Maija Perho /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan alaisen Kansaneläkelaitoksen nimi on vanhentunut, koska Kelahan on erittäin monipuolisesti suomalaisten perusturvaan vaikuttava, perusturvalainsäädäntöä toimeenpaneva laitos. Kela on otsikoissa miltei päivittäin, vähintäänkin viikoittain, välillä hyvässä, välillä pahassa siinä mielessä, että kun Kelalla on ollut esimerkiksi viime vuonna 18 miljoonaa asiakaskontaktia, on selvää, että näihin kontakteihin mahtuu sellaisiakin, joiden lopputulos ei ole tyydyttävä joko lainsäädännöstä johtuen tai sitten inhimillisistä, asiakaspalveluun liittyvistä tilanteista johtuen.

Viime vuonna Kela jakoi toimeentuloturvan etuuksina lähes 10 miljardia euroa. Kela pani toimeen myös varsin suuren määrän lainmuutoksia. Se toteutti mittaviakin kehityshankkeita, tai niitä vietiin määrätietoisesti eteenpäin. Näistä hankkeista on syytä erikseen mainita siirtyminen sähköiseen asiakirjahallintaan ja töiden tasaaminen toimistojen kesken.

Kela-lain mukaan laitoksen tehtävänä on "tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä". Sekä asiakaskontaktiensa että palautteensa ja tutkimustoimintansa kautta Kelalla on erittäin paljon lainsäädännön kehittämisessä tarvittavaa tietoa, jota se on aktiivisesti välittänyt ja jota, mikäli mahdollista, sen tulee vielä nykyistäkin aktiivisemmin välittää eteenpäin lainsäädännön ja asiakaspalvelun kehittämiseksi.

Kelan organisaatio on vuosien varrella tottunut hyvin lyhyellä valmisteluajalla toimeenpantavien lakien ja niiden aiheuttamien atk-ohjelmien muutoksiin, siihen liittyvään koulutukseen, opastukseen ja vaikkapa lomakkeiden kiireelliseen valmisteluun. Lainsäädännön muutosten toteuttamiselle olisi kohtuullista varata nykyistä pidempi toteutusaika. Tämä on tietysti ristiriidassa sen kanssa, että usein lait ovat budjettilakeja ja ne joulunaluskiireiden vuoksi jäävät aivan viime tinkaan, jolloin valmisteluaikaa jää todella kohtuuttoman vähän.

Valtuutettujen yhtenä mutta varsin tärkeänä tehtävänä on Kela-lain mukaan valvoa sekä palveluiden laatua että saatavuutta. Sen vuoksi valtuutetut ovat kiinnittäneet erityistä huomiota juuri asiakaspalvelun tasoon. Siihen kuuluvat muun muassa etuuksien kohtuulliset läpimenoajat ja valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukainen ratkaisukäytäntö. Tässä suhteessa on edelleen parannettavaa, vaikka myönteistä kehitystä on tapahtunut.

Keskimääräiset käsittelyajat vaihtelevat eri vakuutusalueiden välillä varsin suuresti. Esimerkiksi asumistuessa ne olivat kuluvan vuoden alkupuolella Itä-Suomen vakuutusalueella 15,3 päivää mutta Etelä-Suomessa miltei kaksinkertaiset eli 31,6 päivää ja sairaspäivärahoissa vastaavasti 10,4 ja 20,3 päivää. Kertomusvuoden aikana seurattiin tiivisti myös sitä, millä tavoin sähköisen asiakirjahallinnan käyttöönotto sujui ja miten siihen liittyvä työn tasaaminen organisoitiin Kelan toimistoissa, vakuutuspiireissä ja alueilla.

Nämä kaksi toimintamallia ovat tavattoman tärkeitä siksi, että pystytään purkamaan ruuhkia, lyhentämään käsittelyaikoja, ja myös siksi, että näin voidaan taata palveluverkon kattavuus. Eli niillä alueilla, joilla väestö vähenee ja asiakasmäärä vähenee, toimistot voidaan pitää toimintakykyisinä ja elävinä, kun sinne siirretään ruuhka-alueilta päätöksiä tehtäväksi.

Valtuutetut ovat myös seuranneet Kelan hallinnon uudistamisen vaikutuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään edellytti, että uusien käytäntöjen vaikutusta sisäisen toiminnan organisointiin on tärkeää seurata ei ainoastaan ylimmän hallinnon organisoinnissa vaan hallinnon kaikilla tasoilla. Valtuutetut ovat osaltaan korostaneet myös toiminnan joustavuuden, avoimuuden ja yhteistyön merkittävyyttä Kelan hallintoa kehitettäessä.

Kela-lain mukaan laitoksella on pääjohtajan lisäksi enintään viisi johtajaa. Lain esitöiden mukaan oli tarkoituksena, että johtajan paikan tullessa avoimeksi valtuutetut voivat arvioida, mikä on tarkoituksenmukainen johtajien määrä. Tämä tilanne konkretisoitui, kun viime vuonna yksi johtaja jäi eläkkeelle ja tiedossa oli, että toinen johtaja jää kuluvana vuonna. Nyt tässä suhteessa ollaan ratkaisuvaiheessa, jonka tuloksena Kelan johtajuusjärjestelmää voidaan järkeistää.

Valtuutettujen huomion kohteena on Kelan sisäisen toiminnan ja hallinnon ohella ollut etuustoiminnan, erityisesti sairausvakuutuksen rahoitus, jonka osalta valtion takuusuoritus on vuosi vuodelta kasvanut. Olemme saaneet tilanteesta selvityksiä, ja asiahan on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän käsittelyssä. Valitettavasti työryhmän työ on edelleen kesken, joten ensi vuoden alusta ei kaiketi vielä muutoksia saada aikaan.

Kela on julkisuudessa usein kriittisen ja välillä yksipuolisenkin keskustelun kohteena. Osa tästä kritiikistä voidaan vaimentaa ja saattaa pois päiväjärjestyksestä juuri niillä keinoin, mihin aiemmin viittasin: paremmalla asiakaspalvelulla, lyhyemmillä käsittelyajoilla, mutta myös tietysti sillä, että me eduskunnassa pystyisimme reagoimaan lainsäädännön vanhentuneisuuteen, pystyisimme yksinkertaistamaan etuuslainsäädäntöä. Siinä nimenomaan me tarvitsemme Kelalta palautetta, jota tuottaa Kelan oma tutkimustoiminta ja ennen kaikkea se palaute, jota etuuskäsittelijät sieltä eturintamasta eteenpäin välittävät. On tavattoman tärkeää, että tämä palaute tulisi mahdollisimman oikeana ja väärentämättömänä sekä Kelan johdon, luottamushenkilöiden että myös meidän kansanedustajien tietoon.

Yhteenvetona voin todeta, että Kansaneläkelaitoksessa on menossa määrätietoinen kehittämisvaihe, jossa pääpaino on asiakaspalvelun parantamisessa, käsittelyaikojen lyhentämisessä, asiakaspalautteen hyödyntämisessä ja mahdollisimman tasapuolisessa, oikeudenmukaisessa ratkaisukäytännössä maan eri osissa ja Kelan kaikissa eri toimistoissa. Valtuutettujen tärkeä tehtävä on osaltaan välittää havaittuja lainsäädännön muutostarpeita eteenpäin yhdessä Kelan hallituksen ja Kelan toimihenkilöiden kanssa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kela hoitaa maassamme erittäin tärkeätä tehtävää, ja se on perälauta kansalaisille perusturvan osalta. Itse asiassa syy, minkä takia puheenvuoron pyysin tästä, on tämä toimintakertomus vuodelta 2003 ja siinä liite 3. Vähän hätkähdin, kun siinä todettiin, että pitkäaikainen köyhyysriski on suuri eläkeläisillä, erityisesti naisilla. Neljänä toimintavuotena 65-vuotiaista naisista 8 prosenttia todettiin köyhiksi, kun määrä muutoin oli 3 prosenttia väestöstä. Kansaneläkkeen varassa elävien naisten pitkäaikainen köyhyys on suurta. Yksinäisistä yli 65-vuotiaista naisista yli 19 prosenttia todettiin köyhiksi vuosina 95—98, kaikkina näinä neljänä vuotena. Tähän pitäisi kiireesti istuvan hallituksen puuttua ja korjata tällainen vakava puute, se on suurta köyhyyttä, ja tehdä kansaneläkkeeseen kunnollinen tasokorotus, ettei tällaisia kertomuksissa kerrottaisi vuonna 2003.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On tosi hyvä, että meillä on valtuutettujen puheenjohtajana sellainen henkilö kuin kansanedustaja Perho, joka puolustaa Kansaneläkelaitosta. Aivan oikein, yksipuolista kritiikkiä kuulee harva se päivä, ja taustalla on aina ikään kuin ketunhäntä siitä, että Kansaneläkelaitos pitäisi muuttaa valtioneuvoston alaiseksi, ministeriön alaiseksi, virastoksi eikä niin, että se voisi toimia edelleen eduskunnan alaisuudessa. Näin ollen tässä on kyllä aika isosta asiasta kysymys, ja eduskunta on tässä selkeästi ja toistuvasti ilmoittanut kantansa. Tästä huolimatta tätä ajatusta viritellään toistuvasti.

Lopuksi, puhemies, yksityiskohta, joka on ongelmallinen. On toki edelleen niin, että toimeentulotukea saavia henkilöitä on paljon ja heillä on sitten asuntomenoihin myöskin luonnollisesti asumistuki. Tässä asumistuen omavastuu on 7 prosenttia, joka on hankala ja köyhyyttä lisäävä tekijä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Minusta on erittäin tärkeää, että Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus on nyt lähetekeskustelussa, ja tätä valtuutettujen puheenjohtaja ed. Perho jo täällä perusteellisesti selvitti. On todella tärkeää, että Kela säilyy eduskunnan alaisena, mutta yhtä tärkeää on myöskin, että Kelaa määrätietoisesti kehitetään. On syytä todella muistaa, miten tärkeästä, voi sanoa, instituutiosta, myöskin eduskunnan alaisesta instituutiosta, on kysymys. Nimittäin viime vuonna sosiaaliturvan etuuksia Kela jakoi lähes 10 miljardin euron edestä, ja tänä vuonna nämä etuudet tulevat vielä kasvamaan. Kyllä minusta on tärkeää, että eduskunnassa käydään myöskin keskustelua Kelasta kokonaisuudessaan.

Ennen kaikkea on kiinnitetty huomiota, myöskin valtuutetut monta kertaa, näiden hakemusten käsittelyyn. Se on kansalaisten kannalta tosi tärkeä asia, ja siinä on parannusta tapahtunut. Tokihan aina moitetta tämmöiselle suurelle yksikölle kuin Kela tulee myöskin kansalaisten taholta, mutta jotenkin on sellainen kuva, että viime vuodenkin vaikeiden aikojen jälkeen Kelan asema on myöskin kansalaisten silmissä vahvistunut. Ennen kaikkea, kun kautta maan Kelan palveluja saadaan, kansalaiset ovat mielestäni tasa-arvoisia tässä suhteessa niin Pääkaupunkiseudulla kuin Utsjoellakin saakka.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen hallinnollinen asemahan päätettiin perustuslakiuudistuksen yhteydessä, ja vaikka näitä "viisaita" valtiosääntöoppineita aina aika ajoin putkahtaa julkisuuteen ehdottamaan tätä siirtoa, en pidä sitä perusteltuna enkä pidä sitä realistisena.

Ed. Vihriälä viittasi nimenomaan etuuskäsittelyn sujuvuuteen. Meille kuukausittain raportoidaan siitä, millä tavalla eri etuuksien käsittelyajat ovat kehittyneet suhteessa kullekin vuodelle asetettuihin tavoitteisiin, ja tässä on todella tapahtunut myönteistä kehitystä, paitsi täällä Pääkaupunkiseudulla, jonka ruuhkia on nyt pystytty tämän uuden asiakirjahallintojärjestelmän avulla pienentämään. Toivottavasti täälläkin päästään pikkuhiljaa tyydyttävään tilanteeseen.

Samalla tavoin on valtuutettujen tarkoitus seurata sitä, millä tavoin ne parannusehdotukset, joita Kelan sisäinen tarkastus kuukausittain tuo meille, voidaan viedä käytäntöön, eli me osaltamme haluamme todella pitää tiukasti siitä tehtävästä ja niistä valtuuksista kiinni, jotka meille laissa on säädetty.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Voisin tätä asiaa tarkastella Kelan valtuutetun aseman lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana ja olen nimenomaan tältä osin ajatellut ihan muutaman sanan käyttää.

Kun Kelan hallintouudistus tehtiin, niin siinä yhteydessä nostettiin aika voimakkaasti esiin, että niin tärkeä kuin tämä hallintouudistus onkin, samanaikaisesti olisi syytä etuuskäytäntöjen selkeyttämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Kelan valtuutetut ovat tätä asiaa seminaareissaan pohtineet. Ei tämä tietenkään ole pelkästään Kansaneläkelaitoksen asia, mutta Kansaneläkelaitos voisi olla sosiaali- ja terveysministeriöön päin aktiivinen ja aloitteellinen, että tämä iso ongelmakenttä, joka tosin sitten on meidän käsittelymme yhteydessä saanut uusia ja parempia muotoja, voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisesti selvittelyyn.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyn yhteydessä nostettiin esiin kysymys, miten tällaisen valtuutettujen toimintakertomuksen pitäisi muotoutua, että se vastaisi sitä tehtävää, joka kansanedustuslaitoksella Kelan valvonnan suhteen on. Tätä on koko ajan valiokunnan lausunnoissa haluttu perätä. Kyllä voin sanoa niin, että Kelan valtuutettujenkin kohdalta on tässä otettu uutta asennetta, että tämä voisi vastata paremmin niitä tavoitteita, jotka meillä kansanedustajina Kelan valvonnan suhteen on.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2003 on todella mielenkiintoinen ja pitää tiiviistä muodostaan huolimatta sisällään monia tärkeitä asioita.

Itse haluan erityisesti nostaa keskusteluun toimintakertomuksessa esiin tuodun tutkimustuloksen, jonka mukaan Suomessa vähimmäisturvan varassa elävät ovat köyhtyneet. Tutkimuksen mukaan työmarkkina- ja toimeentulotuen saajista vähintään yhden tutkimuksessa mainituista köyhyysehdoista täytti kolme neljäsosaa vuonna 2000, kun osuus oli viisi vuotta aiemmin 5—15 prosenttia pienempi. Toimintakertomuksesta käy ilmi myös se totuus, minkä tiedämmekin, että huono-osaisia ovat hyvin monet pitkäaikaistyöttömistä, yksinhuoltajista, yksin asuvista miehistä sekä monilapsisista perheistä. Suurimmaksi köyhyysriskiksi on toimintakertomuksessa kuvattu työttömien ja opiskelijoiden tilanne.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti tämä toimintakertomuksen viesti antaa pontta hakea ratkaisua kaikista köyhimpien ja kaikista vaikeimmassa asemassa olevien taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi toimeentulotuen asumismenojen 7 prosentin omavastuuosuuden poistamiseksi ja työmarkkinatuen korottamiseksi on tehtävä ratkaisuja, jotta kaikkein tiukimmissa taloudellisissa tilanteissa olevien asema helpottuisi, kuten esimerkiksi ed. Tiusanen täällä aiemmin toikin esiin. Myös opiskelijoiden opintososiaalinen asema kaipaa kipeästi parantamista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Täällä tuli esille, myös ed. Taiveahon puheenvuorossa, tutkiminen, tutkimustoiminta. On arvokasta, että meillä on Kelassa tällainen tutkimusyksikkö, joka tuottaa tietoa.

Toinen asia, josta tänään on puhuttu ja aikaisemmin vielä enemmän, on ne ruuhkat ja työpaineet, joita Kelalla oli. Etenkin kahden edellisen hallituksen aikana, kun tehtiin hyvin suuria muutoksia Kansaneläkelaitoksen maksamiin etuisuuksiin, tuli ongelmia. Oli erilaisia postitusongelmia, tieto ei kulkenut, mutta tulee muistaa, että silloin todella nopeasti sälytettiin hyvin paljon tehtäviä Kansaneläkelaitoksen henkilökunnalle, ilman lisäresursseja useimmiten. Näin ollen nimenomaan tuo resurssikysymys on aina tärkeä niin kuin muutenkin julkisessa hallinnossa se, onko vastaavat resurssit, kun tehtäviä lisätään. Tähänhän me törmäämme jatkuvasti.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä myös kiinnitän huomiota tähän toimeentulotuen asumiskustannusten 7 prosentin omavastuuseen. Olen juuri hiljattain saanut luettavakseni raportin, jonka Helsingin seurakunnat ovat tehneet leipäjonoista. Siinä käy kyllä ihan selvästi esille, että juuri silloin, kun tämä 7 prosentin omavastuu asumiskustannuksiin tuli toimeentulotukeen sisälle, saman viikon ja saman kuukauden aikana Helsingin seurakuntien ylläpitämä leipäjono sai noin 280 uutta pysyvää, sanotaanko, tuen- tai avunhakijaa. Tähän väliinputoamiseen, joka tulee perustoimeentulossa, kyllä Kelan ja sosiaalitoimen yhteisvoimin pitäisi löytyä keinoja, joilla voidaan sitä todellista väliinputoamista estää. Tämä jääköön nyt evääksi jatkotyöhön.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun luki esimerkiksi tämän ja eilisen päivän lehtiä, saattoi tulla vankkaan käsitykseen, että Kelan suurin ongelma on se, montako johtajaa siellä on ja mistä puolueista niitten pitäisi olla. Tämä on kovin murheellista. Tämä kertomus antaa ehkä vähän parempaa tietoa siitä, mikä Kelan osalta on oleellista ja merkittävää.

Yhdyn edustajien Taiveaho ja Hiltunen täällä esittämään huoleen nimenomaan köyhyyteen liittyvistä kysymyksistä ja toivotan, kun tiedän teidän olevan tässä asiassa vilpittömästi liikkeellä, myöskin kaikki muut hallituspuolueitten kansanedustajat tervetulleiksi ensi syksynä korjaamaan nämä epäkohdat, kun niistä tulemme tekemään esitykset.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen toiminnasta tehty, niin kuin täällä on jo todettu, valtuutettujen toimintakertomus kuvaa hyvin Kelan asemaa kokonaisuudessaan. Mutta on syytä tässä yhteydessä kiinnittää huomiota asiaan, jonka valtuutettujen puheenjohtaja otti esille, eli ruuhkat käsittelyssä ennen kaikkea Pääkaupunkiseudulla.

Jos jokin niin kyllähän Kansaneläkelaitos toteuttaa, minä sanoisin, aluepolitiikkaa myöskin erittäin hyvällä tavalla, kun näitä ruuhkia on pyritty purkamaan ja puretaan eri toimistoissa eri puolilla maata. Tämähän on todella hyvä asia. Tällä myöskin turvataan työpaikkoja maakuntien Suomessa, jopa periferiassa, ja samalla autetaan sitten näiden ruuhkaisten alueiden toimintoja. Minusta tämä on aivan esimerkillistä. Kun muutkin valtion virastot pystyisivät samaan, niin hyvä olisi.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tästä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksesta: Täällä todetaan myös se, että Kansaneläkelaitoksella on sen tyyppinen rooli, että vaikutetaan lainsäädäntöön ja niihin muutostarpeisiin, joita Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta koetaan ongelmallisina.

Esimerkiksi on todettu perintäpäätösten yhteydessä, että esimerkiksi asumistuki on semmoinen tukimuoto, jossa on todella paljon jouduttu tekemään perintäpäätöksiä. Meillä on täällä tällä hetkellä ympäristövaliokunnan käsittelyssä asumistukilain muutos, joka liittyy siihen, että myös Kansaneläkelaitos on omalla painoarvollaan tuonut esille sen, että asumistukilakia pitää muuttaa. On erittäin hyvä, että näin on käynyt, hallitus on esityksen antanut, ja toivon, että tämä laki saa semmoisen muodon, joka on näitten ihmisten kannalta parempi kuin tilanne tällä hetkellä ja myös Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta niin, että perintäpäätöksiä ei jouduta tekemään niin paljon kuin aikaisemmin.

Kansaneläkelaitoksen kohdalla on myös ongelmaa siinä, että nimenomaan etuuskäsittelytilanteet ovat ongelmallisia Etelä-Suomen kannalta. Sen takia onkin toteutettu työntasausta, joka tulee myös tämän kertomuksen yhteydessä esille. Toivotaan, että se olisi yksi keino, jolla autetaan ruuhkan purkua.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa niin, että täällä on todettu köyhyyteen liittyviä ongelmia, mutta edelleen tietenkin kaivataan niitä ratkaisuja ja lainsäädäntömuutoksia, joilla esimerkiksi ensisijaisiin etuuksiin tulisi korotuksia, että ihmisten ei tarvitsisi viimesijaista etua eli toimeentulotukea hakea, koska varsinkin Turun kohdalla on se tilanne, että toimeentulotukea ei saa siinä määräajassa, mikä lakiin on säädetty.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä yhtyä ed. Hiltusen esiin tuomaan asiaan siitä, että ensisijaisten etuuksien pieni taso näkyy myös seurakuntien leipäjonoissa. Kävimme eduskunnan köyhyysryhmän kanssa hiljattain Helsingin Pelastusarmeijan vieraana ja saimme siellä tietoomme, että Helsingissäkin leipäjonoissa on tänä vuonna vieraillut 47 000 ihmistä, 47 000 ihmisen tarvitsee tälläkin seudulla turvautua leipäjonoon menoon! Toivon todella, että saamme näihin ensisijaisiin etuuksiin, kuten työmarkkinatukeen, tarvittavan korotuksen jatkossa.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää on tämä Kelan tutkimustoiminta ja sen pohjalta vedettävät johtopäätökset. Täällä on nyt tullut sekä hallituksen että opposition riveistä toivomuksia koskien nimenomaan ensisijaisia etuuksia. Toivon mukaan nämä puheet johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin.

Kelan osalta tietysti kytky toimeentulotukeen ja sen tarpeeseen, ainakin tilapäiseen tarpeeseen, näkyy juuri siitä, että jos joutuu odottamaan ensisijaista etuutta pitkään Kelasta, joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ja edelleen sitten taas tulee takaisinperintöjä. Tämä ei tunnu oikein tarkoituksenmukaiselta menettelyltä.

Opintotuki on toinen etuus, jonka kohdalla on tavattoman paljon takaisinperintöjä, jotka toki osin johtuvat siitä, että monet opiskelijat nostavat opintotukea, vaikka he tietävät, että heidän tulonsa ylittävät nämä rajat. Mutta se on heille edullista lyhytaikaista luottoa, ja sen takia nämä Kelan takaisinperittävät määrät ovat varsin suuria. Siihen tilintarkastajat ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota, mutta muutosta on mahdotonta saada, ellei asenteissa tapahdu muutosta.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kommentoida näkemystä siitä, että opiskelijat käyttäisivät opintorahaa lainan korvikkeena. En missään nimessä koe asian olevan näin. Opintotukijärjestelmä ja takaisinperinnän perusteet ovat monimutkaisia, ja näenkin tärkeänä, että niitä selkeytettäisiin ja niistä myös tiedotettaisiin opiskelijoille nykyistä enemmän, koska tällä hetkellä esimerkiksi opiskelija ei saa mitään viestiä siitä, että hän on saanut liikaa opintorahaa, ennen kuin vasta sitten kun vapaaehtoinen takaisinmaksu ei ole enää mahdollistakaan, vaan silloin heiltä peritään myös korotusprosentti takaisinmaksun yhteydessä. Pidän tätä epäoikeudenmukaisena opiskelijoitten kannalta. En todella näe tilannetta sen suuntaisena, että he käyttäisivät opintorahaa tahallisesti väärin. Se ainakin koskee hyvin pientä opiskelijaryhmää, jos näin tapahtuu.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Varmasti pääasia on juuri se, minkä ed. Taiveaho kertoi, että tämä järjestelmä on aika hankala ja siihen pitäisi saada muutoksia. Mutta tietääkseni opintotukiuudistuksessa niitä ei ole tulossa. Mutta kyllä Kelalta saamamme informaatio samoin kuin Opintotukikeskuksesta saamamme informaatio on ollut sen sisältöistä, että kyllä tätä myös käytetään elämän suunnitteluun, ja se on tietysti inhimillistä.