horjuttaa uskottavaa maanpuolustusta. Lisäksi leikkauksilla on merkittävä vaikutus kotimaisiin Puolustusvoimien kalusto- ja laitetoimittajiin. Leikkaukset aiheuttavat Puolustusvoimissa suoraan ja välillisesti vähintäänkin satojen ihmisten irtisanomisia kotimaassa. Perussuomalaiset palauttaisivat Puolustusvoimille hallituksen tekemät leikkaukset.

Verotuksen ja leikkauksien painopisteet on meidän varjobudjetissamme robinhood-periaatteella laadittu. Ne on suunnattu sinne, missä on kykyä osallistua enemmän yhteiskunnan rakentamiseen. Kaiken kaikkiaan perussuomalaisten budjetti on oikeudenmukainen, sosiaalinen, solidaarinen, kasvua edistävä ja vastuullinen. Se on suomalaisille paras.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin puhun omaishoidon tuesta.

Keskusta siis esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan omaishoidon tuen verovapautta ja sen siirtämistä Kelan maksettavaksi. Vastaavasti perussuomalaiset esittävät myös tuen siirtämistä Kelaan ja tuen tason korottamista.

Omaishoidon tukeahan voidaan myöntää vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitoon. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajille maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta sekä palveluista, jotka tukevat omaishoitoa. Tukea siis myönnetään hoitopalkkioina ja palveluina.

Arvioiden mukaan Suomessa on lähes miljoona henkilöä, jotka tavalla tai toisella hoitavat läheistään. Varsinaiseksi omaishoitajaksi luokiteltavia on joidenkin arvioiden mukaan noin 60 000 ja joidenkin mukaan noin 300 000 henkilöä. He tekevät ympärivuorokautisesti sitovaa ja vaativaa hoitotyötä. Heistä vain noin 36 000 on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Hoidettavissa on paljon iäkkäitä, ja heitä hoitaa myös iäkäs puoliso. Hoitajista, kuten voi arvata, kolme neljäsosaa on naisia.

Kuten kaikki tiedämme, Suomessa väki vanhenee nopeimmin Euroopassa. Tämän seurauksena 75 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan liki kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, jolloin heitä on lähes 850 000. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan heistä vain 3 prosenttia on tulevaisuudessa laitoshoidossa, joten on selvää, että näiden ei laitoshoidossa olevien, siis valtaosan, hoidossa tulevaisuudessa koti ja omaishoito ovat entistä merkittävämmässä roolissa.

Koska omaishoidon tuen myöntää kunta, eri puolilla maata myöntämisperusteet ja tuet vaihtelevat. Tällä hetkellä omaishoitajien ongelmana on eriarvoisuus asuinpaikasta riippuen. Siksi perussuomalaiset ja myös keskusta ovat oikealla asialla esittäessään, että tuen maksatus siirretään Kelaan.

Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan omaishoidosta seuraavasti:

"Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään.

Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan."

Omaishoitajat itse mainitsevat suurimmaksi epäkohdaksi hoitotyössään sen, ettei lakisääteisiä vapaapäiviä pysty pitämään. Tästä kertonee se, että kunnissa osa omaishoidon tukeen varatuista määrärahoista jäi viime vuonna käyttämättä. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että tilapäishoitopaikkoja ei ole riittävästi. Tässä siis tarvitaan lisää joustavuutta ja uusia erilaisia vaihtoehtoja hoidon järjestämiseksi kotona tai kodin ulkopuolella. Kehitystyötä siis tarvitaan. Myös hoitajat itse tarvitsevat tukea ja kuntoutusta omaan jaksamiseensa. Raha yksin ei ratkaise kaikkea. Kunnat ovat avainasemassa omaishoitajien tukijoina.

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuen verovapauden tutkiminen sekä siirto Kelan maksettavaksi ovat selvitettäviä asioita, aivan kuten hallitusohjelmassa todetaan. Kyseessä siis ei ole mikään uusi asia. Ne ovat kuitenkin vain osa omaishoidon tuen kehittämistä.

Kun puhutaan omaishoidon tuesta, niin palkkioista kuin palveluistakin, kyseessä on siis merkittävä ja monia koskettava kokonaisuus, kokonaisuus, jota ei pidä tarkastella pala kerrallaan, vaan tukea pitää kehittää kokonaisuutena, aivan kuten hallitusohjelmassa on linjattu.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa äsken päättyneessä debatissa oli mielenkiintoista kuulla muutaman kerran väite, että keskustan talouspolitiikka ei ole vastuullista. Se on mielenkiintoinen johtopäätelmä vaihtoehtobudjetista: jos on pienempi alijäämä ja suuremmat veronkorotukset kuin on hallituksen budjetissa, niin se ei olisi silti vastuullinen.

Aika suurta osaa keskustelusta hallitsi tuloverotus, ja haluan siitä muutaman sanan sanoa pohjustaakseni myös tämän istunnon kohtaa numero 11, joka on meidän vaihtoehtobudjettimme tuloveroasteikkoesitys.

Tietysti me keskustassa näemme niin, että se perushoitaja, joka sen 26 000 vuodessa tienaa, on ansainnut sen 260 euron kevennyksen verotukseen, mutta se, että 100 000 tienaava on ansainnut 500 euron kevennyksen, ei ole meidän linjamme mukainen, ja sille me esitämme vaihtoehtomme. Mielenkiintoista on tosiaan, että tämä laaja hallitus pystyy tekemään tällaisen tuloveronkevennysmallin vasemmiston, sosialidemokraattien vahvalla tuella ja lainarahalla.

On totta, että ansiotuloveron kevennystä on tehty jo edellisillä kausilla, ja se on ollut tarpeen, koska meillä työn verottaminen on ollut verrattain ankaraa. Mutta nyt täytyy huomioida, että verokiila on jo painettu merkittävän alas. Sitä vastoin progressio Suomessa, varsinkin ylätasoilla, alkaa olla melko vähäistä. Mikäli työn verotuksen keventämistä vielä pitkälle jatketaan, niin kyllä me olemme hyvin vahvasti tiellä kohti tasaverotuksen mallia. Loputtomasti me emme voi kyllä työn verotusta keventää.

Keskustan esittämässä mallissa keskusta esittää sitä, että 68 200 euroa vuodessa ylittävien tulojen osalta veroprosenttia nostetaan 1 prosenttiyksiköllä 31 prosenttiin, lisäksi luodaan uusi veroluokka 90 000 euroa ylittäville vuosituloille. Sen veroprosentti asetetaan 34:ään. Toinen uusi veroluokka asetetaan 160 000 euron vuosituloille. Sen ylittäville tuloille veroprosentti olisi 36. Ylin marginaali nousisi näissä tapauksissa 61 prosenttiin. Tässä poikkeuksellisessa taloustilanteessa on varsin perusteltua, että näissä taloustalkoissa paremmalla tulotasolla olevat henkilöt ovat myös vahvemmin mukana. (Antti Kaikkonen: Juuri tästä on kysymys!)

Haluaisin kommentoida ihan lyhyesti — yritin saada debatissa vastauspuheenvuoroa — pääministerin huomiota siinä kohtaa, että korkokeinotteluun ja siirtohinnoitteluun tullaan puuttumaan, ja keinona hän sanoi, että Konserniverokeskuksen resursseja nostetaan. Se on ihan hyvä asia. Ainut ongelma on vain siinä, että kun puhutaan korkokeinottelusta, niin sen taustalla on korkorajoituslainsäädännön puuttuminen. Meillä Suomessa ei ole korkorajoituslainsäädäntöä, ja se aiheuttaa sen, että suuryritykset pitävät talletukset niissä maissa, joissa korko on verovapaata, ja ottavat lainat niistä maista, joissa korot voi vähentää. Tämä on sinällänsä hyvin mielenkiintoinen tilanne, että Suomi on tällä hetkellä ainoita maita, joissa tätä rajoitusta ei ole. Meidän kaikilla keskeisillä kilpakumppaneilla tämä on. Viimeksi sen otti käyttöön Ruotsi 2009. Ruotsin malli on varsin kevyt, mutta on arvioitu, että sillä heidänkin mallillaan, joka on verrattain löysä, Suomen verotulot olisivat noin 100 miljoonaa enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä nykyinen malli rapauttaa meidän yhteisöveron tuottoa jatkuvasti, ja olisi erittäin tärkeää, että hallitus ryhtyisi toimiin tämän korkorajoituslainsäädännön saattamiseksi voimaan myös Suomessa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muutamat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa esittäneet ja väittäneet perussuomalaisten varjobudjettia yrittäjävastaiseksi. Suuryritysten kannalta siinä saattaa sellaisia piirteitä ollakin. Haluamme tuoda ja olemme tässä esityksessämme tuoneet esille ennen kaikkea pienen ja keskisuuren yrittäjyyden tarpeita ja niiden mahdollisuuksia kehittyä ja edelleen työllistää.

Koska ei voida luvata kaikkea hyvää kaikille, olemme esittäneet yhteisöverokannan pitämistä ennallaan, koska tämän veron laskemisesta hyötyvät lähinnä vain suuret yritykset. Sen sijaan olemme esittämässä yritystukien osalta siirtymistä ainakin osittain tutkimus- ja kehitysmenojen verokannustinjärjestelmään, joka toimii useissa OECD:n valtioissa menestyksekkäästi. Muun muassa Norjassa ja Alankomaissa on hyviä kokemuksia tämänkaltaisten järjestelmien toimivuudesta. Esitämme eräiden pienten työvaltaisten alojen alennetun alvin kannan pitämistä ennallaan. Esitämme lisämäärärahaa pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Kotitaloustuki on säilytettävä ennallaan, koska se tukee pienyrittäjyyttä ja torjuu harmaata taloutta. Esitämme energia- ja polttoaineverojen korotuksista luopumista tai alempaa korotusta.

Siinä vain osa niitä esityksiä, joilla olemme tukemassa suomalaista yrittäjyyttä. Joka muuta väittää, ei ole esitykseemme kokonaisuudessaan perehtynyt. Varjobudjettiesityksemme on uusien työpaikkojen syntymisen ja niiden säilyttämisen kannalta huomattavasti yrittäjäystävällisempi kuin hallituksen esitys. Hallitus on karsimassa yritys-, alue- ja energiatukia 170 miljoonaa euroa, mikä koskettaa lähinnä pk-yritystoimintaa. Ero on siinä, että me esitämme tukemme pienelle ja keskisuurelle työllistävälle yrittäjyydelle. Yrittäjät ovatkin siirtyneet perussuomalaisiin äänestäjiin, koska he mieltävät, että me ajamme juuri pienten yritysten asiaa.

Kun valtio velkaantuu lähes 10 miljardin euron vuosivauhtia, on selvää, että jostain on tulojakin lisättävä. Linjamme mukaisesti olemme edelleen sitä mieltä, että verot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Varallisuusvero, joka SDP:n tuella poistettiin suurituloisilta, on mielestämme palautettava. Senkään veron tuottoja ei tule aliarvioida. Laskujemme mukaan kysymys olisi noin 125 miljoonan euron verotuloista. Veronalennukset, joita tuloverotukseen on tehty ja ollaan edelleen esittämässä, hyödyttävät lähinnä suurituloisia. Veronalennuksiin ei ole varaa muuten kuin pienempien tulojen kohdalla, päinvastoin suurille tuloille verotusta tulee kiristää.

Kaikki laskelmat osoittavat, että omaishoito on halvin hoitomuoto, myös inhimillinen, niin vanhusten kuin vammaistenkin hoidon osalta. Tämä on yksi niitä asioita, joista eniten puhutaan vaalien alla ja eniten annetaan lupauksia, myöskin nykyisten hallituspuolueiden toimesta. Siitä huolimatta mitään ei tapahdu. Omaishoitajat ovat täysin kuntien riittämättömien määrärahojen armoilla. Miten jossain kunnassa omaishoito voi olla arvokkaampaa kuin toisessa? Missään kunnassa se ei ole sen arvoista omaishoitajan palkkion kohdalla, mitä sen pitäisi olla verrattuna siihen, mitä hoito maksaa laitoksessa. Kuka on valmis hoitamaan esimerkiksi vanhusta noin 400 eurolla 24 tuntia? Eikö nyt jo olisi aika lunastaa vaalilupauksia ja siirtää omaishoito Kelan vastuulle ja lisätä riittävä määräraha omaishoidon tuen korottamiseen?

Onko hallituksen mielestä järkevää karsia koulutuspaikoista samaan aikaan, kun pyritään nuoriso saamaan mahdollisimman nopeasti joko töihin tai koulunpenkille? Se ei ole viisasta politiikkaa. Emme hyväksy myöskään kuntarahoituksen heikentämistä samalla, kun ollaan luomassa uusia velvoitteita kunnille.

Perussuomalaisille on tärkeätä pitää maamme asuttuna ympäri Suomea. Perusväylänpito lähinnä alempiasteisen tiestön osalta tulee hallituksen esityksillä rapauttamaan suuria osia maantieverkostostamme. Jos ei riittävää korjausta hallituksen esittämiin määrärahoihin saada, tulee seuraaville vuosille korjaamattomia vahinkoja teiden kunnossapidossa. Hallitus on kokonaan unohtamassa, että ihmisiä edelleen asuu Kehä kolmosen ulkopuolella. Esitämme 140 miljoonan euron lisäystä perusväylien kunnossapitoon, joka sekin turvaa vain sen, ettei tiestö ole muutaman vuoden kuluttua korjaamatonta kynnöspeltoa.

Arvoisa puhemies! Säästöjä esitämme varjobudjettimme tueksi, (Puhemies koputtaa) leikkauksia sieltä täältä, mutta yhteissumma kohoaa kuitenkin merkittäväksi. Onko meidän pakko tukea Venäjän kaltaista rikasta suurvaltaa lähialueyhteistyötukirahoilla? Onko maahanmuutto ja sen hallinnointi suunniteltu järkevästi ja kustannuksiltaan tehokkaaksi? Onko meidän pakko tukea vielä lisää Ahvenanmaata? (Puhemies: Edustaja Mäkipää...) Onko Iso-Britannia köyhä valtio, joka tarvitsee erillisen EU-jäsenmaksuhelpotuksen? (Puhemies: Aikaa on ylitetty jo aika runsaasti!)

Arvoisa puhemies! Lopetan tämän kesken kaiken, ja mielestäni meillä on hyvä varjobudjetti, johonka kaikki voivat yhtyä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtoinen budjetti kannustaa yrittäjyyteen. Me haluamme jatkaa pienyrittäjän alv-helpotusta ja kannustamme niitä yrityksiä investoimaan, joiden on mahdollista investoida vaikeista ajoista huolimatta. Vain yrittäjyyttä tukemalla me selviämme yli lamasta ja säilytämme työpaikkamme. Tähän liittyy hyvin olennaisesti myös kotitalousvähennys, jota hallitus haluaa supistaa. Kotitalousvähennys on suomalainen menestystarina. Se lisää työllisyyttä. Hallituksen ajama kotitalousvähennyksen supistaminen ei lisää mitään muuta kuin harmaata taloutta ja luo lisää työttömyyttä.

Perussuomalaisten budjetti helpottaisi pienituloisten arkipäivää. Haluamme poistaa polttoaineiden veronkorotuksen ja helpottaa maaseudun asukkaita ja kuljetusalaa. Myös hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on väärin kuntia ja kuntalaisia kohtaan. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat nostamaan veroasteitaan ja joutuvat tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä kohdistuu etenkin pienituloisiin, joilla ei ole varaa mahdollisesti käyttää yksityisiä palveluita. Perussuomalaiset haluavat taata hyvät ja toimivat peruspalvelut kaikille kansalaisille.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjettimme sisältää lukuisia muitakin hyviä kohtia. Haluamme panostaa lasten ja nuorten mielenterveyteen, panostaa tällä tavalla tulevaisuuteen ja ennalta ehkäistä nuorten ongelmia ennen kuin ne paisuvat liian suuriksi. Kotona asumisen mahdollistava omaishoito saisi myös tasokorotuksen, ja siirtäisimme tuen Kelan piiriin valtakunnallisen tasa-arvon ja laadunvalvonnan vuoksi. Laittaisimme lisää rahaa myös yleiseen asumistukeen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen ja sotaveteraanien kuntoutukseen.

Emme unohda myöskään opiskelijoita. Suuntaamme katseemme hallitukseen ja toteamme, että perussuomalaiset voisivat sitoa opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Haluamme tukea opiskelijoita, jotka elävät jo muutenkin minimituloilla. Työnteon ja opiskelun yhteensovittaminen on monelle hyvin ongelmallista, ja yleensä se vain pitkittää opiskelujen kestoa. Perussuomalaiset panostaisivat muutenkin yleissivistävän ja korkeakoulujen koulutuksen laatuun.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja alempiasteiseen tieverkostoon. Suomi harvaan asuttuna pitkien etäisyyksien maana tarvitsee hyväkuntoisen tieverkoston. Se on jo perusedellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Tämän vuoksi esitämme budjetissamme korotusta määrärahaan.

Sokerina pohjalle haluan sanoa muutaman sanan maanpuolustuksesta. Hallitus on leikkaamassa puolustusbudjetista satoja miljoonia, ja se kohdistuu myös Pohjois-Karjalaan ja siellä olevaan Pohjois-Karjalan Prikaatiin. Varuskunta on erittäin merkittävä Kontiolahden ja koko maakunnan kannalta ja on merkittävä työnantaja, ja sen kautta nyt olisi viisainta pitää harkinta-aika tässä toimenpiteessä. Hieman ironisesti totean, että onneksi saimme kuitenkin jotakin, Metlan konttorin Joensuuhun tasapainottamaan työllisyystilannetta, mutta tosin tästäkään ei ole täyttä takuuta, mikä on tämän tilanne.

Me perussuomalaiset vastustamme Puolustusvoimien varojen leikkauksia. Haluamme taata Suomelle turvallisen tulevaisuuden maanpuolustuksellisesti sekä poliisien ja harmaan talouden torjunnan osalta. Koko komeudessaan perussuomalaisten historian ensimmäinen budjetti on mielestäni kiitettävän arvosanan arvoinen kokonaisuus. Siinä otetaan huomioon (Puhemies koputtaa) pienituloiset, yrittäjät, kunnat, lapset, nuoret, opiskelijat ja vanhukset. Ainoa miinus on tietysti velanotto, mutta tavoitteenamme olikin saada aikaan samalla rahalla jotain paljon parempaa kuin mitä hallituksen esitys on.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri totesi viimeisessä puheenvuorossaan käydyn debatin osalta, että oppositioryhmät esittävät vain pientä hienosäätöä hallituksen budjettiesitykseen — vain pientä hienosäätöä. Sillä pienellä hienosäädölläkin voi olla suuri merkitys niitten ihmisten kannalta, joihin tuo pieni hienosäätö kohdentuu. Hallitus on tehnyt arvovalintoja verotuksen osalta ja erityisesti sosiaaliturvan osalta. Hallitus ansaitsee tässäkin kohdassa kiitoksen siitä, että on kyetty kohdentamaan uutta rahaa sosiaaliturvan parantamiseen, suuruusluokaltaan 300 miljoonaa euroa. Tuo summa on suuri, siitä täydet pisteet.

Mutta miten tuo 300 miljoonaa euroa on kohdennettu? Käydyn keskustelun aikana erityisesti vasemmistoliiton edustajia ryhmäpuheenjohtaja Lapintien suulla tuntui harmittavan se, että asiat eivät ole menneet ihan niin kuin he ovat halunneet. Ja varsinkaan hänen suullaan sanottuna tuo väite, että hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle on kädenojennus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi, ei pidä paikkaansa.

Tämä 300 miljoonaa, joka nyt käytetään ennen kaikkea työttömyysturvan parantamiseen ja sitten myös toimeentulotukietuuksien tason korottamiseen, jättää edelleen tähän maahan tilanteen, jossa meillä on kolmenlaisia työttömiä: on työttömiä, jotka ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, on työttömiä, jotka saavat peruspäivärahaa, ja on työttömiä, jotka ovat työmarkkinatuen piirissä ja joiden osalta on vielä osa ihmisiä, jotka eivät työmarkkinatuen tarveharkinnan olemassaolon vuoksi saa euroakaan.

Arvovalinta on se, että kun käytetään työttömyysturvan kehittämiseen suuruusluokkaa 200 miljoonaa, vähän päälle, oleva summa, niin miten se kohdennetaan. Se kohdentuu — kiitos voimassa olevan lainsäädännön — niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat työttömät, ne työttömät, joille työmarkkinatuen tarveharkinta on työmarkkinatukietuuden kokonaan leikkaava, pois leikkaava, eivät saa mitään, mutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa olevat kyllä tuon etuutensa saavat, saavat sen tavalla, josta tietysti voi sanoa, että se heille kuuluu. Sehän ei hyödytä meistä ketään, että me asetamme sosiaaliturvan varassa olevat ihmiset vastakkain, mutta vaikka eduskuntasalissa puhutaan, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä tuetaan ja autetaan näillä esityksillä, mitä hallitus tekee, se ei todellakaan tapahdu.

Arvoisa herra puhemies! Toisekseen, olen itsekin joskus istunut tuolla eduskunnan takapenkillä, ja sieltä on tullut käytettyä erilaisia puheenvuoroja. Mutta siinä vaiheessa, kun sosialidemokraattien edustajat Lindtman ja Salonen viittasivat keskustan esityksiin, aiemmin tehtyihin päätöksiin ja nyt tehtyihin esityksiin, ja rupesivat meitä osaltaan kiittämään siitä, mille linjoille tässä on tultu, niin ihan historian havinaa sen verran, että sana "perusturva" ei ole kuulunut sosialidemokraattisen puolueen, sosialidemokraattisen työväenliikkeen sanavarastoon eduskunnan istuntosalissa kuin noin viiden vuoden ajan. Ja se, että se koko sana ei ole kuulunut sanavarastoon, muuten näkyy tässä esityksessä.

Keskustalla on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen 90, jossa työttömyysturvaa ollaan siis korottamassa 100 eurolla kuussa. Me esitämme, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan: se poistetaan niin puolisoiden kuin vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuvien osalta. Kyse on melko alhaisella tulotasolla elävistä ihmisistä, alkaahan tarveharkinta purra jo 1 700 euron kuukausiansiotasolla. Ja kun puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa, tarveharkinta poistaa koko työmarkkinatuen. Tässä on kysymys niin sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kuin sukupuolten välisestä eriarvoisuudesta, joka pitää poistaa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan nimittää varjobudjettiamme myös arvobudjetiksi. Se perustuu puoluetoimintaamme, jossa perustana ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen ja henkinen kasvu. Tarvitaan arvolatautunutta poliittista keskustelua, jossa uskalletaan puolustaa omia arvoja. Hyvettä sanotaan luonteenpiirteeksi, joka näkyy teoissa. Näin puolueellamme on myös luonteenpiirre, jonka vuoksi halutaan nostaa esiin hyveitä: rohkeus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja itsenäisyys. Osaamme itsenäisesti ajatella oman kansantaloutemme puolesta.

Kansantalouden tehtävä on saada euro pyörimään isänmaan hyväksi. Kansantaloutemme eri toimijat — yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet, ulkomaat ja muut kotitalouksia palvelevat yhteisöt — on otettu budjetissamme huomioon.

Kentältä kuulen jatkuvasti viestejä ja esimerkkejä siitä, miten köyhän asia maassamme on unohdettu. Esityksemme antaa työkaluja oikeudenmukaiseen verotukseen ja siihen, miten verotuksellisesti annetaan mahdollisuuksia tasapainottaa valtiontaloutta ja silti muistaa heikompiosaisia. Arvovalinnoistamme meidät muistetaan ja tämä hallitus leikkauslistoistaan eikä siitä, että hallitus laskee 9 euron 10:stä olevan yhtäläisiä varjobudjeteissa ja hallituksen esityksessä.

Monet edellä olevat puhujat ovat puolustaneet budjettiamme arvokkaasti. Lisään muutaman huomion eri aloilta.

Maa- ja metsätalouden kannattavuuden heikkeneminen on hallituksen budjettiesityksen väistämätön seuraus. Yhdessä kuntasektorille suunniteltujen leikkausten kanssa tämä muodostaa uhkan aluerakenteen säilymiselle vahvana koko maassa. Valtionvelka näyttää koituvan kuntatalouksien kannettavaksi, ja sen vuoksi olemme esittäneet hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien nettomääräisen leikkauksen.

Kiinteistöveron poisto valtionosuuksien tasausjärjestelmästä aiheuttaa sen, että monissa kunnissa joudutaan nostamaan veroprosenttia. Vaihteluväli siinä, miten kunnat tästä poistosta hyötyvät tai kärsivät, on hämmästyttävän suuri, ja siksi sitä ei voida ohittaa puolihuolimattomasti. Kunnat nimenomaan ovat julkisten palveluiden tuottajina pääroolissa, joten hallituksen kaavailut ovat suora uhka peruspalveluiden säilymiselle. Esimerkiksi juuri tämä omaishoidon tuen maksamisen vaihtelu kunnittain on esimerkki eriarvoisista kunnista. Tämä on kuin Harry Potterin huispauspeliä.

Onko meillä todella varaa tällaisiin leikkauksiin esimerkiksi ammattikorkeakoulurahoituksessa? Millainen arvovalinta tässä on tehty, ja millaiseen yhteiskuntakehitykseen se johtaa? Tarvitsemme maakuntiin koulutettua väkeä yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalous on Euroopan laajuisesti joutumassa viherpopulismin uhriksi. Komission ehdotus yhteiseksi maatalouspolitiikaksi yhdessä budjettileikkausten kanssa on maatalouden kannattavuutta alentavaa politiikkaa, sitä talonpojan tappolinjaa. Meillä on miina korsussa. Euroopan unionin yhteisessä maatalouspolitiikassa puhutaan edelleen perheviljelmistä maatalouden perustana, mutta hallituksen toimet eivät tätä perustaa tue. Haluamme tukea perheviljelmiä ja esitämme siksi lisäystä pienten ja keskisuurten tilojen investointitukiin.

Perinteinen ympäristötuki on todennäköisesti vihertämistä parempi vaihtoehto kotimaisen ruuantuotannon kannalta. Maa- ja metsätaloutta syyllistävä ympäristöpolitiikka aiheuttaa sen, että maisemia ostetaan lisää, puuta ei saa polttaa, turvetta ei saa polttaa, vettä ei saa juoksuttaa, ainoastaan ydinvoimaa rakentaa lisää ja suunnitella talous tiukasti öljyvarantoihin, jotka ostamme kalliilla hinnalla ja joiden tuotannon hiilijalanjälki on suuri, paljon suurempi kuin kotimaisen puun ja turpeen polttamisella on.

Tuulienergian saama tuki on kohtuuton muihin uusiutuviin energialähteisiin verrattuna. Tämäkin yksittäinen esimerkki on budjettiesityksen arvovalinta. Tuulivoimaloiden kotimaisuusaste jää puun ja turpeen tuottaman energian kotimaisuusastetta alemmaksi.

Arvovalinta on sekin, että esitämme tuomioistuinten resursseihin lisärahoitusta. On jo nyt kestämätöntä, että esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeus esitetään siirrettäväksi. Ruuhkautuminen oikeusjuttujen pitkissä käsittelyissä on johtanut siihen, että Suomen valtio saa toistuvasti huomautuksia ylipitkistä oikeusjuttujen käsittelyistä. Ja aluerakenteenkin kannalta tämä siirto on heikentävä päätös.

Arvoisa puhemies! Osallistun myös mielelläni säästötalkoisiin siinä, että kannatan puoluetuen leikkaamista säästöjen saamiseksi.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Koska debattipuheenvuorot ovat lyhyitä, haluan puhua vielä hetken jo kertaalleen esiin nostamastani asiasta.

Olen mielissäni siitä, että eduskunta kehittää työtään ja toimintatapojaan. Se, että oppositiolle annetaan tällä tavoin mahdollisuus esittää oman vaihtoehtonsa hallituksen talousarviolle, toivottavasti lisää myös vastuullisuutta opposition salipuheissa. Moni lapsikin oppii vastuullisuutta kuluttamisestaan vasta sen jälkeen, kun vanhemmat antavat lapselle viikkorahaa, jolla lapsen pitäisi toiveensa toteuttaa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Entä Kreikka?) Moni heistä huomaakin vasta silloin, että saadulla rahalla ei voi toteuttaa aivan kaikkia haaveita. Pitää tehdä valintoja, ja joidenkin toiveiden toteuttamiseksi pitää osata myös toimia pitkäjännitteisesti. Tämä oppi ei saa unohtua aikuisenakaan.

Opposition vaihtoehtobudjetin käsittely eduskunnassa tällä tavoin on siis periaatteena hyvä, mutta on siinä omat ongelmansakin. Jokunen tässä salissa istuva kenties haaveilee sellaisesta tilanteesta, että oma puolue voisi muodostaa enemmistöhallituksen yksinään. Tällöin puolueen vaaleissa asettamat tavoitteet toteutuisivat sellaisenaan. Tämä ei kuitenkaan ole realismia. Hallitusohjelma ja sen myötä talousarviokin ovat aina usean eri puolueen yhdessä tekemiä kompromisseja. Tämän vuoksi keskustan ja perussuomalaisten vaihtoehtobudjetit ovat väittäminä jo lähtökohtaisesti virheellisiä, sillä tosiasiassa kumpikaan niistä ei tulisi tuollaisenaan toteutumaan. Uudistankin hetki sitten ilmoille heittämäni ajatuksen, että tätä käsittelyä voitaisiin jatkossa kehittää niin, että oppositiopuolueet tekisivät yhteisen esityksen vaihtoehtobudjetistaan. Tällöin lähtöasetelmat olisivat yhtenevät hallituksen kanssa ja käsittelyyn voitaisiin saada todellinen vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Molemmista vaihtoehtobudjeteista löytyy yhteneväisyyksiä hallituksen tavoitteiden kanssa. Perussuomalaiset vaativat, että lapsiperheitten köyhyyteen on puututtava. Voin ilokseni kertoa, että hallitus on valinnut hallitusohjelmassaan ensimmäiseksi painopistealueekseen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen. Talousarvioesitys pitää sisällään 100 euron korotuksen lisättynä indeksikorotuksella työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan. Toimeentulotuen perusosaa nostetaan 6 prosentilla. Aivan erityinen huomio on kiinnitetty yksinhuoltajien perheisiin toimeentulotukeen tulevalla yksinhuoltajakorotuksella juuri siitä syystä, että neljäsosa yksinhuoltajaperheistä elää toimeentulotuella. Tällä tavoin haluttiin osaltaan vähentää lapsiperheköyhyyttä. Vaaleissa ja vielä hallitusneuvotteluissakin SDP esitti lapsilisän etuoikeuttamista toimeentulotuessa, mutta kompromissina syntyi tämä yksinhuoltajille suunnattu korotus. Olkoon tämä esimerkkinä sellaisista asioista, joissa — vaikka monia yhden puoleen ajamia tavoitteita saavutettiin — jouduttiin tekemään myös niitä kipeitä kompromisseja.

Keskustan vaihtoehtobudjetilta voisi odottaa erityistä vastuullisuutta, sillä hallitustyöskentely on vielä tuoreessa muistissa. Vaikka takarivillä istunkin, uskallan sanoa, että toisin kuitenkin on käynyt, sillä keskusta väittää toteuttavansa oman budjettinsa vähemmällä velkamäärällä kuin hallitus. Keskusta unohtaa jollain käsittämättömällä tavalla täysin sen, että nykyinen hallitus on ensi töikseen joutunut korjaamaan nimenomaan edeltäjänsä jättämää ikävää perintöä: raskaasti alijäämäistä valtiontaloutta. Sosialidemokraatit ovat osaltaan valmiit näihin talkoihin hyvinvointivaltion pelastamiseksi, mutta mukavalta ei tunnu tehdä sellaista työtä, joka olisi pitänyt tehdä jo edellisellä kaudella.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä on tehty vuodeksi 2012 useita merkittäviä ja uusia avauksia. Samanaikaisesti on jo sovittu muiden tärkeiden uudistusten voimaansaattamisesta seuraavien vuosien kuluessa. Hallitus on omassa budjettiesityksessään osoittanut sellaista vastuullisuutta, jota Suomi tässä tilanteessa tarvitsee. Hallituksen toimet lisäävät tutkimustenkin mukaan oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista tasa-arvoa. (Markus Mustajärvi: Minkä tutkimuksen mukaan?) Sen vuoksi ilmaisenkin tyytyväisyyteni hallituksen toimiin ja kannustan sitä jatkamaan hyvin alkanutta työtä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman Suomen puolesta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Salonen haluaa opettaa tässä viikkorahavertauksellaan, niin toteaisin vaan hallituksen työstä, että hallituksen budjetti on vähän sama asia kuin on tilanne avioparilla, joka yhdessä toisiaan tukien selviää niistä vaikeuksista, joita ei olisi koskaan syntynytkään, elleivät he olisi menneet yhteen.

Keskustan budjetista on tänään keskusteltu, kerääkö keskusta enemmän veroja vai ei kerää. Kyllä totisesti keskusta kerää yli miljardi euroa enemmän veroja, ja se on vastuullista politiikkaa, sillä veroja kerätään niiltä, joilla sitä veroa on varaa maksaa. Moni suomalainen pienyrittäjä, jolle hallitus esittää veronkorotuksia, ei edes tiedä sitä, että monikansalliset yhtiöt siirtohinnoittelun avulla välttävät veroja. Tämä siirtohinnoittelu on esimerkiksi sitä, että ostetaan konsultti- tai rojaltipalveluita maista, jotka ovat veroparatiiseja, ja näin siirretään se tulos sinne. Moni pienyrittäjä ei tiedä sitä, että korkokeinottelun avulla voidaan välttää veroja, kun voidaan vähentää ne korot täällä Suomessa, missä se on edullista. Näihin asioihin keskusta haluaa puuttua. Me haluamme verottaa myös ydinvoimayhtiöitten ansiotonta arvonnousua. Siinä on oikeita verotuksen kiristämisen paikkoja. Samoin meidän mielestämme aivan hyvin voi olla vähentämättä 90 000 euroa tienaavilta ihmisiltä sen 500 euron veronkevennyksen, minkä hallitus haluaa nyt tehdä. Ne ovat oikeita veron kiristämisen paikkoja, ja näin keskusta haluaa saada pelimerkkejä niihin asioihin, millä me luomme tulevaisuuden kasvua ja uusia työpaikkoja.

Uusia työpaikkoja ei tule tyhjästä. Työttömyyspäivärahan korotukset eivät niitä luo. Niitä suorastaan menee pois sen takia, että tämä hallitus saneeraa järjettömästi ja keskittää palveluita. Keskusta haluaa sen sijaan satsata pienyritysten tukemiseen. Emme halua leikata ensimmäisen työntekijän palkkatukea. Emme halua sitä, että kampaamoitten ja monien muitten pienyritysten arvonlisävero tuplataan. Me emme halua poistaa kotitalousvähennyksen nykytasoa, sillä se vähentää harmaata taloutta myöskin. Sen sijaan haluamme panostaa kasvuohjelmalla uusiutuvaan energiaan, suomalaiseen ruuantuotantoon. Haluamme taata laajakaistat ja tiet myös periferiassa.

Siitä huolimatta, että keskusta ei lähde tälle velkaantumisen tielle samassa mitassa kuin nykyhallitus tekee, (Matti Saarinen: Suuri ero!) me pystymme säilyttämään sosiaalisen omantuntomme, sen saman, millä viime hallituskaudella nostimme takuueläkkeet sille tasolle, että myös jokainen suomalainen eläkeläinen voi elää inhimillistä elämää. Jatkamme alimpien isyys-, äitiyspäivärahojen korottamisen tiellä siten, että ne sidotaan työttömyysturvan kanssa yhteen. Vai onko hallituspuolueitten mielestä äitiys jotenkin vähempiarvoista kuin työttömänä oleminen?

Me haluamme huolehtia siitä, että jatkossa omaishoidon tuki on verovapaata sille arvokkaalle työlle, mitä omaishoitajat tekevät siellä kodeissaan uupumatta. Haluamme edes tällä tapaa tulla vastaan, sillä se on pieni kädenojennus siitä työstä, mitä yhteiskunnan eteen nämä omaishoitajat tekevät.

Sotaveteraanien asemaa parantaisimme usealla miljoonalla eurolla ja poistaisimme työmarkkinatuen tarveharkinnan. Näihinkin asioihin meillä tässä kireässä taloustilanteessa riittäisi rahaa, kun me tekisimme nämä veronkorotukset oikein.

Täällä edustaja Zyskowicz oli huolissaan keskisuomalaisesta maatalousteknikosta. En yhtään tällaista teknikkoa tunne, mutta varmasti tämä teknikkokin haluaa viedä lapsensa päiväkotiin, kouluun, haluaa käyttää lääkäripalveluita. Tämän asian takuumiehenä keskusta myös haluaa olla.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Salonen täältä salista ehti lähteä pois, mutta muutama kommentti hänen puheenvuoroonsa, joka oli hyvin mielenkiintoinen:

Ensinnäkin hän toivoi, että syntyisi todellinen vaihtoehto, kun oppositiopuolueet löytäisivät yhteisen vaihtoehtobudjettilinjan. Minua tässä on opposition edustajana kiinnostanut ennemminkin pitkin syksyä se, milloin tällä hetkellä hallituksessa toiseksi suurin puolue tulee vaaliasennosta tähän elävään elämään — esimerkkejä ihan ministeritasolta: milloin on ilmaiset oppikirjat lukiolaisille, ja milloin peruspalveluministeri lupaa verovapauden omaishoitajille jne., katkeamatonta listaa. Sitten se syyllinen löytyy muista hallituspuolueista, kun eivät asiat toteudukaan.

Sitten on tämä esitys täällä, että lapsilisät olisivat toimeentulotukilaskelmassa etuoikeutettuja, jos demareitten tahto olisi toteutunut. Sanoisin, että mielenkiintoista, ja ennen kuin lähdetään neuvomaan toisia, kannattaisi pikkuisen katsoa sitä omaakin pesää.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että tämä hallituksen työ on erittäin auvoisaa, ja kun edustaja Salonen sanoi, että meidän pitäisi oppositiossa tehdä varjobudjetti juuri samanlaisella ajatuksella, niin on hyvä, ettei ole vielä pakkovaltaa, että on sananvapaus ilmaista ja teemme nyt tälläkin kertaa oman varjobudjettimme.

Mutta sitä voi myös ehkä miettiä, että hallituksen ovet narisevat. Kun esimerkiksi puhutaan tästä kuntarakenteesta, niin sieltä hallituspuolueitten kuntavaikuttajistahan on lähtenyt tämä kuntakapina, niin että kannattaa myös hallituspuolueiden mennä itseensä ja katsoa, missä mennään, minkälaista hallitustyötä tehdään suomalaisen ihmisen eteen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin on ollut hieman ihmeissään siitä, millä tavalla perussuomalaiset tätä keskustelua eduskunnassa käyvät. Pari viikkoa sitten, kun käsittelimme hallituksen esitystä ensi vuoden budjetiksi, useampi perussuomalaisten kansanedustaja kertoi täällä, että heidän varjoesityksensä tulee olemaan tasapainossa eli menot ja tulot heidän sanoin ovat tasapainossa. Nyt kun he sitten esittelevät tuon oman varjobudjettinsa, niin se paljastaa sen, että perussuomalaisten varjobudjetti lisäisi maamme velanottoa hallituksen talousarvioesitykseen nähden vielä enempi. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!) — Näin se on, vaikka te, arvoisat perussuomalaiset, väitätte muuta: Suomi velkaantuu teidän esityksenne pohjalta enempi kuin hallituksen esityksessä. Ja vielä: teidän veroratkaisunne ovat sellaisia, että ne rapauttavat kasvua, ja on hyvin hötön päälle rakennettu tuo teidän varjobudjettinne.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tunnustan sen, että punamultayhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan niin kuin ylipäänsä poliittisella konsensuksella. Pienen kansakunnan ei kannata riidellä suurissa asioissa.

Tämän arvonlisäveron kanssa taiteilemisesta: Edellisen päätöksen, joka tehtiin, hintalappu oli 500 miljoonaa euroa — ei näkynyt hinnoissa, paljon jäi väliportaalle. Se on yleiskatteinen, se on kallis tapa tukea vähävaraisia ihmisiä. Täsmätuet olisivat tehokkaampia ja vaikuttavampia.

Sitten tästä velanotosta: Täällä on propagoitu voimakkaasti, muun muassa edustaja Tiilikainen, miten keskustapuolue velkaantuisi vähemmän. Hallitus arvioi, että velkaannutaan 7 miljardia ensi vuonna eli 20 miljoonaa jokaisena kalenteripäivänä. Keskustapuolue velkaantuisi vain 19 miljoonaa jokaisena päivänä. (Anne Kalmari: Hyvä alku!) Siinä se miljoonan ero on. 350 miljoonan ero (Puhemies koputtaa) velanottoarviossa on virhemarginaalin virhemarginaalin pienuusluokkaa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silmäilin tätä perussuomalaisten lakialoitetta 22, ja se liittyy tähän tuloveroasteikon korjaamiseen. Ihmettelen, kun perussuomalaiset ovat niin moneen kertaan sanoneet sitä, että kansanedustajien pitäisi laskea omaa palkkaansa. No, yleinen neuvo siihen on kuitenkin se, että jokainen voi tehdä töitä niin, ettei käsi vapise tilipäivänä, kun tilin kuittaa. Eli se kansanedustajien palkanalennus olisi voitu tehdä aivan hyvin niin, että te olisitte rukanneet tätä omaa esitystänne 70 300 euroa kuukaudessa ansaitsevien osalta joko muuttamalla näitä euromääräisiä rajoja tai ainakin sitten veroprosenttiosuutta tuosta 32 prosentista ylöspäin, jolloinka myös kansanedustajien palkkoja olisi leikattu. Se olisi ollut paljon parempi tapa.

Mutta sitten kun edustaja Salonen viittasi vielä tutkimuksiin, jotka muka osoittavat, että tuloerot kaventuvat tämän hallituksen talousarvioesityksen myötä, niin ainakaan Vattin tutkimus ei tätä tue.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verotulotiedot on viime vuodelta taas julkaistu, ja kyllä, kun niitä vähänkin silmäilee, vaikka sivusilmälläkin, on selvää, että suurituloisilla olisi varaa maksaa veroja enemmän kuin hallitus esittää, mutta hallitus keventäisi suurituloisten verotusta. Hallitushan esittää esimerkiksi, että tämän salin väen — joka ansaitsee tuommoiset 80 000, ehkä 90 000, jotkut vielä enemmänkin — verot kevenevät lähes 500 euroa vuodessa. Keskusta ei tätä kannata. Tämä sali ja muut suurituloiset eivät tämmöistä kevennystä tarvitse.

Sen sijaan me panostaisimme hyviin palveluihin, kuten lasten päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhoitoon ja vanhustenhoitoon. Hallitus panostaa suurituloisiin velkarahalla. Me panostamme palveluihin ja valtionvelan maksuun. Arvoisa puhemies! Onhan siinä ero.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitetaan pienellä toteamuksella: mää oon Porist, ja on erittäin hianoo, et jopa ministeri sanoo, et perussuamalaisten budjetti eristää Suomea.

Sitten muihin kohtiin. Harmaa talous on asia, mikä tulee hallituksen budjetissa esille useissa korulauseissa. Kuitenkaan varsinaisia toimia siihen ei tule. Me olemme oikeasti panostaneet tähän, muun muassa poliisien määrärahojen nostolla, ja minä toivoisin, että tähän puututaan myös oikeassa budjetissa, otatte oppia meiltä.

Minä niputan, samoin kuin hallituspuolueet ovat niputtaneet opposition varjobudjetit, hallituksen ja keskustan budjetit. Teidän paikkanne ovat vaan vaihtuneet, vuoron perään istutte hallituksessa. Se, mikä pysyy, on se, että tasaverot nousevat, vain niiden muoto muuttuu.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuki on ollut esillä monissa puheenvuoroissa tänään, edellisellä kaudella ja sitä edellisellä kaudella. Asia on tärkeä, ja siksi siitä on myöskin kirjaus hallitusohjelmassa. Sivulla 61 on kirjoitettu näin: "Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan." (Eduskunnasta: Arvioidaan!) — Arvioidaan, aivan oikein. — Ymmärrän, että tämä ei tyydytä nykyistä oppositiota, mutta kysynkin keskustan edustajilta: miksi tätä asiaa ei sitten korjattu edellisellä kaudella, kun teillä oli valtaa? Siis tästä asiasta on puhuttu edellisellä kaudella ja sitä edellisellä kaudella, ja muistaakseni keskusta on silloin ollut pääministeripuolueena. Tämä kirjaus on parempaan suuntaan kuin miten hoidettiin asiat edellisillä kausilla.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyhallitus ajaa kuntien pakkoliitoksia rahalla kiristäen. Me perussuomalaiset näemme asiat toisin ja esitämme vaihtoehtobudjetissamme 448 miljoonaa euroa enemmän kuntien valtionosuuksiin. Samalla vaadimme, että on kunnioitettava kansanvaltaa. Helsingissä piirustuspöytien takana ei saa piirrellä kuntien välisiä rajoja kuntalaisia kuulematta ja kunnallista itsehallintoa loukaten. Lisäksi on lähes järkyttävää havaita, että kuntia pakkoliitetään lähes mututuntuman perusteella. Unohdetaan, että tutkimukset ja tilastot eivät puolla kaavamaista suurkunta-ajattelua. Unohtuu sekin tosiasia, että kunnat tuottavat palveluja. Siksi kunnan koosta riippumatta koululuokassa on yhtä monta oppilasta tai yksi käsipari ehtii hoitamaan yhtä monta vanhusta. Suuren kunnan myötä kunnan sisälle muodostuu hallintohimmeleitä pientä kuntaa enemmän. Byrokratia vain lisääntyy päätöksenteon etääntyessä. Esimerkkinä oma entinen kotikuntani Valkeala: siellä ennen koulunjohtajan ja kunnanjohtajan välillä oli yksi virkaporras, nyt uudessa Kouvolassa näitä hallintohimmeleitä on kolme.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paljon olisi oikaistavaa hallituksen jäsenten tulkintaan siitä, mitä perussuomalaiset ovat sanoneet tai eivät ole sanoneet, ja Heinonen varmasti olisi se ensimmäinen, joka ansaitsee kunnon perustelut, mutta jätän sen jollekin toiselle perussuomalaiselle.

Haluan palata tähän puolitoista tuntia aikaisempaan debattiin, missä olisin halunnut vastata ministeri Hautalalle, että perussuomalaisten kehitysapurahojen leikkaus ei koske suomalaista kehitysapuyhteistyötä. Mehän olemme täällä kirjaimellisesti sanoneet, mitä tämä tarkoittaa, ja luen sen tästä: "Hyväksymme sen, että luonnonkatastrofien tai tautiepidemioiden aiheuttamaa inhimillistä hätää lievitetään suomalaisten veronmaksajien rahalla." jne. Ja sitten tässä lukee: "Kehitysapu tulisi kohdistaa ennen kaikkea pienemmille suomalaisille järjestöille, jotka toimivat kustannustehokkaasti ja ruohonjuuritasolla vaikuttaen." Tätä me olemme ajaneet emmekä ole tästä luopuneet.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on esittänyt vaihtoehdon, pesunkestävän vaihtoehdon, valtion tulojen ja menojen seuraavan vuoden jaosta. Meidän vaihtoehtomme ei ole unelmahöttöä, ei se ole myöskään harmaata taloutta, vaan se perustuu vastuullisesti keskustalaisittain ajateltuihin asioihin. (Antti Lindtman: Nimenomaan keskustalaisesti!) Minä ajattelisin myöskin näin, että se, missä hallituksen ja keskustan vaihtoehdot erityisesti poikkeavat toisistaan, on perusturva. Tämä historiallinen perusturvauudistus sisältyy kyllä meidänkin vaihtoehtoomme, mutta sen lisäksi perusturvaa on paljon muutakin. Minä toivon itse, että nämä minimietuudet, äitiys-, isyys-, vanhempainrahat ja sairauspäivärahat, nostetaan kuluvien vuosien kehysten aikana sille tasolle, mille nyt perusturvaa työttömyysetuuksien muodossa on nostettu.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on samassa raamissa kuin hallituksen budjetti. Siinä mielessä, edustaja Heinonen, tämä teidän puheenne on aivan hölynpölyä. Meillä on tässä, jos teillä hyvin menee, aikaa vielä useampana vuonna käydä kiinni tähän teidän rakentamaanne velkavuoreen. Se on sellainen, että sitä ei ihan kuukaudessa muuksi muuteta.

Mutta tästä teidän budjettinne uskottavuudesta kertoo muun muassa arvonlisäveron ulottaminen sanomalehtiin ja aikakauslehtiin. (Timo Heinosen välihuuto) Kertokaa, edustaja Heinonen ja muutkin hallituksen edustajat täällä, mihin perustuu tämä, että sillä kerätään nettona lisää 53 miljoonaa euroa. Tämä on täyttä hölynpölyä, ja kaikki tietävät sen tässä maassa. Se kertoo myös, miten uskottava tämä teidän budjettinne kokonaisuudessaan on.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin, täällä on käytetty monia puheenvuoroja siitä, miten yritysmyönteinen tämä teidän budjettiesityksenne on. Totuus on jotain aivan toista. Tämän voisi otsikoida oikeastaan otsikolla "Lisää syömävelkaa, mutta vähemmän vientiä". Perussuomalaisten vaihtoehto leikkaa yrityksiltä miljardi euroa, mikäli se toteutetaan. Perussuomalaiset ottavat rahat suomalaisilta vientiyrityksiltä ja kasvattavat niillä julkisia menoja. Budjetti lähtee teillä siitä, että suuria yrityksiä pitää rangaista, ja puhutte kyllä kauniisti pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta, mutta unohdatte, että Suomen viennistä vain 20 prosenttia tulee pk-yrityksiltä, (Vesa-Matti Saarakkalan välihuuto) joten tältä osin on aivan selvä, että te kyllä kuritatte suomalaista yrityskenttää.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustan kyllä perussuomalaisia siinä mielessä, että he eivät sellaisia energiaveron nostoja halua yrityksille tehdä kuin hallituksen esitys.

Edustaja Östman kysyi, miksei omaishoidolle ole tehty viime kauden aikana mitään. Sille on tehty vapaapäivien osalta ja sen osalta, että voi jäädä pois työelämästä menettämättä työpaikkaansa, kun jää hoitamaan esimerkiksi saattohoidossa olevaa vanhempaansa. Sen sijaan, kun teimme yli 950 miljoonan euron tulonsiirrot eläkeläisille, ei riittänyt viime hallituskaudella pelimerkkejä omaishoitajille. Tällä kertaa keskusta hoitaisi sen, jos olisimme hallituksessa, ja rahatkin tuolta kaivettiin.

Ruokaverosta esitettiin, että se ei menisi hintoihin. Me olemme saaneet tutkimuksellisen näytön vuonna 2009, että arvonlisäveron alennus siirtyi suoraan hintoihin.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyyteen. Pelottelu perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin vaikutuksista työllisyyteen negatiivisella tavalla on aika lailla kaksinaamaista touhua. (Eduskunnasta: Se on totta!) Hallitus itse esittää liikenteen polttoaineveron korotusta — se vaikuttaa työllisyyteen. Harmaaseen talouteen pitää ottaa tiukempi ote — se vaikuttaa työllisyyteen. Poliisien resursseista leikkaaminen — se vaikuttaa työllisyyteen. Ja leikkaukset työllistämis-, koulutus- ja erityistoimista momentilta 32.30.51, yli 50 miljoonaa — se vaikuttaa työllisyyteen. (Lasse Männistön välihuuto) Eli on aika lailla turhaa puhua tällaisesta, että meidän vaihtoehtobudjettimme vie suomalaista työtä ulkomaille.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemiehen katseesta katsoin, että se edellinen puheenvuoron myöntö olisi tullut tänne, mutta erehdyin ja pesen lasit.

Jos harmaaseen talouteen puuttuminen vaikuttaa työllisyyteen, niin olkoon niin. Kyse on harmaasta työllisyydestä, mihin pitääkin puuttua.

Arvoisa puhemies! Rehula puhui täällä sosialidemokraattien asennosta, miten vaaleista tullaan hallitukseen. On totta, että demarit ovat aika poikkeuksellisen tiukastikin pitäneet kiinni joistakin vaalilupauksistaan, oli se pääomaveron nostoa ja progressiivisuutta, nuorisotakuuta, vanhuspalvelulakia, vakuuksia, perusturvan parannusta työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta, kyllä.

Mutta eipä ole ollut ongelmia keskustalla vaalien jälkeen asennoitua oppositioon. Yhdestä annan tunnustusta: se on linjakkuus arvonlisäveroasiassa. Te kannustatte, te haluatte pitää tästä tasaverokehityksestä kiinni, mutta kiistatta on selvää, että kyllä te tässä perusturvassa nyt peesaatte hallitusta, koska jos olisi menty (Puhemies koputtaa) niin kuin keskusta vaaliohjelmassaan lupasi, niin ei olisi puututtu mihinkään perusturvaan ennen kuin taloustilanne paranee — niin lukee teidän vaaliohjelmassanne sivulla 21. Eli tässä suhteessa ei ole ollut ongelmia keskustalla mennä sinne (Puhemies: Edustaja Lindtman, aika on täysi!) oppositioasetelmaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin, että Suomi velkaantuu perussuomalaisten esityksessä enempi kuin hallituksen, ja näin se on. Kelamaksun palauttaminen rokottaisi nimenomaan erittäin kovaa yritysten työllistämistä. Te olette yliarvioineet kelamaksun palautuksen tuomat lisätulot. Te olette aliarvioineet kotitalousvähennykseen tekemiänne muutoksia. Perussuomalaisten budjettiesitys lisäisi valtion velanottoa hallituksen esitykseen nähden, uskallan sanoa, useita kymmeniä miljoonia euroja, ja tämä on se totuus, mikä teidän paperistanne selviää.

On aivan totta, että te puhutte täällä toista ja Putkonen kirjoittaa teidän papereihinne toista, mutta ne teot vasta ratkaisevat.

Täytyy todeta, että tuo teidän paperinne on sellainen, (Puhemies koputtaa) että on onni, että te ette lähteneet hallitukseen. Te halusitte jäädä oppositioon huutelemaan puskista, ja se sopii teidän puolueellenne hyvin.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ihan ensin todeta edustaja Heinoselle, että Putkonen ei kirjoittele meidän budjettiamme, vaan me olemme tehneet budjetin eduskuntaryhmässä asiantuntijoitten kanssa. (Pia Viitanen: Se kirjoitti ne vaaliohjelmaan!)

Toisaalta sitten Heinoselle ja Männistölle, molemmille: On tutkittu ja todettu, että kelamaksulla ei ole olennaista vaikutusta työllistymiseen. Pääsääntöisesti kelamaksu on 0,8 prosenttia. Jos tältä pohjalta ajatellaan sitten, että vientiteollisuus lähtee tämän maksun myötä Suomesta pois, niin jokainen tuporatkaisu — tai mitä ne nyt ovat, kehysratkaisuja, tänä päivänä — aiheuttaa noin 2 prosentin kustannuserän vientiteollisuudelle, eli ne yritykset lähtisivät jokaisen kehysratkaisun jälkeen Suomesta pois, ja näinhän se ei kuitenkaan ole.

Mustajärvi lähtikin pois täältä, mutta Mustajärvelle tiedoksi: jos katselet siellä huoneessa, niin kyllä perussuomalaiset ovat leikkaamassa puoluetukea 15 prosentilla ja ryhmäkanslian kustannuksista myöskin leikkaamassa 0,6 miljoonaa euroa. (Puhemies: Aika on täysi!)

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiteytetään nyt kerran vielä tämä perussuomalaisten linja, kun ei se tunnu ainakaan Männistölle ja Heinoselle avautuvan.

Aikoinaan täällä oli semmoinen mies kuin Veikko Vennamo, joka totesi, että rahaa on, mutta rahat on rosvoilla. Sama linja tuntuu jatkuvan tälläkin vuosituhannella. Tämän hallituksen linjan mukaisesti rikkaat rikastuvat ja köyhyys lisääntyy. Perussuomalaiset haluavat vaihtoehdollaan edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Perussuomalaiset ovat esittäneet vaihtoehdon, joka on todellinen vaihtoehto vastaväitteistä huolimatta. Kritiikki, ettemme ole esittäneet kestävyysvajeeseen ratkaisuja, on tietenkin esityksemme vesittämistä, mutta vaihtoehto on rakennettu nimenomaan tulevaisuutta ajatellen. Kannustimet yrittäjyyteen ovat ratkaisu tulevaisuuden hyvinvoinnin osalta. Siitä me lähdemme.

On tietenkin ymmärrettävää, että hallituksen budjetti on kokoomuksen mieleen, mutta vasemmiston housuissa tulonsiirtoa hyväosaisille en osaisi edes kuvitella.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen jo aikaisemmin — nyt juuri tuli taas tänne saliin — puhui, että meidän varjobudjettimme on höttöä. Hänellä tuntuu olevan yksistään se viisaus. Mutta me olemme yrittäjäpolitiikassa korostaneet myös kisälli- ja oppisopimuskoulutusta. Minä sanon nyt, edustaja Heinonen, että asettautukaapas nyt kisällin osaan ja menkää kysymään kokoomuksen yrittäjäkansanedustajalta Eero Lehdeltä, kun hän on todennut täällä eduskunnassa, ettei hän ole löytänyt hallitusohjelmasta mitään yrittäjyyttä turvaavaa, olkaa hyvä ja kysykää, mitä tämä kunnioitettu kansanedustaja tarkoittaa. Hän voisi antaa teille selkeän vastauksen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä perussuomalaiset äsken totesivat, että tämän hallituksen aikana ikään kuin köyhät köyhtyisivät ja rikkaat rikastuisivat. Minä nyt toivon, että näissä keskusteluissa täällä salissa jollain tavalla edes perehdyttäisiin myös siihen ihan oikeaan hallituksen budjettiin. Nimittäin juurihan sen yhteydessä on otettu selvää, että tämä budjetti kaventaa tuloeroja ja tämä budjetti nimenomaan vähentää köyhyyttä. Ja se on iso juttu. Se on oikeastaan Euroopan laajuisesti aivan poikkeuksellista, että samaan aikaan, kun tehdään säästöjä, panostetaan kuitenkin kaikkein heikko-osaisimpien ihmisten perusturvaan. Tämä on hyvin merkittävä arvovalinta. Juuri tämä tietynlainen linjanmuutos tapahtui siinä vaiheessa, kun sosialidemokraatit tulivat hallitukseen. Ennen vaaleja sanoimme, että eriarvoistumiselle seis, ja vaalien jälkeen ensimmäinen budjetti, jonka tämä hallitus toteuttaa, noudattaa nimenomaan tätä linjaa, arvoisat perussuomalaiset.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtmanin puheenvuoroon muutama kommentti: On jopa suotavaa äänestäjien oikeusturvan kannalta, että vaalilupauksista pidetään kiinni. Tuo lista, jonka te luettelitte sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvistä asioista, sehän on komea ja kunnioitettava, se on hieno suoritus. Mutta omassa puheenvuorossani kysyin, miten pitkään tämä vaalien hypetys voi jatkua, ja kysyn, miten pitkään se voi jatkua niitten ministereitten suulla, jotka heittelevät tuonne ilmaan kaikenlaisia lupauksia tilanteessa, jossa he vastaavat omasta budjetistaan.

Edustaja Viitanen, tiedän, että me emme pääse koskaan tästä asiasta yksituumaisuuteen, mutta kyllä tuntuu pahalta kuunnella niitä väitteitä, missä sanotaan, että tämä budjetti panostaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteeseen, niitten ihmisten, jotka eivät saa työttömyysturvaa lainkaan, niitten ihmisten, joitten sairauspäivärahan karenssi on 55 päivää — ei euroakaan. Edustaja Viitanen, nämä ovat arvovalintoja.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Halusin edustaja Mäkipäälle vastata. Kun hän tässä viittasi, että meidän kokoomusedustajien tulisi edustajakollegoilta käydä neuvoa kysymässä, niin ei meidän tarvitse kyllä neuvoa kysyä sen suhteen, että tämä kelamaksun palauttaminen suomalaisille yrityksille, jota perussuomalaiset tässä esittävät, on yritys- ja yrittäjävihamielinen toimenpide. Se on erittäin valitettavaa tässä kansainvälisen talouden tilanteessa, jossa juuri sen alan teolliset työpaikat ovat uhattuina. Tämänsuuntaiset esitykset ovat omiaan heikentämään investointihalukkuutta Suomeen juuri nyt, kun niitä investointeja Suomeen erittäin kipeästi kaivattaisiin, joten olen ollut hyvin yllättynyt tästä perussuomalaisten yritysvihamielisyydestä.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Mölsä ja Mäkipää haluavat täällä salissa kauniita asioita. Se on ihan juuri näin. Perussuomalaisetkin lähtevät budjettiesityksessään ihan kauniista kritiikistä sitä kohtaan, että Suomen valtionvelka kasvaa 7 miljardia. Kuitenkin heidän omassa budjettiesityksessään velka kasvaa 7 miljardilla.

Sinänsä täytyy myöntää, että perussuomalaisten esittämät selvitykset bisnesenkelitoiminnan edistämisestä tai t&k-verokannustimesta ovat ihan kannatettavia asioita. Kuitenkin voinee todeta, että t&k-verokannustimen selvitys sisältyy hallitusohjelmaan, ja hallitus työmarkkinaraamisovun yhteydessä on jo ilmoittanut, että kasvuyrittäjyyden verokannustinmallit selvitetään ja jompikumpi näistä malleista otetaan käyttöön. Tässäkin suhteessa hallitus on siis jo ennen perussuomalaisia tarttunut toimeen.

Se, mikä on kuitenkin fakta, on, että perussuomalaiset leikkaavat kelamaksun palautuksen, yhteisöverokannan noston ja yritystukien leikkauksen kautta yli miljardi euroa (Puhemies koputtaa) suomalaisilta suurilta vientivetoisilta yrityksiltä tilanteessa, jossa (Puhemies: No niin, minuutti on jo mennyt!) maailmantalous näyttää haastavalta.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En täällä lähde ministereiden puolesta puheenvuoroja käyttämään, mutta jos joku ministeri jossain ääneen asioita pohdiskelee, niin ehkä sitä nyt ei tarvitse lupauksena heti ottaa, ellei siinä perässä lue, että tämä on lupaus. Mielenkiinnolla kyllä odotan, jos tämmöisiä voidaan osoittaa. Ministereiden velvollisuus on myös katsoa pidemmälle ja käydä sitä keskustelua. Ehkä tästä on vähän vaikea lähteä.

Mutta mitä vielä tulee nyt siihen, kuka on ollut ennen vaaleja samaa mieltä kuin vaalien jälkeen, niin kyllä, edustaja Kaikkonen, kun te puhutte tästä velkarahalla veronkevennysten tekemisestä, tässä tulee vähän semmoinen olo, että pukki kaalimaata vartioi tai pata kattilaa soimaa. Viime hallituskaudella oli 9 miljardin kumulatiiviset veronkevennykset, 8 miljardin alijäämä — budjettikirjassa sivulla 11 se näkyy.

Sitten vielä, mitä tulee, arvoisa edustaja Kaikkonen, (Puhemies: Minuuttikin tulee, minuuttikin tulee!) näihin tuloeroihin, niin nimenomaan (Puhemies koputtaa) pääomaveron korotus... [Puhemies sulki mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen nuoret, vihaiset miehet ovat ilmeisesti lukeneet jotain toista budjettia kuin perussuomalaisten varjobudjettia. Enkä millään tule sietämään sitä väärää viestiä, ettemme me tukisi yrittäjyyttä. Me tuemme yrittäjyyttä, keinot ovat vain erilaiset kuin te esitätte. Lyhyesti ja yksinkertaisesti: meillä on suomalaiselle parempi budjetti.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Niikon kanssa kyllä täysin samaa mieltä siitä, että kansalaisjärjestöjen osuutta kehitysyhteistyön kanavoinnissa kannattaa lisätä. Mutta silti hämmästelen sitä, miten perussuomalaiset esittävät tässä vastuulliseksi kehutussa budjetissaan kehitysyhteistyön supistamista peräti 250 miljardilla. (Perussuomalaisten ryhmästä: Miljoonalla! — Puhemies: Miljoonalla!) — Anteeksi, miljoonalla. — Tämä on todellakin ylivoimaisesti suurin, käytännössä lähes ainoa merkittävä, säästökohde, jolla te kompensoitte esitettyjä menonlisäyksiä. YK suosittaa kehitysyhteistyön tasoksi 0,7 prosenttia bkt:stä, ja periaatteessa tämä raha kuuluu maailman hädänalaisille. Tämän tason alapuolelle jääminen merkitsee velkaantumista maailman köyhille. Tällä velalla ei ratkaista Suomen ongelmia. Tätä velkaa me emme maailman mittakaavassa rikkaana sivistysvaltiona voi kerta kaikkiaan kasvattaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Harmi, että edustaja Rehula ehti jo lähteä. Nimittäin kyllä minä nyt haluaisin ihan vakavasti todeta, että olen vähän pahoillani siitä, kuinka yliolkaisesti ja ylimielisesti keskustan riveistä suhtaudutaan siihen, että vihdoinkin — vihdoinkin — työttömät ihmiset saavat sen paljon odotetun ja ansaitun korotuksen omaan peruspäivärahaansa ja työttömyysturvaansa.

Mikä on ollut edellisen hallituksen saldo työttömälle ihmiselle, hänen perheelleen? Se on ollut nolla euroa. Ja nyt kun tulee 100 euron korotus indeksi päälle luettuna plus heikoimmassa asemassa oleville toimeentulotuen korotusta, asumistuen korotusta, niin sanotaan, että voi, kuinka hallitus suorastaan kehtaa, kun ei huolehdita niistä kaikkein heikoimmista. Nyt huolehditaan niistä, jotka ovat jääneet täysin nollille aikaisemmin. Viime kaudella jo halusimme tätä, silloin ei valitettavasti toimittu. Hyvä, että nyt toimitaan. Minä en ainakaan oikeastaan pidä siitä, että keskusta pistää köyhän köyhää vastaan ja sillä tavalla tekee poliittista propagandaa.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heinonen on täällä syyttänyt perussuomalaisia hötöstä. Väite on sen verran, sanoisinko, paksu, että on otettava esimerkki kokoomuksen toiminnasta. Tämä lehtien tilausmaksujen arvonlisävero — mitä se tulee aiheuttamaan? Tällä hetkellä noin 40 lehtitaloa suunnittelee työvoiman vähennystä, ja on arvioitu, että se aiheuttaa jopa noin 2 000 työpaikan vähennyksen. Ottakaa tämä huomioon, ja laskekaa sen jälkeen, mitä sinne viivan alle jää nettona. Minusta tuntuu, että sinne jää vain sitä unelmahöttöä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan perussuomalaisten osalta aivan eri luokan muutoksista, joita heidän hötölle perustuva budjettinsa tekee. Kelamaksun palauttaminen rokottaisi nimenomaan yritysten työllistämistä, sillä se lisäisi työllistämisen sivukuluja, ja palautuessaan kelamaksu on pois työntekijän palkasta ja lisänä kuluttajien maksamissa hinnoissa. Näin sen vaan valitettavasti menee.

Te väitätte täällä, että kelamaksun poistosta ei ole ollut hyötyä suomalaiselle työllisyydelle. Tämä ei pidä paikkaansa. Kelamaksun poistolla ja muilla edellisen hallituksen, jossa keskusta ja kokoomus vastuullisesti kantoivat vastuuta vaikeassa paikassa, oikein ajoitetuilla elvytystoimilla, muun muassa kelamaksun poistolla, pystyttiin välttämään työttömyyden raju kasvu huonoista ennusmerkeistä huolimatta. Se oli oikea ratkaisu. Me olimme ensimmäisinä Euroopassa elvyttämässä, ja me pystyimme, vaikka bkt syöksyi enempi kuin 1990-luvun lamassa, hillitsemään tilannetta ja pitämään tämän maan liikkeessä. Ja nyt olemme hentoisessa kasvussa, vaikka ne pelot ovat erittäin suuria, mitkä talouden niskassa tällä hetkellä ovat. Mutta tosiasia on vain se, että perussuomalaisten (Puhemies koputtaa) varjobudjetti velkaannuttaa Suomea huomattavasti enempi kuin hallituksen esitys.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun lähinnä Heinosen ja Männistön kantaan juuri tästä kelamaksusta. Se on vain yksi osa, vientiteollisuudelle ennen kaikkea energian hinta ratkaisee näissä asioissa, ja hallitus on esittämässä sinne lisäyksiä. Näin ollen te puhutte toista ja teette toista näissä asioissa, puheet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vielä lisään sitten, että kun te puhutte yrittäjyydestä, ennen kaikkea työpaikoista, niin tämä 9 prosentin arvonlisäveron lisäys tilattaville lehdille on tuomassa työttömyyttä tähän maahan lisää. Se on noin 2 000 lisää työttömiä tähän maahan.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt perussuomalaiset unohtavat jälleen sen, että työmarkkinaraamin yhteydessä, paitsi että sovittiin kasvuyrittäjyyden verokannustimesta ja t&k-verokannustimesta, sovittiin myös energiaveroleikkurista, joten tältäkin osin hallitus on hyvin vastuullisella linjalla.

Mutta kyllä on kummaa höttöä tämä perussuomalaisten budjettiesitys muiltakin osin. Siis kuvaavaa on se, että perussuomalaiset esimerkiksi ottaisivat 100 miljoonaa euroa lisää Suomen Pankin voitosta valtion budjettiin perustellen sitä näin: valtiontalouden tasapainotuksen kannalta on perusteltua nostaa tilitettävä määrä samaksi kuin mitä se oli aikaisemmin. Eihän se näin voi mennä. Lain Suomen Pankista mukaan Suomen Pankin voittovarojen jaon perusteena on Suomen Pankin, ei Suomen valtion, tila. Perussuomalaiset perustelevat varojen käyttöönottamista valtiontalouden tasapainotuksella, mitä teidän budjettiesityksenne ei edes tee. (Puhemies koputtaa) Se ottaa saman verran velkaa kuin tälläkin hetkellä, joten kyllä (Puhemies: No niin!) tältä osin tämä on varsinaista (Puhemies: Minuutti on kulunut!) höttöä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos, edustaja Lindström! (Naurua)

Ehkä tätä kelamaksua on hyvä pysähtyä pohtimaan. On varmasti niin, että kun maassa tehdään politiikkaa, niin vaikka voidaan kiistellä, oliko ajoitus oikein ja mikä on vaikutus, niin ei ole varmaan järkevää, että välittömästi lähdetään sitä muuttamaan. Mitä tulee nimenomaan vientiteollisuuden osalta tähän kelamaksuun, niin sen ongelma oli se, että se nimenomaan katsotaan sieltä poistojen määrästä ja yrityksen koosta. Näin ollen se on isoin siellä, missä tehdään investointeja. Tämän osalta sillä voi olla pitkällä tähtäimellä työllisyyttä heikentävä vaikutus. Voi esittää kysymyksen, oliko se ajoitus oikea, kannattiko maksaa 800 miljoonaa sosiaalituposta. Silloinen valtiovarainministeri Katainen sanoi, että tämä ei ole niinkään suora elvytys vaan pitkän aikavälin rakenteellinen uudistus. Tästä näkökulmasta tätä voi katsoa.

Mutta edustaja Mäkipää, jos te olette samaa mieltä kuin Sailas, että nyt taloudelta on pohja pois, niin te varmaan nyt esitätte sitten ne lisäleikkaukset, joita vaaditaan.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tästä yksityisten yritysten kelamaksujen palautuksesta, niin kannattaa silloin muistaa, että tällä hetkellä Kelassa pelätään sitä, että jos jotakin ei tehdä, Kela saattaa ajautua jopa maksuvaikeuksiin eli rahoituskriisiin. Te, kokoomuksen voimakaksikko, nuori voimakaksikko siellä, haluatteko te ajaa Kansaneläkelaitoksen maksukyvyttömyyteen, jolloin kaikista heikko-osaisimmat tulevat kärsimään? Toivoisin, että täällä olisi kokoomuksen vastuullisia kansanedustajia paikalla ottamassa tähän asiaan kantaa. Minä en halua teidän, voimakaksikon, kanssa edes keskustella näistä asioista. (Naurua)

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin kyllä todeta, että edustajat Heinonen ja Männistö ovat parhaita ja vastuullisimpia asiantuntijoita ja edustajia varmasti, jotka näitä asioita ovat käsittelemässä.

En lähde tuota Männistön aiempaa puheenvuoroa toistamaan, mutta kiitän siitä, että tämä energiapolitiikka nousi esille. Jos perussuomalaisista edustajista on tuntunut siltä, että he ovat nyt ainoat, jotka tässä ovat vaarantamassa Suomen teollisuuden näkymiä, niin haluaisin myös keskustan edustajilta kysyä, mistä tulee tämä suunnaton isku meidän teollisuuden kilpailukyvylle tämän windfall-veron kautta, jota esitätte, että 300 miljoonaa pitäisi kerätä. Tämähän iskee suoraan meidän metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin. Varmastikin ymmärrätte sen, että kun metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään, niin kyllä se vaikutus arvoketjussa kulkeutuu aivan sinne jokaiselle puuta myyvälle metsätilalle, joten kovin erikoista (Puhemies koputtaa) on tämä politiikkanne, jolla haluatte suomalaista maaseutua ja metsänomistajaa kuristaa.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Viitaselle mainita siitä, että eivät ne kaikki SDP:nkään teot ole niin vaalilupauksen täyttämisiä, mitä te olette täällä yrittäneet esittää. Jos katsotaan tätä meidän vaihtoehtobudjettiamme, niin meillä on täällä esimerkiksi kuntien valtionosuuksien nettoheikennyksen palautus, 448 miljoonaa, esitetty sekä myös lapsiperheille köyhyyden torjuntaan ja asumistuen korotukseen 160 miljoonaa. Nämä on tehty nimenomaan sen vuoksi, että hallituksen esitykset eivät ole riittäviä. Ne eivät nykyisen indeksivauhdin kanssa riitä yhtään mihinkään, sitten kun otetaan huomioon vielä, mitä te lupasitte opiskelijoitten indeksiin sitomisesta, mitä te lupasitte omaishoitajille, mitä te lupasitte eläkeindeksiin puuttumisesta. Nämä kaikki unohtuivat hallitukseen mentyänne. Minä olen huolissani siitä, että SDP yhdessä vasemmiston kanssa laulaa täällä porvareiden laulukuorossa samaa trubaduuria ihan täysin. Porvari hymyilee (Puhemies koputtaa) siellä, koska vasemmisto on liittynyt heidän laulukuoroonsa. (Puhemies: No niin!) Tämä on vaarallinen tie, minä varoitan teitä, älkää yhtykö näihin petollisiin nuoriin miehiin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monet asiat perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa sinänsä ovat ihan sympaattisia, samansuuntaisia askeleita kuin mitä hallituskin jo ottaa. Kun hallitus nostaa pääomaveroa, keventää pienituloisimpien verotusta, muun muassa ne ovat näitä samanlaisia linjauksia, painotuksia, kuin mitä perussuomalaisillakin on.

Mitä tulee tuohon äsken mainittuun ryöppyyn, niin ihan tällaista kritiikkiä en muuten suostu ottamaan vastaan. Nimittäin esimerkiksi eläkkeen indeksin osalta hallitus tekee parhaillaan juuri sitä, mitä perussuomalaisten omassa vaihtoehtobudjetissa vaaditaan. Te vaaditte selvitystä asiasta. Se on hallitusohjelmaan kirjattu SDP:n toimesta: asiaa selvitetään. Opintotuen indeksi: hallitusohjelmassa lukee, että opintotuki tullaan sitomaan indeksiin. (Pentti Kettunen: 2014!)

Minun mielestäni tämä on hyvä asia, että ollaan samalla linjalla. Tässä suhteessa olin yllättynyt perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, että siellä oli niin paljon samaa kuin mitä hallitus nyt jo toteuttaa.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Männistölle, kun hän kyseli näistä Suomen Pankin voittovaroista, onko niitä ja voiko niitä budjettiin laittaa: Kuitenkin Suomen Pankki on Suomen pankki, ja oletettavasti näitä voittovaroja siellä on käytettävissä — näin on ainakin sanottu, että on — (Lasse Männistö: Lain mukaan ei voi ottaa!) ja Suomen Pankilla ei ole riskejä, ja riskit ovat hallinnassa. EKP:ltä on varmasti tulossa riskejä sitä kautta, mutta kyllä on lähdetty siitä tiedosta, mikä Suomen Pankilla on, että siellä on rahaa.

Lindtmanille voisi sanoa siitä, kun puhuit näistä yrityksien poistoista, että perussuomalaisilla on budjetissa tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistaminen tulevalle vuodelle, siis poistot kaksinkertaistuvat.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut selvästi tarpeellinen, ja tässä voi kehittyä hyvä perinne näistä vaihtoehtobudjeteista.

Omalta osaltani haluan olla rakentamassa Suomea, joka ei jätä tuleville sukupolville valtavaa velkataakkaa. Haluan olla rakentamassa Suomea, joka kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon, Suomea, joka pitää kaikista kansalaisistaan huolta. Hivenen kyllä pelkään, että tämän nykyisen hallituksen aikana näiden pyrkimysten toteuttaminen vaikeutuu. Hallituksen suunnittelemat toimenpiteet eivät kannusta yrittäjyyteen, työllisyyteen tai työllistämiseen, ja ei se perusturvakaan parane kuin osalla suomalaisia, moni jää vaille — mutta hyvä sekin, että edes osalla, ei siinä mitään. Paljon on puhetta yrittäjyyden kannustimista, paljon on puhetta perusturvasta, mutta missä ovat konkreettiset teot hallituksen sanojen vastineeksi? Missä on pitkän ajan kasvuohjelma, jolla talouskasvua todella luodaan?

Keskustan vaihtoehto on kannustavampi ja työllistävämpi. Samalla se on kuitenkin myöskin oikeudenmukaisempi. Verot tulee kerätä maksukyvyn mukaan. Kun katsoo päivän lehdistä näitä verokalentereita, on helppo päätellä, että aika monella suurituloisella suomalaisella olisi varaa maksaa tässä tilanteessa veroja hieman entistä enemmän. Sen sijaan hallituksen budjettiesityksessä suurituloiset maksavat veroja entistä vähemmän. Nämä tosiasialliset veronkevennykset hoidetaan velkarahalla. Pitkässä juoksussa se on äärimmäisen epäreilua tulevia sukupolvia ajatellen. He ovat niitä, jotka kuitenkin joutuvat vastaamaan kasvavasta velkataakasta.

Omassa vaihtoehdossamme esitämme työn verotuksen keventämistä 365 miljoonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän, miljoona euroa joka päivä. Jos vaihtoehtona on työn verotuksen roima keventäminen vastaan ihmisten elintärkeät peruspalvelut, niin jokainen voi tykönään näinä aikoina tehdä johtopäätökset, kumpi on oikeudenmukaisempi vaihtoehto, tarvitaanko hyvät palvelut vai tarvitaanko nyt roimia veronkevennyksiä.

Hallitus puhuu oikeudenmukaisuudesta. Käsitteen merkitys riippuu ilmeisesti sen tulkitsijasta. En voi mitenkään pitää oikeudenmukaisena esimerkiksi hallituksen kaavailemaa kuntauudistusta, joka on alueellisesti katsoen räikeästi epäoikeudenmukainen ja kansaa kahtia jakava. Ihmisellä tulisi olla oikeus asua haluamassaan paikassa postinumeroon katsomatta. On meidän kaikkien etu, että ihmiset eivät pakkaudu vain suuriin kaupunkeihin, vaan koko maa voi pysyä elävänä. Kansalaiset kamppailevat jo tällä hetkellä esimerkiksi täällä Pääkaupunkiseudulla miltei mahdottomiksi paisuvien asumiskustannusten kanssa samaan aikaan liikenneruuhkien tehdessä arkielämän yhä haastavammaksi.

Arvoisa puhemies! En sano, että keskustan esittämä yleisen arvonlisäveroasteen pieni nosto olisi niin kauhean kiva asia. Sanon kuitenkin, että se on verraten käytännöllinen ja tehokas vaihtoehto valtion rahakirstun kartuttamiseksi, joka nyt on välttämätöntä tavalla tai toisella tehdä. Keskustan vaihtoehdossa ruuan arvonlisäveroa kuitenkin kevennettäisiin 4 prosenttiyksiköllä ja torjuttaisiin hallituksen suunnittelemia sähkön ja polttoaineiden veronkorotuksia. Tämä olisi etenkin pienituloisten ja myös syrjäseudulla asuvien elämän kannalta parempi ratkaisu. Yleistä arvonlisäverokantaa nostamalla saataisiin 1 000 miljoonaa euroa lisää tuloja. Sen ansiosta vastaavasti esimerkiksi juuri ruuan arvonlisäveroa ja bensiinin, dieselin ja sähkön verotusta voitaisiin alentaa. Kerättyjä verovaroja jäisi myös valtionvelan lyhentämiseen. Nämä ovat kauaskantoisia tekoja. Työllisyyttä ylläpitäisi partureiden ja kampaamojen arvonlisäveron ison korotuksen estäminen. Sama koskee myös lehtien tilauksen alvin nostoa, joka on myös kansalaisten sivistyksen kannalta hallituksen kielteinen linjaus.

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme selviää tulevaisuuden haasteista oikeudenmukaisen verojen keräämisen lisäksi yrittäjyyttä edistämällä ja synnyttämällä uusia työpaikkoja. Keskustalaisessa vaihtoehdossa veroja kerätään sieltä, missä kerättävää on, eli esimerkiksi suuryrityksiltä. Kerätyt 365 miljoonaa käyttäisimme uuden kasvun luomiseen, velkaantumisen ehkäisemiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Vaihtoehdossamme työn verotusta kevennetään 365 miljoonaa euroa vähemmän kuin Kataisen hallituksen vaihtoehdossa. Tämä ratkaisu pitää keskituloisen verotuksen ennallaan, kiristää jonkun verran korkeatuloisten verotusta, mutta pienentäisi kuitenkin pienituloisen verotusta. Kerätyt verot edesauttavat vaikkapa monen päiväkodin ja vanhainkodin toimintaedellytysten turvaamista ja homekoulujen korjaamista. Arvovalinnoistahan tässä, arvoisa puhemies, on kysymys.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetti kantaa nimeä "Suomalaiselle parempi". Me perussuomalaiset emme siis väitä, että tämä meidän varjobudjettimme olisi välttämättä se kaikkein paras mahdollinen vaihtoehto, mutta tässä taloustilanteessa se on ainakin hallituksen talousarvioesitystä huomattavasti inhimillisempi ja ennen kaikkea isänmaallisempi vaihtoehto. Kuten jo aiemmin hallitusohjelmasta kävi ilmi, hallituksen toimenpiteillä ei saada luotua riittävästi talouskasvua, jolla valtiontaloutta saataisiin käännettyä kestävälle pohjalle. Ongelmia lisää myös se, että hallituspuolueet aikovat edelleen jatkaa rahan lapioimista pankkiautomaatin tavoin EU:n kriisimaille. Kaikki tämä tehdään tavallisten suomalaisten kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Nyt tarvittaisiin rohkeita rakenteellisia uudistuksia, turhan hallintobyrokratian karsimista, poliittis-ideologisten virkojen lakkauttamista sekä muita julkisen talouden tasapainottamistoimia. Me perussuomalaiset olemme esittäneet, että julkisen talouden leikkausten tulisi kohdistua muun muassa kehitysapumäärärahoihin. (Martti Korhonen: Sekö on inhimillistä?) Lisäksi haluamme selvittää nykyisen hallitsemattoman maahanmuuton sekä pakkoruotsin todelliset kokonaiskustannukset ja kohdistaa leikkauksia niihin. Me perussuomalaiset haluamme leikata sieltä, mistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tavallisille Suomen kansalaisille.

Nykyinen hallitus taas haluaa iskeä rahaleikkurin kiinni muun muassa tavallisiin peruspalveluihin ja lähteä ajamaan alas sitä osaa julkisesta sektorista, mikä on inhimillisen elämän kannalta kaikkein merkittävin. En väitä, etteikö myös esim. kunnissa peruspalveluiden puolella olisi tehostamisen varaa, mutta leikkauskohteiden priorisointi on kyllä mennyt hallituksella nyt pahasti pieleen. Lisäksi hallitus esittää säästökohteiksi muun muassa poliisia ja Puolustusvoimia. Me perussuomalaiset taas arvostamme poliisin toimintaa sekä haluamme ylläpitää uskottavia Puolustusvoimia ja isänmaallista maanpuolustushenkeä. Emme voi siis hyväksyä kyseisiin kohteisiin suunnattuja ylisuuria leikkauksia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä tiivistetysti ja lyhyesti muutamia näkemyksiä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa korostetaan sitä, että verot tulee suunnata maksukyvyn mukaan. Me haluamme palauttaa rikkaille varallisuusveron, nostaa suurituloisten ansiotuloverotusta emmekä usko, että löytyisi montaakaan, jotka lopettaisivat työssäkäynnin esittämiemme veronkorotusten ja niiden toimeenpanon takia. Sen sijaan on huomionarvoista, että kun hallitus omassa budjetissaan painottaa kuluttajien ostovoiman turvaamista osana veroratkaisuja ja työmarkkinapolitiikkaa, unohtaa se lähes täysin alueelliset näkökohdat. Hallitus valtionosuuspolitiikallaan käytännössä pakottaa monet kunnat nostamaan veroprosenttejaan, mikä siis nostaa myös työn verottamista. Olisi reilua tuoda tämä ilmi, mutta kun näin ei ole tehty, jää sekin tehtävä oppositiolle. Toinen vaihtoehto on kunnissa tehtävät leikkaukset. Oletan ja odotan, että hallituksessa olevien puolueiden kunnanvaltuutetut johdonmukaisesti huolehtivat leikkausesitysten tekemisestä kunnissa ja pystyvät perustelemaan ne hyvin. Se on sitten eri asia, tuleeko niille kannatusta.

Arvoisa herra puhemies! Ikävä kyllä vaikuttaa nimittäin siltä, että hallitus on pikemminkin aloittanut kuntauudistustyönsä ja valtionosuuspolitiikka onkin osa sitä. Siis osa mitä? Se on meille vielä arvoitus, mutta kohti suurempia yksiköitä kuntia ajetaan. Itse olen sitä mieltä, että kuntauudistuksen lähtökohtana tulee olla paitsi palveluiden turvaaminen myös demokratia, ja tällöin kyseeseen voisi tulla myös ylikunnallisen hallinnon demokratisoiminen suoran kansanvallan avulla siellä, missä kuntaliitoksia ei haluta eikä ole välttämätöntä tehdä. Tämä voi tapahtua valitsemalla esimerkiksi suorilla vaaleilla kuntayhtymien valtuustot ja laajentamalla sitä luottamushenkilöpohjaa, joka tilaajaorganisaatiossa toimii. Siksi pidänkin erikoisena, että tällaisia vaihtoehtoja ei pohdita lainkaan vaan liikkeelle lähdetään kuntia härnäten ja kepittäen. Toivottavasti kunnissa ei talousarviokäsittelyiden ja veroratkaisujen yhteydessä tehdä mitään äkillisiä ratkaisuja ja juosta hallituksen nyrkkiin vaan jaksetaan odottaa kuntauudistuksen lopullista muotoa eli väistetään hallituksen iskut eikä heitetä pyyhettä kehään.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa korostetaan, että kaikki olemassa olevat elinkelpoiset alueet on Suomessa voitava pitää asuttuina ja elinvoimaisina. Haluamme panostaa kuntien valtionosuuksiin lähes 500 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Haluamme lisäksi peruuttaa polttonesteiden veronkorotukset sekä hillitä energiaverojen nostamista. Työvoimavaltaiseen pienyrittäjyyteen, jonka uskon olevan Suomen talouden tulevaisuuden kivijalka, uskallamme panostaa hallitusta enemmän. Niin ikään haluamme pysäyttää tieomaisuutemme tietoisen rapauttamisen lisäämällä tiemäärärahoja, jotta ihmisten kuljettamat palvelut ja tavarat voivat vapaasti liikkua omassa kotimaassamme ja jotta pääomien on mahdollisuus kulkeutua myös muualle kuin Ruuhka-Suomeen.

Asetamme suomalaiset etusijalle ja leikkaisimme kehitysavusta neljäsosan pois. Minusta 750 miljoonaa euroakin on jo varsin mittava summa, kun ottaa huomioon, miten vähän kehitystä on apupolitiikalla vuosikymmenten aikana saatu aikaan. On itsensä pettämistä uskoa nykyiseen kehitysapupolitiikkaan. Minusta ulkomaille kohdistuvaa hyväntekeväisyyttä jokaisen tulisi harjoittaa omilla rahoillaan eikä yhteisillä rahoilla. Olen kuitenkin henkilökohtaisesti valmis kehitysavun hallittuun alentamiseen, jotta jokainen ehtii laskea henkilökohtaisesti, paljonko on valmis omasta lompsastaan antamaan vastaavaan tarkoitukseen, ja pystymme sitten koordinoimaan yksityisen ja julkisen tuen kokonaismäärän sopivaksi katsottavalle tasolle.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan voi todeta, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti vuodelle 2012 on varsin perusteltu ja toimeenpanokelpoinen sekä valmisteluresursseihin nähden kattava ja hyvä. Hallituksen suoritukselle tunnustusta voi antaa lähinnä siitä, että omakehun määrässä se lyö laudalta kaikki aiemmat hallitukset ja todennäköisesti myös kaikki tulevat.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetilla haetaan oikeudenmukaisuutta tavalliselle suomalaiselle. Heikko-osaisimmat kärsivät eniten leikkauksissa, ja sitä emme voi hyväksyä, varsinkaan kun hallitus samanaikaisesti lapioi suomalaisten veronmaksajien rahoja Kreikkaan ja EU:n kriisirahastoihin. Perussuomalaiset ymmärtävät, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa säästöjä on tehtävä. Se, missä olemme eri mieltä, onkin sitten eri asia, hyvän vaihtoehtobudjetin asia.

Vaihtoehtobudjettimme pyrkii tasapuolisuuteen, estämään jo useamman hallituskauden aikaista eriarvoisuuden kasvua, onhan Suomi OECD-maiden nopeiten eriarvoistuva yhteiskunta suhteessa elintason jakautumiseen rikkaiden ja köyhien välillä. Lapsiköyhyys on kohtuutonta, puhumattakaan nuorten työttömyydestä ja syrjäytymisestä, joka olisi otettava tosissaan ja nujerrettava yhdessä toimien. Tätä vastuuttomuutta ei hallitus voi opposition kanssa jakaa, vaikka kuinka sitä on täällä tänään yrittänyt.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puheita pienen ihmisen puolesta mutta vähän tekoja. Muutaman esimerkin mukaisesti haluan muistuttaa, että hallituksen puheet ja teot eivät aina kohtaa.

Ensimmäiseksi, kuntaosuuksien satojen miljoonien leikkaukset lisäävät kuntien paineita nostaa kunnallisveroa, mikäli kunnat mielivät turvata peruspalveluita jatkossakin. Tämä on tosiasia, jota ei niin sanotulla vaihtoehtoisella verotulontasauksella täysin kyetä korjaamaan.

Toiseksi, omaishoitajat ja eläkeläiset saavat hallitukselta jälleen kerran kylmää kyytiä. Vaalilupaukset eivät mahtuneet hallituksen budjettiin. Omaishoitajat työskentelevät jatkossakin suurella sydämellä ilman inhimillistä korvausta. Eihän 353 tai 707 euron omaishoidon tuen hoitopalkkio voi olla oikeudenmukaisuutta, vai onko? Myös eläkeläisten ostovoima heikkenee entisestään. Nykyisellä lähes jopa 4 prosentin inflaatiolla eläkeläiset syövät kohta pettuleipää ja juovat korvikekahvia. Tämä on hallituksen häpeä, jota ei kyetä selittelemällä piilottamaan.

Kolmanneksi, opiskelijoiden arvostamisen tulisi näkyä myös vaalien jälkeen. Valituista kansanedustajista 144 sitoisi opintorahan kansaneläkeindeksiin jo 1.1.2012. Vasemmistoliitosta, vihreistä, Suomen sosialidemokraateista ja RKP:stä sekä kristillisdemokraateista yhtä kansanedustajaa lukuun ottamatta kaikki vastauksen antaneet valituiksi tulleet kansanedustajat lupasivat korottaa opintotuen indeksiin jo 1.1.2012. Myös kokoomuksessa indeksin korottamisen kannattajia oli enemmän kuin vastustajia, mutta miten kävikään? Hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen indeksiin sitominen vasta 1.9.2014 alkaen. Eikö tämä silloin tarkoita sitä, että hallituksen puolueet eivät toimineet puheidensa mukaisesti?

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukainen, hyvin perusteltu ja pienen ihmisen asialla.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettia käsitellään nyt perusteellisemmin kuin aikaisemmin, ja tämähän on positiivinen asia.

Perussuomalaiset haluavat rahoittaa suuret menolisäykset ensisijaisesti yli miljardin suuruisilla veronkorotuksilla, jotka koskisivat pääasiallisesti työnantajia ja yrityksiä. Keskusta taas vaatii valtion velkaantumista kuriin ja kuvailee vaihtoehtoaan vastuullisemmaksi ja taloutta tasapainottavammaksi. Hyvä näin.

Minusta on hyvä, että oppositiossa on vihdoinkin alettu ymmärtää, että meidän pitää saada taloutemme tasapainoon. Mutta toisaalta ihmettelen, miksi keskustan tuloverolinja poikkeaa nyt täydellisesti siitä, mitä puolue viime kaudella piti ainoana oikeana linjana, kun he esittivät tuloveroihin verohelpotuksia miljardien edestä, vaikka valtio silloin velkaantui nopeampaan tahtiin kuin tällä hetkellä.

Keskusta keventäisi nyt työn verotusta hallitusta vähemmän mutta kiristäisi kulutuksen verotusta nostamalla yleistä arvonlisäveroa. Sekä perussuomalaiset että keskusta vaativat, että kampaamojen ja suutarien alennettua alv-kantaa jatkettaisiin sillä perusteella, että ne ovat työvaltaisia aloja — näitä yrityksiä on Suomessa noin 12 000. Mutta heti seuraavaksi te unohdatte, että Suomessa on 160 000 yksinyrittäjää, joiden alv-kantaa olisitte nostamassa 2 prosenttiyksiköllä.

Arvoisa puhemies! Vattin tutkija Tuomas Kosonen on selvittänyt parturi-kampaamojen 14 prosenttiyksikön suuruisen alv-alennuksen vaikutuksia hintoihin samalla arvioiden vaikutukset kysyntään ja työllisyyteen. Tutkimus osoitti, että alv-alennuskokeilun alkuperäinen tavoite ei ole toteutunut.

Olen hiukan pettynyt, ettei keskusta ole tehnyt varsinaista vaihtoehtobudjettia vaan että se esittelee tänään ainoastaan vaihtoehtoisen linjansa. Siinä on pieni ero, onko vaihtobudjetti vai vaihtoehtoinen linja. Valtion talousarviosta puhuttaessa on aina kyse kokonaisuudesta. On helppo tuoda julkisuuteen yksittäisiä muutostarpeita, mutta minun mielestäni olisi reilumpaa laittaa kaikki kortit pöydälle ja kertoa, miten te tämän kokonaisuuden oikein tarkalleen ottaen rakentaisitte.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituspuolueetkin osaisivat tehdä erilaisia painotuksia, ellei tarvitsisi kantaa vastuuta kokonaisuudesta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Me keskustassa tunnistamme taloudellisen tilanteen vakavuuden. Me emme ole esittämässä kuuta taivaalta, vaan jatkamme vastuullista politiikantekoa myös oppositioaitiosta käsin.

Edustaja Östman tuossa kyseli, miksi emme esitä kaikkea yhdellä kertaa. Kyllä ne on esitetty. Siellä on valtion tulot ja valtion menot esitetty sektorikohtaisesti, ja niitä tulemme puolustamaan tietysti koko eduskuntakeskustelun ajan, kun tästä talousarviokeskustelusta käydään kohti joulukeskusteluja.

Me vaadimme ehdottomasti velkaantumista kuriin. Siksi esitämme, että valtio ottaa joka päivä vähintään miljoona euroa vähemmän velkaa kuin mitä hallitus esittää. Tässä on vissi ero hallituksen ja keskustan välillä. Onko tämäkin hallituksen mielestä väärin sammutettu, vai mikä linja tässä velkaantumisessa pitäisi ottaa? Kyllä minunkin mielestäni, kuten täällä muutkin ovat todistaneet, valtionvelka on verotusta seuraaville sukupolville ja sitä kehitystä ei kannata jatkaa.

Eniten minua kuitenkin harmittaa se, että kuntia hallitus kyykyttää nyt toden teolla leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Me emme olisi missään nimessä tekemässä tätä, koska näillä kuntien valtionosuuksilla nimenomaisesti pidetään kiinni siitä, että kuntien asukkaat, olipa kyse vanhuksista, lapsista, vammaisista, koulua käyvistä, saavat ne peruspalvelut, joita me, hyvät edustajat, olemme täällä lakiteitse kunnilta vaatineet järjestettäväksi. Siitä syystä vastuullista politiikkaa on myöskin se, että me eduskunnassa annamme nämä varat kunnille ja kuntien päättäjille näiden palveluiden toteuttamiseksi.

Samalla hallituksen linjaus pakottaa kuntapäättäjät nostamaan kunnallisveroprosenttia ja kiinteistöverotusta. Mitä silloin sanovat kunnissa asuvat opettajat, työntekijät, sairaanhoitajat jne., joihin täällä salikeskustelussa on viitattu? Verotus heidän osaltansa kiristyy. Jos kuitenkin yhteistuumin haluamme pitää kiinni hyvinvointipalveluista, niin kysymys kuuluu, kenen kukkarolla tässä nyt halutaan käydä, kuka niitä veroja oikein korottaa ja mistä.

Arvoisa puhemies! Keskustan linja vaihtoehtobudjetissa on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. Me vaadimme sitä, että tämä historiallinen perusturvauudistus olisi laajempi. Keskustan mielestä, niin kuin omasta mielestänikin, perusturva on sitä, että minimietuuksista täytyy pitää kiinni. Silloin myöskin äitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat kuuluvat niihin. On myöskin perin ongelmallista, että omaishoitajien asioita selvitetään edelleenkin ja arvioidaan tulevan vaalikauden aikana. Meidän esityksemme on se, että omaishoidon tuesta tehdään verovapaa tulo ja näin nostetaan omaishoitajien arvostusta.

Arvoisa puhemies! Kuuden puolueen keskittämispolitiikka monella sektorilla on varsin silmäänpistävää. Tämä kuntien kyykyttäminen kuntien valtionosuusleikkauksilla on yksi osoitus, mutta ennen kaikkea koulutuksen aloituspaikkojen leikkaukset ovat kylmää kyytiä syrjäseuduille ja eri alueille Suomessa. Kuntapalveluita tullaan varmasti keskittämään ja karsimaan kuntien reuna-alueilla, kun näitä suuria kokonaisuuksia, suurkuntia, tehdään.

Tietysti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla en voi hyväksyä sitä, että yksityisteiden määrärahoja leikataan tuntuvasti ja joukkoliikennetuet keskitetään suuriin kaupunkeihin.

Elsi  Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle ottaa Suomen valtiolle velkaa yli 7 miljardia euroa. Summa on todella suuri reilun 50 miljardin kokonaisbudjetissa. On selvää, että velkaantumiskierre on pysäytettävä. Päivittäisten tarpeitten rahoittaminen pikavipeillä elvyttämisen sijaan tuhoaa niin yksityisen talouden kuin myöskin valtion budjetin. Velanottoa ei ehkä voida tässä tilanteessa kokonaan välttää, ei tietenkään, mutta kaikkia keinoja sen karttamiseksi hallitus ei ole kuitenkaan käyttänyt. Me keskustassa tarjoamme tämän vaihtoehtobudjetin myötä toisenlaista näkemystä: vyön kiristystä ja tulojen kohdentamista elvyttäviin toimiin, kuten työllisyyteen. Keskustan linjalla Suomi ottaisi joka päivä miljoonan vähemmän velkaa kuin tämä nykyhallitus.

Valtiontalouden tasapainon pitää olla tietysti koko tämän keskustelun keskiössä ja lähtökohtana, mutta ei kuitenkaan pienituloisimpien kustannuksella. Pitääkin kysyä hallituksen edustajilta, voidaanko teidän mielestänne todella työn verotusta keventää 800 miljoonaa euroa samaan aikaan, kun valtio velkaantuu näin kovaa vauhtia, ja kuinka pitkälle ansiotuloverotuksen keventämisessä oikeasti voidaan mennä. Työn verotuksen keventäminen ei saa tapahtua kuntaveron nousun kustannuksella, mikä on valtionveroa regressiivisempi. Kuten tiedetään, ollaan tilanteessa, jossa noin neljäsosa Suomen kunnista aikoo korottaa kunnallisveroja. Hallituksen valtionosuuksien leikkausten seurauksena hallitus on jo kuntalinjauksillaan kurjistamassa suomalaisista ihmisistä aika suuren osan toimeentuloa ja palveluja läpi koko Suomen, ja onkin kyllä ihan toivottavaa, että ei tehtäisi sitä enää kunnallisverotuksen kiristämisen kautta.

Nyt hallitus on luvannut kansalaisille verohelpotuksia aikana, jolloin niihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia. Olisi vihdoin myönnettävä, ettei verohelpotuksia suurissa määrin voida nyt tehdä, vaan veronkiristyksille on nyt tarvetta. Me ottaisimme jokaisen suomalaisen mukaan talkoisiin ja tinkisimme Kataisen hallituksen veronkevennyksistä 360 miljoonaa euroa. Saattaa kuulostaa kaikkea muuta kuin mukavalta, mutta se on kuitenkin oikeudenmukainen verolinjaus. Tasaiset veronkevennykset kaikilta palkansaajilta vain kasvattavat tuloeroja. Työttömien työllistymisen kannalta on myös kustannustehokkaampaa lisätä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä kuin keventää palkkatulojen verotusta. Keskustan linja on, että pienituloisten verotusta kevennetään ja on annettava väljempi mahdollisuus elää myös niille, joilla on tulot tiukemmilla. Keskituloisten verotuksen säilyttäisimme suunnilleen ennallaan ja suurituloisten verotusta kiristäisimme suhteessa eniten.

Näillä miljoonilla laitettaisiin palvelut parempaan kuntoon, jokaisen suomalaisen ulottuville osoitteesta riippumatta. Taas palaamme kuntalinjauksiin ja -uudistukseen: hallitus on kuristamassa kunnat taloudelliseen ahdinkoon, ja nämä vuositasolla 631 miljoonan euron valtionosuuksien leikkaukset pakottavat todella leikkaamaan sieltä, missä kipeimmin tarvitaan, elikkä tavallisten ihmisten palveluista.

Arvoisa puhemies! Keskusta jo ennen vaaleja piti esillä yleisen arvonlisäkannan nostoa, ja se olisi yksi ratkaisu oikeudenmukaisempaan suuntaan. Välttämättömyyshyödykkeitä, kuten ruokaa ja lääkkeitä, verotettaisiin kevyemmin, ja se on juuri se asia, minkä hallituspuolueiden edustajat aktiivisesti unohtavat. Keskusta on sitä mieltä, että lääkkeiden ja ruuan arvonlisäveroa ei nostettaisi, päinvastoin.

Palvelualat on pidettävä kilpailukykyisinä työpaikkoina myös verotuksen keinoin. Meidän linjamme onkin, ettei hallituksen kaavailemaa kampaamoiden, ompelimoiden ja suutareiden arvonlisäveron nostoa pitää toteuttaa. Nämä työvoimavaltaiset pienyrittäjäalat ovat juuri sellaista elinvoimaisuutta ja yritteliäisyyttä, jota ei pidä tukahduttaa.

Yhteiskunnan eheys perustuu pitkälti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Hallituksen historialliseksi mainostaman perusturvauudistuksen ulkopuolelle ovat kuitenkin jäämässä lapsiperheet ja kansaneläkeläiset. Juuri heikoimmassa asemassa olevat on unohdettu, eikä se edesauta luottamusta eri väestöryhmien kesken.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! On myönteistä, että tällainen keskustelu käydään. Demokratiaan kuuluu eri vaihtoehdot, ja on myönteistä, että myös oppositio nämä vaihtoehtonsa nyt tähän keskusteltavaksi on tuonut.

Tietenkin siihen nähden, kun täällä muutama viikko sitten keskustelimme hallituksen budjettiesityksestä ja siinä keskustelussa kyllä odotukset opposition vaihtoehtobudjettiesityksiä kohtaan nousivat varsin korkealle — minä oikein innolla odotin, mitä sieltä oikein mahtaa tulla, kun kritiikki oli niin valtavan kovaa tätä hallituksen esitystä kohtaan — siihen odotukseen nähden, mikä minulla ihan tosissani oli, tämä oli kyllä iso pettymys. Nimittäin eihän näissä vaihtoehtobudjeteissa nyt sitten todellisuudessa esitetä kovinkaan isoa vaihtoehtoa hallituksen linjalle.

Esimerkiksi se minusta oli yllättävää, kun ensimmäistä kertaa tutustuin esimerkiksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin, että täsmälleen samalla talouspoliittisella linjalla olette hallituksen kanssa, mikä sinänsä on hyvä ja vastuullinen linja. Eli olin hyvin yllättynyt siitä, että perussuomalaiset eivät esittäneet rajusta kritiikistä huolimatta lainkaan pienempiä lyhennyksiä velkaantumisen tahtiin, se oli minusta hyvin yllättävää.

Toinen yllättävä asia tietenkin perussuomalaisten vaihtoehdossa oli se, että kun muistaa sen valtavan äänenkäytön, valtavan äänenkäytön, millä hallitusta moitittiin siitä, että hallitus kehtaa ikään kuin nostaa tasaveroja eli alkoholiveroa, tupakan ja makeisten veroa — nehän perussuomalaiset laskivat tässä debatissa silloin muutama viikko sitten tasaveroksi, hui — niin perussuomalaiset tulivat myös hallituksen linjalle — mikä oli tietenkin hyvä asia — eivätkä esitä, että nämä alkoholiveron korotukset peruttaisiin, toisin kuin saattoi ymmärtää teidän argumentoinnistanne silloin muutama viikko aiemmin. Siinä mielessä en teitä moiti vaan olen ihan tyytyväinen, että te olette tulleet hallituksen viisaalle linjalle. Tässä tilanteessa varmaan nimenomaan näiden alkoholiverojen korotus on ihan yksi niistä vähiten ongelmallisista, kun se on kuitenkin terveysperusteinen, mikä tässä on taustalla.

Täällä ihmeteltiin, olemmeko me lukeneet nämä perussuomalaisten vaihtoehdot, Ruohonen-Lerner kyseli kovasti. Olen kyllä lukenut hyvin tarkkaan ja olen lukenut jopa teidän alaviitteenne, ja olen erittäin huolissani siitä, että esimerkiksi sivun 12 alaviitteessä, kun luetellaan näitä säätiöitä, mitkä pistetään sitten verolle, lukee muun muassa esimerkinomaisesti Tampereen Vuokratalosäätiö. Kyllä minä nyt muutenkin kuin tamperelaisena ihmettelen ja vähän pelkäänkin sitä, onko teillä todellakin, arvoisat perussuomalaiset, tarkoitus esimerkiksi nostaa asumisen hintaa verottamalla vuokratalosäätiöitä enemmän. Minä en tiedä sitä, mutta katselen vaan näitä teidän alaviitteitänne. Olen hyvin tarkkaan tutustunut vaihtoehtoonne.

Mitä tulee keskustaan, arvoisa puhemies, niin toden totta, kun täällä näistä päivistä puhutaan ja lukumääriä luetellaan, kutakuinkin neljä vuotta on se — kun laskee 365 kertaa sen 4, niin se on noin 1 460 päivää — minkä keskusta juuri ihan hetki sitten, ihan hetki sitten, oli vallassa. Silloin teillä olisi, arvoisa keskusta, ollut se kutakuinkin 1 460 päivää aikaa hoitaa moni asia, mitä te nyt vaihtoehtobudjetissanne esitätte.

Jos te olisitte esimerkiksi tätä vähän vastuullisempaa velkaantumislinjaa noudattaneet, niin meillä olisi nyt se 1,5 miljardia vähemmän alijäämää teidän jäljiltänne. Nimittäin nythän meillä on alijäämää valitettavasti 8 miljardia perintönä edelliseltä hallitukselta. Arvoisa keskusta, juuri silloinhan monet talousoppineet, Euroopan komissio, OECD, kaikki, käyttivät puheenvuoroja siitä, kuinka tuhoisaa on tämäntyyppinen elvyttäminen, että tehdään velkarahalla veronkevennyksiä, kun silloin nähtiin, että sen elvytyksen olisi pitänyt painottua enemmän niin sanottuun menoelvytykseen ja vähemmän näihin ylisuuriin, velkarahalla tehtyihin veronkevennyksiin, mistä keskusta nyt tätä hallitusta syyttää, vaikka — kuten valtiovarainministeri Urpilainen tuossa totesi hyvin — tämä hallitushan pitää työn verotuksen ennallaan eli estää sen kiristymisen ja mistään massiivisista veronkevennysoperaatioista ei suinkaan tältäkään osin ole kysymys. Onneksi kuitenkin tulee perusvähennyksen nosto, koska se auttaa pienituloisimpia.

Mutta se pettymys, puhemies, tässä keskustan linjassa on, että yhdessä asiassa te olette hyvin johdonmukaisia, ja se on se, että tätä arvonlisäveroa, pahimmanlaatuista tasaveroa, esitätte nostettavaksi. Se tarkoittaa, että eläminen kallistuu, lasten vaatteet kallistuvat, kaikki tällainen, mitä normaali ihminen arjessaan tarvitsee, kallistuu. Se on tasaverolinja, ja harmi, että edelleen siinä olette, ja myöskään pienyrittäjät eivät ollenkaan tästä linjastanne pidä.

Teillä siis oli, arvoisa keskusta, 1 460 päivää aikaa saada hyväosaiset lamatalkoisiin. Onneksi hallitus nyt toteuttaa tätä verolinjaa, mitä te nyt olette vaatimassa. Viimeksi ette sitä saaneet läpi, kun itse olitte hallituksessa. Oppositiosta käsin se on ehkä vielä hankalampaa, mutta onneksi hallitus sitten tekee tätä linjaa kaiken kaikkiaan puolestanne.

Puhemies! Ihan loppuun totean vielä, ettei nyt kellekään jäisi epäselväksi, että kannattaa tutustua siihen tärkeään periaatteeseen, joka on ihan oikeasti minusta todella tärkeä, että tässä budjettiesityksessä nimenomaan tuloerot kaventuvat ja köyhyys vähenee, ja se on hyvin tärkeä arvovalinta. Se on erittäin tärkeä arvovalinta silloin, kun eletään vyö tiukalla ja joudutaan säästämään, koska kyllä me haluamme vastuullisesti tasapainottaa myös taloutta, ja sitä me myös tässä budjetissa teemme. Eli tämä on ollut SDP:n johdonmukainen halu eriarvoistumista torjua, ja sitä tehdään lähtien hallitusohjelman tämmöisestä keskeisestä linjauksesta numerolla 1.1, eriarvoisuuden torjuminen.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Det känns egentligen inte konstruktivt att delta i den här debatten vad gäller Åland. Den bygger på så många missuppfattningar och klara, tydliga fakta är inte beaktade. Jag ska ändå göra ett försök till att lägga fram några grundläggande fakta.

Ålands befolkning betalar skatt som alla andra medborgare i Finland, och mer än andra. Det vet man eftersom systemet är så uppbyggt att ålänningarna får så kallade "flitpengar" om de betalar mer än genomsnittet i Finland och Åland har fått de här "flitpengarna" varje år sedan systemet infördes i början av 1990-talet.

Åland får sedan tillbaka en del av dessa skatteinkomster för att täcka det som självstyrelsen administrerar. Det betalas i form av en klumpsumma och den syns i budgeten, men skatteinkomsterna syns inte i siffror i budgeten. Klumpsumman beräknas genom att de i statsbokslutet för respektive år redovisade inkomsterna, med undantag för upptagning av nya statslån, multipliceras med 0,45 procent. Följaktligen har Åland, i motsats till vad som sägs i sannfinländarnas skuggbudget, verkligen deltagit i sparandet. Minskningen av klumpsumman för Ålands del var 31 miljoner mellan 2008 och 2009, och ytterligare en minskning med 24 miljoner om man utgår från 2008 som normalår, eller totalt en inbesparing om 55 miljoner.

Samtidigt har också skattegottgörelsen, eller de så kallade "flitpengarna", minskat från 2008 till 2010 med totalt 42 miljoner. Den totala nedskärningen på två år blir alltså 55 plus 42 miljoner. Detta har självfallet inneburit stora strukturförändringar i den åländska offentliga budgeten.

Att påstå att Åland inte skulle tagit sin del av ansvaret för att göra inbesparingar saknar grund. I sannfinländarnas skuggbudget hänvisas det till en mycket omstridd utredning om de åländska skatteintäkterna. Hur värderar man i Finland t.ex. nyttan av skatteundantaget som gör att det fortfarande finns färjtrafik mellan Sverige och Finland, här är det svårt att bygga en bro eller en tunnel om färjtrafiken försvinner, beräkningen av den indirekta skatten, beräkningen av Ålands andel av de medel som sedan används till arbetslöshetsunderstöd och så vidare?

Just därför för att det är så oklart, men också ett stelbent system har en kommitté arbetat med frågan och kommit med ett enigt betänkande där den föreslår att en parlamentarisk kommitté ska se över hela självstyrelsesystemet och jag kan försäkra att syftet inte är att få mer pengar utan att få ett smidigare system, och ett system där det klart framgår vilket ansvar man tar så att vi slipper osakliga beskrivningar av ansvaret och systemet både här i riksdagen och i media.

Enligt 48 § i självstyrelselagen kan landskapet beviljas extra anslag för osedvanligt stora engångsutgifter. Den som besluter om det är det gemensamma organ riket och landskapet har, den så kallade Ålandsdelegationen. Det är nu vad som skett i fallet med reservkabeln till Åland. Vad händer om riksdagen säger nej, eller presidenten, eller finansministeriet? Ursprungligen hade Åland rätt att klaga till permanenta domstolen i Haag ifall något sådant skulle hända. Möjligheten finns inte längre men systemet har ändå fungerat därför att alla inblandade har respekterat denna internationella konfliktlösning från 1921 och dess mekanismer.

Behöver Åland reservkraft, eller ska vi lämna Åland åt sitt öde om en olycka händer, eller ska Åland bygga en kabel till Sverige? Finland ska satsa 50 miljoner, men det är bara 40 procent. Åland ska satsa ännu mer. Är det vettigt? Ja, den diskussionen lämnar jag åt de åländska politikerna men sådant är systemet. Det kallas demokrati och ska respekteras så länge det existerar.

Okunskapen om Åland är stor. Det finns de som tror att Åland är en region som vilken som helst, ett finskt landskap men det finns inget annat område som varit föremål för en internationell konfliktlösning. Det finns de som inte kan Finlands historia, som inte vet att Finland accepterade Nationernas förbunds belut och att Finland därför måste rätta sig efter överenskommelsen. Man kan naturligtvis filosofera och teoretisera om vad alternativet är om man skulle frånträda överenskommelsen. Det är ingen hemlighet att det i det lagting som Finlands president i går öppnade i Mariehamn finns tre representanter för självständighetspartiet Ålands Framtid, en ökning med två ledamöter jämfört med det som avslutades i måndags.

Herr talman! Jag har redan tidigare sagt att de människor ledamot Hakkarainen ville skicka till Åland är välkomna dit och jag har också sagt att ledmot Hakkarainen är välkommen, men nu vill jag tillägga att hela den sannfinländska riksdagsguppen är välkommen att besöka Åland och lära sig något om Finlands historia. I går öppnade Finlands president en konferens om konfliktlösning på Åland. Den hade lockat jurister, politiker och diplomater från många olika hörn av världen, också sannfinländare var inbjudna men ingen kom.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetti osoittaa, että vaikka Suomessa eletään taloudellisesti haastavassa tilanteessa, on täysin mahdollista tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja eettisesti kestäviä ratkaisuja, jos niin halutaan.

Poliittiset päätökset ovat arvovalintoja. Tämän hallituksen arvovalinnat on nyt nähty. Hallitus rankaisee pienituloisia ja jatkaa näennäisauttamista: yhdellä kädellä annetaan ja toisella viedään tuplasti pois. Tällainen toiminta on kestämätöntä politiikkaa, ja se tulee syventämään entisestään kuilua rikkaiden ja köyhien välillä.

Kuten varjobudjetistamme käy ilmi, haluamme panostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tulevaisuuteen. Haluamme, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset oikeudet riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat tai mitkä ovat elämän lähtökohdat. Me katsomme, että kaikilla tulee olla oikeus asianmukaiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä mahdollisuuteen työllistyä. Perussuomalaiset ovat myös syvästi huolissaan kasvavasta lapsiperheköyhyydestä. Tämän vuoksi me olisimme valmiita aidosti panostamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen, samoin kuin lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen. Me myös katsomme tulevaisuuteen ja olemme valmiita panostamaan ennalta ehkäisevään työhön, joka on ainoa keino saavuttaa pysyviä tuloksia niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin mitaten.

Ihmisillä tulee olla mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa Suomessa ja saada samanarvoisesti kaikkialla tarvitsemansa palvelut. Hallitus kuitenkin esittää, että kunnilta leikataan valtionosuuksia nettomääräisesti 448 miljoonaa euroa. Hallitus viekin kunnilta kaikki mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asianmukaiseen ja riittävään järjestämiseen. Tavoite on selvästi jatkaa voimakasta palveluiden ulkoistamiskehitystä, joka on epäoikeudenmukainen paitsi ennen kaikkea pienituloisimpia myös esimerkiksi pienyrittäjiä kohtaan. Lisäksi tällä toiminnalla rikastutetaan verorahoillamme kasvottomia suursijoittajia. Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi tällaista kehitystä. Kaikilla kansalaisilla tulee olla samanarvoiset oikeudet laadukkaaseen ja riittävään terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.

Perussuomalaisille on myös kunnia-asia pitää huolta ikääntyvästä väestöstä. Omaishoitajat ovat voimavara koko yhteiskunnallemme, ja heidän arvonsa tulee vihdoin tunnustaa, kuten me olemme valmiita tekemään. Samoin katsomme, että sotaveteraaneja, kotirintamanaisia ja sotaorpoja on kunnioitettava eli heidän hyvinvoinnistaan ei saa tinkiä, toisin kuin hallitus aikoo tehdä.

Arvoisa puhemies! Koulutus on asia, josta ei tulisi tinkiä. Se on tulevaisuuden voimavara kaikenikäisille suomalaisille. Kaikentasoista koulutusta tarvitaan aina esiopetuksesta korkeakouluopetukseen. On huolehdittava siitä, että koulutuksen aloituspaikat kaikilla jatkokoulutusasteilla ovat oikeudenmukaisesti jakautuneet eri puolille Suomea, ja myös siitä, että yliopistoille turvataan riittävästi määrärahoja laadukkaan tutkimuksen tuottamiseen myös tulevaisuudessa. Sosiaalityön tutkimuksen merkitystä tulee kasvattaa, koska sen kautta kyetään vastaamaan tulevaisuudenkin haasteisiin, joita yhteiskunnassa, yhteisöissä ja yksilöinä kohdataan. Kaikkiaan perussuomalaiset olisivat valmiita lisäämään 10 miljoonaa euroa yliopistojen toiminnan laadun turvaamiseen.

Opiskelijoiden aseman parantamisesta on puhuttu tyhjiä puheita jo pitkään. Vaikka nyt hallitus lupailee opintotuen sitomista indeksiin, on varsin kyseenalaista ollut jo se, että sen toteuttamista lykätään. Opiskelu on se tulevaisuuden voimavara, johon meidän tulisi kannustaa kaikin tavoin, mutta myös huolehtia siitä, että opiskelijoilla on riittävä toimeentulo opintojen ajan — erityisesti kun kaikki tiedämme, miten paljon elinkustannukset ovat kohonneet ja tulevat ko-hoamaan, kiitos tämän hallituksen ottaman linjan. Perussuomalaisille tämä opiskelijoiden aseman parantaminen onkin hyvin tärkeä asia, ja haluamme sen vihdoin nopeasti kuntoon. Olisimmekin valmiita sitomaan opintotuen indeksiin heti.

Kokonaisuudessaan meidän esittämämme vaihtoehto lisäisi todellista hyvinvointia kaikille suomalaisille kaikkialla Suomessa.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Varjobudjettimme on loistava kokonaisuudessaan. Poimin kuitenkin vain yhden tärkeän asian puheeseeni. Vaikka se on vain yksi asia, niin se koskettaa yli 300 000:ta suomalaista. Kyse on omaishoitajien asemasta.

Omaishoitajien taakka on raskas. Täällä salissa istuu useita hoitotyötä tehneitä ihmisiä. Me tiedämme, miten raskasta hoitotyö työnä on. Me myös tiedämme, että meidän työpäivämme loppui pääsääntöisesti silloin, kun se oli työvuorolistaan merkitty. Toisin on kuitenkin omaishoitajien laita. He ovat sitoutuneet hoitamaan läheistään 24 tuntia vuorokaudessa, viikosta toiseen. Heille on taattu tietty määrä vapaapäiviä ja vapaahetkiä, mutta nämä eivät poista sitä uupumista, jota henkisesti ja fyysisesti raskas työ tuo tullessaan. Näillä pienillä vapaahetkillä suodaan omaishoitajille ainoastaan hetken hengähdystauko, jolla estetään musertuminen raskaan arjen alle.

Omaishoitoa ja omaishoitajien jaksamista on tuettava ja kehitettävä. Ihmiselle oikea paikka on hänen kotinsa, hänen rakkaidensa lähellä. Kotona asumista tuleekin tukea kaikin mahdollisin keinoin niin kauan kuin se omaishoidettavalle on hänen etujensa mukaista. Laitoshoitoa tulee välttää viimeiseen saakka.

On tehty useita laskelmia siitä, kuinka laitoshoito tulee huomattavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin kotona asuminen omaishoitajan turvin. Tästäkin syystä meidän tulee tukea omaishoitajia tarjoamalla heille helpotusta raskaaseen arkeen sekä varmistaa jokaiselle omaishoitajalle yhdenvertainen omaishoidon tuki. Omaishoidon tuki on pystyttävä takaamaan läpi Suomen. Ei saa olla kiinni kotikunnasta tai -kaupungista, minkä tasoista tukea omaishoitaja saa.

Perussuomalaiset esittävätkin, että omaishoidon tuki tulisi siirtää Kelan vastuulle. Näin tuen saanti olisi tasapuolista asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi esitämme 25 miljoonan euron lisämäärärahaa omaishoidon tuen tasoon tehtävään tasokorotukseen. Tämä korotus saataisiin, jos esimerkiksi Ahvenanmaalle suunniteltua sähkökaapelin rakentamista lykättäisiin eteenpäin odottamaan taloudellisesti parempia aikoja. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa tulee turvata ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen sekä hyvän hoidon taso.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oppositiopuolueiden varjobudjettien esittely antaa meille mahdollisuuden paneutua hallituksen budjettiesitykseen edelliskerran jälkeen jo toistamiseen.

Hallituksen budjettiesityksessä esitetään veronkevennyksiä, mutta käytännössä tulee käymään niin, että nämä kevennykset siirtyvät kuntien maksettaviksi. Samanaikaisesti hallitus leikkaa kunnilta vielä merkittäviä rahasummia, nettomäärällisesti 448 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön budjettitiedotteessa budjettineuvos Alanen totesi, että hallituksen budjettilin-jausten perusteella kunnat joutuvat ottamaan lisää velkaa ja kunnat joutuvat kiristämään omaa tuloverotustaan. Näin ollen, kun valtio luistaa, kunnat ottavat sitten vastaan seuraukset.

Hallituksen budjettiesitys kiristää polttonesteiden verotusta, ja se on erittäin haitallista maaseudun ihmisille — ihmisille, joille ajoneuvo on välttämätön, koska julkista liikennettä ei ole.

Suomen Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtobudjettinsa, ja tässä puheenvuorossani otan esille sieltä muutamia yksityiskohtia.

Keskusta esittää, että lehdille suunniteltua arvonlisäveroa ei perittäisi. Sanomalehtien Liitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat arvioineet, että sanomalehtien ja aikakauslehtien verotuksen kiristäminen 9 prosentilla tulee vähentämään enimmillään noin 2 500 työpaikkaa toimialalta. Itellan pääjohtaja arvioi, että postinjakelusta poistuu noin 1 000 vuosityöpaikkaa, mikä käytännössä merkitsee noin 1 500 ihmisen tehtävien loppumista, koska Itellan palveluksessa on paljon määräaikaisia ja lyhennettyä työaikaa tekeviä ihmisiä. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten sitten lopullisessa budjettiäänestyksessä tämän lehtien arvonlisäverokäsittelyn johdosta tulee käymään, koska esimerkiksi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen edustaja Vahasalo, totesi Ilkka- ja Pohjalainen-sanomalehtien haastattelussa, että tätä lehtien arvonlisäveron korotusta ei tulisi toteuttaa. Tästä hänen kommentistaan on kulunut vasta pari kolme päivää.

Keskustan vaihtoehtobudjetti tarjoaisi myös sen mahdollisuuden, että Suomi velkaantuisi aikaisempaa vähempi, eli se olisi selkeä huomio tulevia sukupolvia ajatellen.

Keskustan vaihtoehtobudjetti esittää, että omaishoidon tuki annettaisiin verovapaaksi tueksi, ja se edesauttaisi kyllä monia ihmisiä jaksamaan niissä vaativissa tehtävissä paremmin ja pidempään. Ellei heidän arvokasta työpanostaan meillä yhteiskunnassa olisi, olisivat kunnat ja valtio käytännössä tosi suuren haasteen edessä: hoitaa ihmiset asianmukaisella tavalla.

Keskustan vaihtoehto tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja, jotka hyödyttävät yritysmaailmaa. Partureiden ja pienkorjaamojen arvonlisäveron pitäminen nykyisellään auttaisi pienyritysten kehitystä. Suomen Yrittäjät on todennut hallituksen budjettiesityksestä, että sieltä ei pahemmin kehuttavaa löydy, ja mielestäni olisi ollut parempi, jos heidän kommenttejaan olisi kuunneltu, koska he elävät siinä arjessa.

Keskustan vaihtoehtobudjetissa myöskin kotitalousvähennyksen prosentit pidettäisiin ennallaan. Sillä olisi edistävää ja kehittävää vaikutusta moniin, moniin koteihin ja pienyritystoimintoihin, kirvesmiehille, sähkömiehille, putkimiehille jne.

Maatalous olisi myös keskustan yhtenä kohteena, johon antaisimme lisää varoja. Kansalliset tuet ovat leikkautumassa, ja näillä leikkauksilla tullaan käytännössä vaarantamaan EU:n seuraavan ohjelmakauden neuvotteluja. Sitten toinen kysymys maatalouden osalta on se, että maatalouden energiaveron palautus olisi ollut maata-loudelle tärkeä, ja se olisi ollut niin sanottu maatalouden tuporatkaisu.

Toivottavaa on, että budjettikäsittelyssä tässä eduskunnassa muun muassa näihin asioihin kiinnitettäisiin huomiota. Toivottavasti valiokuntakäsittelyt ottavat nämä asiat sitten huomioon.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden edustajat siteeraavat mielellään oppositiota täällä salissa. Minäkin siteeraan nyt nykyistä ministeriä, entistä edustajaa Maria Guzenina-Richardsonia. Näin hän totesi 16.9.2010 talousarvion lähetekeskustelussa: "Meidän sosialidemokraattien mielestä sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sitä, että uskalletaan myöskin investoida hyvinvointiin. Ja nyt kyllä pitäisi kaikkien yli puoluerajojen kantaa huolta siitä, millä tavalla kuntasektorilla pystytään peruspalveluita tuottamaan." Yhtä lämpimästi kuntien puolesta puhui silloinen edustaja Eero Heinäluoma ryhmäpuheenvuorossaan.

Nyt sosialidemokraattien takki on täydellisesti kääntynyt Kataisen johtamassa, ennätystahtia kuntia kurjistavassa hallituksessa. Tosiasia on, että Kataisen—Urpilaisen suunnitelmat heikentävät kuntataloutta jo ensi vuonna sadoilla miljoonilla euroilla. Hallituksen toimista aiheutuvaa näin jyrkkää syöksyä kuntataloudessa ei ole tapahtunut yli 20 vuoteen. Kuntien valtionosuuksien leikkaus aiotaan toteuttaa täysimääräisenä jo ensi vuonna. Se merkitsee monessa kunnassa palveluiden karsimista. Pitää muistaa, että kunnille maksettavan yhteisöveron jako-osuus vaikuttaa myös leikkauksen tavoin. Käytännössä hallituksen suunnitelmat siis todella heikentävät sadoilla miljoonilla ensi vuonna kuntien taloutta.

Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä on valtiontalouden kannalta merkityksetön, mutta sekin muuttaa jyrkästi kuntien välisiä suhteita. Muutoksesta hyötyvät sellaiset kunnat, joilla on kiinteistömassaa, arvokasta maapohjaa, rantaviivaa kesämökkeineen tai voimalaitoksia mutta kiinteistöverokannat ovat alhaisella tasolla.

Kuntien rahoitusta koskevat hallituksen päätökset leikkaavat useimmilta kunnilta. Kaikkein vähimmällä pääsevät Pääkaupunkiseudun kunnat, suuret keskuskaupungit sekä muutamat kesämökkikunnat. Suurimpia menettäjiä ovat maaseutukunnat, joissa jo entuudestaan on korkea kunnallisveroprosentti. Koko vaalikauden mittapuussa miljardiluokan leikkaukset kuntien val- tionosuuksiin vastaavat mittakaavaltaan noin 25 000 opettajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan palkkauskustannuksia. Näin suuri leikkaus tappaa vääjäämättä monta koulua, terveysasemaa ja päiväkotia. Käytännössä vaihtoehtona ovat veronkiristykset, mikäli palvelut halutaan turvata.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää omalta osaltaan jääräpäisesti kiinni ylisuurista leikkausvaatimuksistaan ammattikorkeakouluille. Näin siitäkin huolimatta, että suuret, 2 200 aloituspaikan leikkaukset toisivat korkeintaan 40 miljoonan euron säästöt vuonna 2015. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulujen pitäisi siis löytää jostain vielä yli 80 miljoonan euron säästöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt omilla toimillaan lisäämässä merkittävästi akateemisten työttömien joukkoa. Esitetyt supistukset ja säästöt johtavat väistämättä henkilöstön irtisanomisiin niin kotikaupungissani Jyväskylässä kuin kaikkialla muuallakin maassa, jälleen Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta, koska Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista, joista kaikki eivät edes sijoitu läheskään parhaimmistoon ammattikorkeakoulujen joukossa, ei supisteta.

Ammattikorkeakoulujen uudistaminen, arvoisa puhemies, on tarpeellista, mutta ei niin, että ne pistetään polvilleen ja mahdottoman tehtävän eteen. Esimerkiksi sellaisista tekijöistä kuin toimintaedellytysten sekä rahoituksen ja vakavaraisuuden turvaamisesta uudistuksessa, finanssisijoitusten saamisesta käyttöön ja arvonlisäverotuksen täydellisestä kompensoimisesta pitäisi saada pikaisesti varmuus. Nyt esitetyt ylisuuret ja rajut leikkaukset vaikeuttavat ratkaisevasti koko amk-uudistuksen toteuttamista sekä ammattikorkeakoulujen sisällä, niiden toiminta-alueilla että myös valtakunnallisesti. Maakunnilta viedään kehittämisen moottorit, ja samalla hallitus kiihdyttää maan sisäistä muuttoliikettä maakunnista Pääkaupunkiseudulle.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Nuorten yhteiskuntatakuu ei mielestäni leikkauksilla toteudu. Nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja sitä tietä työelämästä on yhteiskuntamme ehdottomasti kipeimpiä haasteita tällä hetkellä. Nuorten työttömyys nousee Suomessa jo yli 20 prosentin, ja vain joka neljäs halukkaista on saanut tänä vuonna opiskelupaikan. Arviolta 60 000 nuorta on ilman jatko-opiskelu- tai työpaikkaa. Näiden nuorten todellisesta tilanteesta me emme edes kunnolla tiedä, koska he eivät ole missään kirjoissa eivätkä kansissa. Nuorisotyöttömyys pitää nostaa hallituksessa kiireellisten asioiden listalle, sillä työttömyyslukumme ovat lähes yhtä rumat kuin mellakoita kokeneessa Britanniassa. Näin todettiin hiljakkoin muun muassa Ilkan pääkirjoituksessa, ja myös Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila varoitti samassa lehdessä kokonaisen sukupolven menettämisestä. Hallituksen pitäisi siis kiireesti keskittyä näihin yhteiskunnan kannalta olennaisiin asioihin eikä vain leikata ja silpoa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Demokratian kannalta on hieno asia, että oppositio pääsee esittelemään omia varjobudjettejaan. Tällä tavoin niin hallituksen edustajien kuin äänestäjienkin on mahdollista saada irtolupauksia kattavampi kuva siitä, millaisia muutoksia oppositio hallituksen linjauksiin todellisuudessa ajaa.

Tämän tilaisuuden antamiin mahdollisuuksiin nähden varjobudjetit jättävät kuitenkin toivomuksille sijaa. Ristiriitaisuuksia tuntuu esiintyvän etenkin periaatteellisten tavoitteiden ja käytännön toimenpide-ehdotusten välillä. Myös joidenkin toimenpide-ehdotusten kesken on selvää ristivetoa sekä epäselvyyttä siitä, mitä etua niiden toteuttaminen ajaisi, kun esitysten tosiasialliset seuraukset saattaisivat olla hyvin toisenlaiset kuin esitetyt toiveet.

Otetaan esimerkiksi kelamaksun palautus. Se tietäisi miljardin lisälaskua suomalaisille yrityksille, ja te kyllä hyvin tiedätte, mitä vaikutuksia sillä olisi työllistymiseen ja työpaikkojen syntymiseen. Hallituksen esitykseen on jo sisällytetty mahdollisimman suuri määrä toimenpiteitä sellaisiin kohteisiin, joilla kaikkein tärkeimpiä ajankohtaisia asioita, kuten työllisyyden ylläpitämistä, nuorisotyöttömyyden hoitoa ja suomalaisten peruspalveluja turvataan. Keskustalle on kyllä annettava kiitosta siitä, että pyrkimyksenänne on valtionvelan pienentäminen.

Arvoisa puhemies! Olen kuitenkin ihmeissäni siitä, että niin keskusta kuin perussuomalaiset haluavat kiristää työnteon verotusta ja lisätä progressiota. Huomiotta jää se, millainen vaikutus tehdyillä esityksillä olisi työnteon kannustavuuteen ja vaikkapa hyvätuloisten käyttäytymiseen. Viime päivät tai viimeiset kaksi päivää olemme saaneet lukea netistä ja lehdistä miljoonatuloista, mutta se on vain yksi osa. Erittäin suuria tuloja maassamme nauttii erittäin pieni osa, eikä heidän tulojensa pakkoperinnällä pystytä ratkaisemaan koko yhteiskunnan kehittämishaastetta. Ansiotuloverotuksen kiristäminen saattaisi nimittäin ajaa ammattiosaajia maastamme pois tai saada heidät kanavoimaan tuloja muulla tavoin, siten ettei verottajan koura niihin yltäisi.

Hedelmällisempää kuin pyrkiä pakkoperintään vielä lisää jo muutenkin eurooppalaisesti raskaasti verotetuilta veronmaksajiltamme olisi miettiä, miten synnytämme mahdollisimman paljon uutta taloudellista toimeliaisuutta, uusia työpaikkoja ja näin ollen positiivisia säteilyvaikutuksia koko yhteiskuntaamme. Näitä vaikutuksia on nimittäin vaikea synnyttää tekemällä työstä entistä kannattamattomampaa ja työllistämisestä kalliimpaa.

Tässä epävarmassa tilanteessa talouspolitiikan on oltava kasvuhakuista. Olenkin ihmeissäni myös siitä, että perussuomalaiset vastustavat yhteisöveron laskua 24,5 prosenttiin. Kun me tiedämme, että meidän hyvinvoinnistamme hyvin suuri osa tulee vientivetoisista yrityksistä, niin me tarvitsemme kansainvälisesti kilpailukykyistä verotusta, joka kannustaa myös yrityksiä näyttämään voitot ja maksamaan verot Suomeen.

Osallistuin maanantaina erääseen koulutustilaisuuteen, jossa oli paljon suomalaisten yritysten edustajia puhumassa ja kertomassa, miten he toivovat suomalaisen yhteiskunnan olevan yrittäjien kannalta ennustettava. Siellä toistuivat sanat erikoistuminen, osaaminen, verkostoituminen ja suvaitsevaisuus. Nämä sanat myös löytyvät tuosta keltaisesta isosta kirjasta — minun mielestäni onneksi.

Täällä on myös peräänkuulutettu sitä, miten heikoimmassa asemassa olevien tilannetta pitäisi parantaa eikä heiltä ainakaan saisi leikata. Se on myös kokoomuksen ehdoton tavoite, ja sitä sosiaalipolitiikkaa harjoitimme hyvässä yhteistyössä keskustalaisten kanssa viime vaalikaudella. Tässäkin kirjassa on perusturvaetuuksiin mittavat parannukset, työttömän peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, ja asumistuen tulorajoihin tulee jo ensi vuoden alusta 100 euron korotus, ja myös toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan. Kuten edustaja Viitanen täällä aiemmin sanoi, tällä hallituskaudella tuloerojen pitäisi kaventua ja köyhyyden vähentyä näiden tehtyjen arvovalintojen mukaan.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: yhä enemmän kuin puhetta siitä, mitä meiltä puuttuu, monelta voisi odottaa myös tunnustuksia siitä, mitä kaikkea hyvää hallituksen esitykseen sisältyy sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, julkisen talouden vakauttamiseksi sekä kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edessä edustaja Virolainen todisti juuri, että hallitus suosii tasaveroja, joten sekin pistää oman leimansa puheessani esittämälleni uskottavuudelle, mitä hallituspuolueisiin tulee.

Mutta tosiaan, kuten aikaisemmin jo sanoin, ikävä kyllä tilanne on ollut vuodesta toiseen se, että hallituspuolueet ovat vaan vaihtuneet ja joku on vuorostaan ollut oppositiossa. Piiri pieni pyörii, eikä oikeastaan ole ollut mitään uutta pitkään aikaan. Nykyään on trendinä tämä tasaverojen nousu, keinot vain vaihtuvat.

Mitä sitten mielenkiintoisena yksityiskohtana keskustan kohdalta tulee, niin edustaja Tiilikainen sanoi jo, että heidän vertauksensa on kuluvan vuoden toimintoihin, joten he vertaavat omassa varjobudjetissaan toimintojaan itse tekemiinsä päätöksiin — mielenkiintoista.

Uskottavuuteen liittyy myös se, että hallituspuolueiden tai oppositiopuolueiden budjettien tai varjobudjettien kokonaissummassa pitää huomioida myös ehdokkaiden itsensä tekemät talousarvioaloitteet. Ne kuuluvat mielestäni budjettien kokonaissummaan, kokonaishintaan, ellei niitä ole sitten tarkoituksellakin jätetty, niin ettei niitä aiotakaan aktivoida, ja näin ollen se on ikään kuin äänestäjän sumutusta, harhaanjohtamista parhaimmillaan.

Mutta itse vaihtoehtobudjettiin, minkä olemme jättäneet. Moni peruspalvelu on kuntapalvelu. Verrattuna hallituksen budjettiin me annamme paljon enemmän työvälineitä kunnille. Me emme pakoile vastuuta niissä ikävissä päätöksissä, mistä ne rahat otetaan, vaan me olemme valmiita tekemään niitä tässä salissa, emme valtuustosalissa. Hallitus pakottaa käytännössä kunnat tekemään ne ilkeät leikkaukset. Kuntatalous on siis yksi iso asia.

Moni muu asia tuntuu keskeneräiseltä. On tehty ikään kuin hätäilemällä ja seurannaisvaikutuksia ei ole pohdittu kunnolla. Erittäin hyvänä esimerkkinä, tai tässä tapauksessa pahana esimerkkinä, on lehtien alv-nosto. Kun hallitus ajattelee tuloja, lehtien alv-nosto tulee tekemään päinvastoin: se tekee työttömyyttä.

Toinen, minkä seurannaisvaikutuksia ei ole suunniteltu kunnolla, on maanpuolustuksen rapauttaminen. Uskottavan maanpuolustuksen aikaansaaminen hätäillen tehtyjen säästöjen jälkeen on pitkä ja kivinen tie, ja se tulee maksamaan huomattavasti enemmän kuin nyt saadut niin sanotut säästöt.

Perusväylänpidon ja yksityisteiden kunnon on jo pitkään, useiden hallituksien aikana, annettu rapautua, ja niin sanottu korjausvelka on kasvanut sietämättömäksi mielestäni. Me haluamme pysäyttää tämän kehityksen ja jopa pikkasen parantaa sitä. Teiden kunto on yksi perusedellytys yrittäjyydelle.

Yrittäjyyttä tukisimme myös sillä, ettemme tekisi moisia polttoaineverojen nostoja, mitä nyt hallitus on tekemässä. Yrittäjyys on myös siinä kohtaa mielessämme, kun mietimme työvoimavaltaisten alojen 9 prosentin alv-kokeilun jatkoa. Hallitus ei halua ilmeisesti yrittäjyyttä kauheasti tukea näillä meidän haluamillamme keinoilla.

Jos puhemies sallii, hieman ylitän aikaa.

Tulevaisuuteen on katsottava myös lapsiin ja nuoriin vaikuttamalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen on oltava kunnossa, koska niiden lasku on huomisen säästö. Samoin lapsiperheiden köyhyyteen on vaikutettava. Näin me säilytämme tulevaisuudessa hyvätasoisen Suomen.

Myös kunniavelka on kannettava, ja omais-hoitoon ja sotaveteraanien kuntoutukseen on panostettava, koska nämä oikealla mallilla tehtynä pitkittävät kotona jaksamista, ja siitä kokonaishyöty tulee olemaan sitten taas panoksia isompi. Eli ehdottomasti kunniavelka maksetaan.

Myös opiskelijat saavat osansa budjetissamme.

Mutta joka tapauksessa yhteenvetona: Budjetit, ovat ne sitten hallituksen budjetteja tai opposition varjobudjetteja, ovat kokonaisuuksia, joissa yksi asia vaikuttaa yhteen ja toinen toiseen, ja kokonaisuus ratkaisee. Kun katsomme kokonaisuutta, niin hyvin yksinkertaisesti sanottuna ja lyhyesti tiivistettynä: tämä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on suomalaisille parempi.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Yrittäjyyden kannustimista on pidettävä huolta. Talouden epävarmuus jarruttaa yritysten kasvu- ja investointihalukkuutta. Kasvua hakevia ja investointeja suunnittelevia yrittäjiä pitää innostaa. Yritysten investointeja kyetään vauhdittamaan ottamalla käyttöön korotettujen, jopa vapaiden poistojen salliminen verotuksessa. Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotettuja poistoja on saanut tehdä aikaisempien taantumien aikana. Uusien tehtaiden, koneiden ja laitteiden hankintamenoista sai vuosilta 2009 ja 2010 tehdä kaksinkertaiset poistot. Korotetut poistot sai tehdä myös 1990-luvun laman aikoihin eli vuosina 1993 ja 1994. Korotetut poisto-oikeudet kannustavat yrityksiä investoimaan. Määräajaksi sallituilla korotetuilla poistoilla pystytään käynnistämään uusia investointeja nopeasti ja suhdannepoliittisesti oikea-aikaisesti. Korotettu poisto-oikeus ei ole veronhuojennus- vaan menonjaksottamisasia. Sehän merkitsee vain veronmaksun lykkääntymistä.

Liiketoimintaansa aloittelevia kasvuhakuisia yrityksiä tulisi tukea ottamalla tuloverotuksessa pikaisesti käyttöön innovaatiokannustin. Käytännössä tämä voisi olla tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettävä erityinen veronhuojennus, joka toteutettaisiin veronhyvityksenä yhteisöverosta ja perustuisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkamenoihin. Tutkimusten mukaan innovaatiokannustimesta hyötyvät eniten juuri kasvuhakuiset pk-yritykset.

Pienyrittäjyyden edistämiseksi myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen soveltamisalaa, joka nyt on liikevaihtona 8 500—22 500 euroa kalenterivuodessa, olisi laajennettava. Myös 8 500 euron alarajan nostamista olisi harkittava. Sehän on pysynyt samana arvonlisäverolain voimaantulosta eli 1.6.1994 lähtien.

Arvoisa puhemies! Potentiaalia uusien työpaikkojen syntymiseen olisi uusiutuvan energian saralla. Valitettavasti hallitus on ummistamassa silmänsä uusiutuvan energian kasvupotentiaalille. Tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa kyettäisiin synnyttämään tuhansia uusia työpaik-koja ympäri Suomea. Viime eduskuntakaudella päätetty uusiutuvan energian kehittämisohjelma on toteutettava.

Uusien työpaikkojen syntymistä ei edistetä sillä, että ammattikorkeakouluverkkoa supistetaan kovalla kiireellä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen tarve tulisi selvittää huolella ja ottaa asiassa ainakin vuoden aikalisä. Muutoin käy niin, että hallitus leikkaa varomattomasti tulevaisuuden osaamispääomaa.

Jotta nykyisiä jo olemassa olevia työpaikkoja ei menetetä, tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron korottaminen nollaverokannasta 9 prosenttiin on peruutettava. Arvonlisäverokannan noston myötä lehti- ja painoalalta pelätään häviävän 2 500 työpaikkaa. Lisäksi työpaikkojen on arvioitu vähenevän myös paperiteollisuudessa ja lehtien jakelussa. Nämä työpaikat on säilytettävä.

Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä mutta saavat työstään vain nimellisen rahallisen korvauksen. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä 353 euroa, mikä on aivan liian vähäinen korvaus raskaasta, ympäri vuorokauden tehtävästä hoitotyöstä. Omaishoidon tukea on nostettava ja omaishoidon tuki on muutettava verovapaaksi.

Arvoisa puhemies! On perin nurinkurista, että hallitus on kiristämässä yrittäjien verotusta korottamalla pääomatuloveroa. Tässä suhdannetilanteessa tulisi lisätä taloudellista toimeliaisuutta eikä näivettää yrittäjyyden edellytyksiä, kuten hallitus on nyt tekemässä. Voimassa olevan tuloverolain mukaan pääomatulon tuloveroprosentti on 28. Hallituksen esityksen mukaan pääomatulosta suoritettaisiin ensi vuoden alusta alkaen tuloveroa 30 prosentin mukaan. Hallitus esittää myös, että siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 50 000 euroa, pääomatulosta suoritettaisiin veroa 32 prosentin mukaan.

Esitys pääomatulon tuloveroprosentin korottamisesta tulee mielestäni hylätä. Siltä varalta, ettei näin tapahdu, katson, ettei pääomatulon tuloveroprosentin kiristämistä tule kohdistaa toiminnalliseen pääomatuloon — voisin lanseerata tässä uuden termin. Toisin sanoen se ei saa kohdistua yksityisiin liikkeen- ja ammatinharjoittajiin, henkilöyhtiöiden osakkaisiin, maatalouden harjoittajiin eikä metsätalouden harjoittajiin. Yrittäjän aktiivipääomatulon verotus tulisi eriyttää puhtaan sijoittajan passiivipääomatulon verotuksesta.

Pidän tärkeänä, että maatalouden tulon, yritystulon ja metsätalouden tulon verotus ei kiristyisi. Tämä voidaan toteuttaa siten, että verovelvollisen jaettavan yritystulon pääomatulo-osuudesta, verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuudesta, elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuudesta ja metsätalouden puhtaasta pääomatulosta määritetään pääomatulon tulovero siten, että näiden tulojen yhteenlasketusta määrästä 90 prosenttia katsotaan verotettavaksi pääomatuloksi ja 10 prosenttia verovapaaksi tuloksi. Näin verokannat olisivat 27 tai 28,8. Näin toteutuisi yritysmuotoneutraliteetti suhteessa yhteisöihin, joiden tuloveroprosenttia hallitus esittää alennettavaksi. Äsken mainitun yksityiskohtaisen ehdotukseni takana ovat myös Suomen Yrittäjät ja MTK, jotka ovat tätä muutkin kuin yhteisöt huomioon ottavaa äsken esittämääni veromallia yrittäneet viedä läpi.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! On hienoa ja reilua, että myös opposition vaihtoehto on tuotu tämän salin käsittelyyn. On myöskin hienoa, että koko debatin ajan sekä pääministeri että valtiovarainministeri olivat täällä paikalla kertomassa omia näkemyksiään opposition vaihtoehdosta. Näin ei käsittääkseni aina ole ollut.

Tämän keskustelun pihvi on ehkä se, että oppositiopuolueet pääosin tukevat hallituksen budjettilinjaa, erityisesti siinä, mitä tulee talouspolitiikkaan, eli velkaantuminen molemmissa vaihtoehdoissa olisi itse asiassa tismalleen samaa. Jonkun verran siellä luvuissa on pientä tarkennusta siltä osin, että keskustan laskelmat ruuan arvonlisäveron kevennyksestä ehkä vähän heittävät ja ehkä siellä on vähän yläkanttiin laskettu myös tuo windfall-veron tuotto jo ensi vuodelle. On mahdollista, että vuonna 2014 tai 2015 sieltä voisi saada 300 miljoonaa mutta ensi vuodelle ei. Tästä tullaan siihen johtopäätelmään, että sen 1 miljoonan per päivä vähemmän velkaantumisen sijaan keskusta ottaisi noin 200 000 euroa enemmän velkaa kuin hallitus per päivä. Mutta tämäkin on ihan mittavirhe. Sitten kun lähdemme oikeasti tarkastelemaan valtionvelan suhdetta bruttokansantuotteeseen, niin nämä ovat vain mittavirheitä. Päälinja on kuitenkin se, että linja on sekä oppositiolla että hallituksella sama.

Ehkä eniten linjaeroa löytyy perussuomalaisten tasapainotusohjelmassa siinä, että perussuomalaiset oikeastaan pääosin tasapainottaisivat keräämällä lisää veroja tavalla tai toisella. Kun hallituksen budjettiesityksen veronkorotusten ja menoleikkausten suhde on suurin piirtein fifty-fifty, niin perussuomalaisten vaihtoehto oikeastaan pelkästään perustuu siihen, että kerätään lisää veroja, jos tätä isoa linjaa katsotaan. Voi olla tietysti, että se toimii vuoden, voi olla, että se toimii ehkä kaksi, mutta kun me tiedämme, että meillä on talkoot edessä, niin jos näkymä kehyskaudelle ja pitkälle tähtäimelle on se, että me jatkamme nimenomaan veronkorotusten tiellä perussuomalaisten linjalla, niin voi olla, että siinä jossain vaiheessa tulee semmoinen piste, että työllisyys alkaa niin paljon kärsiä, että se ei enää tuota. Se ei sille suomalaiselle duunarille, joka tekee niitä maailman parhaita tuotteita, ole hyvä.

Iloista on ollut myös huomata opposition tuki perusturvan korotuksille. On ollut ilo huomata, että vaalilupauksista tai vaaliohjelmista huolimatta myös keskusta ja perussuomalaiset ovat tulleet kannattamaan perusturvan nostoa, erityisesti tietysti tämän työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta, koska todellisuus on se, että tämä hallitus parantaa perusturvaa enemmän kuin oppositio vaaleissa vaati. Tämä koskee perussuomalaisia mutta erityisesti keskustaa, joka nyt sitten tässä asiassa, voisi sanoa, vähän peesaa hallitusta ja laittaa vähän paremmaksi, mitä tulee äitiyspäivärahoihin. Todellisuus on se, että kun on niukasti jaettavaa, niin pitää kohdentaa sinne, missä kaikkein suurin tarve on. Kun tiedämme, että työttömille ei koko 2000-luvun aikana tullut mitään keskustavetoisissa hallituksissa, niin nyt oli sen aika.

Toki on niin, että tässä yhteiskunnassa on aina joitain ryhmiä, jotka jäävät ilman, mutta kaikki tiedämme, että jos emme mitään tee, meitä kohtaa Kreikan tie, ja sitä me emme halua. Historiallista tässä on nyt se, että kun joudutaan tekemään ikäviä leikkauksia ja ikäviä veronkorotuksia, niin samaan aikaan parannetaan perusturvaa. Tämmöinen köyhien vastakkainasettelu ja heidän vastakkain juoksuttamisensa, mitä tässäkin keskustelussa erityisesti keskustan osalta on nähty, ei ole hedelmällistä alkuunkaan.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro alkoi sillä, kun edustaja Tiilikainen tuomitsi, että velkarahalla tehdään veronkevennyksiä ja että otettu velka on vain siirrettyä veroa. Kyllä täytyy sanoa, että tässä pata kattilaa soimaa, jos katsotaan, mitä viime kaudella tapahtui: 9 miljardin veronkevennykset kumulatiivisesti, 8 miljardin alijäämä. Tässä suhteessa kyllä linja on nopeasti muuttunut.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, mitä tulee rikkaiden lamatalkoisiin, että saadaan björnwahlroosit maksamaan veroa, kun nyt nähdään, että tuloerot erityisesti siellä ylimmässä luokassa ovat taas lähteneet kasvuun eli meille on tullut enemmän rikkaita ja se on näitä tuloeroja reväyttänyt, niin tutkijatkin ovat todenneet, että nyt tämä kasvu johtuu lähes pääosin pääomatuloista. Tässä suhteessa nyt nimenomaan tämä pääomaveron korotus ja vielä ennen kaikkea sen progressiiviseksi tekeminen eli se ylempi veroluokka suurimmille pääomatuloille on juurikin sitä tehokasta politiikkaa, jolla saadaan tuloeroja tasattua. Mutta tietenkään tässäkään valtio ei aina markkinoiden perässä pysy, ja tässäkin suhteessa se tehdään, mitä voidaan. Kuten olemme saaneet kuulla, niin mitä tulee valtion budjetin muutoksiin, jos niitä katsotaan, niin ne implisiittisesti pienentävät tuloeroja.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä tänään olemme kuulleet niin pääministerin, valtiovarainministerin kuin monen kansanedustajankin suusta voimakasta arvostelua perussuomalaisten varjobudjettia kohtaan. Itse pitkäaikaisena yrittäjänä pidän erityisesti aiheettomana, että arvostellaan meidän vaihtoehtobudjetissamme olevaa myönteistä linjaa yritystoimintaan kohtaan. Meidän mielestämme yrittäjyys ja yritysten menestyminen on tämän yhteiskunnan kivijalka. Jos yrityksillä menee hyvin, koko yhteiskunnalla menee hyvin. Jos taas yrityksillä menee huonosti, koko yhteiskunta on silloin vaikeuksissa. Tämä on hyvin helposti ymmärrettävä tosiasia, mutta silti se tahtoo liian usein unohtua ja varsinkin puoluekentän vasemmalla laidalla.

Perussuomalaisten mielestä suomalainen yhteiskunta rakentuu suomalaisen työn ja suomalaisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan varaan. Niiden toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta, ei vain hetkellisesti, vaan pitkäjänteisesti.

Perussuomalaisten mielestä Suomen innovaatiopolitiikan pitäisi tukea nykyistä paremmin innovatiivisia kasvuyrityksiä sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja kehitysinvestointien kohdemaana. Suomen nykyinen suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on liian monimutkainen ja tehoton. Järjestelmän suurimmat hyödynsaajat ovat suuryrityksiä, jotka saavat helposti rahoitusta muutoinkin. Lisäksi nykyiset yritystuet ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituksiin. Niitä osaavat parhaiten hyödyntää isot ja vahvat yritykset, kun taas pk-yritykset jäävät turhan usein tukien ulkopuolelle.

Tarvitsemme uusia toimenpiteitä, joilla maamme talouden kasvupohjaa muutetaan nykyistä laaja-alaisemmaksi. Suomen nousu 1990-luvun lamasta osoitti, että uuden kasvun siemenet ovat osaamisen ja uudistumiskyvyn määrätietoisessa vahvistamisessa. Talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta on keskeistä, että innovaatiojärjestelmän avulla kyetään houkuttelemaan t&k-toiminnan piiriin nykyistä selvästi enemmän pk-yrityksiä.

Arvoisa puhemies! Näistä syistä perussuomalaiset vaativat Suomen nykyisen yritystukijärjestelmän osittaista korvaamista t&k-verotuella. Suurimmalla osalla OECD-maita on jo verojärjestelmässään t&k-toimintaa tukevia toimia ja niiden tulokset ovat olleet poikkeuksetta myönteisiä. Jäljelle jäävät yritystuet tulisi uudelleenkohdentaa, erityisesti pk-yritysten tuotekehityksen ja kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Omassa varjobudjetissa perussuomalaiset ehdottavat t&k-toiminnan kannustinjärjestelmän perustaksi hieman muunneltua Hollannin WBSO-järjestelmää, joka keskittyy t&k-toiminnan työvoimakustannuksiin. Siksi se kannustaa etenkin työllistävään yrittäjyyteen. Me ehdotamme, että valtio hyvittäisi 50 prosenttia t&k-toiminnan palkkakustannuksiin kohdistuvista veroista ja sosiaaliturvamaksuista 150 000 euroon saakka. Uusien yritysten osalta hyvitys olisi 62 prosenttia. Rajan ylittävän osuuden osalta hyvitys on kaikkien yritysten osalta 18 prosenttia, ja vähennyksiin oikeuttavien t&k-palkkakulujen katto olisi kaikille yrityksille 5 miljoonaa euroa. Verotuki kohdistuisi siten suoraan yrityksille, ja tutkitusti tällaisen tuen on havaittu lisäävän eniten juuri pienten yritysten t&k-investointeja. Perussuomalaiset ehdottavat, että järjestelmä otetaan käyttöön aluksi määräaikaisena ja samalla luodaan seurantajärjestelmä tuen vaikutusten arvioimiseksi. Esitämme valtion verotuloista vähennettäväksi 150 miljoonaa euroa, joka summa koostuu t&k-verotuen aiheuttamasta verotulojen vähennyksestä. Samalla esitämme 100 miljoonan euron vähennystä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen osoitetusta määrärahasta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset arvostavat suomalaista työtä ja suomalaista yrittämistä. Mielestämme yhteisöveron lasku yhdellä prosenttiyksiköllä ei ole kovinkaan tehokas toimenpide. Siksi ehdotamme sen perumista ja sen tilalle tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista uusien, vuonna 2012 aloitettavien investointien osalta. Poisto-oikeuksien määräaikainen korotus kannustaisi yrityksiä investoimaan myös ensi vuonna, jolloin edessä oleva laskusuhdanne tai jopa lama tasoittuisi. Esitämme, että verotuloista vähennetään 100 miljoonaa euroa, joka summa muodostuu kaksinkertaistuvien poistojen vaikutuksesta. Samalla verotuloihin voidaan lisätä 194 miljoonaa euroa yhteisöverokannan ennallaan pitämisestä.

Arvoisa puhemies! Nykyiset rahoitustavat ovat puutteellisia varsinkin alkuvaiheen kasvuyrityksille. Siksi esitämme 35 miljoonan euron määrärahaa pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Hallitus suunnittelee myös parturi-kampaamojen, suutareiden, pienkorjaamojen alennetun alv-kannan poistamista. Perussuomalaiset jatkaisivat alv-helpotuksia, sillä se kannustaa terveeseen yrittäjyyteen ja auttaa vyötään kiristäviä pienyrittäjiä selviytymään edessä olevien vaikeiden aikojen yli.

Hallitus suunnittelee myös lehtien tilausmaksuihin 9 prosentin arvonlisäveroa. Suunnitelman tultua julki käynnistyivät — tällä hetkellä noin 40 lehtitalossa — neuvottelut henkilökunnan vähentämiseksi. On puhuttu jopa 2 000 työpaikan häviämisestä. Näin ollen hallitus ampuu tässä asiassa omaan nilkkaansa.

Arvoisa puhemies! Kuten edellä kertomani osoittaa, on olemassa myös vaihtoehtoisia tapoja edistää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. Perussuomalaisten esittämä vaihtoehto tuottaisi koko yhteiskunnan kannalta paremman lopputuleman.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Minä ajattelen niin, että meidän pitää kansanedustajina säätää sellaisia lakeja ja käyttää valtion varoja siten, että tehdyillä päätöksillä olisi mahdollisimman laaja kansalaisten kannatus. Varjobudjetissa ehdotamme, että kehitysapumäärärahoista on leikattava 250 miljoonaa euroa ja vähennettävä reilusti lähialuetukia ja muun muassa selvitettävä pakkoruotsin lopettamisesta kertyvät säästöt. Esitämme myös maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia.

Mielestäni kaikenlaiselle turvapaikkaturismille olisikin vihdoin saatava täysi stoppi. Suomalainen veronmaksaja ei takuuvarmasti halua elätikseen monituhantisia elintasopakolaislaumoja. Sellainen maahanmuutto, josta ei ole meille yhtään mitään hyötyä vaan joka on päinvastoin hirvittävän kallista ja jopa haitallista, olisi tyystin lopetettava. Kertyvät säästöt olisivat useita satoja miljoonia euroja ja ajan oloon kaikkine kerrannaisvaikutuksineen mahdollisesti jopa miljardiluokkaa. Siinä olisi Suomelle suuntaa.

Monien Euroopan maiden johtajat — Merkel, Cameron ja Sarkozy muun muassa — ovat todenneet, että monikulttuurisuuskokeilu on surkeasti heidän maissaan epäonnistunut. Ei pidä meidänkään umpisokeasti kuvitella, että se täällä voisi jotenkin onnistua. Ei se onnistu vaan pelkästään synnyttää rahanmenoa ja vakavia ongelmia ja haitallisia jännitteitä yhteiskuntaan. Ruotsikin on jo aika syvällä suossa.

On hyvä toimia humaanisti, mutta ihmisiä olisi autettava siellä, missä he ovat, ja sen mukaan kuin meillä on varaa. Tämmöinen uusimuotoinen monikulttuurisuus ei vaan toimi. Yhteiskunnassa ei kerta kaikkiaan voida toimia rinnakkaisilla pelisäännöillä. Myös tulokkaiden on sopeuduttava länsimaailmaan ja opittava elämään maan tavalla omista traditioistaan ja uskomuksistaan riippumatta. Ja tämähän on siis myös todella suuren luokan rahakysymys. Hallitusta asia ei kuitenkaan näytä liiemmin kiinnostavan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten arvot ovat kohdallaan. Me puolustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja sananvapautta. Me kannatamme suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta. Mutta koko maailmaa ei pieni Suomi pysty mitenkään pelastamaan. Ministeri Hautala oli täällä huolissaan koko maailman köyhistä, mutta mielestäni meidän olisi pidettävä huolta ensisijaisesti omista kansalaisistamme. Ja jos puhutaan, että leikkauksia on tehtävä kaikilla alueilla, leikattakoon sitten myös kehitysavusta. Tehokkain ja monista syistä kannatettavin pitkän tähtäimen säästökohde olisi kuitenkin liiallisen maahanmuuton torppaaminen. Monien kyselytutkimusten mukaan sillä olisi myös selkeä kansalaisten kannatus.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Miten edistämme yrittäjyyttä? Muun muassa tutkimus- ja kehitysverotuen avulla eli tukemalla innovatiivisia kasvuyrityksiä, kannustamalla työllistävään yrittäjyyteen, isänmaallisten yritysten verotuella ja alkuvaiheen kasvuyritysten rahoituksen tukemisella.

Miten edistämme työllisyyttä? Muun muassa työvaltaisten alojen alv-kannan alennettuna pitämisen avulla, painetun median aseman turvaamisella — eli "ei" alv-korotuksille — liikenteen polttoaineverotuksen korotuksen perumisella ja mestari—kisälli-toimintamallin avulla.

Miten edistämme sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Muun muassa Wahlroos-veron avulla, omaishoidon tuen laatua ja tasoa parantamalla ja lasten ja nuorten mielenterveyteen panostamalla.

Olemme saaneet tänään kritiikkiä osaksemme budjetistamme. Kestämme sen kuin perussuomalaiset. Haluamme uutta työtä Suomeen ja puolustamme olemassa olevia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Vientiteollisuus on jatkuvasti viestittänyt, että emme itse tekisi sellaisia päätöksiä, joilla vauhditamme työpaikkojen siirtymistä ulkomaille. Silti näin on käynyt jatkuvasti. Eivätkä Euroopan unionin kautta tulevat, usein aivan epärealistiset direktiivit auta asiaa, päinvastoin.

STTK ja Akava ovat viestittäneet hallituksen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin varattujen rahojen olevan riittämättömiä. Tavoitteeseen nostaa työttömien aktivointiaste 30 prosenttiin ei näillä nyt tarjotuilla 481 miljoonalla eurolla päästä.

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona voidaan todeta, että ei ole olemassa oikeaa tai väärää vaihtoehtoa budjetiksi, on vain erilaisia vaihtoehtoja. Meidän vaihtoehtomme on nyt esitelty, ja me perussuomalaiset puolustamme valintojamme.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Sopinee, jos 2 minuuttia kestää, puhua täältä paikalta?

Edustaja Lindtmanille, kun puhuit tuossa noista painotuksista, että hallituksen painotuksessa verotuksen osuus on noin 1 miljardi ja leikkausten 1 miljardi: Täytyy muistaa siinä, että näistä hallituksen nettoleikkauksista kohdistuu noin 448 miljoonaa euroa leikkauksiin kunnilta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnat joutuvat sitten korottamaan veroprosenttiaan, eli veroluonteisia juttuja on kuitenkin se puolitoista miljardia ja leikkauksia käytännössä 500 miljoonaa — sama suhde suurin piirtein kuin perussuomalaisilla. Olennainen ero on kuitenkin siinä, että me olemme pystyneet torjumaan omassa varjobudjettiesityksessämme nämä hallituksen leikkaukset, jotka pääasiassa kohdistuvat nimenomaan just sosiaaliturvaan ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Tämä on se juttu.

Hyvää teillä on tietysti hallituksen budjetissa tämä työmarkkinatuen korotus ja yhteiskuntatakuu nuorille. Mutta me olemme pistäneet siinäkin asiassa pikkuisen paremmaksi: yhteiskuntatakuu koskee myös yli 50-vuotiaita irtisanottuja, työttömäksi jääneitä ihmisiä.

Nämä leikkaukset kohdistuvat meillä nyt semmoiseen kohteeseen, että niitä ei leikata tavallisilta suomalaisilta ihmisiltä, niin kuin hallitus tekee, ja tämä on, minä näkisin, suurin ero meidän budjeteissamme.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että me nostamme veroja. No, onhan se niin: me teemme niistä mieluummin progressiivisia, päinvastoin kuin hallitus, joka haluaa suosia tasaveroja. Eli meidän verotuskeinomme ovat vaan mielestämme parempia ja oikeudenmukaisempia.

Samoin te olette hallituksen suunnalta viestittäneet, että te pyritte tuloerojen vähentämiseen ja tämä jo mukamas näkyy. Juu, kyllä, kun pörssikurssit sukeltavat alaspäin niin että tutisee, ja kun teidän EU-politiikkanne antaa siihen vielä kivan leiman, niin siitähän se tuloerojen kapeneminen on johtunut.

Räikein syytös on kuitenkin edelleen yrittäjyyden kohdalla. Me tuemme yrittäjiä; meidän keinomme vaan ovat erilaisia. Tuntuu, ettette te ole lukeneet kunnolla meidän vaihtoehtoista budjettiamme, hyvää ja suomalaisille parempaa vaihtoehtobudjettiamme. Tiedän ja luotan siihen, että Suomen yrittäjät osaavat lukea ja he kyllä näkevät tämän sumutuksen läpi.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun siinä tuli pari kysymystä, niin ajattelin, että tulen tämän 5 minuuttia käyttämään puhujakorokkeelle, kun on muutakin asiaa.

Ensinnäkin, edustaja Turunen, en ymmärrä, mitä tarkoitatte sosiaaliturvaleikkauksilla. Ei hallitus leikkaa sosiaaliturvaa, se parantaa sitä. Se parantaa sosiaaliturvaa enemmän kuin perussuomalaiset vaaleissa vaativat. Työmarkkinatuki nousee, peruspäiväraha nousee enemmän, ja kun siihen yhdistetään vielä toimeentulotuen perusosan korotus, asumistuen jne., nämä kaikki yhdessä ovat enemmän kuin perussuomalaisilla.

Mitä tulee kuntatalouteen, niin on totta, että kun meillä on keskustan jättämä 8 miljardin alijäämä, niin totta kai tässä ollaan vereslihalla. Ja kun kuntatalous on julkisesta taloudesta suurin piirtein puolet, niin jos on todella sellainen malli, että ajatellaan, että tämä toinen puolikas ei osallistu näihin talkoisiin, jotka ilmeisesti vain pahenevat ensi vuonna, niin se on tietysti yksi näkymä, mutta se tarkoittaa sitä, että sitten verotaakkaa pitää aika tavalla lisätä. Jos sitä lisätään, niin kyllä jossain vaiheessa tulee piste vastaan, jolloin se yrittäjäkin ryhtyy kyselemään, missä tulee raja vastaan.

Mitä tulee tähän yhteiskuntatakuuseen, on totta, että hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun. Te esitätte jatkokoulutusmallia yli 6 kuukautta työttömänä olleille. Hallitus toteuttaa alle 25-vuotiaille yhteiskuntatakuun 3 kuukauden kuluessa. (Ari Jalonen: Ja vähennätte koulutuspaikkoja!) On totta, että tästä 60 miljoonasta 17 käytetään tällä hetkellä niin, että koulutustakuu toteutuu, ja vielä niin, että siellä, missä sitä tarvitaan. Mutta ensi vuosi valmistellaan, 2013 voimaan. Kovin epäilen ja pohdin, olisiko samantyyppinen takuu mahdollista toteuttaa yli 50-vuotiaille 35 miljoonalla eurolla, kun katsomme, mikä on prosentti. Kun tiedän esimerkiksi omasta kunnastani Vantaalta niitä, jotka ovat olleet työmarkkinatuella yli 500 päivää, 2 000—2 500 päivää, niin kyllä siellä semmoisia toimenpiteitä tarvitaan, että 35 miljoonaa saattaa loppua aika paljon kesken. Mutta ehkä tästäkin keskustelua voidaan jatkaa.

Vielä mitä tulee tähän verotukseen, niin, edustaja Jalonen, kyse on nimenomaan siitä, mikä hallituksen budjettiesityksen muutosten vaikutus on tuloeroihin, ja ne ovat kiistatta pienentyneet. Silloin kun mennään ylös taloudessa, tuloerot tuppaavat kasvamaan, ja silloin kun mennään alas, ne tuppaavat pienentymään, mutta kukaan ei ole väittänyt, että kokonaisuudessa kyse on nyt hallituksen esityksen muutoksista. Ja sitten kun ajatellaan näitä Wahlroos-veroja ja muita, niin pääomatulot ovat nimenomaan niitä, jotka siellä yläpäässä lisäävät tuloeroja, ja siihen tässä nyt tartutaan.

Pari asiaa vielä.

Ensinnäkin, kun täällä on paljon näitä energiaveroja kritisoitu, sähköveroa jopa keskustan taholta, niin kannattaa muistaa, että itse asiassa tässä keskustelussa osa keskustalaisista kritisoi omia päätöksiään. Keskustan johdolla korotettiin sähköveroa vuoden 2008 alusta 18,8 prosentilla ja vuoden 2011 alusta 94 prosentilla. No, kevyen polttoöljyn veroa korotettiin 23 prosenttia jo vuoden 2008 alusta — hallituksen esitys 61/2007 — ja vuoden 2011 alusta 84 prosenttia — hallituksen esitys 147. Ja siellä oli myös bensiiniveroa ja dieselöljyveroa, eli tässäkin suhteessa suurimman hallituspuolueen ja pienimmän oppositiopuolueen väliin tässä maassa mahtuu yhdet asiat. Ne ovat nimittäin ilmeisesti vaalit.

Vielä todella näistä laskelmista: Kyllä tämä perussuomalaistenkin vaihtoehto nyt joiltakin osin perustuu vähän toiveisiin, esimerkiksi tämä Suomen Pankin tuloutus. 250 miljoonaa oli mahdollinen kovimpina talouskasvun huippuvuosina, jolloin sitä ylijäämää sinne kertyi. Silloin oli mahdollista tulouttaa 250 miljoonaa, mutta tälläkään hetkellä lain mukaan se ei ole mahdollista, kun me tiedämme, että me vain puolet siitä kertyneestä ylijäämästä voimme tulouttaa. Ja on monta muuta asiaa, joita siellä pyöritetään.

Totean vielä, että vaalilupauksista kannattaa pitää kiinni ja monesti niitä saa toteutettua hallituksesta. Nuorisotakuu, pääomaveron korotus, vanhuspalvelulaki, opintotuen indeksiin sitominen, jonka osalta toki olisi kiva, jos voisimme toteuttaa sen aikaisemmin, mutta opiskelijan euromäärän kannalta nyt oleellista on, että se saadaan indeksiin sidottua, koska se vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Eli on vakuuksia, on perusturvaa. Toivoisin, että hallitus yhtä asiaa vielä pohtisi, ja se olisi nimenomaan nämä sotaveteraanien kuntoutusrahat, ja todella toivon, että siihen yli hallitus- ja oppositiorajojen vielä puututtaisiin.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on julistanut vastustavansa syrjäytymistä ja tekevänsä kaikkensa sen ehkäisemiseksi. Minä haluaisin tietää, miten tätä tavoitetta tukee se, että opetusministeri Gustafssonin pöydällä on asetusluonnos, jossa esitetään yhdistettäväksi nuorisopsykiatria ja lastenpsykiatria Suomessa. Kaikki alan asiantuntijat vastustavat tätä hanketta jyrkästi. Heitä vain ei ole asetusvalmistelussa lainkaan kuultu, tämä on yliopiston dekaanien idea. Yhdistäminen murentaisi ja heikentäisi ratkaisevasti nuorten mielenterveyspalveluja tässä maassa. Nuoria lääkäreitä ei myöskään helposti saisi jatkossa erikoistumaan näin laajalle alueelle, jolla pitäisi hallita siis 0—22-vuotiaiden palvelut. Nuorten ja lasten psykiatriset ongelmat ovat luonnollisesti erilaisia. Eli tässä ajatuksessa ei ole mitään järkeä. 10 prosenttia nuoristamme tarvitsee tälläkin hetkellä psykiatrista hoitoa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Kun edelleen käydään tätä keskustelua Lindtmanin kanssa, niin kyllähän se niin on, että jos kunnilta leikataan 448 miljoonaa euroa, niin se vaikuttaa niihin peruspalveluihin, mitä ihmiset kunnista saavat. Tai toinen vaihtoehto on, että ne menevät suoraan kunnallisveroihin. Kyllä se vaan näin on.

Mitä sitten Suomen Pankin voittovaroihin tulee, niin niillä tiedoilla, mitkä nyt tällä hetkellä ovat, voittovaroja on — ja näinhän täällä ovat hallituspuolueet monta kertaa sanoneet, että Suomihan vaan hyötyy, kun on lainannut rahaa Eurooppaan, että siellä on nyt korkotuloja — ja kyllä näitä Suomen Pankin varoja mieluummin pitää käyttää suomalaisten veronmaksajien eduksi ja suomalaisten palvelujen tuottamiseen kuin ranskalaisten ja saksalaisten pankkien tukemiseen.

Mikä tulee olemaan yritystoiminnan uhkana Suomessa? Kyllä minä pitäisin sinä nöyristelevää EU-politiikkaa, mitä Suomessa harjoitetaan. Siellä on rikkidirektiiviä ja kaikennäköistä energiadirektiiviä ja muita, joita ajetaan sumeilematta kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivit on luotu kuitenkin lähinnä etelä- ja keskieurooppalaisten toimintamallien pohjalta, jotka eivät tänne Suomeen sovi ja aiheuttavat sen, että Suomi joutuu vaikeaan kilpailuasemaan verrattuna muihin maihin. Tämä politiikka on semmoista, että sitä jatkamalla vientiyritykset lähtevät kyllä Suomesta.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka olemme kyllä tismalleen samaa mieltä edustaja Turusen kanssa tästä rikkidirektiivin haitallisuudesta — riippuen sitten tarkalleen ottaen sisällöstä ja toteutuksesta — ja myös tietyiltä osin energiaveroista ja vaikka tässä ovat nyt opposition vaihtoehtobudjetit käsittelyssä, niin suostun silti vastaamaan rikkidirektiivin osalta, että en ota kyllä pennin latia siitä sosialidemokraattien niskaan, koska kaikki tiedämme, että keskustalainen ympäristöministeri ja keskustalainen liikenneministeri olivat silloin ruorissa, kun viimeisenä yönä Imossa se päätös tehtiin, joka nyt saattaa koitua osin tämän suomalaisenkin työllisyyden turmioksi.

Mutta sitten vielä, mitä tulee, edustaja Turunen, Suomen Pankin tuloutuksiin, niin on todella niin, että me emme pysty kaikkea sitä varantoa tulouttamaan — ihan jo lain mukaan vain tietyn osan, puolet — ja kysymys on siitä, että tarvitsemme korkotuloja sitten niin paljon, että saamme ne puolet tuloutettua. Ja 250 miljoonaa on ollut mahdollista tulouttaa vain talouskasvun huippuvuosina, jolloin myös korkotaso oli korkea, jolloin Suomen Pankkiin kertyi niitä ylijäämiä. Ei ole kysymys siitä, että näitä käytettäisiin sinällään ranskalaisten tai muiden hyväksi, vaan kyse on vaan siitä vakavaraisuudesta, joka Suomen Pankissa on. Aika vakava asia on kyllä se, jos lähdetään yhden vuoden budjetin tai varjobudjetinkaan tilkkeeksi tämmöisiä keinoja käyttämään. Tämä on kyllä uutta poliittisessa kulttuurissa Suomessa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on uudistaa terveydenhuollon rakenteita, ja se työ on vasta alussa. Rakenteisiin joudutaan puuttumaan sen takia, että pystyttäisiin nimenomaan keskittymään palveluihin. Pidän tärkeänä sitä, että myös psykiatrisiin palveluihin kiinnitetään huomiota. Valitettavaa tällä hetkellä on se, että palveluiden saanti on ollut heikkoa. Nimenomaan esimerkiksi kaksoisdiagnoosipotilaat myös lasten ja nuorten psykiatriassa, erityisesti tietenkin nuorten psykiatriassa, joutuvat hakemaan paikkaansa oikeiden palveluiden piirissä. Sen vuoksi on tärkeää, että me pystymme nimenomaan selvittämään parhaita mahdollisia palvelujärjestelmiä, vaikka sitten joutuisimme puuttumaan näihin rakenteisiin.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt vertailtu hallituksen budjettia ja opposition vaihtoehtobudjetteja toisiinsa. Hallitus on toistuvasti sanonut sitä, että oppositio velkaannuttaa yhtä paljon Suomea kuin he itse tekevät. Tämä ei aivan täysin pidä paikkaansa perussuomalaisten osalta. Nimittäin te ette ota huomioon sitä suurta asiaa, minkä takia me emme ole hallituksessa: me emme ota lisää lainarahaa antaaksemme rahaa pois ja ulos. Se kasvattaa teidän budjettinne alijäämää. Meillä tätä ei ole.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Se, että meillä on erikseen kehitetty lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian palveluita, on koko EU:ssa erikoista. Me olemme päässeet hyvin pitkälle siinä, että näitä palveluita on voitu tällä tavalla erikseen kehittää. Yhteistyötä toki täytyy tehdä, mutta tässä tapauksessa ei näitten kahden erikoisalan yhdistämistä, kun kysymyksessä ovat kuitenkin lapset ja nuoret, joilla on hyvin erilaisia ongelmia ja pulmia. Nuoruusiässä on kaksinkertainen määrä mielenterveyden ongelmia verrattuna esimerkiksi lapsuusiän ongelmiin. Kaikki asiantuntijat pitävät tätä erittäin isona takapakkina. Me menemme taaksepäin nyt sitten 20 vuotta siinä, jos me lyömme yhteen kaksi erittäin olennaista erikoisalaa. Minä muistutan nyt siitä, että koko ajan meillä nämä häiriöt, erilaiset ongelmat, nuoruusiässä lisääntyvät. Me tarvitsemme matalan kynnyksen palveluita, joita on ryhdytty kehittämään näitten psykiatristen laitospaikkojen lisäksi, me tarvitsemme kehittämistä, mutta tämä on taaksepäin menoa. Minä vastustan ainakin loppuun saakka tätä asiaa jyrkästi, koska tästä tulee vain huono tulos.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! En halua enää pitkittää tätä, mutta ehkä tämä on suotavaa, koska olen tämän 6 tuntia tässä istunut ja kuunnellut.

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut ihan hyvä ensimmäinen keskustelu. Mutta kun ajatellaan tuota keltaista kirjaa, siellä on runsaat 50 miljardia tämä kokonaisbudjetti, niin eivät oppositiossa olevat henkilöt ja kansanedustajat voi millään sillä lailla saada aikaan yksityiskohtaista esitystä siitä kaikesta, mitä nuo toistakymmentä eri hallinnonalaa eli ministeriön pääluokat sisältävät. Meillä on henkilökuntaa muutama, ja tiedätte varsin hyvin, että ministereillä joka ministe- riössä on valtavasti henkilöstöä. Monta asiaa on tietysti jäänyt meidänkin varjobudjetistamme pois, mutta semmoiset suuntaa-antavat ohjelmat ainakin me olemme tässä tuoneet ja ihan mielellään katsomme, mitä sitten jouluun mennessä tehdään, kun erilaisia hallituksen esityksiä tehdään.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Täällä on todella vähän ollut näitä hallituksen edustajia tänä iltana paikalla keskustelemassa budjetista, ja haluaisinkin nyt kiittää edustaja Salosta ja edustaja Lindtmania, että ovat vaivautuneet keskustelemaan täällä. Kiitoksia!

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Kernaasti otan kiitokset vastaan, ja kyllä täytyy myös oppositiota kiittää hyvin valmistelluista vaihtoehtobudjeteista.

Oikeastaan otin alun perin puheenvuoron kuultuani edustaja Mäkipään puheenvuoron. Minä kyllä tuen lämpimästi sitä kehitystä, että täällä eduskunnassa vahvistetaan oppositiopuolueiden mahdollisuuksia paneutua budjettiin, tehdä omia vaihtoehtoja, esimerkiksi tietopalvelujen osalta. Käsittääkseni sinne on nyt jo palkattu yksi ekonomisti, jonka kanssa näitä voi käydä läpi — esimerkiksi Ruotsissa on parlamentissa paljon, paljon paremmat vaihtoehdot käydä näitä läpi. Tässä suhteessa se varmasti parantaa sitä tasoa, joka täällä keskustelussa on. Mutta kun edustaja Mäkipää otti esille tämän koko budjetin, hieman reilu 50 miljardia, niin niin kuin sanottu, ehkä tämän keskustelun yhteenveto on se, että erot kuitenkin täällä kansallisessa parlamentissa ovat, isoa linjaa jos katsoo, suhteellisen pienet. Ehkä tämä keskustelu osaltaan luo vakautta ja luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Siitä kiitos kuuluu tietysti oppositiolle ja hallitukselle.