Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä laissa on ihan järkeviä uudistuksia. Esimerkiksi on todella hyvä, että presidentin esittelyt menevät tähän suuntaan. Mutta tämä esitys koskettelee myös ministerin esteellisyyttä, ja kysyisinkin perustuslakivaliokunnan jäseniltä: onko nyt varma, että kun nämä uudet esteellisyyslainsäädännöt astuvat voimaan, niin meidän ei enää tarvitse täällä eduskunnassa ja mediassa jatkossa käydä keskustelua ministereiden esteellisyydestä, niin että tämä lainsäädäntö on niin selvä ja yksiselitteinen, että tulkintoja ei tarvitse tehdä?

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja suuri osa valiokuntaa on tällä hetkellä valiokuntamatkalla Euroopassa, ja uskon ja tiedän, että he yrittävät tulla kakkoskäsittelyyn kaikki paikalle, mutta meitä on muutamia paikalla täällä tänään.

Olin ajatellut kiinnittää huomiota samaan asiaan, mihin edustaja Kalmari nyt. Niin kuin eduskunta toivoi, ja niin kuin viime vaalikaudella oikeusministeriö valtioneuvoston johdolle kirjelmöi, että nimenomaan tähän lakiin nämä esteellisyyssäännöt on päivitettävä, niin silloin jo pääministeri Kiviniemi lupasi, että tämä laki muutetaan. Työ alkoi, ja nyt olemme tässä. Tärkeintä tässä laissa on se, että tämä on saatava nyt voimaan tältä osin uuden perustuslain voimaan tulemisen myötä samaan hetkeen.

Valiokunta näiden esteellisyysasioiden osalta ei avannut kovin suurta asiantuntijakuulemista, mutta kaikki asiantuntijat totesivat, että tämä on nyt pykälätasolla niin tarkka kuin se voi olla, eli hallintolain ja yleisen käytön osalta. Mutta kun kysyitte, että onko varmaa, ettei mitään keskustelua synny, niin sitä lupausta ei tietenkään kukaan voi antaa. Jokainen meistä, joka on ollut esteellisyyslainsäädännön kanssa tekemisissä, ja varmasti jokainen juristin koulutuksen saanut tietää, että rajapinta aina jää ja keskustelulle jää aina paikkaa, mutta nyt tämä normipohja on looginen ja yhtenäinen virkamieslainsäädännön kanssa ja oikeustapauksista voidaan vetää paljon paremmin ja yksiselitteisemmin ennakkopäätöksiä, niin että varmasti paljon vähemmän keskustelua aiheutuu.

Arvoisa puhemies! Vähemmän keskustelua varmaan aiheutuu myös sen takia, että uskoisin, että tästä eteenpäin, kun tämä laki on voimassa, hallintokoneiston valmiudet ja automaatio siitä, että katsotaan ministerin esteellisyys riittävästi ja ajoissa — koska se todella tarkoittaa esteellisyyttä jo valmisteluvaiheessa, ja se valmistelukoneisto, jossa varmistetaan jo heti alussa, ettei ministeri osallistu semmoiseen valmisteluun, jossa hän on päätöksenteossa — tulee johtamaan varmasti siihen, että niin sanottuja huolimattomuus- tai vahinkotilanteita tai semmoista, ettei ole kiireessä huomattu, ei pääse tapahtumaan yhtä hyvin. Senkin takia tämä laki on hyvä ja omiaan johtamaan nykyistä paljon selvempään tilanteeseen.

Lopuksi vielä kiinnittäisin edustajien huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta yksimielisesti päätyi poistamaan hallituksen esityksestä jatkovalmisteluun, ja hiukan evästi mahdollisia toisiakin vaihtoehtoja, vielä hiukan ehkä keskeneräiseksi jääneen ajatuksen siitä, miten valtioneuvoston jäsen, ministeri, voi olla pidempään sairauslomalla tai vanhempainvapailla. Nähtiin, että semmoinen tarve on olemassa ja tämä nykyinen hyvin tiukka sääntely 30 vuorokaudesta vuosilomaa ei ole kestävä ratkaisu. Mutta valiokunta oli yhdessä sitä mieltä, että nyt hallituksen esittämässä mallissa on sen verran vielä ongelmia, että tämän aikatauluongelman takia poistimme ne pykälät nyt tästä kokonaan. Toivomme voivamme palata niihin myöhemmin, mutta tässä vaiheessa olisi tärkeätä, ja toivottavasti suuri sali siihen yhtyy, että tämä laki, joka on kytköksissä myös uuteen perustuslakiin ja sen noudattamiseen, tulisi voimaan ajoissa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esityshän liittyy nimenomaan tuohon maaliskuun 1. päivänä voimaan tulevaan perustuslain muutokseen ja niihin tarpeisiin, jotka sitten muuhun lainsäädäntöön aiheutuu tuosta perustuslain voimaantulosta. Otan tässä puheenvuorossa esille vain yhden kohdan, elikkä tuon esitetyn 5 a §:n, joka koskee ministerin tehtävien hoitamisen keskeyttämistä.

Perustuslakivaliokunnassa käytiin tätä keskustelua ja kuulemista varsin suurella mielenkiinnolla ja havaittiin tässä esityksessä niin paljon puutteita tai selvitettäviä asioita, että perustuslakivaliokunta päätyi esittämään, että tämä kohta poistetaan tässä vaiheessa. Nämä epäselvät asiat tai selvittämisen aihetta vaativat kohdat tässä ministeritoimen keskeyttämisessä liittyvät siihen, kun ministeri esimerkiksi sairastuu tai vanhempainloman vuoksi pyytää vapautusta määräaikaisesti tehtävästään. Tällä hetkellä perustuslaki ei tunne tällaista järjestelyä, vaan tällä hetkellä on voimassa vaan se menettely, että ministeri eroaa tehtävästään, pyytää eroa ja presidentti myöntää hänelle eron.

Valiokunta oli sitä mieltä, että esimerkiksi vanhempainlomatapauksessa tämmöinen väliaikainen poistuminen ministerintehtävästä tulisi olla mahdollista ja paluu tähän tehtävään sen määräajan jälkeen tulisi olla mahdollista. Mutta tuossa esityksessä ei kuitenkaan määritelty, mitkä ovat sellaisia perusteita, joilla voidaan ministerille myöntää tämä keskeytys tästä tehtävästä, ja mitkä ovat niitä perusteita, joilla sitten tämä keskeytys mahdollisesti keskeytetään. Jos vaikka vanhempainlomatapauksessa, äitiyslomatapauksessa lapsi kuolee kesken tämän määräaikaisen keskeytyksen, millä ehdoin tai millä tavoin ministeri voi sitten palata hoitamaan tehtäviään uudelleen? Ja mikä on mahdollinen valtasuhde keskeytyksessä olevan ministerin ja sillä aikaa ministerin tehtävää hoitavan kanssa?

Nämä olivat hyvin epäselviä tässä esityksessä, ja sen takia valiokunta päätyi esittämään jatkovalmistelua. Tähän on varmasti syytä palata ja on syytä pohtia näitä yksityiskohtia, miten nämä tullaan määrittelemään. Tälle lainsäädännölle on nykyaikana kyllä tarvetta, ja siitähän meillä on joitakin esimerkkejä, joten tätä on aiemminkin järjestelty.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä jo on mainittu, hallitus tosiaan esitti sitä, että ministeri voisi keskeyttää virkatehtävänsä ja valittaisiin toinen ministeri siksi aikaa tilalle. Täytyy sanoa, että tämä aiheuttaa varsin paljon erilaisia ongelmatilanteita, joita ei ollut kovinkaan tarkkaan pohdittu.

Ihan kaiken kaikkiaan lähtökohdista täytyy sanoa, että tässä on tietysti ollut sinänsä ihan hyvä tarkoitus, mutta pitäisi kuitenkin muistaa se, että ministerin tehtävä ei ole mikään virkatyö, ei virka, vaan se on nimenomaan luottamustehtävä ja ministeri toimii eduskunnan luottamuksen varassa.

Jos me katsomme tähänastisia tapahtumia, niin ministeri Lehtomäki luopui ministerin tehtävästä äitiysloman ajaksi, palasi sen jälkeen, ja kun hänellä oli vahva luottamus sekä omassa puolueessaan että myöskin eduskunnassa, hän saattoi palata ilman ongelmia. No, tietysti semmoiselle ministerille, joka pelkää sitä omaa luottamustaan, tämmöisiä järjestelyitä ehkä sitten joudutaan miettimään, niin että varmaan voisi jatkaa kaikesta huolimatta ministerinä, vaikka se tuki ei olisi niin kovinkaan vahva. Voi sanoa, että tästä lähtökohdastakin jossakin vaiheessa voitaisiin ehkä pikkuisen perusteellisemmin keskustella.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tässä hallituksen esityksessä tosiaan ei ollut pohdittu sitä, että jos haluaa palata kesken, onko oikeus siihen, ja monia muita yksityiskohtia. Täytyy sanoa, että kun ministerin toimen hoitamisesta on kysymys, niin kyllä sääntöjen pitää olla äärimmäisen selkeitä, niin että ei synny ongelmatilanteita ja tulkintatilanteita, joita joudutaan sitten jatkossa pohtimaan.

Mitä tulee sitten tähän jatkovalmisteluun, niin en ole ihan kauhean onneton, vaikka asia unohdettaisiin kokonaisuudessaan ja mentäisiin ihan nykyisen perustuslain ja nykyisen lainsäädännön nojalla. Mielestäni se toimii lähtökohtaisesti ihan hyvin. Jos sitten halutaan joitakin järjestelyjä kuitenkin ottaa käyttöön, niin mielestäni tämä koko arsenaali pitää hyvin kattavasti katsoa, kaikki lomajärjestelyt ja kaikki muu, voitaisiinko niitä käyttää joustavammin, tehokkaammin näissä sijaistapauksissa. Sitten vasta viimeisenä vaihtoehtona, jos mitään muuta ei keksitä ja perusteet edelleen ovat hyvät, voidaan miettiä, että jos tämäntyyppiseen täsmennettyyn sääntelyyn voitaisiin palata, miten nyt on ehdotettu.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edellä käytetyissä puheenvuoroissa on hyvin käyty läpi tähän esitykseen liittyvää ongelmatiikkaa ja valiokunnan ratkaisut sen osalta. En niihin enää halua tässä täydentää, mutta sen ehkä toteaisin vielä, että tämän esityksen osalta oli kyllä ongelmallista tämä ajankäyttö. Nimittäin eduskunnalle ei ollut varattu riittävästi aikaa tämän esityksen käsittelyyn. Mielestämme tämä lainsäädäntövaltaa turvaava lähtökohta olisi jatkossa syytä paremmin huomioida, että voimaantuloajankohdat ja eduskunnan käsittely rytmitettäisiin niin, että eduskunnan käsittelylle jätetään riittävästi aikaa.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtaja Mäkelä kertoikin tässä harvinaisesta perustuslakivaliokunnan kaneetista liittyen tähän ajankohtaan ja tähän valiokunnalle jääneeseen lyhyeen aikaan. Olisin ehkä sen verran lisännyt tai jatkanut edustaja Sasin sinänsä ansiokasta puheenvuoroa, että saattaa kuitenkin olla, ja niin edustaja Sasikin lopulta viitoitti, että muutoksia nykytilanteeseen on tarvis tehdä. Nykyinen, erittäin jäykkä tulkinta vain ja ainoastaan 30 vuorokauden poissaolosta on tosiasiassa johtanut semmoisiin käytänteisiin, jotka eivät välttämättä ole sitten hyväksyttäviä, eli oikeasti onkin jääty sitten sairaustilanteissa muun muassa niin sanotuille etätyöpäiville. Ei ole mielestäni myöskään ministerille sopivaa eikä kenellekään meistä hyvä tilanne, jos tosiasiassa säännöistä joustetaan toisella tavalla kuin on tarkoitettu. On selkeämpää, että joissakin määrättyyn aikarajaan mahtuvissa tilanteissa, johtuvat ne sitten perhetilanteesta tai jostain pidempiaikaisesta sairaudesta, säännöt ovat selvät ja läpinäkyvät, ettei sitä joustoa haeta sitten mielestäni sopimattomalla tavalla eli keinotekoisesti etäpäiviksi kirjaamalla, kun oikeasti ollaan poissa töistä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä valtioneuvostosta annettuun lakiin otettiin säännökset ministerin esteellisyydestä. On tietysti perusteltua näissä asioissa noudattaa hyvin suurta tarkkuutta, ja tietysti on hyvä, että näitä säädöksiä ja tilanteita pyritään etukäteen selventämään ja tarkentamaan. Yleisellä tasolla haluaisin kuitenkin sanoa, että me voimme joutua vielä aikamoiseen suohon, jos me tätä vauhtia kiristämme tulkintoja ministerin esteellisyydestä.

Muistan tilanteen, siitä taitaa olla parisen vuotta: kun piti päättää Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jakamisesta valtioneuvostossa, niin varmuuden vuoksi valtioneuvostosta hyvin moni ilmoitti itsensä esteelliseksi, koska ei ole lainkaan harvinaista, että ministerin joku lähisukulainen tai perheenjäsen toimii jossakin hyväntekeväisyysjärjestössä tai sosiaalialan tai terveysalan järjestössä, joka sitten saa Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta. Eli haluaisin vaan sanoa, että jos me liikaa tiukennamme esimerkiksi esteellisyyssäädöksiä, haemme hyvin kaukaa esteellisyyttä, niin voimme joutua aikamoisiin käytännön ongelmiin.

Tällä hetkellähän on ajankohtaisena ministeri Wallinin asemasta tehty kantelu, joka liittyy varuskuntauudistuksiin. En osaa sanoa, mikä siinä tulee olemaan oikeuskanslerin kanta, mutta yllättävää on se, että tähän samaan yhteyteen on nyt sitten liitetty joku eduskunnan valtiosalissa tapahtunut uhkailu. En oikein ymmärrä, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. Totta kai kansanedustajat saavat kovin sanoin arvostella ministerien toimintaa, mutta myös ministerit saavat kovin sanoin arvostella halutessaan kansanedustajien toimintaa. En tiedä, onko Wallin sitten sanonut, että jos ette lopeta valheiden levittämistä minusta, niin minä rupean levittämään teistä totuuksia. (Naurua)

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Tämä ministereiden jääviysongelma on todella sillä tavalla problemaattinen, että tulee monta kertaa eteen sitten tilanteita, jos ei se ole selkeästi linjattu, kenellä on kompetenssia ja mahdollisuutta olla tekemässä päätöksiä. Yhdyn niihin näkemyksiin, mitä edustaja Zyskowicz sanoi, että se pitää todella selkiinnyttää. On vaan ihan esimerkki: Vuosi sitten joulun alla arvonimiä myönnettiin. Niin pitkälle piti mennä, että allekirjoittanut oli ensimmäinen jäävitön siinä tehtyjen tulkintojen mukaan. Mutta nämä tulkinnat pitää saattaa sellaisiksi, että ne ovat kaikille aina samat ja ne ovat selkeät.

Tuija Brax /vihr:

Herra puhemies! Kaikki eivät olleet vielä salissa, kun käytin puheenvuoroa. Mielestäni on selvää, että nyt tällä lailla edellytykset kaikille selkeään käytäntöön ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmin, ja yksi oleellinen seikka on kyllä se myös, että jatkossa silloin, kun oikeuskansleri näitä tilanteita arjessa linjaa, niistä pitäisi jäädä ihan selvä jälki. Puhelimessa annettu tai sähköpostilla välitetty tieto ei palvele sitten koko hallintoa ja muita.

Sen halusin korjata vaan, kun siitä Raha-automaattiyhdistyksen avustusjakotilanteesta liikkuu niin vääriä tietoja, liikkui silloin heti, että muka kaikki valtioneuvoston jäsenet olisivat olleet epätietoisia taikka jäävejä. Se ei pidä paikkaansa. Meitä oli ainakin kolme, jotka olimme etukäteen tarkistaneet ja tiesimme, että emme ole jäävejä, ja toiseksi varmuuden vuoksi kukaan ei jäävännyt. Kun asia pyydettiin pöydälle, niin jokainen oli kyllä sen jälkeen tarkistanut. Nimittäin varmuuden vuoksi jäävääminen on myös niin ikään sopimatonta, ja niin ei saa tehdä, ja se käytiin kyllä harvinaisen tarkkaan.

Toisin sanoen heti alussa osa kyllä tiesi ja ne, jotka olivat epävarmoja, pyysivät asian pöydälle, ja lopputilanteessa kaikki kyllä varmasti tiesivät, olivatko jäävejä vai eivät.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille sen verran, että hän varmaan kohdisti puheenvuoronsa lähinnä minulle ja haluaisin kertoa sen, että tästä ministerin jääviyskysymyksestä on jätetty oikeuskanslerille tutkimuspyyntö, ja minä toivoisin, että annettaisiin oikeuskanslerille nyt työrauha tehdä työnsä ja katsotaan sitten kahden viikon päästä, minkälainen päätös sieltä tulee.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä esteellisyyskysymys on tällä hetkellä kyllä todella kiinnostava aihe, ja se puhuttaa, mutta palaan vielä ihan lyhyesti tuohon lakiehdotuksen 5 a §:ään, jossa puhutaan ministerin tehtävän keskeytyksestä ja keskeytysperusteista. Haluaisinkin vielä jättää edustajien pohdittavaksi nyt, kun jatkovalmistelua ehkä tämän kohdan suhteen tehdään, mitkä voivat olla sellaisia perusteita, joilla ministerin tärkeä tehtävä voidaan keskeyttää tässä maassa, mitkä voivat olla sellaisia perusteita, jotka viedään lakiin. Voiko esimerkiksi varusmiespalveluksen suorittaminen loppuun olla sellainen peruste, kuten Ulf Sundqvist aikanaan ministerin tehtävänsä keskeytti ja suoritti loppuun varusmiespalveluksen?

Sitten täällä oli jo kysymys äitiyslomasta. Voiko joku merkittävä kansainvälinen luottamustoimi tai -tehtävä olla sen kaltainen merkittävä rauhanvälitystehtävä? Nämä täytyy määritellä tarkasti, jos tähän lainsäädäntöön lähdetään.

Sitten myös se, kuinka pitkä tämä keskeytys voi olla. Vuosilomasäännösten puitteissa 30 vuorokautta, etätyöpäiviä lisäksi, mutta kuinka pitkä? Voiko se olla vuoden mittainen, voiko se olla kaksi vuotta? Eli nämä ovat niitä perustavaa laatua olevia kysymyksiä, jotka pitää määritellä, jos lähdetään tähän lainsäädäntöön etenemään.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä se on tavattoman hyvä, että näistä jääviysasioista keskustellaan. Minusta edustaja Jokinen toi tässä esille näitä merkittäviä asioita. Valtioneuvoston jääviydet ovat toista luokkaa kuin ne ovat tässä eduskuntasalissa, jossa meitä kuitenkin on tänne valittu ajamaan oman alueemme asioita. Saattaa olla niin, että olemme päätöksentekijöitä myös omalla alueellamme ja on päätetty, että me ajamme näitä asioita, ja minustahan näitä selvitettiin muun muassa ydinvoima-asian yhteydessä, minkälaisissa tehtävissä kansanedustaja voi olla omassa maakunnassaan, ja niitä on myös sitten näitten niin S-ketjun kuin K-ketjunkin osalta arvioitu. Ne, onko hallituksen jäsen vai onko pelkästään hallintoneuvoston jäsen tai sitten tällaisena kortin omistajana, ovat tietysti ihan eri asioita.

Mutta lähtökohtaisestihan Suomessa jokainen jäävää itse itsensä. Hänen itsensä pitää ensiksi arvioida, onko hän jäävi vai eikö ole. Yksi lähtökohtahan on se, miten se ulospäin näkyy: onko niin, että se tehtävä, asia tai asianhaara tai henkilösuhteet tai sukulaisuus tai muu on sellainen, että se vaarantaa puolueettomuuden päätöksentekijällä, että se saattaa vaarantaa ulospäin tämän puolueettomuuden? Silloin sitä on myös itse käytännössä arvioitava, ja lopuksi sen sitten tekee joku oikeusaste tai sitten oikeuskansleri valtioneuvoston tapauksessa.

Lopetan tämän puheenvuoron siihen, että kunnallishallinnossa meillä on paljon pesäkkeitä, joissa näitä jääviyssäännöksiä ei ole selvitetty. Siellä ei tarvitse korkeitten virkamiesten, ei kunnanhallituksen jäsenten eikä muittenkaan ilmoittaa näitä jääviyksiä, ja siellä voi olla sitten näitä, jotka tekevät niin sanotusti omissa asioissaan näitä päätöksiä, ja tämä kunnallisvaalien lähestyessä olkoon yksi iso haaste.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä ministereiden esteellisyydestä ja jääviydestä on varmasti hyvä käydä keskustelua, ja tämä on noussut tälläkin kaudella esille. Muun muassa kun valtion liikuntaneuvosto käsitteli liikuntapaikkarakentamisen tulevien suunnitelmavuosien rahoituspäätöksiä, niin meillä oli jo alkuun siellä hyvin suuria vaikeuksia saada kokousta päätösvaltaiseksi, sillä siellä oli lukuisia henkilöitä, jotka olivat olleet kaupunginvaltuustojen kokouksissa päättämässä jonkin hankkeen eteenpäin viemisestä. Tämä esteellisyys tuli jopa siihen tilanteeseen, että myös itse ministeri tuli esteelliseksi tämän rahoituspäätöksen tekemiseen sen kautta, että hän oli ollut Helsingin kaupunginvaltuustossa käsittelemässä Olympiastadionin rahoitusta. Ja kyllä jollain tavalla tuntui, että sellaisessa mennään aika pitkälle.

Varmasti tarvitsemme tulevaisuudessa selkeyttä ja selvyyttä näihin esteellisyyskysymyksiin kaiken kaikkiaan. Nyt näyttää siltä, että muutaman sadan euron vaaliavustus tekee toisten mielestä jo esteelliseksi toimimaan jossain tehtävässä. Sen takia on hyvä, että tästä käydään keskustelua, ja varmasti pelisääntöjen selkeyttäminen kaiken kaikkiaan on aiheellista.