Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen liittyen tilanteeseen, jossa hallitus on tuonut oman täydennysesityksensä vuoden 2012 talousarvioon. Hallituksen esitykseen, siihen täydennykseen, on löytynyt 59 miljoonaa euroa lisää rahaa tilanteessa, jossa hallitus paikkaa omaa virhettään, 59 miljoonaa, joka muodostuu 25 miljoonan euron suuruisesta rahasta ansiosidonnaisen työttömyysturvan korottamiseen, 26 miljoonan euron suuruisesta rahasta työmarkkinatuen korottamiseen ja 7 miljoonan euron suuruisesta määrärahasta peruspäivärahan korottamiseen, tarkkaan ottaen indeksitarkistuksiin, joka on siis se virhe, joka jäi tekemättä.

Täällä on jo käsitelty laki siitä, että työmarkkinatuki ja työttömän päiväraha nousee 100 eurolla kuussa. Mikäli tätä indeksitarkistusta ei olisi tehty, olen ihan varma, että me oppositiossa olisimme päässeet sanomaan, että niin, indeksitarkistukset on lakiin sidottu oikeus, joka olisi pitänytkin tehdä, ja tuo todellinen päivärahan korotus olisi ollut jotakin muuta kuin 100 euroa.

Miksi 59 miljoonaa euroa tässä kohtaa on olennainen? Olennainen ei niinkään ole se, onko se miljoona sinne tai tänne. Olennainen se on siksi, että täällä on puhuttu viimeisen 3 viikon aikana useita kertoja työmarkkinatuen tarveharkinnasta, työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta. Me olemme saaneet hallituksen riveistä ja valtiovarainministerin suulla kuulla, miten on tehty arvovalinta siinä, että työttömien päivärahat ja työmarkkinatuen korotus ensi vuoden budjettiin on kyetty, että sosiaaliturvaan on pystytty korotus — näinä sinänsä vaikeina aikoina tai näköpiirissä olevina vaikeina aikoina — tekemään. Mutta se olennainen asia tässä on se, että on puhuttu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteen parantamisesta, kun on puhuttu näistä korotuksista, joihin käytetään kaiken kaikkiaan noin 300 miljoonaa euroa rahaa.

Jos väittämä siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteeseen puututaan, pitäisi tässä yhteydessä paikkansa, se tarkoittaisi myös sitä, että niiden nollapäivärahalla olevien työttömien, joiden päivärahaan työmarkkinatuen tarvehankinta puree, osalta olisi toimittu.

Keskusta esittää tämän talousarvion täydennyksen yhteydessä 45 miljoonan euron lisämäärärahaa työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseen puolison osalta, ja tällä 45 miljoonalla eurolla kyetään tekemään tuo tarveharkinnan poisto myös vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan osalta eli niiden lasten osalta, jotka asuvat vanhempiensa luona kotona.

Noin laajemmin sosiaalipoliittisesti kyse on siitä, että keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että työmarkkinatuki tulee muuttaa yksilölliseksi perusturvaksi, joka ei ole riippuvainen perheenjäsenten tuloista. Tuloharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta olisi oikeudenmukaista ja johdonmukaista, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien kohdalla puolison tai vanhempien tulot kun eivät vaikuta työttömän etuuksiin.

Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi meillä tässä maassa on kolmen kategorian työttömiä. On niitä, joiden päivärahat ovat ansiosidonnaisia, niitä, joiden päivärahat ovat peruspäivärahaa ja niitä, joiden päivärahat ovat työmarkkinatukea, joka sisältää tarveharkinnan, mistä seuraa se, että tarveharkinnan purressa osa työttömistä, joitakin tuhansia työttömiä, jää nollapäivärahalle. Tarveharkinta kohdistuu useimmiten työttömiin naisiin. On siis kyse myös tasa-arvokysymyksestä. Vuonna 2010 Kelan antamista 4 631:stä niin sanotusta nollaratkaisusta, jolla työmarkkinatuki leikkaantuu kokonaan pois, 3 721 koski naisia.

Toisekseen, kun on käyty arvokeskustelua, täällä on kokoomuksen eduskuntaryhmän suunnasta esitetty, että tämä tarveharkinta pitäisi jatkossakin olla, mutta ollaan valmiita tulorajoja nostamaan. Se on toki oikeansuuntainen puheenvuoro sikäli, että jos ollaan tilanteessa, että sitä rahaa, jota tarveharkinnan kokonaan poistamiseen tarvittaisiin, joka siis on 45 miljoonan euron suuruinen, ei löydy, niin toki näiden tulorajojen nostaminen olisi perusteltua.

Mutta pitää muistaa, että tänä päivänä ollaan tilanteessa, missä lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 704 euroa kuussa. Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa. Eli suomeksi, pääkaupunkiseudulla vuorotyötä tekevän linja-autonkuljettajan palkalla puolison osalta jo työmarkkinatuki leikkaantuu kokonaan pois. Asialla olisi myös kannustinvaikutuksia.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että kun työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan, suurin korostus tulee suurimpiin ansiopäivärahoihin. Miksi meillä on kolmen kategorian työttömiä, arvoisa herra puhemies?