Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani on kysymys opintotuen ikärajan poistamisesta opintotuen määräytymisehdoista tasokorotuksesta ja vanhempiensa luona asuvilta opiskelijoilta.

Opiskelijoiden pääasiallinen toimeentulo syntyy opintotuesta ja opintorahasta ja asumislisästä. Opintotukijärjestelmäähän on uudistettu kymmenen vuotta sitten. Uudistuksessa opiskelijoiden taloudelliset edellytykset paranivat ja opiskelua kannustettiin myös muilla koulutuspoliittisilla toimenpiteillä. Näiden uudistusten seurauksia on ollut nähtävissä opiskeluajoissa. Uudistuksilla ja opintotukikäytännöillä voidaan erityisesti lyhentää keskimääräistä opiskeluaikaa.

Opintotuen reaalitaso on kuitenkin uudistusten jälkeen laskenut leikkausten ja inflaation vaikutuksesta. Esimerkiksi opintorahan ostovoima on pienentynyt vuodesta 95 sen leikkaamisen jälkeen noin 12 prosenttia. Tapahtunut kustannusten nousu on murentanut opintorahan ja asumislisän ostovoimaa ja näin vaikeuttanut opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Tämän vuoksi yhä useampi opiskelija joutuu käymään työssä rahoittaakseen opintojaan, mikä yleensä hidastaa opintojen etenemistä. Nämä opintotuen reaalitason pudotukset ovat vaikeuttaneet erityisesti pienituloisten vanhempiensa luona asuvien lasten opiskelumahdollisuuksia. Opintorahan ostovoiman pieneneminen on näin vaikuttanut siihen, että koulutuksellinen tasa-arvoisuus ei toteudu. Siksi opintotuen tasokorotus nykyistä kustannustasoa vastaavaksi on perusteltua.

Opiskelijoiden tukalaa tilannetta kuvaa hyvin Opiskelijoiden tutkimussäätiön, Kelan ja opetusministeriön viime vuonna valmistunut tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijoiden toimeentulon rahoitus ja kulutus muuttuivat viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat korostuivat ja asumismenot kallistuivat. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että opintotuki ei nykyisellään kata opiskelijoiden keskimääräistä elinkustannusta, vaan opintojen rahoittamiseksi on turvauduttava useinkin vanhempien apuun. Erityisesti kysymys on töihin menosta: on saatava opiskelun aikana työstä toimeentuloa. Niillä nuorilla, joiden vanhemmilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tukea lastensa opiskelua, opintotuen pienuus saattaa hidastaa opiskelupäätöksen tekemistä.

Opintorahan tasoa tulisi siis nostaa vastaamaan kohonneita elinkustannuksia ja näin mahdollistaa opiskelu myös niille, joiden vanhemmat eivät kykene taloudellisesti tukemaan lastensa opintoja. Tämän ohella tulisi vanhempien luona asuvilta opiskelijoilta poistaa ikäraja opintotuen määrän perusteena. Näin myös alle 20-vuotiailla vanhempiensa luona asuvilla opiskelijoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet opiskella vanhempien tulotasosta tai omista työmahdollisuuksista, työssä olemisesta, riippumatta.

Kaiken kaikkiaan mielestäni nuorten omaa selviytymistä, aktiivisesti omien edellytystensä löytämistä, tulee tukea, siis kaikkea sitä, millä kannustetaan nuoria etsimään terveitä elämänhallinnan keinoja. Mutta tietenkin siihen, että taloudellisesti toimeentulo on erittäin vaikeaa opiskelijoilla, tulee puuttua. Nyky-yhteiskunnassa alle 20-vuotiaankin oletetaan hankkivan itsenäisesti ainakin osan toimeentulosta. Nykyisin lain ikäraja vaikuttaa joidenkin vanhempiensa luona asuvien nuorten opiskelijoiden opiskelupäätökseen, näin erityisesti tapauksissa, jolloin vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kustantaa nuorensa opintokustannuksia, vaan nimenomaan tämä pienituloisen vanhemman nuori hakeutuu työelämään herkemmin hankkimaan elantoa. Tästä mielestäni on kysymys nimenomaan: paitsi oikeudenmukaisuudesta mutta erityisesti tasavertaisuudesta, että kaikki opiskelijat voisivat olla tasaveroisia.

Opintotuen tasokorotuksella ja opintotukijärjestelmän epäkohtien poistamisella varmistetaan tulevaisuudessakin koulutuksellinen tasavertaisuus ja luodaan edellytykset täysipainoiselle opiskelulle. Koulutuspolitiikassa on eri tavoin kannustettava nuorten ja aikuisten opintoihin hakeutumista, edistettävä täysipainoisen opiskelun mahdollisuuksia, keskimääräisten opiskeluaikojen pitämistä kohtuullisen lyhyinä sekä kehitettävä opintotukea siihen suuntaan, joka takaa tasa-arvoisen mahdollisuuden opiskeluun kaikille opiskelijan ja hänen perheensä tulotasosta riippumatta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kahden opiskelijan isänä haluan hyvin lämpimästi kannattaa kaikkia niitä ajatuksia, joilla opiskelijoitten taloudellista asemaa halutaan parantaa, näin myös lakialoitetta n:o 56, laki opintotukilain 11 ja 14 a §:n muuttamisesta.

Kun opintotuen reaalitaso on pudonnut sekä leikkausten että inflaation vaikutuksesta, on aihetta korjata tätä. Opintotuen putoaminen hidastaa osaltaan opintojen etenemistä, koska, niin kuin on moneen kertaan todettu, opiskelijoitten on käytävä työssä, jolla sinällään on myös myönteisiä puolia kaikin tavoin, mutta haittapuolena on helposti opintojen pitkittyminen, jopa pahimmassa tapauksessa keskeytyminen. Aivan kuten ed. Rauhala toi esille, tässä on myös tietystä epätasa-arvosta kyse hyvinkin helposti ja tähän asiaan pitäisi päästä puuttumaan siten, että saataisiin lakialoitteen mukaisia korjauksia.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Opintotukeen pitää todellakin saada tasokorotus. Siinä on ollut tässä mielessä varsin huono kehitys 90-luvulla. Opintotuki lähti kehittymään hyvin, mutta sitten kehitys katkesi ja 95 opintotukea leikattiin. Sen jälkeen ei ole tehty korjauksia.

Opintotuen riittävyys on tärkeätä sen vuoksi, että vain sen riittävyys takaa sen, että kaikki varmasti saavat mahdollisuuden opiskeluun, ja tämä on äärimmäisen iso asia Suomessa. Suomen kilpailukyvyn ainoa varma perusta on se, että osataan hyvin, eli osaamiseen on satsattava. Tässä opintotuella on iso roolinsa.

Riittävä opintotuki on myöskin ainoa tie siihen, että valmistutaan ajoissa. Jos opintotuki ei riitä, joutuu menemään liiankin paljon työelämään välillä ja se pitkittää valmistumisaikoja. Siitä tulee meille ongelma ihan jo senkin vuoksi, että koko ikäluokka ja työikäiset ihmiset pitää nopeammin saada työmarkkinoille. Opintotuella on nyt monta roolia, ja tässä pitää saada painetta aikaan myös eduskunnan puolelta siihen, että opintotukea lähdetään korjaamaan ja parantamaan.