3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen
yhtiöittämisestä
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
109 laiksi Puolustusvoimien ravitsemispalveluitten yhtiöittämisestä on aika
lailla mielenkiintoinen. Tässähän valtioneuvosto
oikeutetaan luovuttamaan Puolustusvoimien hallinnassa olevaa ravitsemispalvelujen
tuottamiseen liittyvää omaisuutta ja toimintaa
perustettavalle osakeyhtiölle, ja samassa siinä liikkuu sitten
myöskin tämä työntekijäjoukko,
ja oleellinen kysymyshän tässä on, millä ehdoilla.
Taustalla tässä on se, että Puolustusvoimien Ruokahuollon
Palvelukeskus aloitti toimintansa 1. päivä tammikuuta
2006, ja silloin kaikki ravitsemispalvelut koottiin samaan organisaatioon. Tämä hallituksen
esitys on sille loogista jatkoa, mutta täällä hallituksen
esityksen perustelussa todetaan, että toiminnan kehittäminen,
erityisesti keskittäminen, on mahdollistanut Puolustusvoimien
ravitsemispalvelutuotannon merkittävän tehostamisen
ja laadun parantamisen asiakastyytyväisyyden säilyessä korkeana.
Todetaan, että hyvin on mennyt, mutta samalla kirjoitetaan,
että toimintaa tulee kuitenkin kehittää edelleen,
jos halutaan turvata nykyinen kustannustehokas palvelu muuttuvassa
toimintaympäristössä. Elikkä sen
jälkeen, kun kehutaan, miten hyvin kaikki on mennyt, todetaan,
että täytyy tehdä oleellisia muutoksia.
Se, mikä tässä eniten mietityttää,
askarruttaa, on se, mikä on tämän ruokahuollon työntekijöitten
asema ja kuinka heitä kohdellaan.
Arvoisa puhemies! 3. päivä marraskuuta uutisoitiin,
että valtioneuvoston enemmistö hyväksyi
Puolustusvoimien Ruokahuollon palkka-alen, ja tästähän
kiistatta on kyse. Tähän uutiseen ja päätökseen
JHL:n neuvottelupäällikkö otti kantaa,
piti päätöstä tyrmistyttävänä ja
toteaa: "Olemme todella pettyneitä siihen, että hallituksen
enemmistöllä ei ollut rohkeutta estää palkka-alea."
Ruokahuollon työntekijäthän ovat pienipalkkaisia
naisia. Edelleen neuvottelupäällikkö toteaa:
"Tällainen palkka-ale ja työehtojen heikentäminen
on vastoin hallitusohjelman lupausta arvostavasta henkilöstöpolitiikasta."
Ja sitä se todella on. Se potkaisee nilkkaan myös
samapalkkaisuusohjelmaa, johon hallitus on sitoutunut. Naisvaltaisen
toiminnan yhtiöittämisessä eivät
näköjään päde samat
säännöt kuin miesvaltaisen, ja tämä on
valitettavasti totta.
Olen itse toiminut kahdeksan vuotta työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa ja voin kyllä sanoa sen, että jos
näin rajut leikkaukset koskisivat laajempaa tai vaikka
saman kokoista miesvaltaista työntekijäporukkaa,
niin silloin uhattaisiin jo yleislakolla, joka tapauksessa hyvin
vakavilla toimilla, tämän palkka-alen estämiseksi,
mutta ilmeisesti on niin, että vieläkin suomalaisilla
työmarkkinoilla, vaikka on tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaa,
naisia kohdellaan myöskin julkisen vallan taholta eri lailla
kuin miehiä. Ja se on tässä kaikkein
ikävintä. Totta kai se kirpaisee, olipa mies tai
nainen, jos palkkaa ja työsuhteen ehtoja poljetaan, aivan
samalla tapaa se kirpaisee, oli mies tai nainen, mutta tässä on
leimallisesti hyvin vahvasti naisvaltainen kohderyhmä kyseessä.
Tähän JHL:n listaan on kyllä koottu
hyvin se, mistä on kyse. Ensinnäkin palkat alenevat
vanhoilla työntekijöillä neljän
vuoden kuluttua 200 euroa kuukaudessa ja uusilla heti. Vuosilomat
lyhenevät, niiden vaikutus on 6 prosenttia vuodessa, ja
lyhyemmän jakson työajan hyöty katoaa
pidempien tasoitusjaksojen vuoksi olemattomiin. Työaikakorvaukset
alenevat, sen vaikutus on 8 prosenttia vuodessa. Sairausajan palkka,
niiden vaikutus ja muiden tekijöitten vaikutus on vähintään
2 prosenttia. Kun tämän ynnää yhteen,
niin ale yhteensä vanhoilla työntekijöillä on
3 500 euroa vuodessa ja uusilla työntekijöillä liki
6 000 euroa vuodessa. Eli järkyttävää kohtelua,
jos tämä toteutuu.
Arvoisa puhemies! JHL:llä oli esitys myös
siitä, kuinka työehdot pitäisi järjestää Leijona
Catering Oy:ssä. He esittävät, että tämä muutos
voi kyllä tulla voimaan 1.1.2012, mutta yhtiön
tulisi solmia normaalisitova työehtosopimus pohjana valtion
työehdot ja valtion yleinen työehtosopimus täydennettynä yrityskohtaisella
työehtosopimuksella. Mallina voisi olla sellainen toimintatapa
kuin on ollut Destiassa, Raskoneessa, Finnferriesissä,
Labtiumissa ja Meritaito Oy:ssä. Kun näissä on
oleellista, että tuodaan rinnalle hyvin käyttökelpoinen
malli, niin näissä edellä mainituissa
yrityksissä on henkilöstö ollut työnantajan kanssa
takaamassa yhtiöitten kilpailukyvyn ja työpaikat
yhdessä sovitulla tavalla ja monissa asioissa on löydetty
uusia tapoja menestyä kilpailussa. Se on mahdollista, jos
työntekijät otetaan oleellisesti paremmin huomioon
kuin tässä mallissa, mitä hallitus nyt
ajaa. Ja niin kuin sanoin, niin ikävää on
se, että tämä on kaikkien hallituksen
tasa-arvo-ohjelmien, tasa-arvotavoitteitten vastainen ratkaisu.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus
Puru on Pääesikunnan alainen hallintoyksikkö.
Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Puru huolehtii kokonaisvastuullisesti
Puolustusvoimien ruokapalvelujen tuottamisesta. Sen toiminta on
taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokasta.
Nyt Puolustusvoimain ruokahuoltoa ollaan yhtiöittämässä.
Uusi yhtiö — työnimeltään
Leijona Catering Oy — toimisi valtioneuvoston kanslian
omistajaohjauksessa ja Purun henkilöstö siirtyisi
tämän perustettavan osakeyhtiön palvelukseen.
Kyse on 580:stä alan ammattilaisesta, jotka työskentelevät
25 varuskunnassa.
Hallituksen esityksessä on sen taloudellisen mielekkyyden
ja henkilöstön tasa-arvon toteutumisen kannalta
arveluttavia piirteitä. Asia vaatiikin perusteellisen tarkastelun
valiokuntatasolla.
Arvoisa puhemies! Ainakin allekirjoittaneelle on toistaiseksi
epäselvää, tuoko Puolustusvoimien ruokahuollon
yhtiöittäminen valtiolle säästöjä.
Näin on epäillyt myös Valtiontalouden
tarkastusvirasto. Aluksi luvassa onkin lähinnä menoja lisäeläkkeiden,
osakejärjestelyjen ja konsulttipalkkioiden muodossa.
Pohjimmiltaan tässä hankkeessa onkin kyse valtion
tuottavuusohjelman aiheuttamasta tarpeesta vähentää henkilötyövuosia.
Purun yhtiöittäminen vähentäisi
Puolustusvoimien henkilöstöä noin 550
henkilötyövuodella.
Toisin kuin hallituksen esityksessä lukee, laki olisi
toteutuessaan epäilemättä arveluttava
myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta,
kuten edustaja Mustajärvi totesi, sillä lain tullessa
tällaisenaan voimaan henkilöstön työehtosopimukset
halpenevat. Tosiasia on, että puolustusministeriö on
työntekijäpuolta kuulematta päättänyt, että uusi
yhtiö järjestäytyy työnantajaliittoon, jossa
palkat, työaikakorvaukset ja lomamääräykset
ovat huonommat kuin nykyisessä sekä muissa mahdollisissa
vaihtoehdoissa. Jo ennestään matalapalkkaisten,
pääasiassa naisten, ansiot pienenisivät
kymmenellä, ehkä jopa kymmenillä prosenteilla.
Tällainen sopimuskeinottelu ja palkkadumppaus on paitsi
hallitusohjelman vastaista myös eettisesti arveluttavaa.
Onko tapaus alkusoittoa? Tuleeko tämä epätoivottava
käytäntö leviämään julkisella
sektorilla? Hyväksyvätkö tämän
myös hallitusvastuussa olevat vasemmistopuolueet? Entä Vihreät?
Hallitusohjelmassa on luvattu henkilöstöä arvostavaa
henkilöstöpolitiikkaa ja toimivaa yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen
kanssa. Hallituksen tavoitteena on myös kaventaa naisten
ja miesten palkkaero enintään 15:een prosenttiin vuoteen
2015 mennessä. Leijona Cateringin muodostaminen ei edistä tämän
tavoitteen saavuttamista, pikemminkin päinvastoin.
Halvempaa työehtosopimusta tullaan soveltamaan välittömästi
uusiin työntekijöihin. Ruokahuollon naiset asetetaan
kahteen kastiin, vanhoihin ja uusiin. Vanhalle henkilöstölle
luvataan neljän vuoden suoja-aika.
Todellisuudessa myös vanha henkilöstö tullee kokemaan
palkkaleikkaukset muun muassa vuosilomavähennyksien kautta
välittömästi. Suoja-ajan päätyttyä palkat
pudonnevat kilpailutuksen kautta. Työntekijöiden
kannalta katsottuna tämä ei kuulosta motivoivalta.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien ruokahuollossa on olennaista,
että se pystytään järjestämään
sekä normaali- että poikkeusoloissa, niin kasarmi-
kuin kenttäolosuhteissa. Leijona Catering mennee aikoinaan
kaupaksi ulkomaiselle suuryhtiölle. Varusmiestemme muonittamisesta voi
silloin vastata esimerkiksi monikansallinen Sodexo. Mikä on
silloin huoltovarmuus?
Lakiehdotuksessa on kyse edellisen hallituksen kokoomuslaisen
puolustusministerin jättämästä perinnöstä,
jota Puolustusvoimat eivät alkuaan kannattaneet. Pääesikunnan
kaksi vuotta sitten antaman lausunnon mukaan Purun yhtiöittäminen
ei tuota todellisia säästöjä.
Yhtiömalli sisältää käynnistämiskustannuksia
usean miljoonan euron edestä. Oman toiminnan mallissa esimerkiksi
tietohallintokustannukset olisivat edullisemmat, vuositasolla arviolta
puoli miljoonaa. Pääesikunnan mukaan yhtiöittämisen
sijaan oman toiminnan kehittämistä puoltaa nimenomaan
huoltovarmuus sekä kustannusten parempi ennakointi.
Yhtiöittämisen myötä säästöjä haetaan
palkkojen polkemisen jälkeen arvatenkin aikanaan myös
työntekijöitä irtisanomalla. On kuitenkin todettava,
että Purun henkilöstö on jo tällä hetkellä lähellä minimiä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys saa valiokunnassa kattavan
tarkastelun, jossa käsitellään perusteellisesti
ehdotuksen taloudellinen mielekkyys ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
sekä tasa-arvon toteutuminen henkilöstöjärjestelyissä,
maanpuolustukselle aivan olennaista huoltovarmuutta unohtamatta.
Lopuksi on vielä syytä todeta, että kun
ruokahuollosta puhutaan, ehdotettu suomen ja englannin kieltä yhdistävä nimi
Leijona Catering Oy on mauton. Kieliopillisesti parempi vaihtoehto
on Leijona-ateriat Oy.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus on
valtakunnallisesti toimiva, Suomen suurin julkishallinnon ravitsemuspalvelujen
tuottaja. Palvelukeskus on Pääesikunnan alainen
hallintoyksikkö.
Vuoden 2006 alussa toimintansa aloittaneen palvelukeskuksen
muodostaa Kuopiossa sijaitseva esikunta ja 25 sen alaisuudessa toimivaa,
ympäri Suomea sijaitsevaa muonituskeskusta. Palvelukeskuksen
liikevaihto oli viime vuonna noin 64 miljoonaa euroa ja henkilöstön
määrä lähes 550.
Palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena oli vahvistaa Puolustusvoimien
ravitsemuspalvelujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa,
organisoida ravitsemuspalvelut entistä paremmin vastaamaan
kriisiajan tarpeita sekä järjestää ravitsemuspalvelut
taloudellisesti ja toiminnallisesti liiketalouden periaatteiden
mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Ihmetystäni herättää,
miksi hyvin toimivaa palvelukeskusta ollaan valtion toimesta yhtiöittämässä.
Onko omistajilla "ketunhäntä kainalossa" samaan
tapaan kuin useilla maamme peruskunnilla, jotka ovat tehneet hyvin toimivista
liikelaitoksista osakeyhtiöitä ja sen jälkeen
myyneet yhtiön osakkeet yksityisille?
Vaikuttaa siltä, että istuvalla hallituksella
on samankaltaiset elkeet kuin peruskunnilla, ja ihmettelen syvästi
sitä, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on
asian takana. Kokoomuksen ja sen myötäjuoksijoiden
kantaa en sen sijaan ihmettele.
Kuten kaikki tiedämme, osakeyhtiön tarkoituksena
on tuottaa omistajilleen voittoa, vaikka tämän
asian valmistelun yhteydessä sitä ei ole selkeästi
ilmaistu. Esityksen takana olevan istuvan hallituksen ohjelmassa
puhutaan "arvostavasta henkilöstöpolitiikasta
ja toimivasta yhteistyöstä henkilöstöjärjestöjen
kanssa". Minusta ohjelmakohta on pelkkää sanahelinää kuten
monet muutkin hallitusohjelman kohdat.
Arvoisa puhemies! Onko arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa
se, että ruokahuollon työntekijöiden
palkkoja alennetaan merkittävästi? Työntekijäin
palkat ovat haarukassa 1 800—2 000 euroa
kuukaudessa. Kuukausipalkka tulee alenemaan 200—400 euroa
eli jopa 20 prosenttia.
Ehdotan, että asiasta vielä keskustellaan
hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä eikä päädytä sen
kaltaiseen lopputulemaan, jossa todetaan, että kappas vaan,
yhtiön osakkeiden omistus onkin siirtynyt kansainvälisille
toimijoille.
Reijo Tossavainen /ps:
Arvoisa puhemies! Valtion omistaman ruokahuoltoyhtiön
toiminta aiotaan käynnistää ensi vuonna.
Työntekijäpuolella ollaan asiasta suorastaan tyrmistyneitä,
koska se tietää työehtojen tuntuvia huononnuksia. JHL:n
neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch
on todennut, että "tällainen palkka-ale ja työehtojen heikentäminen
on vastoin hallitusohjelman lupausta arvostavasta henkilöstöpolitiikasta.
Se potkaisee nilkkaan myös samapalkkaisuusohjelmaa, johon
hallitus on sitoutunut". Näin siis Karrasch.
Olen hänen kanssaan samaa mieltä, sillä työntekijäpuolen
laskelmien mukaan palkat leikkaantuisivat vuositasolla jopa 3 500
euroa. Se on liian paljon. Työntekijäpuolella
ihmetellään, miten yliolkaisesti omistajaohjauksesta
vastaava ministeri Heidi Hautala ja puolustusministeri Stefan Wallin
suhtautuvat pienipalkkaisten naisten asemaan.
Mielestäni yhtiöittämisprosessi ja
taloudellisuustavoittelu eivät saa johtaa siihen, että säästöt syntyvät
työntekijöiden pussista ja selkänahasta, kun
samalla henkilöstölle heikommilla palvelusuhteen
ehdoilla tarjotaan palveluja kaikille mahdollisille tahoille. Tällainen
ei voi olla vaikuttamatta myös työssäjaksamiseen,
työterveyteen ja moniin muihin seurannaiskustannuksiin.
Edellä mainittujen seikkojen tarkemman selvittämisen
vuoksi lain voimaantuloa on siirrettävä vähintään
yhdellä vuodella.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Muistamme sananlaskun "Joka markan säästää, kaksi
menettää". Tässä puolustushallinnon
ruokahuollon yhtiöittämisessä on käymässä juuri tällä tavoin.
Asiaa voidaan kuvata myös sotaväen omalla sanonnalla
"Keskitetty keittiö, hajautettu nälkä".
On perin merkillistä, että Puolustusvoimien pitää hakea
säästöjä oman rauhanaikaisen
päätehtävänsä, kouluttamisen,
mahdollistamiseksi vinkkeliviivaistamalla huollon rakenteita. Miksi
uudistaa järjestelmä, joka toimii hyvin? Kannattaako
lypsävä lehmä tappaa? Mielestäni rauhanajan
organisaatioiden on palveltava niin varusmiesten, reserviläisten
kuin kantahenkilökunnankin jatkuvaa kouluttautumista vaativampiin
tehtäviin pahimman varalta. Ruokahuollon ja muidenkin huoltotehtävien
ulkoistaminen rikkoo tätä viitekehitystä merkittävällä tavalla.
Tällainen ulkoistaminen on osa uusliberalistista ajattelua,
joka on tullut tuhoisana ja rappeuttavana julkiselle sektorille.
Virtaviivaistamista on se, että joukko-osastojen kaikki
toiminnot ja henkilöstö ovat sen komentajan ja
komentajaa palvelevan esikunnan johtamia. Tällä toimenpiteellä ei tulla
saamaan säästöjä vaan lisämenoja,
katkeruutta ja työpahoinvointia. On käsittämätöntä, että vasemmisto
hallituksessa on ollut hampaaton tämän asian osalta.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä puhun nyt vasemmistosta oppositiossa,
ja sen takia minä en ole kyllä hyväksymässäkään
tätä esitystä, ja haluan tarkentaa sen,
kun puhutaan näistä suoja-ajoista. Hallituksen
esityksessä sanotaan: "- - jollei yhtiön
tuottamien palvelujen tai tuotteiden määrässä taikka
sisällössä tapahdu merkittävää muutosta." On
aivan varma, että tapahtuu, eli siinäkään
tilanteessa tämä suoja-aika ei toimi. Eikä se
toimi niissä tilanteissa, kun Puolustusvoimat tekee rakenteellisia
ratkaisuja, lakkauttaa varuskuntia, varikoita; silloinkaan tämä suojalauseke
ei toimi. Ja kyse on hyvin paljon iäkkäistä naisista, joista
monen on sen jälkeen, kun he saavat kenkää,
aivan mahdotonta löytää uutta työpaikkaa. Ja
jos vähän päälle viisikymppinen
menettää työnsä eikä saa
uutta, niin vaikka siellä eläkkeelle olisi jotain
pientä hyvää laitettu, niin se on aika pitkä aika
odottaa, 10—15 vuotta, sitä työttö- mänä.
Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä olisi nyt hyvä hahmottaa,
että kokonaisuudessaan Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen
on osa tätä Puolustusvoimien suurta rakenneuudistusta,
jolla sopeutetaan Puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin
ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja
kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Yhtiöittämisen
avulla ruokahuollosta vastaava henkilöstö käsitellään
erillään muusta Puolustusvoimien henkilöstöstä Puolustusvoimien
kattavassa rakennemuutoksessa. Me kaikki tiedämme, mitkä säästöpaineet
Puolustusvoimiin kohdistuvat. Ja onkin niin, että vuositasolla
tällä uudistuksella saavutettava säästö on
noin 7 miljoonaa euroa, joka siis tästä yhtiöittämisestä seuraa. Henkilöstöstä on
sitouduttu pitämään huolta.
Lisäksi on hyvä huomata, että osana
suurta kokonaisuutta, kuten ruokahuolto on nyt, ei pystytä välttämättä kehittämään
toimintaa sen perusteella, mikä on ruuanvalmistuksen näkökulmasta
viisainta. Kun se on omana yhtiönään,
tämmöinen kehittäminen on myös
paljon tarkoituksenmukaisempaa.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On järjetöntä,
että säästöjä haetaan
tällä tavoin pieni-, matalapalkkaisen naistyövoiman
kustannuksella. Tässä loukataan ihmisarvoa. Miksei
puhuta avoimesti siitä, että Puolustusvoimissa
tulee kalliiksi se, että meillä on Puolustusvoimien
kokoon nähden suhteettoman paljon korkeita upseereita eversteistä kenraaleihin?
Vähempikin riittäisi. Puolustusvoimien menot johtuvat
siitä, että on näitä Nato-uskovaisia
intoilijoita liikaa, jotka haluavat hienoja leikkikaluja, Nato-yhteensopivia
leikkikaluja, jotka tulevat äärimmäisen
kalliiksi, ja niiden johdosta sitten perustyö kärsii
ja joudutaan tekemään säästöjä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa,
joiden jälkeen mennään takaisin puhujalistaan. Meillä on
tässä 12 puheenvuoroa odottamassa.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun tässä paitsi nämä työntekijäjärjestöt
ihmettelevät ja vastustavat tätä tilannetta
myöskin Pääesikunta on ollut vähän
kummissaan tästä tilanteesta sen takia, että näitä suoja-aikoja
ei tuosta laista löydy. Ja kun siellä esitetään
sellaista, että tähän otettaisiin rauhoitusaika
ja otettaisiin ainakin vuosi aikaa siihen, että nämä asiat
käytäisiin läpi, niin ihmettelen, miksei
tämmöistä rauhoitusaikaa voitaisi ottaa.
Voitaisiin käydä työntekijäjärjestöjen
kanssa asia läpi, Pääesikunnan kanssa
asia läpi ja voitaisiin pitää ehkä pikkuisen
kiinni niistä perinteistäkin. Nimittäin
minä kannan myöskin sotapojista vähän
huolta, että he saisivat jatkossakin ne munkkikahvinsa
sieltä.
Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä voi olla kyllä huoleti
sen suhteen, että tämä uudistus koskisi tässä suhteessa
vain naisia, koska kyllä tässä uudistuksen
puitteissa käydään läpi ihan
kaikki Puolustusvoimien osa-alueet. Henkilöstöstä pidetään
huolta, ja heidän etunsa säilyvät neljän vuoden
ajan, tai ne korvataan erikseen, (Markus Mustajärvi: Ei
koske kaikkia!) kuten tässä on todettu.
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivelä asetti vastakkain
Nato-asiat ja armeijan ruokahuollon. On totta, että armeija
marssii vatsallaan, niin on aina ollut, ja tämä ruokahuolto
on erittäin tärkeä Puolustusvoimissa.
Nämä nyt tehtävät rakennemuutokset
eivät johdu pelkästään säästösyistä,
vaan yksi perussyy on se, että ikäluokat pienenevät.
Jos ei tehdä mitään muutoksia Puolustusvoimissa,
niin vuonna 2018 on 4 000 varusmiespaikkaa tyhjillään varuskunnissa,
ja totta kai se muu henkilöstö ruokapalveluita
myöten pitää mitoittaa sen mukaan.
Meidän pitää muistaa myös
tämä talousperuste. Ensi vuoden budjetti on 7
miljardia euroa alijäämäinen, ja tuossa äskeisessä pääministerin
ilmoitus -keskustelussa juuri keskusteltiin siitä, miten
Suomi säilyttää luottamuksen maana, joka hoitaa
velvoitteensa, maksaa velkansa ja pitää taloutensa
kunnossa. Tässä on yksi tapa. Me joudumme joka
sektorilla tutkimaan tehokkuutta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, ja nyt siirrymme puhujalistaan.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Valtion omistamien yhtiöiden tulee
noudattaa "avoimuutta" ja "eettisiä periaatteita" henkilöstöpolitiikassaan.
Ei tämänhetkinen esitys ruokahuollon yhtiöittämisestä ainakaan
minun mielestäni ihan kuvaa noita sanoja ja tekstejä,
joita myöskin hallitusohjelmasta löytyy. Se on
siis tämänhetkinen esitys.
Minun mielestäni kaikenlaista toimintaa pystytään
kehittämään ja rationalisoimaan sinä omana
toimintana myöskin, ei siihen tarvita välttämättä ulkoistamista — tai
minun mielestäni ei ainakaan ulkoistamista — josta
tässä, jos ei heti, niin ajan kuluessa, kysymys
on. Ei se pelkkä yhtiöittäminen sitä autuutta
tuo.
Minun kokemusperäni mukaan tämä näyttää puhtaasti
työehtosopimusshoppailulta, jota tällä hetkellä jonkun
verran harrastetaan. Koska kyseessä on Suomen valtio, jonka
toimesta tätä nyt tällä hetkellä kaavaillaan
ja tämä tässä muodossa on menossa,
niin kyllä minä toivon, että se myöskin
omalla toiminnallaan näyttää muutakin — ei ainakaan
näin huonoa — esimerkkiä kuin tässä on
kaavailtu.
En käy toistamaan niitä Julkisten ja hyvinvointialojen
liiton esittämiä asioita, joita he ansiokkaasti
ovat tämän esillä olevan asian suhteen toimittaneet.
Muutamalla sanalla kuvaan SDP:n kantaa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa,
jota esitystä olivat veljemme vasemmalla, eli vasemmistoliitto,
kannattamassa. Ministerivaliokunnassa SDP:n kanta lähti
siitä, että mahdollisessa yhtiöittämisessä solmitaan
erillinen työehtosopimus, josta esimerkkejä löytyy
Destiasta, Raskoneesta, FinFerriesistä, Labtiumista ja
Meritaito Oy:stä. Jos tämä yhtiöittäminen
toteutuu, niin tämä on se pienin toive ja vaatimus,
mikä minun mielestäni pitää täyttää.
Vielä kerran haluan sanoa sen, että omana
toimintana olevaa ruokahuoltoa pystytään kehittämään,
jos henkilöstö otetaan siihen kunnolla mukaan.
Tämäkin perustuu aivan omaan kokemusperääni.
Olen nähnyt näitä ulkoistamisia siellä entisissä ammateissani
ihan omiksi tarpeiksi enkä kaipaa niitä enää yhtään.
Mutta muutamia kysymyksiä ihan lopuksi. Miten tämä toimintojen
kilpailutus, sen vaiheistus, kriteerit ja nämä aiotaan
toteuttaa, ja alkaako yhtiö tarjota palveluja jatkossa
myös muille kuin Puolustusvoimille? Se merkitsee tämän
yhtiön in-house-aseman menetystä, eli yhtiö ei
voi sen jälkeen tarjota omistajilleenkaan palveluja ilman kilpailutusta.
Valtionhallinto ja kunnat muodostavat yhtiön potentiaalisen
uuden asiakaskunnan, näin on teksteissä sanottu.
Tämä toiminnan merkittävä laajentaminen
johtaa siihen, että perustettava yhtiö ei enää olisi
omistajiensa sidosyksikkö, mikä merkitsisi Puolustusvoimien
ravitsemuspalvelujen kilpailuttamisvelvollisuutta, ja silloin tämä kierre
on ihan selkeästikin valmis. Minä toivon, että tässä asiassa
löytyy vielä harkintaa ja yritetään
yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa
saada tästä parempi malli kuin tämä tällä hetkellä on.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Minä olen surullinen tämän
henkilöstön puolesta, erityisesti siitä,
miten tätä prosessia on hoidettu ja johdettu jo
usean vuoden ajan. Sinällään tämä yhtiöittäminen
ei ole kenellekään uusi asia, sillä puolustusministeriö asetti
jo vuonna 2008 hankkeen selvittämään
Puolustusvoimien ruokahuoltoa osana tuottavuusohjelmaa. Valtiontalouden
tarkastusvirasto on kritisoinut selvityksen tekemistä muun
muassa siitä, ettei yhtiömallin valinnan perusteluissa
riittävästi perusteltu väitettyä parempaa
kustannustehokkuutta, toisin sanoen kustannus—hyöty-vertailu
oli tehty erittäin puutteellisesti. Myös henkilöstöjärjestöt ovat
kritisoineet tätä samaa asiaa.
Toisaalta on hyvä, että asiassa johonkin suuntaan
edetään, sillä tarkastusviraston tekemän
kyselyn mukaan työntekijöiden työtyytyväisyys
on prosessin aikana selvästi laskenut, erityisesti jatkuvasta
epävarmuudesta johtuen. Työmotivaatio ja työilmapiiri
ovat heikentyneet. Tämä on huolestuttava asia
myös sen takia, että toiminnan tuloksellisuudessa
työntekijöiden työmotivaatio on eräs
keskeisimpiä selittäviä tekijöitä.
Tällaiset asiat on kuitenkin kaikissa tuottavuusohjelmissa
usein hyvin huonosti huomioitu.
Kun luin tätä Valtiontalouden tarkastusviraston
kertomusta tämän prosessin etenemisestä ja toisaalta
kun olen kuunnellut muutamia henkilöitä epävirallisesti,
jotka ovat mukana tässä prosessissa, niin minulle
on tullut sellainen kuva, että tätä prosessia
olisi voitu hoitaa paljon laadukkaammin ja henkilöstöä paljon
paremmin huomioiden, enkä ole edes varma, onko tämä paras
ja järkevin vaihtoehto tämän asian hoitamisessa.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa puhemies! Kuten on kuultu, Puolustusvoimien Ruokahuolto
on päätetty yhtiöittää.
Tämä uusi valtion kokonaan omistama Leijona Catering
aloittaa ensi vuonna. Ruokahuollossa on kaikkiaan 580 ammattilaista,
ja meillä Lapissakin Rovaniemellä ja Sodankylässä on
viitisenkymmentä ruokahuollon ammattilaista töissä.
Sinänsä tämä yhtiöittäminen
kyllä mahdollistaa toiminnan kehittämisenkin,
mutta kyllä kritiikin siemen löytyy täältä palkka-alesta
ja työehtojen heikentämisestä. Tämän
yhtiön palvelukseen siirtyvien työntekijöiden
edut heikkenevät tuntuvasti, osin neljän vuoden
siirtymäajan jälkeen ja osin heti. Kyllä voi
kysyä, tapahtuuko näin miesvaltaisilla aloilla.
Esimerkiksi valtion uusimmassa yhtiössä Meritaidossa,
joka oli miesvaltainen, ei palkkoja ja työsuhteen ehtoja heikennetty.
Tässä kyseisessä keskustelussa olevassa
yh- tiössä miehiä henkilöstöstä olisi
vain 11 prosenttia. Kyllä voi kritisoida myös
tätä: tässä ei arvioida olevan
vaikutuksia eri sukupuolien kannalta. Naisvaltaisessa toiminnassa
valitaan siis palkkadumppauksen tie, mikä on myös
kolmikantaisen samapalkkaohjelman näkökulmasta
hyvin vahingollista, ja voi sanoa, että tämä lakiesityksen tasa-arvovaikutuksen
arviointi on ollut kyllä heikkoa.
Itse tässä esitin tuumaustaukoa, mutta valitettavasti
tämä esitys on nyt tässä pisteessä.
Kun ministeri Hautala omistajaohjauksista vastaavana ministerinä on
paikalla, niin kysyisinkin häneltä, miten syntynyt
tilanne vastaa hallitusohjelman kirjausta tästä henkilöstöpolitiikasta
yhtiöittämistapauksissa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Seuraavaksi puheenvuoro onkin ministeri Hautalalla.
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Edustan tässä siis sitä vastaanottavaa tahoa,
joka ei ole sen enempää osallistunut tämän
asian liikkeellepanemiseen eikä valmistelemiseen, paitsi
että omistajaohjausosastolla on saatu aikaan se, että tälle
perustettavalle yhtiölle siirtyy valtion budjetista rahaa
ja tietty pääoma, jotta se pääsee
alkuun.
Nyt tietysti kuuntelen hyvin kiinnostuneena edustajien mielipiteitä siitä,
miten te olisitte tämän asian järjestäneet,
ja kysytäänpä todellakin, oliko JHL:n
vaihtoehto todellinen. Niin mielelläni kuin olisin itse
tämän vastaanottavan tahon edustajana nähnyt,
että se oli todellinen, niin siinä oli kuitenkin
yksi vakava puute, ja se oli se, että hyvin todennäköisesti
näin kilpaillulla alalla olisi syntynyt tilanne, että olisi
entisestään syntynyt lisää kustannuksia,
koska siinähän ajatus oli se, että vaikka
toisaalta tätä henkilöstön suoja-aikaa
haluttiin lyhentää neljästä vuodesta
kolmeen vuoteen, niin sitten kuitenkin haluttiin, että samat
nyt voimassa olevat ehdot, joilla työntekijät tällä hetkellä toimivat,
koskisivat uusia ja vanhoja. Nyt valtiovarainministeri, joka varmasti
mielellään olisi nähnyt tämän
vaihtoehdon toteutuvan, ei luvannut, että valtion budjetista
voidaan siirtää sitä rahaa, koska ymmärrätte
hyvin, että valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä tähän
pääomittamiseen ja tappion kattamiseen ei ole
kovin monta tulolähdettä. Voitte varmasti itse tarkistaa
valtiovarainministeri Urpilaiselta tämän tilanteen,
olisiko hän sittenkin valmis siihen, että tämmöistä hyvin
todennäköisesti kaikkien arvioiden mukaan syntyvää alijäämää sitten katettaisiin
valtion budjetista, jolloin minä sanoisin, että jos
eduskunta haluaa nyt tätä kunnolla tarkistaa,
niin silloin varmaan ne vaihtoehdot ovat yhtiöittäminen
tai sitten se, että ei yhtiöitetä. Mutta
se vaihtoehto, jota esitettiin, mielestäni, niin ikävää kuin
se onkin, ei ollut todellinen.
Arvoisa puhemies! Nyt huomaan, että aika loppuu, mutta
täällä on kuitenkin esitetty aika monia
kysymyksiä — miten toimitaan?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Voitte jatkaa!
Joo, hyvä, kiitos, puhemies! — Joo, siis ongelma
on se, että jos tätä katsoo miesvaltaisten ja
naisvaltaisten alojen epäsuhdan näkökulmasta,
niin kyllä se on totta, että Meritaito on valtion-omisteinen
yhtiö, jossa yhtiöittäminen henkilöstön
näkökulmasta tehtiin toisella tavalla. On kuitenkin
yksi iso ero, ja minä pyydän, että otatte
tämän huomioon, ja se on se, että mikäli
Leijona Catering — tai muuten, edustaja Niinistö,
Leijona-ateriat ei ole yhtään hassumpi nimi — tämä yhtiö,
perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti, niin elintarvikehuolto
ja tämä ruokapalvelujen tuottaminen on varsin
kilpailtu ala, ja se tässä nyt onkin se ongelma.
Voitte varmasti tutustua esimerkiksi Helsingin kaupungin Palmian ongelmiin
tässä suhteessa, tämä ei todellakaan ole
helppoa.
Mutta siinä, olisiko tässä sitten
pitänyt ottaa tuumaustauko, ehkä on syytä huomata,
että juuri tämä henkilöstön
epävarmuus, se, että tämä tilanne
on jatkunut jo vuosia, ei varmasti olisi ollut vastuullista ja henkilöstöä arvostavaa
politiikkaa. Pyydän teitä nyt pohtimaan sitä,
jos kaikki nämä seikat otetaan huomioon, niin
mikä sitten olisi se viisas vaihtoehto.
Minä itse ajattelen nyt näin, että mikäli
hallituksen esitys täällä eduskunnassa
hyväksytään ja yhtiö perustetaan,
niin silloin omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä vuodenvaihteen
jälkeen tulen tekemään parhaani siinä,
että henkilöstöllä on asianmukainen
ja hyvä edustus yhtiön johtoryhmässä,
ja se voi tarkoittaa myös sitä, että mikäli,
niin kuin tämän esityksen mukaisesti todennäköisesti
tulisi käymään, on useita henkilöstöryhmiä,
niin niillä kaikilla on edustus siellä johtoryhmässä.
Tämä nyt on ainakin tietty osa sitten sitä henkilöstöpolitiikkaa,
jota perustettavassa yhtiössä pitäisi
harjoittaa.
No, täällä on myös viitattu
näihin varuskuntien lakkauttamisiin ja siihen, että tämä on
osa Puolustusvoimien kaikkiaan tällä vaalikaudella 200
miljoonan euron säästöohjelmaa, ja tämähän on
siis puolustusministeri Wallinin esiteltävä asia,
ja kun hän ei nyt ole täällä paikalla,
niin en mene tähän sitten syvemmin.
Mutta tilanne on tietysti se, että kun näitä säästöjä aletaan
toteuttaa, niin ei kai meistä kukaan kuvittele, ettei varuskuntia
todellakin lakkautettaisi, ja silloin herää se
kysymys, miten tässä tilanteessa sitten toimitaan.
Valitettavasti Puolustusvoimien Ruokahuollossa on joka tapauksessa tulossa
yt-neuvotteluja ja irtisanomisia taloudellisista ja tuotannollisista
syistä, vaikka ei tehtäisi yhtään
mitään. Tässä ei todellakaan
ole nyt hirveän kivoja vaihtoehtoja, arvoisat edustajat,
mutta eduskunnalla on nyt oikeus tutkia ja velvollisuus tutkia tämä esitys
läpikotaisin.
Edustaja Niinistö, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja,
luetteli näitä seikkoja, joita on selvitettävä,
ja on varmasti paikallaan, että tätä taloudellista
mielekkyyttä vielä kerran tutkitaan ja tutkitaan
sitä, miten tasa-arvovaikutukset on huomioitu, niin kuin
tässä ovat useat edustajat, muun muassa edustaja
Ojala-Niemelä, ottaneet esiin, ja tällä tavalla
eduskunta voi sitten vastata tähän viisaalla tavalla.
Todellakin on tärkeätä, että tästä käydään
perustavanlaatuinen keskustelu, koska on ihan varmaa, ettei tämä jää viimeiseksi
kerraksi, kun valtion toimintoja yhtiöitetään,
ja meidän täytyy löytää vastuulliset
ja hyvät toimintatavat tämmöisiin tilanteisiin.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, ministerin vastauksen jälkeen on aiheellista sallia
lyhyehkö debatti, ja pyydän pyytämään vastauspuheenvuoroa
painikkeella ja seisaalleen nousten, V-painike käytössä.
No niin, ja ensimmäinen vastauspuheenvuoro edustaja Mustajärvi.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän
on edellisen puolustusministerin miina, johon astui entinen tasa-arvoministeri,
nykyinen puolustusministeri. Kaikki on lähtenyt sieltä liikkeelle.
Sen lisäksi, että Puolustusvoimat joutuu varautumaan
taistelemaan ulkoista vihollista vastaan, näköjään
niitä sisäisiäkin vihollisia on aivan
tarpeeksi. Pahimpana on valtion tuottavuusohjelma, joka ei ole mitään
muuta kuin leikkauslista — mitään muuta
asiallista perustetta sille ei ole kyetty näiden vuosien
aikana esittämään.
Sen lisäksi, kun ajatellaan, mitkä ovat Puolustusvoimien
kehykset, Nato-yhteensopivuuden vaaliminen, kalliit kalustohankinnat
ja Nato-yhteensopivuuden rakentaminen pitkällä aikavälillä vievät
leijonanosan kehyksistä, jolloinka muun muassa henkilöstön
palkkaukseen ja muihin menoihin jää vähemmän.
Tämä on osana ideologista yksityistämistä,
ja onhan siinä tilanteessa sitten, kun työntekijät
tietävät, että heidän palkkansa
alenee 200—400 euroa kuukaudessa, aivan naurettavaa tulla
enää puhumaan, että katsotaan vielä ne
tasa-arvokysymykset.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, että pelisäännöt
keskustelussa tulisivat selviksi, niin nyt tuo V-painike suljetaan.
Meillä on kahdeksan vastauspuheenvuoroa, jotka käytetään
tässä järjestyksessä. Sen jälkeen
ministeri saa niitä kommentoida, ja sen jälkeen
mennään puhujalistaan.
Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi, että tämä tilanne
on jatkunut vuosia ja nyt siihen tarvitaan tällainen ratkaisu.
Mutta se ratkaisu ei kyllä minusta voi olla palkka-ale,
ja itse asiassa pidän aika pöyristyttävänä tässä kokonaisuudessa
sitä, kuinka tämä hallitus on antamassa
viestin tällaisen palkka-alen sallimisesta ja vielä alalle,
joka on nimenomaan naisvaltainen ja pienipalkkainen. Toisaalta ihmettelen
myös sitä, että hallitus, joka kyllä moniin
muihin asioihin vaatii hyvin kiivaasti ja kovaan ääneen
tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua, kuitenkin tässä asiassa
on valmis polkemaan näiden pienituloisten naisten asemaa.
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Henkilöstön huoli
on täysin ymmärrettävä, ja valtion
tietysti työnantajana tulee ottaa nämä huolet
huomioon ja parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pyrkiä siinä ratkaisussa.
Kysyisin kuitenkin ministeriltä nyt pariin asiaan tarkennusta.
Tuossa talousarvioesityksessä on, että henkilöstön
lisäeläketurvaan on varattu 4,4 miljoonaa tämän
perustettavan yhtiön menoihin. Mitä tuo kirjaus
tarkoittaa? Pystytäänkö sillä turvaamaan
nämä mahdolliset eläke-etujen heikennykset?
Sitten toinen huoli, joka liittyy tähän ruokahuollon
järjestämiseen kriisiaikana. Normaaliaikana tämä yhtiöittämismalli
varmasti takaa tuon muonituksen varuskunnissa. Mutta miten on ajateltu
sitten kriisiaikana tämä muonitus järjestettävän?
Onko tässä sellaisia järjestelyjä ja
suunnitelmia mukana?
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On aika kummastuttavaa, että meidän
entinen tasa-arvoministerimme tekee sellaisen esityksen, jossa tasa-arvovaikutukset
kuitataan neljällä rivillä ja todetaan,
että naisia on enemmistö työntekijöistä,
miehiä 11 prosenttia ja tasa-arvovaikutuksia ei ole. On
sinänsä hyvä, että vastaanottava
ministeri on kiinnittänyt huomiota tähän
puoleen sekä myös siihen, että täytyy
arvioida nämä talousvaikutukset.
Jos lukee tämän esityksen, niin täältä ei
löydy kuin lisämenoja. Sen lisäksi täältä löytyy
arviota siitä, mistä kilpailuhyötyä tulisi:
siitä, että julkista toimijaa helpommin voidaan
yhtiönä hankkia alihankintaa. Kun näin
on, niin meidän olisi ehkä syytä miettiä,
onko meidän kilpailulainsäädäntömme
sittenkään järkevimmällä tolalla,
kun tarvitaan yksityinen toimija tai yhtiö, jotta voidaan toimia
tehokkaasti, koska perusteena käytetään kilpailu-
ja hankintasopimuksia. Toinen lähtee siitä, että kun
ikäluokat pienenevät, niin siitä saadaan
sitten hyötyä, ja se meidän kaikkien
on varmasti tunnustettava. Mutta nämä taloudelliset kokonaisvaikutukset
on hyvin ohuesti perusteltu ja niihin varmasti kaivataan eduskuntakäsittelyssä enemmän
tietoa ja enemmän perusteita.
Sen lisäksi tämä kriisin aika on
täysin sivuutettu. Se ei näy millään
lailla tässä esityksessä, vaan lähdetään
siitä, että tulevaisuudessakin meillä toimitaan
vakaassa yhteiskunnassa, jossa ruokahuolto on normaalia bisnestä.
Mutta me tiedämme, että Puolustusvoimat on olemassa
kriisitilanteita varten, ja silloin kaikkia puolustustoimien organisaatiouudistamisia
pitäisi katsoa tästä näkökulmasta.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Äskeisessä keskustelussa
puhuttiin paljon vastuusta. Jos perussuomalaisten linjan mukaan
olisi toimittu, niin emme olisi tuossa eurosopassa, missä nyt
olemme.
Siitä sopasta tähän soppaan ja vastuuntuntoon.
(Kalle Jokinen: Missähän sopassa ollaan?) Minulle
tuli semmoinen tunne äskeisestä vastauksesta,
että te kierrätte vastuutanne. Te sanotte, että minun
vastuuni koskee vain tätä osaa ja tämä kuuluu
tälle ministerille ja minä olen tässä vain vastaanottavana
jne. Arvoisa ministeri, täällä salissa
kuulee selkeästi, että joka puolelta tulee vastustusta
tähän asiaan. Kantakaa vastuunne ja toimikaa omistajaohjauksen
ministerin mukaan.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minua lämmittivät äsken
ministeri Hautalan sanat, kun hän sanoi, että johtoryhmään
otetaan henkilöstön edustaja. Vaikka edelleenkin
vastustan yhtiöittämistä, niin puhun
omasta kokemuksestani. Kun kotikylässäni Jyväskylässä minun
aikanani on yhtiöitetty puolenkymmentä liikelaitosta
ja olen saanut olla muutamassa hallituksessa mukana, niin me sovimme
valtuuston tasolla, että osakeyhtiölakia mitenkään
kiertämättä ja sen mukaisesti tähän yhtiön
hallitukseen voidaan valita henkilöstön edustaja.
Minä toivon, että tämä johtoryhmäasia jalostuisi
siten, että, ministeri Hautala, veisitte eteenpäin
esitystä, jos ja kun tämä yhtiö perustetaan,
että henkilöstön edustaja tai edustajat
tulevat täysivaltaisiksi jäseniksi tähän
osakeyhtiön hallitukseen, koska yhtiölaki ei sitä kiellä.
Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Hautalalle lupaavan maltillisesta
ja pohdiskelevasta puheenvuorosta. Ei ollut yllätys, että ministeri
haluaa kiertää vastuunsa Puolustusvoimien ruokahuollon
yhtiöittämisestä. Totta onkin, että tämän hankkeen,
jota esimerkiksi Puolustusvoimissa ei alun perin kannatettu, takana
on edellisen hallituksen puolustusministeri Häkämies.
Tosiasiaksi kuitenkin jäänee, kun asiassa
tässä talossa edetään pidemmälle,
että hallituksessa olevat molemmat vasemmistopuolueet ja
vihreät tulevat äänestämään
tämän ideologista yksityistämistä ajavan,
voiko sanoa, uusliberalistisen hallituksen esityksen puolesta, enkä osaa
pitää sitä ryhdikkäänä tai
yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena toimintana.
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen erityisen huolissani kahdesta asiasta,
jotka täälläkin jo esille ovat nousseet.
Toinen asia on tasa-arvo ja tasa-arvon toteutuminen tämän
päätöksen johdosta. Toinen tärkeä asia
on valtion työnantajapolitiikka. Kyseessä on iso
määrä työntekijöitä,
voisi oikeastaan puhua yhteen laitettuna isosta työpaikasta,
580 ammattilaisesta. Jos jokin yksityinen yritys toimisi näin,
niin tässä salissa kuultaisiin kyllä useampaan
kertaan monen eri puolueen taholta varmastikin moitetta yritystä kohtaan.
Tämän takia on tärkeää,
että me mietimme, millaisen viestin me annamme työnantajana
työnantajapolitiikasta.
Ministeri Hautalalle haluaisin kuitenkin sanoa kiitoksen siitä,
että olette valmis kuuntelemaan eduskuntaa ja harkitsemaan
toivottavasti asiaa uudelleen. Toivon, että uudelleen arvioitaisiin
nämä talous- ja tasa-arvovaikutukset ja päätökset
tehtäisiin sitten vasta näiden asioiden ja näiden
arviointien pohjalta.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olen ihan samaa mieltä tästä tuottavuusohjelmien
järjettömyydestä. Onneksi tämä hallitus
on päättänyt sitten luopua niistä ja
siirtyä näihin tuloksellisuus-, vaikuttavuusohjelmiin.
Silloin ollaan minun mielestä oikeissa asioissa. Eli minä luulen,
että jos tässä olisi tehty kunnollinen
kustannus-vaikuttavuusanalyysi jo alun perin, niin tämä päätös saattaisi
olla erilainen, mutta kun sitä kunnollista arviointia ei
alun perin tehty. Mutta olipa tämä päätös
mikä tahansa, niin minä toivon, että henkilöstö saa
riittävästi muutosvalmennusta tässä tilanteessa,
koska kyllä tällä hetkellä henkilöstö kokee,
että sitä on huonosti kohdeltu.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten ministeri Hautalalle puheenvuoro. Siellä oli pari
kolme kysymystä ainakin.
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Varmasti on niin, että tämä aloite
ja tämä hallituksen esitys on hyvin vahvasti kytköksissä valtion
tuottavuusohjelmaan. Siitä on monia puheenvuoroja tässä käytetty.
Sen takia sanoinkin, että meidän täytyy
sitten tulevaisuudessa miettiä, millä tavalla
vastaavia tilanteita hoidetaan, kun on voimassa uusi tuloksellisuus- ja
vaikuttavuusohjelma. Meistähän hyvin harva tietää vielä,
mitä se edes pitää sisällään,
en minä ainakaan.
Kun tässä on näitä kysymyksiä — ei
kuulu oikeastaan minulle, anteeksi nyt vaan, tämä muonitus
kriisiaikana, mutta se on selvitetty kyllä. Ymmärtääkseni
puolustusvoimat ei ole tästä asiasta ollut huolissaan,
mutta siihen varmaan sitten ministeri Wallin voi tarkemmin antaa
valistusta.
Nyt kuitenkin kun katsoo tätä henkilöstön
tilannetta — täällä kysyttiin
myös sitä, tuleeko tälle perustettavalle
yhtiölle sitten muita asiakkaita — tämän
vanhan henkilöstön suoja-ajan, 4 vuoden ajan,
ainoa asiakas todellakin tulee olemaan Puolustusvoimat, ja sinä aikana
valtio huolehtii koko muutosturvan, ollen siis asiakas ja omistaja.
Ja tähän liittyvät kaikki nämä lisäeläkevarat ynnä muut,
mitkä on varattu. Mutta sitten tosiaankin sen 4 vuoden
aikana yhtiö joutuu valmistautumaan kilpailutilanteeseen,
ja silloin ei auta muu kuin toimia samoilla ehdoilla kuin muut yhtiöt
ja alan toimijat. Muutenhan sitten kilpailutukset tullaan häviämään
ja työpaikatkin lakkaavat. Ja tästä näkökulmasta
on perusteltua se, että sitten sen suoja-ajan jälkeen
noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta, jota myös
kilpailijat noudattavat.
On tietysti ajateltavissa niin, että korkeampi palkka
olisi mahdollista kompensoida sillä, että toiminta
on tehokasta ja hyvin suunniteltua. Eroa työajoissa ja
työvuorojärjestelyissä on aika vaikea
kompensoida. Mutta nyt sitten, mitä tulee tähän
henkilöstön edustukseen, niin valtion omistajaohjauksessa
ei ole ollut sitä käytäntöä,
että henkilöstön edustajat olisivat suoraan
mukana hallituksessa. Mutta tämä johtoryhmä on
myöskin erittäin operatiivinen taho, joka käytännössä sitten
suunnittelee ja huolehtii yhtiön toiminnasta, niin uskoisin,
että tämä on hyvä ratkaisu.
Ja niin kuin sanoin, niin tässä tulen tekemään
parhaani, että se edustus on myös mahdollisimman monipuolinen.
Vielä tässä lopuksi kiteytän
sen, oliko tälle esitykselle vaihtoehtoja: Vaihtoehto ehkä oli, että ei
yhtiöitetä, mutta se, miten JHL on tätä lähestynyt,
niin se olisi vaatinut sitten tuekseen valtiovarainministerin kukkaron
nyörien höllentämisen, ja tämmöistä tarjousta
ei ole tullut, niin että minä pyydän,
että ymmärrätte tämän
kokonaistilanteen. Se ei olisi ollut vastuullinen ratkaisu, ellei
sitten sitä rahaa yhtäkkiä löydy,
koska sataprosenttisesti valtion omistamassa yhtiössä ei
ole käytännössä muuta alijäämän
kattamiskeinoa kuin valtion budjetti.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten siirrymme takaisin puhujalistaan.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien leikkaukset ovat huolestuttavan mittavat
ihan kautta linjan. Minulla oli ilo eilen käydä Heikkilän
kasarmilla, koska siellä on hienoa henkilökuntaa,
ja olen vuosien mittaan aina eri yhteyksissä siellä käväissyt.
Edustajia oli kutsuttu sinne tutustumaan paikkaan ja tähän
tilanteeseen. Ja koska minulla on myös tuttavia siellä muonituspuolella,
niin aina käyn juttelemassa heidän kanssaan, ja
tunnelma Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittämiseen
liittyen ei ollut henkilökunnan keskuudessa järin
positiivinen.
Kaikki varmaan tietävät, että aika
monessa tilanteessa, kun on luvattu hoitaa henkilökunnan asiat,
kun tulee muutoksia, niin niin ei ole aina tapahtunut. Joten luonnollisesti
työntekijän mieltä painaa pelko ja epäilys
oman työpaikan tulevaisuuden suhteen. Tilanne herättää varmasti
kysymyksiä esimerkiksi mahdollisista irtisanomisista ja
työehtojen heikentymisestä.
Yhtiöittämisen asteittainen avaaminen kilpailulle
asettaa tulevaisuudessa myös omat haasteensa palveluntuottajien
kilpailutukseen liittyen. Tällaisessa tilanteessa on aina
riskinä se, ettei kilpailutuksen tuloksenakaan saavuteta
toivottua palvelun laadun tasoa. Saattaa käydä jopa
päinvastoin, kun yksityinen toimija aloittaa kustannustehokkuuden
tavoittelemisen pahimmassa tapauksessa ruokahuollon parissa työskentelevään henkilöstöön
kohdistuvilla leikkauksilla ja elintarvikkeiden laadusta tinkimällä,
joka sitten puolestaan heijastuu suoraan varusmiesten lautasille.
Kyseenalaistan mahdollisen säästön
saavuttamisen hallituksen Puolustusvoimien ruokahuollosta. Suuri
vaarahan on, että lopputulos ei tule olemaan ainakaan henkilökunnan
ja varusmiesten edun mukainen. Lisäksi periaatteellisella
tasolla Puolustusvoimien toimintaa ja sen toimintahistoriaa kokonaisuutena
ajatellen yhtiöittäminen ei ole oikeamielinen
ja tervehenkinen ratkaisu.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämän takana on ilmiselvästikin
valtion tuottavuusohjelma, joka on epäonnistunut jo useassa
kohtaa, ja jälleen näyttää tulevan
yksi uusi epäonnistuminen. Ulkoistaminen näyttää tämän
tuottavuusohjelman kohdalla hyvältä paperilla,
mutta mikä on se todellisuus? Se on juuri edellä mainitun
kaltainen epäonnistuminen. On se joidenkin mielestä onnistuminen,
mutta minun mielestäni epäonnistuminen, mutta
joka tapauksessa tämä lyö työntekijöitä näpeille,
ja lujaa. Erityisesti naiset kärsivät tässä kohtaa,
ja ihmetyttääkin hallituksen moraali ja tapa,
millä hallitus halveksii suorastaan naisia. Sanotaan korulauseita
mutta tehdään toista.
Puolustusvoimat on organisaatio, jonka on toimittava myös
kriisiaikana. Kriisiajan toiminnat varmistetaan Puolustusvoimien
omalla toiminnalla, jolloin pahimmassa tapauksessa tähän
tulee kaksi päällekkäistä toimijaa.
Sepäs vasta halpaa on. Niin tai näin, mutta säästöt
Puolustusvoimien kohdalla kautta koko linjan tuovat työttömyyttä koko
tälle sektorille, varsinkin niille paikkakunnille, jotka
ovat niitä epäonnisia paikkakuntia, joista tämä varuskunta
lakkautetaan. Varuskunta on pienillä paikkakunnilla koko
kunnan elinehto. Toivottavasti hallitus muistaa tässä eurohuumassa,
missä nyt eletään, myös Suomen kansaa.
Mika Kari /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen kirjatut tavoitteet
tuottavuuden lisäämiseksi ovat tavoitteiden osalta
sinänsä hyviä, mutta olisin toivonut,
että yhtiön työehtosopimus olisi solmittu
yhtiökohtaisesti, samaan tapaan kuin valtion toimintoja
yhtiöitettäessä on myös aiemmin
toimittu.
Edelliseen perustuen olisin myös toivonut, että henkilöstöä,
josta tässä tapauksessa on lähes 90 prosentin
verran naisia, ei jaettaisi suoja-ajaksi työhöntulopäivän
mukaisesti a- ja b-luokan työehdoilla työskenteleviksi.
Shoppailu työehtojen heikentämiseksi ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
Mikäli yrityksellä ei ole toimintakykyä ja edellytyksiä tuottavaan
työhön, ei palkka-alennuksilla saada kestävää menestystä perustettavalle
yhtiölle.
Arvoisa puhemies! Samapalkkaisuusohjelman näkökulmasta
katsottuna on myös hyvin vahingollista, että valtio
työnantajana esittää naisvaltaiselle
alalle työehtojen heikentämistä. Lakiesityksessä olisin
toivonut laadukkaampaa tasa-arvovaikutusten arviointia. Nyt tuntuu
siltä, että yritämme hallituksena mennä siitä,
missä aita on matalin.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle
lakia, jolla Puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitettäisiin.
Ruokahuolto on tärkeä tekijä toimintakyvyn
säilyttämisessä, näin todetaan
käsittelyssä olevan lain yleisperusteluissa. Toimivan
ruokahuollon takana puolestaan on osaava ja motivoitunut henkilökunta.
Tämä lakimuutos ei todellakaan ole henkilökunnan
kannalta motivoiva.
Pääministeri totesi tänään,
että työn hintaa ei saa hinnoitella yli. Tässä lakimuutoksessa
ei todellakaan ole sitä pelkoa. Päinvastoin, jo
ennestään pieniä palkkoja tullaan alentamaan.
Palkat ja työehdot tulevat uuden työsopimuksen
mukaisesti heikkenemään. Suurimmaksi osaksi työntekijät
ovat naisia, joten tämä lakiesitys on hyvin kaukana
hallituksen tavoitteesta saavuttaa tasa-arvoisuutta naisten ja miesten
palkkojen välillä. Kertonee selvää kieltä hallituksen
arvoista.
Lakiesityksessä sanotaan, että henkilöstöllä olisi
neljän vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei
voisi irtisanoa henkilöstöä, mutta se
jatkuu: "jollei yhtiön tuottamien palveluiden tai tuotteiden
määrässä tai sisällössä tapahdu
merkittävää muutosta". Mielestäni
tällä lausekkeella henkilöstö ripustetaan
löysään hirteen neljäksi vuodeksi,
jonka aikana ja jälkeen työn jatkuvuudesta ei
ole mitään takuuta.
Siirtymäaikana valtiolla olisi mahdollisuus luopua
omistuksista kokonaan tai osittain. Tulevaisuudessa varsin tärkeän
ruokahuollon takaa löytynee siis kansainvälinen
yritys. Lakiesityksen mukaan tämä malli on asiakkaan
kannalta yhden luukun malli. Pelkään pahoin, että se
on yhden luukun malli myös henkilöstön
kannalta: tack och adjö.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien on toimittava luotettavasti
niin kriisin kuin rauhan aikana. Miten käy ruokahuollon
turvallisuuden mahdollisen poikkeusolon aikana, jos tästä ruokahuollosta
huolehtii kansainvälinen yritys? Mielestäni hallituksen
esitystä ei tule tällaisenaan hyväksyä.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Haluaisin puolustaa täällä läsnä ollutta
ministeriä, koska hän sentään
oli läsnä ja hän kuitenkaan ei ole esittelevä ministeri,
eli hän oli kuulemassa sitä kriittistäkin
keskustelua, mitä tässä on käyty, ja
varsin avoimella mielellä.
Minusta tähän lakiin liittyy kolme isoa kysymysmerkkiä.
Ensimmäinen on talous, toinen on tasa-arvo, ja kolmas on
tulevaisuus.
Talous liittyy tähän siinä mielessä,
että tässä esityksessä, joka
meille on nyt hallitukselta tullut, kyllä lähdetään
niistä kustannuksista, jotka tulevat nyt tässä budjetissa
esiin, jotka liittyvät näihin yhtiöjärjestelyihin
ja jotka ovat miljoonaluokkaa. Mutta sen sijaan tässä on
hyvin vähän arviointia siitä, mistä se
säästö ja tuottavuushyöty syntyvät.
Siitä ei löydy minkäänlaisia
lukuja, eikä siitä myöskään
löydy arviota suuruusluokan suhteen. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä arvioidaan
myös sitä puolta, mitkä ovat ne pitkän
tähtäimen tuottavuushyödyt ja taloudelliset hyödyt,
joita tästä järjestelystä haetaan,
koska tämä kuitenkin selkeästi on osa
budjettilakeja ja tietyllä tavalla myös säästölain
luonteinen.
Sitten toinen asia, joka liittyy tasa-arvoon, liittyy siihen,
että jos meillä sukupuolivaikutusten arviointi
lainsäädännössä on
tällä tolalla kuin tässä laissa,
niin ei voi muuta sanoa kuin että mieluummin kannattaisi
jättää tekemättä kuin
tehdä tällaisia esityksiä. Tässä kappaleessa
"Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon" todetaan — tämä on
siis koko se kappale: "Perustettavan yhtiön henkilöstöstä suurin
osa olisi naisia. Miehiä henkilöstöstä olisi
11 %. Yhtiöittämisellä ei arvioida olevan
vaikutuksia eri sukupuolten kannalta." Mitään
muuta tasa-arvosta ei sanota, ja kuitenkin me tiedämme
täältä rivien välistä lukiessamme
sen, että tämä tuottavuushyöty
tulee nimenomaan siitä, että siirryttäisiin
toisen työehtosopimuksen piiriin, jossa palkat ovat alhaisempia, siirryttäisiin
alihankintaprosesseihin, ja useimmitenhan alihankintaprosesseissakin
kyse on siitä, että sen alihankinnan tekee joku
sellainen yritys, joka saattaa olla toisen sopimuksen piirissä, jossa
palkat ovat vielä alhaisempia. Tämä ketju pitäisi
rehellisyyden nimissä pystyä purkamaan ja sanoa,
mistä ne tuttavuushyödyt on haettavissa.
Kolmas kysymys liittyy tähän tulevaisuuteen. Niin
kuin tuossa aiemmin sanoin, Puolustusvoimat on kriisiajan organisaatio,
ja silloin on syytä miettiä, miten kriisiaikana
nämä järjestelyt toimivat. Laissa sanotaan,
että perustettavalla yhtiöllä olisi Puolustusvoimien
kanssa tehtävän sopimuksen perusteella poikkeusolojen
ravitsemuspalvelujen tuottamis-, suunnittelu, kehittämis-
ja ylläpitotoimintoja koskeva velvollisuus, ja samaan aikaan
sanotaan, että Puolustusvoimat toimii tilaajana. Sen jälkeen,
kun siirtymäaika on ohi eikä enää ole
kyse in house -yhtiöstä, ollaan markkinoilla ja
Puolustusvoimat tilaa. Me tiedämme, että meidän
julkisella sektorillamme tilaamisen ongelmat liittyvät
laatuun ja ne liittyvät niihin erityispiirteisiin, joita
tilauksissa on. Nämä sanotut, ikään
kuin siihen kriisiaikaan liittyvät varautumistoimet ovat
niitä laatutekijöitä, ja niiden tilaaminen
ei välttämättä ole ollenkaan
yksinkertaista. Ja jos mietitään tulevaisuutta
vielä eteenpäin sillä tavalla, että yhtiö olisi
mahdollisesti myyty jollekin täysin yksityiselle toimijalle,
jolloin sitä eivät enää koskisi
ne velvoitteet, jotka tässä lainsäädännössä on
tehty, vaan se voi muuttua normaaliksi markkinatoimijaksi, niin silloin
voi kysyä, miten silloin tilataan näitä asioita,
jos niitä ei ole markkinoilla tarjolla. Sen vuoksi on syytä miettiä vähän
tarkemmin sitä, miten tämä pidemmälle
menevä tulevaisuus sitten turvataan, jos tämä laki
eduskunnassa hyväksytään.
Mutta toivon, että mietitään rehellisesti
sitä, onko hyvää valtion henkilöstöpolitiikkaa
se, että tuottavuusohjelman velvoitteet, joita siinä on, haetaan
sopimusshoppailulla. Mielestäni ei ole, ja sen vuoksi tältä osin
tätä lakia on syytä miettiä uudelleen.
Lisäksi on löydettävä todellisia
perusteita sille, mistä ne tuottavuushyödyt ja
taloushyödyt tässä esityksessä tulevat,
jos ne ylipäätään ovat perusteltavissa
ja löydettävissä.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
useita erinomaisia puheenvuoroja, miksi tätä hallituksen
esitystä ei tulisi hyväksyä. Tämä vimma
ulkoistaa kaikki mahdolliset palvelut Suomessa on jälleen
saamassa uuden luvun, kun Puolustusvoimien ruokahuoltoa ollaan nyt
yhtiöittämässä. Kuitenkin eri
tutkimuksissa on voitu havaita ja todeta, ettei tämä tällainen
niin sanottu ulkoistaminen todellakaan takaa säästöjä vaan
päinvastoin.
Kaikkein pöyristyttävintä tässä kokonaisuudessa
on kuitenkin se, kuinka hallitus on antamassa viestin palkka-alen
sallimisesta. Palkka-ale ja työehtojen heikentäminen
ovat selvä viesti tältä hallitukselta,
että niin sanottujen säästöjen nimissä kaikki
on sallittu. Ala, joka on naisvaltainen ja pienipalkkainen, on selvästi
ala, johon uskalletaan tällaista toimintaa soveltaa. Tässä suurimmat
kärsijät ovatkin juuri nämä pienipalkkaiset
naiset, eli valtio hakee säästöjä kyllä hyvin kyseenalaisin
ja moraalisesti täysin kestämättömin
keinoin.
Hallitus on puolustellut tätä ajamaansa asiaa muun
muassa suoja-ajalla, jonka aikana palkkoja ei saa heikentää kuin äärimmäisissä poikkeustilanteissa.
Kysyn, mitä nämä äärimmäiset
poikkeustilat ovat ja mitä tapahtuu niin sanotun suoja-ajan
jälkeen, koska kukaan ei tunnu tietävän, miten
palkat sen jälkeen määräytyvät
ja mikä on työntekijöiden asema tulevaisuudessa.
Alueellisesti tämä on todellinen riski työttömyyden
lisääntymiselle. Mistä näillä paikkakunnilla,
joilla työpaikat ovat jo nyt kiven alla, otetaan uutta
työtä? Erityisesti huoli kohdistuu ikääntyviin
työntekijöihin.
Tällaisenaan tätä esitystä ei
tulisikaan hyväksyä.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Suomen edellinen hallitus on tehnyt päätöksen
Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä. Päätös
tehtiin niin, että aikaisintaan uusi yhtiö olisi
voinut aloittaa heinäkuussa 2011. Miksi päätöksen
toteuttamista on siirretty uudelle hallitukselle, sitä voi
vain arvailla. Kun asiaa edellisellä hallituskaudella valmisteltiin,
SDP ja vasemmisto olivat kovasti vastaan koko yhtiöittämisajatusta.
Nyt sitten on eri ääni kellossa, vaikka edustaja
Filatov ihan ansiokkaasti sanoi, että tätä pitäisi
korjata.
Puolustushallinto ja Puolustusvoimat joutuvat säästökuurille
ajan hengen mukaan. Se on tietysti tunnustettava. Tässä tapauksessa,
kun yhtiöittämisen seurauksena ei muuten kovin
todennäköisesti merkittäviä säästöjä saada
aikaiseksi, säästöjä haetaan
naisvaltaisen henkilökunnan palkka- ja muista eduista.
Tätä mieltä olivat vielä hallituksen
talousvaliokunnan käsitellessä asiaa myös
vasemmiston ja SDP:n edustajat.
Ammattijärjestöjen esittämät
näkökohdat mahdollisista palkka- ja muiden etujen
heikentymisestä yhtiöittämisen seurauksena
tulee ottaa vakavasti. Kannatan niitä esityksiä,
joilla muutoksen täytäntöönpanoa
siirrettäisiin vähintään vuodella
eteenpäin, että voidaan selvittää mahdolliset
muutokset palkkauksessa ruokahuollon henkilöstön
osalta.
Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksesta muodostettaisiin
osakeyhtiö. Yhtiöön siirtynyttä henkilöstöä koskisi
4 vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei voi irtisanoa
henkilöstöä, jos ja kun jne. Perustettavan
yhtiön henkilöstöstä suurin
osa olisi naisia, ja luen niin kuin edustaja Filatov, että perustettavan
yhtiön henkilöstöstä suurin
osa on naisia, miehiä olisi 11 prosenttia. Uskon, että jos
nämä luvut olisivat päinvastoin, että miehiä olisi
90 prosenttia, niin ehkä tämä lakiesitys
olisi saanut vähän erilaisen kannan. Uusi valtionyhtiö aloittaisi
ensi vuoden alusta. Saamieni tietojen mukaan puolustusministeriö on
yksipuolisesti päättänyt työntekijäpuolta
kuulematta, että uusi yhtiö järjestäytyy työnantajaliitto
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRaan. Nämä palkat
ovat aikaisemmin olleet 2 000 euron molemmin puolin, ja
niin kuin täällä on käynyt ilmi,
palkkoja laskettaisiin 200—400 euroa.
Mitä tulee näihin kriisinhallinta-asioihin, kuinka
ne hoidetaan, niin ehkä puolustusministeri on viisaudessaan
ajatellut, että kesällä on vettä ojassa
ja marjoja metsässä, mutta mikä on sitten talvikauden
ruoka-aika.
Mutta mielestäni tämä laki on tehty
huitaisemalla ja säästöt kohdentuvat
todella pienipalkkaisiin naisiin. Toivon, että tämä lakiesitys
voitaisiin vetää pois ja ettei mentäisi
todella ojasta allikkoon.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan olemme kuulleet perusteltuja puheenvuoroja
ja kritiikkiä siitä, mitä tässä asiassa
käsitellään. Toisaalta pitää nähdä se,
mikä on ollut koko yhteiskunnan työmarkkinakehitys.
Se on ollut se, että meillä tässä maassa
sopimusshoppailusta on tehty mahdollinen sillä tavoin, että palvelusektorin
aloja on tuotu enemmän teollisuuteen. Meillä on
yksityisellä sektorilla teollisuuden siivoojat, siellä keittiöhenkilökunta,
vartiointi. Meillä on siellä tehty yksityistämisprosesseja,
jotka ovat selkeästi palkallisesti tarkoittaneet sitä,
että työntekijöiden palkkataso on pudonnut
verrattuna siihen, mitä on vaikkapa isoissa valtionyhtiöissä.
Toivotaan, että tämä keskustelu, jota
nyt käydään, herättäisi
vihdoin siihen, olemmeko valmiita tämän kaltaiseen
kehitykseen vai haluammeko enemminkin kehittää kaikkia
tällaisia palveluja tuottavia, niin sanottuja ydintoimintoja
tukevia toimintoja vai ulkoistammeko ne vain markkinataloudelle.
Puolustusvoimat on yksi tärkeä osa sitä,
jossa voitaisiin käydä tämä terve
keskustelu, ja koko valtionhallinto on myös sitä,
että meidän pitää nähdä tämä todellisuus,
koska meillä tässä eduskunnassa on myös
tapahtunut jo aiemmin sitä samaa kehitystä, että meillä on
irtauduttu siitä, että meillä on omaa
toimintaa. On vain harmillista, että jopa hallituspuolueiden
sisällä käydään tämmöistä jäsentenvälistä kamppailua,
kuka on mitäkin tehnyt. Nyt pitää nähdä enemmänkin
suuria kokonaisuuksia osoittelematta, kuka on tehnyt ensin mitä ja
kuka vasta jälkeenpäin. Nyt on katse tulevaisuuteen.
Minulla on harras toive, että tämä prosessi
aiheuttaa yhteiskunnassa sellaisen keskustelun, onko meillä palveluja
ja miten niitä tuotetaan.
Keskustelu päättyi.