Arvoisa herra puhemies! Päästökauppa näyttää osoittautuvan ennakoitua huomattavasti kalliimmaksi.

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että kotimaiset uusiutuvat energiamuodot saavat enemmän jalansijaa suomalaisessa energiatuotannossa ja edistäisivät myös alueellisesti työllisyyttä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä päästöoikeuksien hinnannousu heijastuu energian hintaan ja nimenomaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian hintaan, mikä merkitsee sitten myöskin sitä, että kotimaisten energialähteiden tuottaminen tulee entistä kannattavammaksi, eli tässä tapahtuu tämmöinen markkinaehtoinen asian eteenpäinmeno. Sen lisäksi tietysti meillä on erittäin monia toimia, joilla — muun muassa tukipolitiikan keinoin — edistetään sitä, että muun muassa pellolla tuotettavaa energiaa saataisiin jatkossa enemmän. Muun muassa tänään on ollut pohdittavana se, millä tavalla ruokohelven siementuotanto jatkossa turvattaisiin.

Herra puhemies! Meillähän ovat aika paljon myös asumiskustannukset korkeampia kuin monessa EU-maassa, ja nämä tulevat väistämättä vaikuttamaan, jos hintojen kehitys jatkuu tällä tavalla, asumiskustannuksiin. Sen tähden haluan edelleen kuulla:

Onko useampia mahdollisuuksia löytää ratkaisuja tähän energiantuotannon ja polttoaineiden vaihtoehtoisuuteen?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee parastaikaa kansallista ilmastopoliittista ohjelmaa. Tarkoitus on, että ohjelma valmistuu ja esitellään syyskauden alussa eduskunnalle. Siinä yhteydessä tullaan määrittelemään mahdollisia tukitoimenpiteitä sekä avustuksina että myöskin verotuksen puolella. Ohjelma on nyt siinä vaiheessa, että mitään varsinaisia esityksiä ei vielä ole olemassa, ja ne tietenkin edellyttävät sitten koko hallituksen piirissä neuvottelua. Mutta markkinatilanteen kehittyessä tietenkin tähän suuntaan tuen tarve pienenee. Kuitenkin uskon, että ilman tukea ei pystytä riittävästi vaikuttamaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Korkeaoja äsken viittasi markkinoihin tässä päästökauppa-asiatilanteessa. Silmiini sattui muutama päivä sitten virolaisten toimijoitten reaktio tähän nykytilanteeseen. He olivat kaikki sitä mieltä, että tämä on heille kaikkien aikojen mahdollisuus satsata uusiutuvaan energiaan ja nimenomaan sellaiseen energiaan, joka pystyy auttamaan heitä, sanotaanko, kaksinkertaisella tavalla, koska aivan varmaa heidänkin mukaansa on se, että fossiilisten energialähteitten yksikköhinnat tulevat rajusti nousemaan, ja sitten päästöoikeuksilla on mukava tehdä kauppaa, kun hinta on jossakin 19 dollarissa hiilidioksiditonnilta tällä hetkellä.

Mitä tähän aiotte sanoa suomalaisena reaktiona?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Todella meillähän on bioenergian puolella ollut työryhmä, jonka ensimmäinen osamietintö on valmis ja toinen osuus valmistuu niin, että sen tuomaa tietoa käytetään sitten tässä ministeri Enestamin kertomassa ilmastotyöryhmän selonteossa. Eli meillä monella laajalla rintamalla edetään siinä, millä tavalla uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin lisätä, ja pontimena siinä hyvin vahvasti toimii tämä markkinahintojen nousu, joka tekee monet uusiutuvan energian tuotantomuodot entistä kannattavammiksi tuottajille.

Arvoisa puhemies! Asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa käyttämällä uusiutuvaa energiaa, pellettilämmitystä. Sen suhde öljylämmitykseen ja sähkölämmitykseen on noin 3:5:8. Se on toisin sanoen vajaa kolmannes sähkölämmityksen kustannuksista. Suomi vie pellettiä Tanskaan ja Ruotsiin.

Minkä takia pellettilämmitystä ei tueta tai kohdenneta tätä kotimaassa energiankäyttöön omakotitaloissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on kauppa- ja teollisuusministeriön asia, emmekä varmaan tähän pysty vastaamaan. Mutta eivät kaikki asiat vaadi aina vaan valtion tukea. Teknologiaa kehitetään sen tähden, että markkinoille tulee tuotteita, jotka, voi sanoa, etevyytensä ansiosta menestyvät, ja pelletistä on muodostumassa sellainen tuote. Se on nyt jo edullinen varsinkin nykyisillä öljynhinnoilla. Investointikustannukset ovat kohtalaisen korkeat. Meillä ei ole vastaavassa mitassa kuin esimerkiksi Ruotsissa on maalämmön kiinteistökohtaista tukijärjestelmää, ylipäätään meillä on pitkän ajan kuluessa valittu hieman erilainen strategia. Tällaisia kohdistettuja tukia meillä ei ole.