Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 109 laiksi Puolustusvoimien ravitsemispalveluitten yhtiöittämisestä on aika lailla mielenkiintoinen. Tässähän valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Puolustusvoimien hallinnassa olevaa ravitsemispalvelujen tuottamiseen liittyvää omaisuutta ja toimintaa perustettavalle osakeyhtiölle, ja samassa siinä liikkuu sitten myöskin tämä työntekijäjoukko, ja oleellinen kysymyshän tässä on, millä ehdoilla.

Taustalla tässä on se, että Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus aloitti toimintansa 1. päivä tammikuuta 2006, ja silloin kaikki ravitsemispalvelut koottiin samaan organisaatioon. Tämä hallituksen esitys on sille loogista jatkoa, mutta täällä hallituksen esityksen perustelussa todetaan, että toiminnan kehittäminen, erityisesti keskittäminen, on mahdollistanut Puolustusvoimien ravitsemispalvelutuotannon merkittävän tehostamisen ja laadun parantamisen asiakastyytyväisyyden säilyessä korkeana. Todetaan, että hyvin on mennyt, mutta samalla kirjoitetaan, että toimintaa tulee kuitenkin kehittää edelleen, jos halutaan turvata nykyinen kustannustehokas palvelu muuttuvassa toimintaympäristössä. Elikkä sen jälkeen, kun kehutaan, miten hyvin kaikki on mennyt, todetaan, että täytyy tehdä oleellisia muutoksia. Se, mikä tässä eniten mietityttää, askarruttaa, on se, mikä on tämän ruokahuollon työntekijöitten asema ja kuinka heitä kohdellaan.

Arvoisa puhemies! 3. päivä marraskuuta uutisoitiin, että valtioneuvoston enemmistö hyväksyi Puolustusvoimien Ruokahuollon palkka-alen, ja tästähän kiistatta on kyse. Tähän uutiseen ja päätökseen JHL:n neuvottelupäällikkö otti kantaa, piti päätöstä tyrmistyttävänä ja toteaa: "Olemme todella pettyneitä siihen, että hallituksen enemmistöllä ei ollut rohkeutta estää palkka-alea." Ruokahuollon työntekijäthän ovat pienipalkkaisia naisia. Edelleen neuvottelupäällikkö toteaa: "Tällainen palkka-ale ja työehtojen heikentäminen on vastoin hallitusohjelman lupausta arvostavasta henkilöstöpolitiikasta." Ja sitä se todella on. Se potkaisee nilkkaan myös samapalkkaisuusohjelmaa, johon hallitus on sitoutunut. Naisvaltaisen toiminnan yhtiöittämisessä eivät näköjään päde samat säännöt kuin miesvaltaisen, ja tämä on valitettavasti totta.

Olen itse toiminut kahdeksan vuotta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja voin kyllä sanoa sen, että jos näin rajut leikkaukset koskisivat laajempaa tai vaikka saman kokoista miesvaltaista työntekijäporukkaa, niin silloin uhattaisiin jo yleislakolla, joka tapauksessa hyvin vakavilla toimilla, tämän palkka-alen estämiseksi, mutta ilmeisesti on niin, että vieläkin suomalaisilla työmarkkinoilla, vaikka on tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaa, naisia kohdellaan myöskin julkisen vallan taholta eri lailla kuin miehiä. Ja se on tässä kaikkein ikävintä. Totta kai se kirpaisee, olipa mies tai nainen, jos palkkaa ja työsuhteen ehtoja poljetaan, aivan samalla tapaa se kirpaisee, oli mies tai nainen, mutta tässä on leimallisesti hyvin vahvasti naisvaltainen kohderyhmä kyseessä.

Tähän JHL:n listaan on kyllä koottu hyvin se, mistä on kyse. Ensinnäkin palkat alenevat vanhoilla työntekijöillä neljän vuoden kuluttua 200 euroa kuukaudessa ja uusilla heti. Vuosilomat lyhenevät, niiden vaikutus on 6 prosenttia vuodessa, ja lyhyemmän jakson työajan hyöty katoaa pidempien tasoitusjaksojen vuoksi olemattomiin. Työaikakorvaukset alenevat, sen vaikutus on 8 prosenttia vuodessa. Sairausajan palkka, niiden vaikutus ja muiden tekijöitten vaikutus on vähintään 2 prosenttia. Kun tämän ynnää yhteen, niin ale yhteensä vanhoilla työntekijöillä on 3 500 euroa vuodessa ja uusilla työntekijöillä liki 6 000 euroa vuodessa. Eli järkyttävää kohtelua, jos tämä toteutuu.

Arvoisa puhemies! JHL:llä oli esitys myös siitä, kuinka työehdot pitäisi järjestää Leijona Catering Oy:ssä. He esittävät, että tämä muutos voi kyllä tulla voimaan 1.1.2012, mutta yhtiön tulisi solmia normaalisitova työehtosopimus pohjana valtion työehdot ja valtion yleinen työehtosopimus täydennettynä yrityskohtaisella työehtosopimuksella. Mallina voisi olla sellainen toimintatapa kuin on ollut Destiassa, Raskoneessa, Finnferriesissä, Labtiumissa ja Meritaito Oy:ssä. Kun näissä on oleellista, että tuodaan rinnalle hyvin käyttökelpoinen malli, niin näissä edellä mainituissa yrityksissä on henkilöstö ollut työnantajan kanssa takaamassa yhtiöitten kilpailukyvyn ja työpaikat yhdessä sovitulla tavalla ja monissa asioissa on löydetty uusia tapoja menestyä kilpailussa. Se on mahdollista, jos työntekijät otetaan oleellisesti paremmin huomioon kuin tässä mallissa, mitä hallitus nyt ajaa. Ja niin kuin sanoin, niin ikävää on se, että tämä on kaikkien hallituksen tasa-arvo-ohjelmien, tasa-arvotavoitteitten vastainen ratkaisu.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus Puru on Pääesikunnan alainen hallintoyksikkö. Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Puru huolehtii kokonaisvastuullisesti Puolustusvoimien ruokapalvelujen tuottamisesta. Sen toiminta on taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokasta.

Nyt Puolustusvoimain ruokahuoltoa ollaan yhtiöittämässä. Uusi yhtiö — työnimeltään Leijona Catering Oy — toimisi valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa ja Purun henkilöstö siirtyisi tämän perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Kyse on 580:stä alan ammattilaisesta, jotka työskentelevät 25 varuskunnassa.

Hallituksen esityksessä on sen taloudellisen mielekkyyden ja henkilöstön tasa-arvon toteutumisen kannalta arveluttavia piirteitä. Asia vaatiikin perusteellisen tarkastelun valiokuntatasolla.

Arvoisa puhemies! Ainakin allekirjoittaneelle on toistaiseksi epäselvää, tuoko Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen valtiolle säästöjä. Näin on epäillyt myös Valtiontalouden tarkastusvirasto. Aluksi luvassa onkin lähinnä menoja lisäeläkkeiden, osakejärjestelyjen ja konsulttipalkkioiden muodossa.

Pohjimmiltaan tässä hankkeessa onkin kyse valtion tuottavuusohjelman aiheuttamasta tarpeesta vähentää henkilötyövuosia. Purun yhtiöittäminen vähentäisi Puolustusvoimien henkilöstöä noin 550 henkilötyövuodella.

Toisin kuin hallituksen esityksessä lukee, laki olisi toteutuessaan epäilemättä arveluttava myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta, kuten edustaja Mustajärvi totesi, sillä lain tullessa tällaisenaan voimaan henkilöstön työehtosopimukset halpenevat. Tosiasia on, että puolustusministeriö on työntekijäpuolta kuulematta päättänyt, että uusi yhtiö järjestäytyy työnantajaliittoon, jossa palkat, työaikakorvaukset ja lomamääräykset ovat huonommat kuin nykyisessä sekä muissa mahdollisissa vaihtoehdoissa. Jo ennestään matalapalkkaisten, pääasiassa naisten, ansiot pienenisivät kymmenellä, ehkä jopa kymmenillä prosenteilla.

Tällainen sopimuskeinottelu ja palkkadumppaus on paitsi hallitusohjelman vastaista myös eettisesti arveluttavaa. Onko tapaus alkusoittoa? Tuleeko tämä epätoivottava käytäntö leviämään julkisella sektorilla? Hyväksyvätkö tämän myös hallitusvastuussa olevat vasemmistopuolueet? Entä Vihreät?

Hallitusohjelmassa on luvattu henkilöstöä arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa ja toimivaa yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Hallituksen tavoitteena on myös kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15:een prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Leijona Cateringin muodostaminen ei edistä tämän tavoitteen saavuttamista, pikemminkin päinvastoin.

Halvempaa työehtosopimusta tullaan soveltamaan välittömästi uusiin työntekijöihin. Ruokahuollon naiset asetetaan kahteen kastiin, vanhoihin ja uusiin. Vanhalle henkilöstölle luvataan neljän vuoden suoja-aika.

Todellisuudessa myös vanha henkilöstö tullee kokemaan palkkaleikkaukset muun muassa vuosilomavähennyksien kautta välittömästi. Suoja-ajan päätyttyä palkat pudonnevat kilpailutuksen kautta. Työntekijöiden kannalta katsottuna tämä ei kuulosta motivoivalta.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien ruokahuollossa on olennaista, että se pystytään järjestämään sekä normaali- että poikkeusoloissa, niin kasarmi- kuin kenttäolosuhteissa. Leijona Catering mennee aikoinaan kaupaksi ulkomaiselle suuryhtiölle. Varusmiestemme muonittamisesta voi silloin vastata esimerkiksi monikansallinen Sodexo. Mikä on silloin huoltovarmuus?

Lakiehdotuksessa on kyse edellisen hallituksen kokoomuslaisen puolustusministerin jättämästä perinnöstä, jota Puolustusvoimat eivät alkuaan kannattaneet. Pääesikunnan kaksi vuotta sitten antaman lausunnon mukaan Purun yhtiöittäminen ei tuota todellisia säästöjä. Yhtiömalli sisältää käynnistämiskustannuksia usean miljoonan euron edestä. Oman toiminnan mallissa esimerkiksi tietohallintokustannukset olisivat edullisemmat, vuositasolla arviolta puoli miljoonaa. Pääesikunnan mukaan yhtiöittämisen sijaan oman toiminnan kehittämistä puoltaa nimenomaan huoltovarmuus sekä kustannusten parempi ennakointi.

Yhtiöittämisen myötä säästöjä haetaan palkkojen polkemisen jälkeen arvatenkin aikanaan myös työntekijöitä irtisanomalla. On kuitenkin todettava, että Purun henkilöstö on jo tällä hetkellä lähellä minimiä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys saa valiokunnassa kattavan tarkastelun, jossa käsitellään perusteellisesti ehdotuksen taloudellinen mielekkyys ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvon toteutuminen henkilöstöjärjestelyissä, maanpuolustukselle aivan olennaista huoltovarmuutta unohtamatta.

Lopuksi on vielä syytä todeta, että kun ruokahuollosta puhutaan, ehdotettu suomen ja englannin kieltä yhdistävä nimi Leijona Catering Oy on mauton. Kieliopillisesti parempi vaihtoehto on Leijona-ateriat Oy.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus on valtakunnallisesti toimiva, Suomen suurin julkishallinnon ravitsemuspalvelujen tuottaja. Palvelukeskus on Pääesikunnan alainen hallintoyksikkö.

Vuoden 2006 alussa toimintansa aloittaneen palvelukeskuksen muodostaa Kuopiossa sijaitseva esikunta ja 25 sen alaisuudessa toimivaa, ympäri Suomea sijaitsevaa muonituskeskusta. Palvelukeskuksen liikevaihto oli viime vuonna noin 64 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä lähes 550.

Palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena oli vahvistaa Puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, organisoida ravitsemuspalvelut entistä paremmin vastaamaan kriisiajan tarpeita sekä järjestää ravitsemuspalvelut taloudellisesti ja toiminnallisesti liiketalouden periaatteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Ihmetystäni herättää, miksi hyvin toimivaa palvelukeskusta ollaan valtion toimesta yhtiöittämässä. Onko omistajilla "ketunhäntä kainalossa" samaan tapaan kuin useilla maamme peruskunnilla, jotka ovat tehneet hyvin toimivista liikelaitoksista osakeyhtiöitä ja sen jälkeen myyneet yhtiön osakkeet yksityisille?

Vaikuttaa siltä, että istuvalla hallituksella on samankaltaiset elkeet kuin peruskunnilla, ja ihmettelen syvästi sitä, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on asian takana. Kokoomuksen ja sen myötäjuoksijoiden kantaa en sen sijaan ihmettele.

Kuten kaikki tiedämme, osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa, vaikka tämän asian valmistelun yhteydessä sitä ei ole selkeästi ilmaistu. Esityksen takana olevan istuvan hallituksen ohjelmassa puhutaan "arvostavasta henkilöstöpolitiikasta ja toimivasta yhteistyöstä henkilöstöjärjestöjen kanssa". Minusta ohjelmakohta on pelkkää sanahelinää kuten monet muutkin hallitusohjelman kohdat.

Arvoisa puhemies! Onko arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa se, että ruokahuollon työntekijöiden palkkoja alennetaan merkittävästi? Työntekijäin palkat ovat haarukassa 1 800—2 000 euroa kuukaudessa. Kuukausipalkka tulee alenemaan 200—400 euroa eli jopa 20 prosenttia.

Ehdotan, että asiasta vielä keskustellaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä eikä päädytä sen kaltaiseen lopputulemaan, jossa todetaan, että kappas vaan, yhtiön osakkeiden omistus onkin siirtynyt kansainvälisille toimijoille.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtion omistaman ruokahuoltoyhtiön toiminta aiotaan käynnistää ensi vuonna. Työntekijäpuolella ollaan asiasta suorastaan tyrmistyneitä, koska se tietää työehtojen tuntuvia huononnuksia. JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch on todennut, että "tällainen palkka-ale ja työehtojen heikentäminen on vastoin hallitusohjelman lupausta arvostavasta henkilöstöpolitiikasta. Se potkaisee nilkkaan myös samapalkkaisuusohjelmaa, johon hallitus on sitoutunut". Näin siis Karrasch.

Olen hänen kanssaan samaa mieltä, sillä työntekijäpuolen laskelmien mukaan palkat leikkaantuisivat vuositasolla jopa 3 500 euroa. Se on liian paljon. Työntekijäpuolella ihmetellään, miten yliolkaisesti omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala ja puolustusministeri Stefan Wallin suhtautuvat pienipalkkaisten naisten asemaan.

Mielestäni yhtiöittämisprosessi ja taloudellisuustavoittelu eivät saa johtaa siihen, että säästöt syntyvät työntekijöiden pussista ja selkänahasta, kun samalla henkilöstölle heikommilla palvelusuhteen ehdoilla tarjotaan palveluja kaikille mahdollisille tahoille. Tällainen ei voi olla vaikuttamatta myös työssäjaksamiseen, työterveyteen ja moniin muihin seurannaiskustannuksiin.

Edellä mainittujen seikkojen tarkemman selvittämisen vuoksi lain voimaantuloa on siirrettävä vähintään yhdellä vuodella.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muistamme sananlaskun "Joka markan säästää, kaksi menettää". Tässä puolustushallinnon ruokahuollon yhtiöittämisessä on käymässä juuri tällä tavoin. Asiaa voidaan kuvata myös sotaväen omalla sanonnalla "Keskitetty keittiö, hajautettu nälkä". On perin merkillistä, että Puolustusvoimien pitää hakea säästöjä oman rauhanaikaisen päätehtävänsä, kouluttamisen, mahdollistamiseksi vinkkeliviivaistamalla huollon rakenteita. Miksi uudistaa järjestelmä, joka toimii hyvin? Kannattaako lypsävä lehmä tappaa? Mielestäni rauhanajan organisaatioiden on palveltava niin varusmiesten, reserviläisten kuin kantahenkilökunnankin jatkuvaa kouluttautumista vaativampiin tehtäviin pahimman varalta. Ruokahuollon ja muidenkin huoltotehtävien ulkoistaminen rikkoo tätä viitekehitystä merkittävällä tavalla. Tällainen ulkoistaminen on osa uusliberalistista ajattelua, joka on tullut tuhoisana ja rappeuttavana julkiselle sektorille. Virtaviivaistamista on se, että joukko-osastojen kaikki toiminnot ja henkilöstö ovat sen komentajan ja komentajaa palvelevan esikunnan johtamia. Tällä toimenpiteellä ei tulla saamaan säästöjä vaan lisämenoja, katkeruutta ja työpahoinvointia. On käsittämätöntä, että vasemmisto hallituksessa on ollut hampaaton tämän asian osalta.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä puhun nyt vasemmistosta oppositiossa, ja sen takia minä en ole kyllä hyväksymässäkään tätä esitystä, ja haluan tarkentaa sen, kun puhutaan näistä suoja-ajoista. Hallituksen esityksessä sanotaan: "- - jollei yhtiön tuottamien palvelujen tai tuotteiden määrässä taikka sisällössä tapahdu merkittävää muutosta." On aivan varma, että tapahtuu, eli siinäkään tilanteessa tämä suoja-aika ei toimi. Eikä se toimi niissä tilanteissa, kun Puolustusvoimat tekee rakenteellisia ratkaisuja, lakkauttaa varuskuntia, varikoita; silloinkaan tämä suojalauseke ei toimi. Ja kyse on hyvin paljon iäkkäistä naisista, joista monen on sen jälkeen, kun he saavat kenkää, aivan mahdotonta löytää uutta työpaikkaa. Ja jos vähän päälle viisikymppinen menettää työnsä eikä saa uutta, niin vaikka siellä eläkkeelle olisi jotain pientä hyvää laitettu, niin se on aika pitkä aika odottaa, 10—15 vuotta, sitä työttö- mänä.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä olisi nyt hyvä hahmottaa, että kokonaisuudessaan Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen on osa tätä Puolustusvoimien suurta rakenneuudistusta, jolla sopeutetaan Puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Yhtiöittämisen avulla ruokahuollosta vastaava henkilöstö käsitellään erillään muusta Puolustusvoimien henkilöstöstä Puolustusvoimien kattavassa rakennemuutoksessa. Me kaikki tiedämme, mitkä säästöpaineet Puolustusvoimiin kohdistuvat. Ja onkin niin, että vuositasolla tällä uudistuksella saavutettava säästö on noin 7 miljoonaa euroa, joka siis tästä yhtiöittämisestä seuraa. Henkilöstöstä on sitouduttu pitämään huolta.

Lisäksi on hyvä huomata, että osana suurta kokonaisuutta, kuten ruokahuolto on nyt, ei pystytä välttämättä kehittämään toimintaa sen perusteella, mikä on ruuanvalmistuksen näkökulmasta viisainta. Kun se on omana yhtiönään, tämmöinen kehittäminen on myös paljon tarkoituksenmukaisempaa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On järjetöntä, että säästöjä haetaan tällä tavoin pieni-, matalapalkkaisen naistyövoiman kustannuksella. Tässä loukataan ihmisarvoa. Miksei puhuta avoimesti siitä, että Puolustusvoimissa tulee kalliiksi se, että meillä on Puolustusvoimien kokoon nähden suhteettoman paljon korkeita upseereita eversteistä kenraaleihin? Vähempikin riittäisi. Puolustusvoimien menot johtuvat siitä, että on näitä Nato-uskovaisia intoilijoita liikaa, jotka haluavat hienoja leikkikaluja, Nato-yhteensopivia leikkikaluja, jotka tulevat äärimmäisen kalliiksi, ja niiden johdosta sitten perustyö kärsii ja joudutaan tekemään säästöjä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä paitsi nämä työntekijäjärjestöt ihmettelevät ja vastustavat tätä tilannetta myöskin Pääesikunta on ollut vähän kummissaan tästä tilanteesta sen takia, että näitä suoja-aikoja ei tuosta laista löydy. Ja kun siellä esitetään sellaista, että tähän otettaisiin rauhoitusaika ja otettaisiin ainakin vuosi aikaa siihen, että nämä asiat käytäisiin läpi, niin ihmettelen, miksei tämmöistä rauhoitusaikaa voitaisi ottaa. Voitaisiin käydä työntekijäjärjestöjen kanssa asia läpi, Pääesikunnan kanssa asia läpi ja voitaisiin pitää ehkä pikkuisen kiinni niistä perinteistäkin. Nimittäin minä kannan myöskin sotapojista vähän huolta, että he saisivat jatkossakin ne munkkikahvinsa sieltä.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä voi olla kyllä huoleti sen suhteen, että tämä uudistus koskisi tässä suhteessa vain naisia, koska kyllä tässä uudistuksen puitteissa käydään läpi ihan kaikki Puolustusvoimien osa-alueet. Henkilöstöstä pidetään huolta, ja heidän etunsa säilyvät neljän vuoden ajan, tai ne korvataan erikseen, (Markus Mustajärvi: Ei koske kaikkia!) kuten tässä on todettu.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivelä asetti vastakkain Nato-asiat ja armeijan ruokahuollon. On totta, että armeija marssii vatsallaan, niin on aina ollut, ja tämä ruokahuolto on erittäin tärkeä Puolustusvoimissa.

Nämä nyt tehtävät rakennemuutokset eivät johdu pelkästään säästösyistä, vaan yksi perussyy on se, että ikäluokat pienenevät. Jos ei tehdä mitään muutoksia Puolustusvoimissa, niin vuonna 2018 on 4 000 varusmiespaikkaa tyhjillään varuskunnissa, ja totta kai se muu henkilöstö ruokapalveluita myöten pitää mitoittaa sen mukaan.

Meidän pitää muistaa myös tämä talousperuste. Ensi vuoden budjetti on 7 miljardia euroa alijäämäinen, ja tuossa äskeisessä pääministerin ilmoitus -keskustelussa juuri keskusteltiin siitä, miten Suomi säilyttää luottamuksen maana, joka hoitaa velvoitteensa, maksaa velkansa ja pitää taloutensa kunnossa. Tässä on yksi tapa. Me joudumme joka sektorilla tutkimaan tehokkuutta.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Valtion omistamien yhtiöiden tulee noudattaa "avoimuutta" ja "eettisiä periaatteita" henkilöstöpolitiikassaan. Ei tämänhetkinen esitys ruokahuollon yhtiöittämisestä ainakaan minun mielestäni ihan kuvaa noita sanoja ja tekstejä, joita myöskin hallitusohjelmasta löytyy. Se on siis tämänhetkinen esitys.

Minun mielestäni kaikenlaista toimintaa pystytään kehittämään ja rationalisoimaan sinä omana toimintana myöskin, ei siihen tarvita välttämättä ulkoistamista — tai minun mielestäni ei ainakaan ulkoistamista — josta tässä, jos ei heti, niin ajan kuluessa, kysymys on. Ei se pelkkä yhtiöittäminen sitä autuutta tuo.

Minun kokemusperäni mukaan tämä näyttää puhtaasti työehtosopimusshoppailulta, jota tällä hetkellä jonkun verran harrastetaan. Koska kyseessä on Suomen valtio, jonka toimesta tätä nyt tällä hetkellä kaavaillaan ja tämä tässä muodossa on menossa, niin kyllä minä toivon, että se myöskin omalla toiminnallaan näyttää muutakin — ei ainakaan näin huonoa — esimerkkiä kuin tässä on kaavailtu.

En käy toistamaan niitä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton esittämiä asioita, joita he ansiokkaasti ovat tämän esillä olevan asian suhteen toimittaneet. Muutamalla sanalla kuvaan SDP:n kantaa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jota esitystä olivat veljemme vasemmalla, eli vasemmistoliitto, kannattamassa. Ministerivaliokunnassa SDP:n kanta lähti siitä, että mahdollisessa yhtiöittämisessä solmitaan erillinen työehtosopimus, josta esimerkkejä löytyy Destiasta, Raskoneesta, FinFerriesistä, Labtiumista ja Meritaito Oy:stä. Jos tämä yhtiöittäminen toteutuu, niin tämä on se pienin toive ja vaatimus, mikä minun mielestäni pitää täyttää.

Vielä kerran haluan sanoa sen, että omana toimintana olevaa ruokahuoltoa pystytään kehittämään, jos henkilöstö otetaan siihen kunnolla mukaan. Tämäkin perustuu aivan omaan kokemusperääni. Olen nähnyt näitä ulkoistamisia siellä entisissä ammateissani ihan omiksi tarpeiksi enkä kaipaa niitä enää yhtään.

Mutta muutamia kysymyksiä ihan lopuksi. Miten tämä toimintojen kilpailutus, sen vaiheistus, kriteerit ja nämä aiotaan toteuttaa, ja alkaako yhtiö tarjota palveluja jatkossa myös muille kuin Puolustusvoimille? Se merkitsee tämän yhtiön in-house-aseman menetystä, eli yhtiö ei voi sen jälkeen tarjota omistajilleenkaan palveluja ilman kilpailutusta. Valtionhallinto ja kunnat muodostavat yhtiön potentiaalisen uuden asiakaskunnan, näin on teksteissä sanottu. Tämä toiminnan merkittävä laajentaminen johtaa siihen, että perustettava yhtiö ei enää olisi omistajiensa sidosyksikkö, mikä merkitsisi Puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen kilpailuttamisvelvollisuutta, ja silloin tämä kierre on ihan selkeästikin valmis. Minä toivon, että tässä asiassa löytyy vielä harkintaa ja yritetään yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa saada tästä parempi malli kuin tämä tällä hetkellä on.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen surullinen tämän henkilöstön puolesta, erityisesti siitä, miten tätä prosessia on hoidettu ja johdettu jo usean vuoden ajan. Sinällään tämä yhtiöittäminen ei ole kenellekään uusi asia, sillä puolustusministeriö asetti jo vuonna 2008 hankkeen selvittämään Puolustusvoimien ruokahuoltoa osana tuottavuusohjelmaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut selvityksen tekemistä muun muassa siitä, ettei yhtiömallin valinnan perusteluissa riittävästi perusteltu väitettyä parempaa kustannustehokkuutta, toisin sanoen kustannus—hyöty-vertailu oli tehty erittäin puutteellisesti. Myös henkilöstöjärjestöt ovat kritisoineet tätä samaa asiaa.

Toisaalta on hyvä, että asiassa johonkin suuntaan edetään, sillä tarkastusviraston tekemän kyselyn mukaan työntekijöiden työtyytyväisyys on prosessin aikana selvästi laskenut, erityisesti jatkuvasta epävarmuudesta johtuen. Työmotivaatio ja työilmapiiri ovat heikentyneet. Tämä on huolestuttava asia myös sen takia, että toiminnan tuloksellisuudessa työntekijöiden työmotivaatio on eräs keskeisimpiä selittäviä tekijöitä. Tällaiset asiat on kuitenkin kaikissa tuottavuusohjelmissa usein hyvin huonosti huomioitu.

Kun luin tätä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta tämän prosessin etenemisestä ja toisaalta kun olen kuunnellut muutamia henkilöitä epävirallisesti, jotka ovat mukana tässä prosessissa, niin minulle on tullut sellainen kuva, että tätä prosessia olisi voitu hoitaa paljon laadukkaammin ja henkilöstöä paljon paremmin huomioiden, enkä ole edes varma, onko tämä paras ja järkevin vaihtoehto tämän asian hoitamisessa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten on kuultu, Puolustusvoimien Ruokahuolto on päätetty yhtiöittää. Tämä uusi valtion kokonaan omistama Leijona Catering aloittaa ensi vuonna. Ruokahuollossa on kaikkiaan 580 ammattilaista, ja meillä Lapissakin Rovaniemellä ja Sodankylässä on viitisenkymmentä ruokahuollon ammattilaista töissä.

Sinänsä tämä yhtiöittäminen kyllä mahdollistaa toiminnan kehittämisenkin, mutta kyllä kritiikin siemen löytyy täältä palkka-alesta ja työehtojen heikentämisestä. Tämän yhtiön palvelukseen siirtyvien työntekijöiden edut heikkenevät tuntuvasti, osin neljän vuoden siirtymäajan jälkeen ja osin heti. Kyllä voi kysyä, tapahtuuko näin miesvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi valtion uusimmassa yhtiössä Meritaidossa, joka oli miesvaltainen, ei palkkoja ja työsuhteen ehtoja heikennetty.

Tässä kyseisessä keskustelussa olevassa yh- tiössä miehiä henkilöstöstä olisi vain 11 prosenttia. Kyllä voi kritisoida myös tätä: tässä ei arvioida olevan vaikutuksia eri sukupuolien kannalta. Naisvaltaisessa toiminnassa valitaan siis palkkadumppauksen tie, mikä on myös kolmikantaisen samapalkkaohjelman näkökulmasta hyvin vahingollista, ja voi sanoa, että tämä lakiesityksen tasa-arvovaikutuksen arviointi on ollut kyllä heikkoa.

Itse tässä esitin tuumaustaukoa, mutta valitettavasti tämä esitys on nyt tässä pisteessä. Kun ministeri Hautala omistajaohjauksista vastaavana ministerinä on paikalla, niin kysyisinkin häneltä, miten syntynyt tilanne vastaa hallitusohjelman kirjausta tästä henkilöstöpolitiikasta yhtiöittämistapauksissa.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Edustan tässä siis sitä vastaanottavaa tahoa, joka ei ole sen enempää osallistunut tämän asian liikkeellepanemiseen eikä valmistelemiseen, paitsi että omistajaohjausosastolla on saatu aikaan se, että tälle perustettavalle yhtiölle siirtyy valtion budjetista rahaa ja tietty pääoma, jotta se pääsee alkuun.

Nyt tietysti kuuntelen hyvin kiinnostuneena edustajien mielipiteitä siitä, miten te olisitte tämän asian järjestäneet, ja kysytäänpä todellakin, oliko JHL:n vaihtoehto todellinen. Niin mielelläni kuin olisin itse tämän vastaanottavan tahon edustajana nähnyt, että se oli todellinen, niin siinä oli kuitenkin yksi vakava puute, ja se oli se, että hyvin todennäköisesti näin kilpaillulla alalla olisi syntynyt tilanne, että olisi entisestään syntynyt lisää kustannuksia, koska siinähän ajatus oli se, että vaikka toisaalta tätä henkilöstön suoja-aikaa haluttiin lyhentää neljästä vuodesta kolmeen vuoteen, niin sitten kuitenkin haluttiin, että samat nyt voimassa olevat ehdot, joilla työntekijät tällä hetkellä toimivat, koskisivat uusia ja vanhoja. Nyt valtiovarainministeri, joka varmasti mielellään olisi nähnyt tämän vaihtoehdon toteutuvan, ei luvannut, että valtion budjetista voidaan siirtää sitä rahaa, koska ymmärrätte hyvin, että valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä tähän pääomittamiseen ja tappion kattamiseen ei ole kovin monta tulolähdettä. Voitte varmasti itse tarkistaa valtiovarainministeri Urpilaiselta tämän tilanteen, olisiko hän sittenkin valmis siihen, että tämmöistä hyvin todennäköisesti kaikkien arvioiden mukaan syntyvää alijäämää sitten katettaisiin valtion budjetista, jolloin minä sanoisin, että jos eduskunta haluaa nyt tätä kunnolla tarkistaa, niin silloin varmaan ne vaihtoehdot ovat yhtiöittäminen tai sitten se, että ei yhtiöitetä. Mutta se vaihtoehto, jota esitettiin, mielestäni, niin ikävää kuin se onkin, ei ollut todellinen.

Arvoisa puhemies! Nyt huomaan, että aika loppuu, mutta täällä on kuitenkin esitetty aika monia kysymyksiä — miten toimitaan?

Joo, hyvä, kiitos, puhemies! — Joo, siis ongelma on se, että jos tätä katsoo miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen epäsuhdan näkökulmasta, niin kyllä se on totta, että Meritaito on valtion-omisteinen yhtiö, jossa yhtiöittäminen henkilöstön näkökulmasta tehtiin toisella tavalla. On kuitenkin yksi iso ero, ja minä pyydän, että otatte tämän huomioon, ja se on se, että mikäli Leijona Catering — tai muuten, edustaja Niinistö, Leijona-ateriat ei ole yhtään hassumpi nimi — tämä yhtiö, perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti, niin elintarvikehuolto ja tämä ruokapalvelujen tuottaminen on varsin kilpailtu ala, ja se tässä nyt onkin se ongelma. Voitte varmasti tutustua esimerkiksi Helsingin kaupungin Palmian ongelmiin tässä suhteessa, tämä ei todellakaan ole helppoa.

Mutta siinä, olisiko tässä sitten pitänyt ottaa tuumaustauko, ehkä on syytä huomata, että juuri tämä henkilöstön epävarmuus, se, että tämä tilanne on jatkunut jo vuosia, ei varmasti olisi ollut vastuullista ja henkilöstöä arvostavaa politiikkaa. Pyydän teitä nyt pohtimaan sitä, jos kaikki nämä seikat otetaan huomioon, niin mikä sitten olisi se viisas vaihtoehto.

Minä itse ajattelen nyt näin, että mikäli hallituksen esitys täällä eduskunnassa hyväksytään ja yhtiö perustetaan, niin silloin omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä vuodenvaihteen jälkeen tulen tekemään parhaani siinä, että henkilöstöllä on asianmukainen ja hyvä edustus yhtiön johtoryhmässä, ja se voi tarkoittaa myös sitä, että mikäli, niin kuin tämän esityksen mukaisesti todennäköisesti tulisi käymään, on useita henkilöstöryhmiä, niin niillä kaikilla on edustus siellä johtoryhmässä. Tämä nyt on ainakin tietty osa sitten sitä henkilöstöpolitiikkaa, jota perustettavassa yhtiössä pitäisi harjoittaa.

No, täällä on myös viitattu näihin varuskuntien lakkauttamisiin ja siihen, että tämä on osa Puolustusvoimien kaikkiaan tällä vaalikaudella 200 miljoonan euron säästöohjelmaa, ja tämähän on siis puolustusministeri Wallinin esiteltävä asia, ja kun hän ei nyt ole täällä paikalla, niin en mene tähän sitten syvemmin.

Mutta tilanne on tietysti se, että kun näitä säästöjä aletaan toteuttaa, niin ei kai meistä kukaan kuvittele, ettei varuskuntia todellakin lakkautettaisi, ja silloin herää se kysymys, miten tässä tilanteessa sitten toimitaan. Valitettavasti Puolustusvoimien Ruokahuollossa on joka tapauksessa tulossa yt-neuvotteluja ja irtisanomisia taloudellisista ja tuotannollisista syistä, vaikka ei tehtäisi yhtään mitään. Tässä ei todellakaan ole nyt hirveän kivoja vaihtoehtoja, arvoisat edustajat, mutta eduskunnalla on nyt oikeus tutkia ja velvollisuus tutkia tämä esitys läpikotaisin.

Edustaja Niinistö, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, luetteli näitä seikkoja, joita on selvitettävä, ja on varmasti paikallaan, että tätä taloudellista mielekkyyttä vielä kerran tutkitaan ja tutkitaan sitä, miten tasa-arvovaikutukset on huomioitu, niin kuin tässä ovat useat edustajat, muun muassa edustaja Ojala-Niemelä, ottaneet esiin, ja tällä tavalla eduskunta voi sitten vastata tähän viisaalla tavalla. Todellakin on tärkeätä, että tästä käydään perustavanlaatuinen keskustelu, koska on ihan varmaa, ettei tämä jää viimeiseksi kerraksi, kun valtion toimintoja yhtiöitetään, ja meidän täytyy löytää vastuulliset ja hyvät toimintatavat tämmöisiin tilanteisiin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän on edellisen puolustusministerin miina, johon astui entinen tasa-arvoministeri, nykyinen puolustusministeri. Kaikki on lähtenyt sieltä liikkeelle. Sen lisäksi, että Puolustusvoimat joutuu varautumaan taistelemaan ulkoista vihollista vastaan, näköjään niitä sisäisiäkin vihollisia on aivan tarpeeksi. Pahimpana on valtion tuottavuusohjelma, joka ei ole mitään muuta kuin leikkauslista — mitään muuta asiallista perustetta sille ei ole kyetty näiden vuosien aikana esittämään.

Sen lisäksi, kun ajatellaan, mitkä ovat Puolustusvoimien kehykset, Nato-yhteensopivuuden vaaliminen, kalliit kalustohankinnat ja Nato-yhteensopivuuden rakentaminen pitkällä aikavälillä vievät leijonanosan kehyksistä, jolloinka muun muassa henkilöstön palkkaukseen ja muihin menoihin jää vähemmän. Tämä on osana ideologista yksityistämistä, ja onhan siinä tilanteessa sitten, kun työntekijät tietävät, että heidän palkkansa alenee 200—400 euroa kuukaudessa, aivan naurettavaa tulla enää puhumaan, että katsotaan vielä ne tasa-arvokysymykset.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi, että tämä tilanne on jatkunut vuosia ja nyt siihen tarvitaan tällainen ratkaisu. Mutta se ratkaisu ei kyllä minusta voi olla palkka-ale, ja itse asiassa pidän aika pöyristyttävänä tässä kokonaisuudessa sitä, kuinka tämä hallitus on antamassa viestin tällaisen palkka-alen sallimisesta ja vielä alalle, joka on nimenomaan naisvaltainen ja pienipalkkainen. Toisaalta ihmettelen myös sitä, että hallitus, joka kyllä moniin muihin asioihin vaatii hyvin kiivaasti ja kovaan ääneen tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua, kuitenkin tässä asiassa on valmis polkemaan näiden pienituloisten naisten asemaa.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Henkilöstön huoli on täysin ymmärrettävä, ja valtion tietysti työnantajana tulee ottaa nämä huolet huomioon ja parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pyrkiä siinä ratkaisussa.

Kysyisin kuitenkin ministeriltä nyt pariin asiaan tarkennusta. Tuossa talousarvioesityksessä on, että henkilöstön lisäeläketurvaan on varattu 4,4 miljoonaa tämän perustettavan yhtiön menoihin. Mitä tuo kirjaus tarkoittaa? Pystytäänkö sillä turvaamaan nämä mahdolliset eläke-etujen heikennykset?

Sitten toinen huoli, joka liittyy tähän ruokahuollon järjestämiseen kriisiaikana. Normaaliaikana tämä yhtiöittämismalli varmasti takaa tuon muonituksen varuskunnissa. Mutta miten on ajateltu sitten kriisiaikana tämä muonitus järjestettävän? Onko tässä sellaisia järjestelyjä ja suunnitelmia mukana?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aika kummastuttavaa, että meidän entinen tasa-arvoministerimme tekee sellaisen esityksen, jossa tasa-arvovaikutukset kuitataan neljällä rivillä ja todetaan, että naisia on enemmistö työntekijöistä, miehiä 11 prosenttia ja tasa-arvovaikutuksia ei ole. On sinänsä hyvä, että vastaanottava ministeri on kiinnittänyt huomiota tähän puoleen sekä myös siihen, että täytyy arvioida nämä talousvaikutukset.

Jos lukee tämän esityksen, niin täältä ei löydy kuin lisämenoja. Sen lisäksi täältä löytyy arviota siitä, mistä kilpailuhyötyä tulisi: siitä, että julkista toimijaa helpommin voidaan yhtiönä hankkia alihankintaa. Kun näin on, niin meidän olisi ehkä syytä miettiä, onko meidän kilpailulainsäädäntömme sittenkään järkevimmällä tolalla, kun tarvitaan yksityinen toimija tai yhtiö, jotta voidaan toimia tehokkaasti, koska perusteena käytetään kilpailu- ja hankintasopimuksia. Toinen lähtee siitä, että kun ikäluokat pienenevät, niin siitä saadaan sitten hyötyä, ja se meidän kaikkien on varmasti tunnustettava. Mutta nämä taloudelliset kokonaisvaikutukset on hyvin ohuesti perusteltu ja niihin varmasti kaivataan eduskuntakäsittelyssä enemmän tietoa ja enemmän perusteita.

Sen lisäksi tämä kriisin aika on täysin sivuutettu. Se ei näy millään lailla tässä esityksessä, vaan lähdetään siitä, että tulevaisuudessakin meillä toimitaan vakaassa yhteiskunnassa, jossa ruokahuolto on normaalia bisnestä. Mutta me tiedämme, että Puolustusvoimat on olemassa kriisitilanteita varten, ja silloin kaikkia puolustustoimien organisaatiouudistamisia pitäisi katsoa tästä näkökulmasta.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeisessä keskustelussa puhuttiin paljon vastuusta. Jos perussuomalaisten linjan mukaan olisi toimittu, niin emme olisi tuossa eurosopassa, missä nyt olemme.

Siitä sopasta tähän soppaan ja vastuuntuntoon. (Kalle Jokinen: Missähän sopassa ollaan?) Minulle tuli semmoinen tunne äskeisestä vastauksesta, että te kierrätte vastuutanne. Te sanotte, että minun vastuuni koskee vain tätä osaa ja tämä kuuluu tälle ministerille ja minä olen tässä vain vastaanottavana jne. Arvoisa ministeri, täällä salissa kuulee selkeästi, että joka puolelta tulee vastustusta tähän asiaan. Kantakaa vastuunne ja toimikaa omistajaohjauksen ministerin mukaan.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua lämmittivät äsken ministeri Hautalan sanat, kun hän sanoi, että johtoryhmään otetaan henkilöstön edustaja. Vaikka edelleenkin vastustan yhtiöittämistä, niin puhun omasta kokemuksestani. Kun kotikylässäni Jyväskylässä minun aikanani on yhtiöitetty puolenkymmentä liikelaitosta ja olen saanut olla muutamassa hallituksessa mukana, niin me sovimme valtuuston tasolla, että osakeyhtiölakia mitenkään kiertämättä ja sen mukaisesti tähän yhtiön hallitukseen voidaan valita henkilöstön edustaja. Minä toivon, että tämä johtoryhmäasia jalostuisi siten, että, ministeri Hautala, veisitte eteenpäin esitystä, jos ja kun tämä yhtiö perustetaan, että henkilöstön edustaja tai edustajat tulevat täysivaltaisiksi jäseniksi tähän osakeyhtiön hallitukseen, koska yhtiölaki ei sitä kiellä.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Hautalalle lupaavan maltillisesta ja pohdiskelevasta puheenvuorosta. Ei ollut yllätys, että ministeri haluaa kiertää vastuunsa Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä. Totta onkin, että tämän hankkeen, jota esimerkiksi Puolustusvoimissa ei alun perin kannatettu, takana on edellisen hallituksen puolustusministeri Häkämies.

Tosiasiaksi kuitenkin jäänee, kun asiassa tässä talossa edetään pidemmälle, että hallituksessa olevat molemmat vasemmistopuolueet ja vihreät tulevat äänestämään tämän ideologista yksityistämistä ajavan, voiko sanoa, uusliberalistisen hallituksen esityksen puolesta, enkä osaa pitää sitä ryhdikkäänä tai yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena toimintana.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erityisen huolissani kahdesta asiasta, jotka täälläkin jo esille ovat nousseet. Toinen asia on tasa-arvo ja tasa-arvon toteutuminen tämän päätöksen johdosta. Toinen tärkeä asia on valtion työnantajapolitiikka. Kyseessä on iso määrä työntekijöitä, voisi oikeastaan puhua yhteen laitettuna isosta työpaikasta, 580 ammattilaisesta. Jos jokin yksityinen yritys toimisi näin, niin tässä salissa kuultaisiin kyllä useampaan kertaan monen eri puolueen taholta varmastikin moitetta yritystä kohtaan. Tämän takia on tärkeää, että me mietimme, millaisen viestin me annamme työnantajana työnantajapolitiikasta.

Ministeri Hautalalle haluaisin kuitenkin sanoa kiitoksen siitä, että olette valmis kuuntelemaan eduskuntaa ja harkitsemaan toivottavasti asiaa uudelleen. Toivon, että uudelleen arvioitaisiin nämä talous- ja tasa-arvovaikutukset ja päätökset tehtäisiin sitten vasta näiden asioiden ja näiden arviointien pohjalta.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen ihan samaa mieltä tästä tuottavuusohjelmien järjettömyydestä. Onneksi tämä hallitus on päättänyt sitten luopua niistä ja siirtyä näihin tuloksellisuus-, vaikuttavuusohjelmiin. Silloin ollaan minun mielestä oikeissa asioissa. Eli minä luulen, että jos tässä olisi tehty kunnollinen kustannus-vaikuttavuusanalyysi jo alun perin, niin tämä päätös saattaisi olla erilainen, mutta kun sitä kunnollista arviointia ei alun perin tehty. Mutta olipa tämä päätös mikä tahansa, niin minä toivon, että henkilöstö saa riittävästi muutosvalmennusta tässä tilanteessa, koska kyllä tällä hetkellä henkilöstö kokee, että sitä on huonosti kohdeltu.

Kehitysministeri Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Varmasti on niin, että tämä aloite ja tämä hallituksen esitys on hyvin vahvasti kytköksissä valtion tuottavuusohjelmaan. Siitä on monia puheenvuoroja tässä käytetty. Sen takia sanoinkin, että meidän täytyy sitten tulevaisuudessa miettiä, millä tavalla vastaavia tilanteita hoidetaan, kun on voimassa uusi tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma. Meistähän hyvin harva tietää vielä, mitä se edes pitää sisällään, en minä ainakaan.

Kun tässä on näitä kysymyksiä — ei kuulu oikeastaan minulle, anteeksi nyt vaan, tämä muonitus kriisiaikana, mutta se on selvitetty kyllä. Ymmärtääkseni puolustusvoimat ei ole tästä asiasta ollut huolissaan, mutta siihen varmaan sitten ministeri Wallin voi tarkemmin antaa valistusta.

Nyt kuitenkin kun katsoo tätä henkilöstön tilannetta — täällä kysyttiin myös sitä, tuleeko tälle perustettavalle yhtiölle sitten muita asiakkaita — tämän vanhan henkilöstön suoja-ajan, 4 vuoden ajan, ainoa asiakas todellakin tulee olemaan Puolustusvoimat, ja sinä aikana valtio huolehtii koko muutosturvan, ollen siis asiakas ja omistaja. Ja tähän liittyvät kaikki nämä lisäeläkevarat ynnä muut, mitkä on varattu. Mutta sitten tosiaankin sen 4 vuoden aikana yhtiö joutuu valmistautumaan kilpailutilanteeseen, ja silloin ei auta muu kuin toimia samoilla ehdoilla kuin muut yhtiöt ja alan toimijat. Muutenhan sitten kilpailutukset tullaan häviämään ja työpaikatkin lakkaavat. Ja tästä näkökulmasta on perusteltua se, että sitten sen suoja-ajan jälkeen noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta, jota myös kilpailijat noudattavat.

On tietysti ajateltavissa niin, että korkeampi palkka olisi mahdollista kompensoida sillä, että toiminta on tehokasta ja hyvin suunniteltua. Eroa työajoissa ja työvuorojärjestelyissä on aika vaikea kompensoida. Mutta nyt sitten, mitä tulee tähän henkilöstön edustukseen, niin valtion omistajaohjauksessa ei ole ollut sitä käytäntöä, että henkilöstön edustajat olisivat suoraan mukana hallituksessa. Mutta tämä johtoryhmä on myöskin erittäin operatiivinen taho, joka käytännössä sitten suunnittelee ja huolehtii yhtiön toiminnasta, niin uskoisin, että tämä on hyvä ratkaisu. Ja niin kuin sanoin, niin tässä tulen tekemään parhaani, että se edustus on myös mahdollisimman monipuolinen.

Vielä tässä lopuksi kiteytän sen, oliko tälle esitykselle vaihtoehtoja: Vaihtoehto ehkä oli, että ei yhtiöitetä, mutta se, miten JHL on tätä lähestynyt, niin se olisi vaatinut sitten tuekseen valtiovarainministerin kukkaron nyörien höllentämisen, ja tämmöistä tarjousta ei ole tullut, niin että minä pyydän, että ymmärrätte tämän kokonaistilanteen. Se ei olisi ollut vastuullinen ratkaisu, ellei sitten sitä rahaa yhtäkkiä löydy, koska sataprosenttisesti valtion omistamassa yhtiössä ei ole käytännössä muuta alijäämän kattamiskeinoa kuin valtion budjetti.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien leikkaukset ovat huolestuttavan mittavat ihan kautta linjan. Minulla oli ilo eilen käydä Heikkilän kasarmilla, koska siellä on hienoa henkilökuntaa, ja olen vuosien mittaan aina eri yhteyksissä siellä käväissyt. Edustajia oli kutsuttu sinne tutustumaan paikkaan ja tähän tilanteeseen. Ja koska minulla on myös tuttavia siellä muonituspuolella, niin aina käyn juttelemassa heidän kanssaan, ja tunnelma Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittämiseen liittyen ei ollut henkilökunnan keskuudessa järin positiivinen.

Kaikki varmaan tietävät, että aika monessa tilanteessa, kun on luvattu hoitaa henkilökunnan asiat, kun tulee muutoksia, niin niin ei ole aina tapahtunut. Joten luonnollisesti työntekijän mieltä painaa pelko ja epäilys oman työpaikan tulevaisuuden suhteen. Tilanne herättää varmasti kysymyksiä esimerkiksi mahdollisista irtisanomisista ja työehtojen heikentymisestä.

Yhtiöittämisen asteittainen avaaminen kilpailulle asettaa tulevaisuudessa myös omat haasteensa palveluntuottajien kilpailutukseen liittyen. Tällaisessa tilanteessa on aina riskinä se, ettei kilpailutuksen tuloksenakaan saavuteta toivottua palvelun laadun tasoa. Saattaa käydä jopa päinvastoin, kun yksityinen toimija aloittaa kustannustehokkuuden tavoittelemisen pahimmassa tapauksessa ruokahuollon parissa työskentelevään henkilöstöön kohdistuvilla leikkauksilla ja elintarvikkeiden laadusta tinkimällä, joka sitten puolestaan heijastuu suoraan varusmiesten lautasille.

Kyseenalaistan mahdollisen säästön saavuttamisen hallituksen Puolustusvoimien ruokahuollosta. Suuri vaarahan on, että lopputulos ei tule olemaan ainakaan henkilökunnan ja varusmiesten edun mukainen. Lisäksi periaatteellisella tasolla Puolustusvoimien toimintaa ja sen toimintahistoriaa kokonaisuutena ajatellen yhtiöittäminen ei ole oikeamielinen ja tervehenkinen ratkaisu.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän takana on ilmiselvästikin valtion tuottavuusohjelma, joka on epäonnistunut jo useassa kohtaa, ja jälleen näyttää tulevan yksi uusi epäonnistuminen. Ulkoistaminen näyttää tämän tuottavuusohjelman kohdalla hyvältä paperilla, mutta mikä on se todellisuus? Se on juuri edellä mainitun kaltainen epäonnistuminen. On se joidenkin mielestä onnistuminen, mutta minun mielestäni epäonnistuminen, mutta joka tapauksessa tämä lyö työntekijöitä näpeille, ja lujaa. Erityisesti naiset kärsivät tässä kohtaa, ja ihmetyttääkin hallituksen moraali ja tapa, millä hallitus halveksii suorastaan naisia. Sanotaan korulauseita mutta tehdään toista.

Puolustusvoimat on organisaatio, jonka on toimittava myös kriisiaikana. Kriisiajan toiminnat varmistetaan Puolustusvoimien omalla toiminnalla, jolloin pahimmassa tapauksessa tähän tulee kaksi päällekkäistä toimijaa. Sepäs vasta halpaa on. Niin tai näin, mutta säästöt Puolustusvoimien kohdalla kautta koko linjan tuovat työttömyyttä koko tälle sektorille, varsinkin niille paikkakunnille, jotka ovat niitä epäonnisia paikkakuntia, joista tämä varuskunta lakkautetaan. Varuskunta on pienillä paikkakunnilla koko kunnan elinehto. Toivottavasti hallitus muistaa tässä eurohuumassa, missä nyt eletään, myös Suomen kansaa.

Mika Kari /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen kirjatut tavoitteet tuottavuuden lisäämiseksi ovat tavoitteiden osalta sinänsä hyviä, mutta olisin toivonut, että yhtiön työehtosopimus olisi solmittu yhtiökohtaisesti, samaan tapaan kuin valtion toimintoja yhtiöitettäessä on myös aiemmin toimittu.

Edelliseen perustuen olisin myös toivonut, että henkilöstöä, josta tässä tapauksessa on lähes 90 prosentin verran naisia, ei jaettaisi suoja-ajaksi työhöntulopäivän mukaisesti a- ja b-luokan työehdoilla työskenteleviksi. Shoppailu työehtojen heikentämiseksi ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Mikäli yrityksellä ei ole toimintakykyä ja edellytyksiä tuottavaan työhön, ei palkka-alennuksilla saada kestävää menestystä perustettavalle yhtiölle.

Arvoisa puhemies! Samapalkkaisuusohjelman näkökulmasta katsottuna on myös hyvin vahingollista, että valtio työnantajana esittää naisvaltaiselle alalle työehtojen heikentämistä. Lakiesityksessä olisin toivonut laadukkaampaa tasa-arvovaikutusten arviointia. Nyt tuntuu siltä, että yritämme hallituksena mennä siitä, missä aita on matalin.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle lakia, jolla Puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitettäisiin. Ruokahuolto on tärkeä tekijä toimintakyvyn säilyttämisessä, näin todetaan käsittelyssä olevan lain yleisperusteluissa. Toimivan ruokahuollon takana puolestaan on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Tämä lakimuutos ei todellakaan ole henkilökunnan kannalta motivoiva.

Pääministeri totesi tänään, että työn hintaa ei saa hinnoitella yli. Tässä lakimuutoksessa ei todellakaan ole sitä pelkoa. Päinvastoin, jo ennestään pieniä palkkoja tullaan alentamaan. Palkat ja työehdot tulevat uuden työsopimuksen mukaisesti heikkenemään. Suurimmaksi osaksi työntekijät ovat naisia, joten tämä lakiesitys on hyvin kaukana hallituksen tavoitteesta saavuttaa tasa-arvoisuutta naisten ja miesten palkkojen välillä. Kertonee selvää kieltä hallituksen arvoista.

Lakiesityksessä sanotaan, että henkilöstöllä olisi neljän vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei voisi irtisanoa henkilöstöä, mutta se jatkuu: "jollei yhtiön tuottamien palveluiden tai tuotteiden määrässä tai sisällössä tapahdu merkittävää muutosta". Mielestäni tällä lausekkeella henkilöstö ripustetaan löysään hirteen neljäksi vuodeksi, jonka aikana ja jälkeen työn jatkuvuudesta ei ole mitään takuuta.

Siirtymäaikana valtiolla olisi mahdollisuus luopua omistuksista kokonaan tai osittain. Tulevaisuudessa varsin tärkeän ruokahuollon takaa löytynee siis kansainvälinen yritys. Lakiesityksen mukaan tämä malli on asiakkaan kannalta yhden luukun malli. Pelkään pahoin, että se on yhden luukun malli myös henkilöstön kannalta: tack och adjö.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien on toimittava luotettavasti niin kriisin kuin rauhan aikana. Miten käy ruokahuollon turvallisuuden mahdollisen poikkeusolon aikana, jos tästä ruokahuollosta huolehtii kansainvälinen yritys? Mielestäni hallituksen esitystä ei tule tällaisenaan hyväksyä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin puolustaa täällä läsnä ollutta ministeriä, koska hän sentään oli läsnä ja hän kuitenkaan ei ole esittelevä ministeri, eli hän oli kuulemassa sitä kriittistäkin keskustelua, mitä tässä on käyty, ja varsin avoimella mielellä.

Minusta tähän lakiin liittyy kolme isoa kysymysmerkkiä. Ensimmäinen on talous, toinen on tasa-arvo, ja kolmas on tulevaisuus.

Talous liittyy tähän siinä mielessä, että tässä esityksessä, joka meille on nyt hallitukselta tullut, kyllä lähdetään niistä kustannuksista, jotka tulevat nyt tässä budjetissa esiin, jotka liittyvät näihin yhtiöjärjestelyihin ja jotka ovat miljoonaluokkaa. Mutta sen sijaan tässä on hyvin vähän arviointia siitä, mistä se säästö ja tuottavuushyöty syntyvät. Siitä ei löydy minkäänlaisia lukuja, eikä siitä myöskään löydy arviota suuruusluokan suhteen. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä arvioidaan myös sitä puolta, mitkä ovat ne pitkän tähtäimen tuottavuushyödyt ja taloudelliset hyödyt, joita tästä järjestelystä haetaan, koska tämä kuitenkin selkeästi on osa budjettilakeja ja tietyllä tavalla myös säästölain luonteinen.

Sitten toinen asia, joka liittyy tasa-arvoon, liittyy siihen, että jos meillä sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännössä on tällä tolalla kuin tässä laissa, niin ei voi muuta sanoa kuin että mieluummin kannattaisi jättää tekemättä kuin tehdä tällaisia esityksiä. Tässä kappaleessa "Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon" todetaan — tämä on siis koko se kappale: "Perustettavan yhtiön henkilöstöstä suurin osa olisi naisia. Miehiä henkilöstöstä olisi 11 %. Yhtiöittämisellä ei arvioida olevan vaikutuksia eri sukupuolten kannalta." Mitään muuta tasa-arvosta ei sanota, ja kuitenkin me tiedämme täältä rivien välistä lukiessamme sen, että tämä tuottavuushyöty tulee nimenomaan siitä, että siirryttäisiin toisen työehtosopimuksen piiriin, jossa palkat ovat alhaisempia, siirryttäisiin alihankintaprosesseihin, ja useimmitenhan alihankintaprosesseissakin kyse on siitä, että sen alihankinnan tekee joku sellainen yritys, joka saattaa olla toisen sopimuksen piirissä, jossa palkat ovat vielä alhaisempia. Tämä ketju pitäisi rehellisyyden nimissä pystyä purkamaan ja sanoa, mistä ne tuttavuushyödyt on haettavissa.

Kolmas kysymys liittyy tähän tulevaisuuteen. Niin kuin tuossa aiemmin sanoin, Puolustusvoimat on kriisiajan organisaatio, ja silloin on syytä miettiä, miten kriisiaikana nämä järjestelyt toimivat. Laissa sanotaan, että perustettavalla yhtiöllä olisi Puolustusvoimien kanssa tehtävän sopimuksen perusteella poikkeusolojen ravitsemuspalvelujen tuottamis-, suunnittelu, kehittämis- ja ylläpitotoimintoja koskeva velvollisuus, ja samaan aikaan sanotaan, että Puolustusvoimat toimii tilaajana. Sen jälkeen, kun siirtymäaika on ohi eikä enää ole kyse in house -yhtiöstä, ollaan markkinoilla ja Puolustusvoimat tilaa. Me tiedämme, että meidän julkisella sektorillamme tilaamisen ongelmat liittyvät laatuun ja ne liittyvät niihin erityispiirteisiin, joita tilauksissa on. Nämä sanotut, ikään kuin siihen kriisiaikaan liittyvät varautumistoimet ovat niitä laatutekijöitä, ja niiden tilaaminen ei välttämättä ole ollenkaan yksinkertaista. Ja jos mietitään tulevaisuutta vielä eteenpäin sillä tavalla, että yhtiö olisi mahdollisesti myyty jollekin täysin yksityiselle toimijalle, jolloin sitä eivät enää koskisi ne velvoitteet, jotka tässä lainsäädännössä on tehty, vaan se voi muuttua normaaliksi markkinatoimijaksi, niin silloin voi kysyä, miten silloin tilataan näitä asioita, jos niitä ei ole markkinoilla tarjolla. Sen vuoksi on syytä miettiä vähän tarkemmin sitä, miten tämä pidemmälle menevä tulevaisuus sitten turvataan, jos tämä laki eduskunnassa hyväksytään.

Mutta toivon, että mietitään rehellisesti sitä, onko hyvää valtion henkilöstöpolitiikkaa se, että tuottavuusohjelman velvoitteet, joita siinä on, haetaan sopimusshoppailulla. Mielestäni ei ole, ja sen vuoksi tältä osin tätä lakia on syytä miettiä uudelleen. Lisäksi on löydettävä todellisia perusteita sille, mistä ne tuottavuushyödyt ja taloushyödyt tässä esityksessä tulevat, jos ne ylipäätään ovat perusteltavissa ja löydettävissä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty useita erinomaisia puheenvuoroja, miksi tätä hallituksen esitystä ei tulisi hyväksyä. Tämä vimma ulkoistaa kaikki mahdolliset palvelut Suomessa on jälleen saamassa uuden luvun, kun Puolustusvoimien ruokahuoltoa ollaan nyt yhtiöittämässä. Kuitenkin eri tutkimuksissa on voitu havaita ja todeta, ettei tämä tällainen niin sanottu ulkoistaminen todellakaan takaa säästöjä vaan päinvastoin.

Kaikkein pöyristyttävintä tässä kokonaisuudessa on kuitenkin se, kuinka hallitus on antamassa viestin palkka-alen sallimisesta. Palkka-ale ja työehtojen heikentäminen ovat selvä viesti tältä hallitukselta, että niin sanottujen säästöjen nimissä kaikki on sallittu. Ala, joka on naisvaltainen ja pienipalkkainen, on selvästi ala, johon uskalletaan tällaista toimintaa soveltaa. Tässä suurimmat kärsijät ovatkin juuri nämä pienipalkkaiset naiset, eli valtio hakee säästöjä kyllä hyvin kyseenalaisin ja moraalisesti täysin kestämättömin keinoin.

Hallitus on puolustellut tätä ajamaansa asiaa muun muassa suoja-ajalla, jonka aikana palkkoja ei saa heikentää kuin äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Kysyn, mitä nämä äärimmäiset poikkeustilat ovat ja mitä tapahtuu niin sanotun suoja-ajan jälkeen, koska kukaan ei tunnu tietävän, miten palkat sen jälkeen määräytyvät ja mikä on työntekijöiden asema tulevaisuudessa. Alueellisesti tämä on todellinen riski työttömyyden lisääntymiselle. Mistä näillä paikkakunnilla, joilla työpaikat ovat jo nyt kiven alla, otetaan uutta työtä? Erityisesti huoli kohdistuu ikääntyviin työntekijöihin.

Tällaisenaan tätä esitystä ei tulisikaan hyväksyä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen edellinen hallitus on tehnyt päätöksen Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä. Päätös tehtiin niin, että aikaisintaan uusi yhtiö olisi voinut aloittaa heinäkuussa 2011. Miksi päätöksen toteuttamista on siirretty uudelle hallitukselle, sitä voi vain arvailla. Kun asiaa edellisellä hallituskaudella valmisteltiin, SDP ja vasemmisto olivat kovasti vastaan koko yhtiöittämisajatusta. Nyt sitten on eri ääni kellossa, vaikka edustaja Filatov ihan ansiokkaasti sanoi, että tätä pitäisi korjata.

Puolustushallinto ja Puolustusvoimat joutuvat säästökuurille ajan hengen mukaan. Se on tietysti tunnustettava. Tässä tapauksessa, kun yhtiöittämisen seurauksena ei muuten kovin todennäköisesti merkittäviä säästöjä saada aikaiseksi, säästöjä haetaan naisvaltaisen henkilökunnan palkka- ja muista eduista. Tätä mieltä olivat vielä hallituksen talousvaliokunnan käsitellessä asiaa myös vasemmiston ja SDP:n edustajat.

Ammattijärjestöjen esittämät näkökohdat mahdollisista palkka- ja muiden etujen heikentymisestä yhtiöittämisen seurauksena tulee ottaa vakavasti. Kannatan niitä esityksiä, joilla muutoksen täytäntöönpanoa siirrettäisiin vähintään vuodella eteenpäin, että voidaan selvittää mahdolliset muutokset palkkauksessa ruokahuollon henkilöstön osalta.

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksesta muodostettaisiin osakeyhtiö. Yhtiöön siirtynyttä henkilöstöä koskisi 4 vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei voi irtisanoa henkilöstöä, jos ja kun jne. Perustettavan yhtiön henkilöstöstä suurin osa olisi naisia, ja luen niin kuin edustaja Filatov, että perustettavan yhtiön henkilöstöstä suurin osa on naisia, miehiä olisi 11 prosenttia. Uskon, että jos nämä luvut olisivat päinvastoin, että miehiä olisi 90 prosenttia, niin ehkä tämä lakiesitys olisi saanut vähän erilaisen kannan. Uusi valtionyhtiö aloittaisi ensi vuoden alusta. Saamieni tietojen mukaan puolustusministeriö on yksipuolisesti päättänyt työntekijäpuolta kuulematta, että uusi yhtiö järjestäytyy työnantajaliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRaan. Nämä palkat ovat aikaisemmin olleet 2 000 euron molemmin puolin, ja niin kuin täällä on käynyt ilmi, palkkoja laskettaisiin 200—400 euroa.

Mitä tulee näihin kriisinhallinta-asioihin, kuinka ne hoidetaan, niin ehkä puolustusministeri on viisaudessaan ajatellut, että kesällä on vettä ojassa ja marjoja metsässä, mutta mikä on sitten talvikauden ruoka-aika.

Mutta mielestäni tämä laki on tehty huitaisemalla ja säästöt kohdentuvat todella pienipalkkaisiin naisiin. Toivon, että tämä lakiesitys voitaisiin vetää pois ja ettei mentäisi todella ojasta allikkoon.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan olemme kuulleet perusteltuja puheenvuoroja ja kritiikkiä siitä, mitä tässä asiassa käsitellään. Toisaalta pitää nähdä se, mikä on ollut koko yhteiskunnan työmarkkinakehitys. Se on ollut se, että meillä tässä maassa sopimusshoppailusta on tehty mahdollinen sillä tavoin, että palvelusektorin aloja on tuotu enemmän teollisuuteen. Meillä on yksityisellä sektorilla teollisuuden siivoojat, siellä keittiöhenkilökunta, vartiointi. Meillä on siellä tehty yksityistämisprosesseja, jotka ovat selkeästi palkallisesti tarkoittaneet sitä, että työntekijöiden palkkataso on pudonnut verrattuna siihen, mitä on vaikkapa isoissa valtionyhtiöissä. Toivotaan, että tämä keskustelu, jota nyt käydään, herättäisi vihdoin siihen, olemmeko valmiita tämän kaltaiseen kehitykseen vai haluammeko enemminkin kehittää kaikkia tällaisia palveluja tuottavia, niin sanottuja ydintoimintoja tukevia toimintoja vai ulkoistammeko ne vain markkinataloudelle.

Puolustusvoimat on yksi tärkeä osa sitä, jossa voitaisiin käydä tämä terve keskustelu, ja koko valtionhallinto on myös sitä, että meidän pitää nähdä tämä todellisuus, koska meillä tässä eduskunnassa on myös tapahtunut jo aiemmin sitä samaa kehitystä, että meillä on irtauduttu siitä, että meillä on omaa toimintaa. On vain harmillista, että jopa hallituspuolueiden sisällä käydään tämmöistä jäsentenvälistä kamppailua, kuka on mitäkin tehnyt. Nyt pitää nähdä enemmänkin suuria kokonaisuuksia osoittelematta, kuka on tehnyt ensin mitä ja kuka vasta jälkeenpäin. Nyt on katse tulevaisuuteen. Minulla on harras toive, että tämä prosessi aiheuttaa yhteiskunnassa sellaisen keskustelun, onko meillä palveluja ja miten niitä tuotetaan.