1) Valtioneuvoston periaatepäätös
6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden
Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Valtioneuvoston periaatepäätös
6. päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n
hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
rakentamisesta laajennettuna Valtioneuvoston periaatepäätös
6. päivänä toukokuuta 2010 Fennovoima
Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
jatkui
Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Eilen pitkään jatkuneessa
keskustelussa ydinvoiman periaatepäätöksistä jatkui
jo tutuksi tullut ilmiö, nimittäin se, että me
ydinvoimaan kielteisesti tai kriittisesti suhtautuvat joudumme jatkuvasti
vastaamaan kysymykseen, mikä on sitten vaihtoehto. Sen
sijaan hallituksen puolelta tai ydinvoiman kannattajien puolelta
on turha odottaa vastauksia moniin tärkeisiin kysymyksiin. (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Anteeksi, puhuja, hetkinen.
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä eilen
kannattajien ja myös hallituksen kolme keskeisintä perustetta
tuntuivat olevan hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen, omavaraisuuden vahvistaminen tai
sähköntuonnin vähentäminen sekä ydinvoiman
päästöttömyys. Näitä kaikkia
kritikoitiin täällä eilen aivan perustellusti,
muun muassa ydinvoiman päästövähennysten
osalta. Mehän nimittäin tiedämme, että ydinvoima
ei todennäköisesti vähennä hiilidioksidipäästöjä riittävästi
eikä riittävän nopeasti, mikä on
ilmastotalkoissa äärimmäisen tärkeä asia.
Näistä päästövähennyksistä meille
ei ole esitetty mitään laskelmia. Sähköntuonti
Venäjältä ei välttämättä vähene
näillä ratkaisuilla, vaan Suomesta tulisi yhä enenevässä määrin
vain sähkön viejä. Ydinvoima ei ole päästötön
energiantuotantotapa. Ei ole oikein eikä kestävää jättää oman
energiatuotantomme jätteitä tulevien sukupolvien
hoidettavaksi.
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on lukujen mies. Hän
eilenkin yritti tehokkaasti puhua meitä pyörryksiin
terawattitunneillaan täällä keskustelussa,
mutta moni hänelle esitetty kysymys jäi edelleen
vastaamatta. Esimerkiksi: Miten niin lauhdevoima ajetaan alas sillä aikataululla,
joka on esitetty, kun kuitenkin on tehty vastikään
myös uusia investointeja? Miten niin bioenergialla ei voitaisi
tehdä lämmön ohella myös sähköä?
Miten niin energiatehokkuudessa ei olisi nykyistä ja tätä esitettyä enemmän
potentiaalia? Miten niin tuulivoiman osuutta ei voida kasvattaa
tulevina vuosikymmeninä, jos kerran aiotaan vuoteen 2020
mennessä rakentaa 6 terawattituntia lisää?
Ikään kuin siihen loppuisi kaikki tuo kehittäminen.
(Ed. Manninen: Sähköä tarvitaan joka
tapauksessa!)
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana
pidän myös tärkeänä nostaa esille
ympäristövaikutuksia, joita näistä uusista päätöksistä seuraisi.
Me olemme käyneet hyvin tarkasti ne läpi myöskin
tuolla valiokunnan lausunnossa. Haluan tässä nostaa
esille sen, että vaikka Olkiluoto on niin sanottu entinen,
olemassa oleva paikkakunta ja sijoituspaikka, on selvää,
että tuolle alueelle joudutaan tekemään myös
uusia ratkaisuja ja uusi johtokäytävä.
Tämä tarkoittaa maankäytön muutosta
tuolla alueella. Myöskin jäähdytysveden
määrä kasvaa suureksi, ja tämän
vaikutuksista meillä on vain epävarmoja arvioita.
Fennovoiman molemmat esitetyt paikkakunnat ovat monimuotoisuudeltaan
erittäin uhanalaisia. Siellä on luontotyyppejä,
kasvilajeja, ja kuvaavaa on se, että Karsikosta meillä oli
asiantuntija, joka kuvasi luonnonlohen tilannetta sanomalla, että kahta
ette saa: ydinvoimaa ja luonnonlohta. On selvää,
että rakentamisella tuolla alueella voi olla vaikutuksia
lohen vaellukseen. Hanhikivi puolestaan on linnustoltaan erittäin merkittävä,
ja tätäkään ei ole valitettavasti
otettu huomioon.
Arvoisa puhemies! Ydinvoiman vastustajana olen saanut tottua
kovaan kritiikkiin ja vähättelyyn. Nyt näyttää siltä,
että myös tutkijat yritetään
painostaa puhumattomuuteen. Itse en tällä kokemuksella
aio ottaa vastuuttoman tai tietämättömän
leimaa. Ydinvoimasta voi perustellusti olla myös toista
mieltä kuin mitä hallitus esittää.
Sen osoittaa muun muassa ympäristövaliokunnan
lausunto.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Huominen päätös
on tämän vaalikauden tärkein ja jää historiaan.
Me ratkaisemme sen, miten sähköä Suomessa
tuotetaan sitten, kun meitä ei enää ole.
Me olemme vastuussa tuleville polville siitä, tuotetaanko
Suomessa sähköä turvallisesti ja kestävästi
vai tavalla, jonka riskeistä meidän on mahdotonta
kantaa vastuuta.
Ydinvoima ei ole eettinen valinta. Tästä todistaa
yksin se, ettei meillä edelleenkään ole
ydinvastuulakia. Yksikään vakuutusyhtiö ei
ole halukas ottamaan vastuuta ydinvoimariskeistä, jotka toteutuessaan
tuottavat enemmän tuhoa ja kustannuksia kuin voidaan minkään
valtakunnan valuutalla korvata. Turvalliseen, kestävään
energiaan pitää panostaa kaikin käytettävissä olevin keinoin,
ei valita energiamuotoa, joka kuuluu menneisyyteen ja jonka raaka-aine
on ehtyvä. Me emme halua taantuvaa, menneeseen aikaan kaihoavaa
Suomea, joka myy isiensä maat ydinjätteen hautapaikoiksi.
Tämä maa on meille rakas, ja siksi haluamme sille
hyvää.
Miksi valita taantumuksellinen ydinvoima, kun yhtä hyvin
on mahdollista valita päästötön, ympäristöä säästävä,
kestävä, kotimaista työvoimaa työllistävä,
kotimaista raaka-ainetta käyttävä ja
Suomen elinvoimaisuutta ylläpitävä vaihtoehto?
Ydinvoima ei sodi vain moraalia vaan myös järkeä vastaan.
Miksi valita ydinvoima, jonka mahdollisuudet työllistää Suomea
ovat jo nyt osoittautuneet suureksi pettymykseksi? Kotimaisessa
uusiutuvassa energiassa on valtava potentiaali luoda Suomeen uusia
työpaikkoja ja hyvinvointia. Kestävä,
hajautettu energia tuottaa enemmän ja pysyvämpiä työpaikkoja
kuin ydinvoima ikinä. Tämä siksi, että kestävät
vaihtoehdot perustuvat kotimaiseen osaamiseen, teknologiaan ja raaka-aineisiin.
Uusiutuva energia loisi uutta yrittäjyyttä ja
työpaikkoja tasapuolisesti ympäri Suomen. Merkittävä osa
näistä työpaikoista tulisi maaseudulle
ja tehdaspaikkakunnille, joilla uudesta työstä on
kaikkein suurin hätä.
Toisin kuin ydinvoima, kotimainen hajautettu energiatuotanto
ei työllistä vain rakentamisvaiheessa, vaan luo
kestäviä, laadukkaita työpaikkoja. Siksi ääni
ydinvoimaa vastaan on ääni suomalaisen työn
puolesta. Hajautettu energiatuotanto työllistäisi
asentajia, metsänomistaja, rakentajia, sorvaajia, metsureita,
insinöörejä jne. ympäri Suomen.
Hajautetun energiatuotannon valitseminen olisi uuden alku, ei haikailua
menneeseen, jota takaisin ei saada. Hajautettuun energiatuotantoon
panostaminen loisi edellytykset nimenomaan uuden yrittäjyyden
kasvuun ympäri maata. Siksi se, joka valitsee ydinvoiman,
toimii näitä mahdollisuuksia ja yrittäjyyttä vastaan.
Energiatehokkuusratkaisujen ja uusiutuvan energian tekniikoiden
maailmanmarkkinat kasvavat kovaa vauhtia. Uusiutuvassa energiassa meillä on
erinomaiset edellytykset luoda myös kansainvälistä kasvua
ja uusia menestystarinoita. Esimerkiksi yksin tuulivoimateollisuus
toisi teknologiateollisuuden arvion mukaan vuonna 2020 Suomeen 30 000
henkilötyövuotta. Kestävä energiatekniikka
on ainoita raskaan teollisuuden aloja, joka kasvaa teollisuusmaissa.
Esimerkiksi Saksassa auringolla, tuulella ja biomassalla tuotettavan
energian parissa työskentelee jo nyt neljännesmiljoona
saksalaista. Taloustaantumankin keskellä uusiutuvan energiateknologian yritykset
ovat jatkaneet kasvuaan ja palkanneet uutta väkeä.
Uusiutuvaa energiateknologiaa pidetään vahvimpana
ehdokkaana Suomen uudeksi vientivaltiksi. Tiedämme, että ilmastokriisin välttäminen
edellyttää maailmanlaajuista ja radikaalia muutosta
kohti energiansäästöjä ja uusiutuvan
energian käyttöä. Tämä muutos
paitsi pelastaa meidät ilmastokatastrofilta myös
työllistää.
Meidän päättäjien pitää keskittyä varmistamaan
Suomen osuus näistä uusista työpaikoista, joita
uusiutuva energia ja energiaa säästävä teknologia
tarjoavat. Meidän pitää panostaa kestäviin
ratkaisuihin kotimaassa ja auttaa suomalaisia yrityksiä rohkeasti
suuntaamaan alan kasvaville kansainvälisille markkinoille.
Ydinvoiman ja uusiutuvan energian vastakkainasettelu ei ole
keinotekoista. Meidän on nimenomaan valittava niiden väliltä.
Ydinvoiman lisärakentaminen vie mattoa kotimaisten energiaratkaisujen
ja niiden työllistämisvaikutusten alta. Siksi
olemme nyt tienhaarassa valintatilanteessa. Mitä enemmän
pääomia sidotaan ydinvoimaan, sitä vähemmän
niitä jää uusiutuviin. Jos siis haluatte
osoittaa isänmaallisuutta, valitsette ilman muuta uusiutuvan
energian ja sanotte ydinvoimalle selkeän "ein".
Arvoisa puhemies! Siitä päätöksestä,
jonka eduskunta tällä viikolla ydinvoimasta tekee,
voi tulla meidän kestävä perintömme
tuleville sukupolville, jotka kiitollisuudella muistavat meitä kaukonäköisyydestä,
kun ydinvoima jätettiin historiaan, minne se kuuluu, ja
sen sijaan valittiin turvallinen, päästötön,
kansakuntaa yhdistävä ja eheyttävä ja
taloutta uuteen nousuun elvyttävä uusiutuvan energian
vaihtoehto. Valinta on meidän.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Käydyssä keskustelussa
on käsitelty etupäässä kahta
asiaa: ydinvoiman turvallisuusriskejä ja ydinvoimaenergian
tuottamisen suhdetta uusiutuvan energian tuottamiseen.
Ydinvoiman turvallisuusriskiä koskeva kysymys on ratkaistu
jo vuosikymmeniä sitten eli silloin, kun ensimmäiset
ydinvoimalat rakennettiin. Lisäydinvoiman rakentaminen
ei turvallisuusriskiä muuta. Suomeen rakennetut ja rakennettavat
ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia Säteilyturvakeskuksen
asiantuntevan, ankaran valvonnan ansiosta.
Ydinvoiman turvallisuusriski on rajan takana. Hyvin lähellä Suomea,
noin 80 kilometriä Pietarista länteen ja noin
100 kilometriä Virolahdelta, Seiskarin saaren edustalla,
sijaitsee Sosnovyi Borin neljä 1 000 megawatin
ydinvoimalaitosta, joita onneksi ollaan kohtapuoleen uusimassa niin,
että tilalle tulisi neljä 1 200 megawatin
nykytekniikan mukaista venäläisvalmisteista ydinvoimalaitosta.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätösten
yhteydessä hallitus teki päätöksen
laajasta uusiutuvan energian velvoitepaketista, jota EU:kin edellyttää.
Uusiutuvaa energiaa koskevat lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi
syysistuntokaudella, ja hallitusohjelmassa luvataan tehdä sitovat
päätökset myös koko uusiutuvan energian
velvoitepaketin tarvitsemasta rahoituksesta. Velvoitepaketin toteuduttua
uusiutuvan energian käyttö lämmön-
ja sähköntuotantoon sekä liikenteen polttoaineena
kasvaa aivan olennaisesti.
Suomen perusteollisuuden, esimerkiksi meille tärkeän
metsä- ja metalliteollisuuden, sähköntarve
on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nykyisestä sähkönkulutuksestamme
noin 15 prosenttia perustuu Venäjältä tapahtuvaan
tuontiin, joka käytännössä on
ydinvoimalla tuotettua sähköä. Runsaat
30 prosenttia sähköntuotantokapasiteetistamme
perustuu edelleen kivihiileen, noin 25 prosenttia vesivoimaan ja
noin 28 prosenttia nykyiseen suomalaiseen ydinsähkökapasiteettiin.
Sähkön tuonnista ja sähkön
tuottamisesta kivihiilellä pitäisi päästä eroon.
Olkiluoto 3:n valmistuminen merkitsee sitä, että tuontisähköstä voitaisiin
päästä lähes kokonaan eroon.
Vaikka nyt päätettävät kaksi
ydinvoimalaa olisivat Olkiluoto 3:n suuruusluokkaa, niillä ei
voitaisi korvata kokonaan kivihiilellä tuotettua sähköä.
Myös sähkönkulutuksen todennäköinen
kasvu on otettava huomioon. Tässä ovat realiteetit.
Arvoisa puhemies! Keinot lisäsähkön
tuottamiseksi ovat vihreiden eväillä vähissä.
Vihreä liitto ei hyväksy vesivoiman lisäämistä.
Tuulivoiman se hyväksyy, ja hallitus onkin kohdistamassa
siihen roiman verotuen. Tuulivoiman laajamittaiselle kasvattamiselle
on kuitenkin rajansa. Tuulivoimaloita voitaisiin tietysti rakentaa
ulkomerelle, mutta sinne rakennettuina ne olisivat varsin kannattamattomia.
Rannikolta taas ei löydy riittävästi
käytettävissä olevia tuulivoimaloiden
rakentamispaikkoja muun muassa siitä syystä, että ne
ovat täynnä loma-asuntoja.
Puuta pitää käyttää niin
paljon kuin mahdollista lämmöntuotantoon ja liikenteen
biopolttoaineiden tuottamiseen. Myös lämmön
ja sähkön yhteistuotantolaitoksia aletaan tukea.
Koko sähkön lisätarpeen tuottaminen puulla,
tuulivoimalla ja muulla uusiutuvalla energialla tuntuu realistisesti
arvioiden kuitenkin mahdottomalta. Uusiutuvan energian on kuitenkin
johdonmukaisesti oltava tulevaisuuden suunta.
Arvoisa puhemies! Kun ihminen on onnistunut valjastamaan ydinenergian
turvallisesti, tuntuisi oudolta, ettei sitä käytettäisi
ilmastoystävälliseen sähköntuotantoon.
Tähän kannustaa myös se, että luonnostamme
löytyy uraania ja tiedetään jo, että sitä pystytään
tuottamaan Talvivaaran kaivoksessa kannattavana sivutuotteena.
Kun meillä myös käytetyn ydinpolttoaineen varastointi
voidaan toteuttaa omaan kiinteään, ehjään,
tähän tarkoitukseen hyvään peruskallioon,
ei esteitä hallituksen esityksen mukaisten ydinvoimalaitoslupien
myöntämiseen ole.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Keskeinen asia tässä koko
päätöksenteossa ovat sähkönkulutusarviot.
Niitä on hyvin erilaisia eri lähteistä riippuen,
ja toisaalta ne myös ohjaavat Suomen tulevaisuuden kehitystä ja
sitä, minkälaista teollisuutta tai teknologiaa
meillä tulee olemaan. Ydinvoiman ajamiseksi esitetyt sähkönkulutusarviot
ovat epärealistisia. Riippumattomat asiantuntijat ovat
päätyneet erilaisiin tuloksiin.
Syksyllä 2009 valmistui työ- ja elinkeinoministeriössä arvio,
jonka mukaan Suomen sähkönkulutus olisi 91 terawattituntia
vuonna 2020. Se pitää jo sisällään
runsaan kasvun monilla aloilla mukaan lukien metalliteollisuus ja
kattaa uudet käyttökohteet, kuten biojalostamot,
sähköautot ja lämpöpumput. Hallituksen
ilmasto- ja energiapoliittinen ministerivaliokunta päätti
vain vähän ennen ydinvoimapäätöksiä,
että valmistelun pohjana käytetään
98 terawattitunnin kulutusarviota sekä että virkatyönä tehtyä kulutusarviosta
ei esitetä edes vaihtoehtoisena tulevaisuuskuvana.
Suurin eroavaisuus hallituksen esityksen ja tutkijoiden välillä on
energiaintensiivisten alojen ja siinä etenkin metsäteollisuuden
osalta. Metsäteollisuus uskoo sähköntarpeensa
nousevan 7 terawattituntia vuodessa perinteisellä energiaintensiivisellä massa-
ja paperituotannolla prosentin kasvuennusteella. Metlan tulevaisuusarviot
viittaavat päinvastoin siihen, että energiantarve
tulee vähentymään ja Suomen metsäalalla
olisi kasvava tarve keskittyä entistä enemmän
arvon luontiin eikä määrien kasvattamiseen.
Metsäteollisuuden uudet tuotteet voivat olla biopolttoaineita,
kemikaaleja, nanosellujohdannaisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita
tai uusia puutuoteratkaisuja. (Ed. Korkeaoja: Kaikkiin tarvitaan
sähköä!) — Useat näistä tuotteista käyttävät
selvästi vähemmän puuta ja sähköä kuin
nykytuotteet.
Myös kotitalouksien ja palvelutuotannon sähkönkulutusennuste
on epärealistinen, sillä laitteet kehittyvät
energiatehokkaampaan suuntaan. Esimerkkinä kannettavan
tietokoneen sähkönkulutus on 17 prosenttia ja
iPodin kulutus 2 prosenttia pöytäkoneen kulutuksesta.
Rakennusnormit ja kotitalouksien uudet energiaratkaisut tulevat
osaltaan vähentämään sähköntarvetta.
Sähköauton moottorin hyötysuhde on
bensiinimoottoriin verrattuna ylivertainen, ja lisäksi sähköautot
voivat olla osa älykästä sähköjärjestelmää.
Kun akkuja ladataan yöllä, toimivat sähköautot
sähkön varastoijina. Vtt:n selvityksen mukaan
jos jokainen nyt käytössä oleva auto
olisi sähköauto, lisäisi se nykyistä sähkönkulutustamme
vain 8 prosenttia. Kaikista näistä edellä todetuista
syistä sähköautoistuminen ei ole peruste
lisäydinvoimalle.
Energiatehokkuus, uudet teknologiat, jopa ihan uudet uusiutuvan
energian muodot ovat tulevaisuuden megatrendi. Meidän kannattaa
panostaa näihin, sillä sellaiset maat, jotka ensimmäisinä ovat
muutoksessa mukana, saavat suurimman kansantaloudellisen hyödyn.
Arvoisa puhemies! Työllisyysvaikutukset on arvioitu
puutteellisesti, sillä esittäessään
kahden uuden ydinvoimalan rakentamista hallitus laiminlyö vaihtoehtoisten
mallien työllisyysvaikutusten arvioinnin. Professori Peter
Lundin mukaan uusiutuvan energian alalle ja siihen liittyvän
teknologian vientiin ja tuotekehitykseen voisi syntyä 30 000—40 000
uutta pysyvää työpaikkaa. Tätä tukee
myös Saksassa nähty kehitys, jossa uusiutuvan
energian alalle on syntynyt yli 200 000 työpaikkaa.
Hajautetun energiantuotantomallin luominen jakaisi alueellista hyvinvointia
ja työllisyyttä paljon tasapuolisemmin kuin ydinvoiman
lisärakentaminen. Ydinvoimassa korostuu eniten rakentamisen
aikainen työllisyys. Ja mitä suurempi rakennustyömaa,
sitä suurempi osuus on ulkomaisella työvoimalla.
Siihen emme voi vaikuttaa EU:n työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen
perustuvilla globaaleilla markkinoilla. Talousvaliokunnan mietintöön
sisältyvät ponnet ovat hurskaita toiveita tämän
suhteen.
Olkiluoto 3:n työmaalla on ilmennyt jo alkuvaiheesta
lähtien projektinhallinta-, laatu- ja turvallisuusongelmia,
jotka ovat johtuneet pääosin epärealistisesta
kustannusarviosta ja aikataulusta sekä alihankinnan ketjutuksesta,
ulkomaisen vuokratyövoiman massiivisesta kierrätyksestä ja työehtojen
turvallisuuden valvonnan laiminlyönneistä. Projektin
aikana on ilmennyt myös veronkiertoa sekä maksujen,
vakuuttamisen ja työterveyshuollon laiminlyöntejä.
Työsuojeluviranomaisten tarkastustoimintaa on vaikeutettu
ja ammattiyhdistysliikkeen ja henkilöstön edustajien
laillisia toimintaoikeuksia rikottu. Työelämävaliokunta
esitti talousvaliokunnalle kaikkien näiden edellä mainittujen
epäkohtien selvittämistä, mutta talousvaliokunta
jätti esityksen valitettavasti huomiotta. Miksi ei edes
haluta oppia virheistä?
Yksi talousvaliokunnan ponsi koskee ydinvastuulakia, jonka voimaansaattaminen
onkin keskeistä. Valtio tukee ydinvoimaa, vaikka täällä salissa
on väitetty, ettei ydinvoima toisi kustannuksia veronmaksajille.
Ydinvastuulain puutteet ovat piilotukea ydinvoimalle, samoin veronkierto
Mankala-periaatteen mukaisella osakkuussähköllä.
Ehkä kaikkein keskeisin seikka, jonka lopuksi haluan
todeta, on se, että ydinvoima jättää lapsille
miljoona vuotta vaarallisesti säteilevää jätettä. Ydinjätteen
varastointiin liittyy riskejä. Ydinvoima on ratkaisu, joka
ei tunne ylisukupolvista vastuuta. Se on myös lisälisälisäratkaisu,
jota telluspallon kantokyky ei kestä.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Käytän tämän
puheenvuoron vastatakseni niihin syytöksiin, joita kohdistettiin
vasemmistoon, ettemme puolusta työntekijöitä.
(Ed. Hoskonen: Näinhän se on!)
Ydinvoimaa puolustavat porvarit ovat pitäneet suurta ääntä metsäteollisuuden
tilasta ja syyttäneet vasemmistoliittoa siitä,
että olemme hylänneet työläiset.
Kun hallitus ilmoitti myöntävänsä kahdelle
uudelle ydinvoimalalle luvan, niin seuraavana aamuna Stora Enso
ilmoitti kahden Varkaudessa sijaitsevan paperikoneen alasajosta.
Siinä oli se porvareitten huoli paperityöläisten
työpaikoista. (Ed. Rossi: Entäs Paperiliiton?)
Olen ollut noin 23 vuotta paperitehtaalla töissä,
enkä sen jälkeenkään eduskunnassaoloaikana
ole kuullut, että paperitehtaita on seisotettu sähköpulan
johdosta. Omistajakapitalistit ovat lopettaneet kokonaisia paperitehtaita,
ja syyt, jotka julkisuuteen on ilmoitettu, ovat olleet muut kuin
energiapula. Suurin kustannuserä on puun hinta, kun paperia
ja sellua tehdään. (Ed. Tiusanen: Niin, keskusta!)
Sellutehtaat tuottavat energiaa yli oman tarpeen, ja kolmen
sellutehtaan lopettaminen on vähentänyt puuhun
perustuvaa energiantuotantoa Suomessa. Hallituksen päätös
kelamaksun poistamisesta kohtelee eri teollisuudenaloja hyvin eri tavoin.
Kelamaksun poisto toi metsäteollisuudelle vuoden 2010 alusta
50 miljoonan euron säästön, mutta hallituksen
suunnitelmat energiaverojen korotuksesta merkitsevät metsäteollisuudelle 90
miljoonan euron nettokuluja lisää. Elikkä siinä on
se porvareitten huoli metsäteollisuuden tilasta ja kädenojennus
myöskin paperityöntekijöille.
Ydinvoimaa perustellaan sen kotimaisuudella. Uraani tuodaan
rikastettuna ulkomailta, eli polttoaine on tuontitavaraa. Valtaosa
koneistosta tehdään ulkomailla, ja rakennus- ja
asennustyöt tekevät ulkomaalaiset työntekijät,
kuten Olkiluoto 3:ssa on tapahtunut. Työmaalla on esiintynyt rikkomuksia,
ettei työntekijöille ole maksettu edes sopimusten
edellyttämiä vähimmäispalkkoja,
ja rakennusvirheitä on jouduttu useissa kohdin korjaamaan
jatkuvasti. Elikkä varsin suuria ongelmia tässä on
ollut.
Vielä tähän metsäteollisuuden
tilaan. Tietääkseni Suomessa ei tällä hetkellä ole
yhtään uutta hanketta uuden paperikoneen rakentamisesta. Vaikka
meillä rakennettaisiin tuplasti uusia ydinvoimaloita, se
ei estä kansainvälisiä metsäyhtiöitä rakentamasta
paperikoneita Kiinaan tai johonkin muuhun maahan (Ed. Sasin välihuuto)
tai sellutehtaita Etelä-Amerikkaan. — Tämä energia, ed.
Sasi, ei ole se ratkaiseva asia, vaan se on se puun hinta. (Ed.
Hoskonen: Höpö höpö!) Se on tosiasia.
Minkä tähden sitten Suomessa lopetetaan sellutehtaita
ja rakennetaan Etelä-Amerikkaan, jos puun hinta olisi Suomessa
samalla tasolla kuin Etelä-Amerikassa on? (Ed. Korkeaojan
välihuuto) Sen tähden ei ole tietenkään
selvää ... (Ed. Korkeaoja: Ja siihen tarvitaan
sähköä!) — Tästä jalostusasteesta,
edustaja: Silloin, kun Suomessa liityttiin EU:hun ja EEC:hen, meille
kerrottiin, että Suomen paperiteollisuus nostaa jalostusastetta.
Siitä on kymmeniä vuosia jo, ja jalostusaste ei
ole muuttunut mihinkään. Suomesta viedään
bulkkitavaraa edelleenkin eikä ole mitään näkyvissäkään,
että Suomessa paperin jalostusastetta nostettaisiin. Uusia
paperilaatuja on kyllä kehitetty ja niistä on
saatu osittain parempaa hintaakin, muttei mitään
uutta merkittävää. — Nyt on
tietenkin suunnitteilla tämä biodiesel, (Ed. Korkeaoja:
Aivan!) mutta siihenkään ei tarvita kyllä ydinvoimaloita,
biodieselin tuottamiseen. (Ed. Korkeaoja: Siinä tarvitaan
saman verran sähköä kuin paperitehtaassa!)
Siihen ei tarvita ydinvoimaloita.
Minun mielestäni Suomessa energiantuotannon pitää pohjautua
hajautettuun energiantuotantoon, jossa käytetään
kotimaisia raaka-aineita. Kun ydinvoimaa puolustetaan, että se
on kotimaista ja polttoaine tuodaan ulkomailta, yhtä hyvin
voidaan sanoa, että maakaasu on kotimaista energiaa. Maakaasu
tulee putkea myöten Suomeen, ja Suomessa siitä tehdään
sähköä voimalaitoksissa. Samahan se on
uraanin kanssa, kraana on ulkomailla siinäkin, kun uraani
tuodaan rikastettuna Suomeen. Suomessa ei rikasteta uraania tietääkseni.
Näin ollen se on ulkolaista se raaka-aine elikkä polttoaine.
Yksi perustelu tässä vielä oli tämä Venäjän sähköntuonnin
lopettaminen. Se on mielenkiintoista, sillä tässä järjestelmässä ostetaan
sieltä, mistä halvimmalla saa. Jos venäläinen
sähkö on halvempaa kuin Suomessa myytävä sähkö,
sitä tuodaan edelleenkin sieltä ja se ei vaikuta
siihen. Se on markkinaehtoista toimintaa. (Ed. Rossi: Siellä riistetään
työläisiä!) Näin ollen en näe
mitään perusteita sille, että Suomessa
tällä hetkellä suunnitellaan kahden uuden
ydinvoimalan rakentamista.
Timo Kaunisto /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa tuossa vähän
harhautui keskusteluista puun hintaan asti. On kyllä pakko
todeta, että suomalaisen metsäteollisuuden vaikeuksista
ei voi syyttää puun hintaa eikä työn
hintaa erikseen, kaikki tekijät vaikuttavat osaltaan. Mutta kyllä suurin
syy on kysynnän muutos, rakennemuutos, mikä metsäteollisuudessa
on menossa. Se olisi syytä huomata myöskin tässä energiakeskustelussa.
Meillä tämän ydinvoimaratkaisun taustalla
aivan keskeisenä perusteena on ollut metsäteollisuuden
energian tarve. Niin kuin täällä jo keskusteluissa
useaan otteeseen on todettu, hyvin ristiriitaisia tietoja on siitä suomalaisen metsäteollisuuden
tulevasta energian tarpeesta ja nimenomaan tulevista markkinanäkymistä.
Niistä varmaan keskustelemme erikseen.
Mutta olemme tekemässä päätöstä,
joka mielestäni tässä esitetyssä muodossa
sitoo suomalaista energiapolitiikkaa osaltaan jopa sata vuotta eteenpäin,
jätepolitiikan osalta jopa kymmeniätuhansia vuosia.
Olemme tekemässä päätöstä, joka
toteutuessaan sitoisi Suomen sähköntuotannosta
kaksi kolmasosaa uraanipohjaiseen teknologiaan. Itse asiassa tässä astuisimme
lähestulkoon Ranskan rinnalle. Maailman johtavat ydinvoimavaltiot
olisivat Suomi ja Ranska. (Ed. Zyskowicz: Mikä siinä on
se ongelma?) — Mikä se on se ongelma? Tulen siihen
aivan kohta, ed. Zyskowicz. (Ed. Zyskowicz: Hyvä!)
Olemme tekemässä päätöstä,
joka heikentäisi Suomen luontaisesti vahvoja mahdollisuuksia nousta
uusiutuvien luonnonvarojen ja uuden teknologian edelläkävijäksi.
(Ed. Zyskowicz: Eli se on ongelma!) Olemme tekemässä tässä väärää päätöstä ja
väärää politiikkaa. Esille on
mielestäni nostettava kaksi peruskysymystä:
Ensiksi on kysyttävä, onko tällainen
suuren mittakaavan energiantuotannolle rakentuva tulevaisuus toivottavaa,
kun otetaan huomioon, mitä se sulkee ulos. (Ed. Kallis:
Niin, mitä se sulkee ulos?) Tulkitsemme mielellämme
meidän energiatilastojamme niin, että olemme todellinen
uusiutuvan energian ja uusiutuvan äly- ja energiateknologian
mahtimaa. Kuitenkin jopa 80 prosenttia meidän uusiutuvista
energiamuodoistamme tällä hetkellä perustuu
vain meidän vahvaan prosessiteollisuuteen, käytännössä metsäteollisuuden
sivuvirtoihin, mustalipeään tai prosessilämpöön.
Itse asiassa, kuten tuossa äsken totesin, tämä meidän
vahva metsäteollisuutemme on suuressa rakennemuutoksessa.
Jatkossa emme enää voi nojata ihan tähän
samaan malliin.
Varsinaiset panostuksemme hajautettuihin energialähteisiin
ovat jääneet yksittäisten pioneerien
aktiivisuuden ja sinnikkyyden varaan. (Ed. Zyskowicz: Mikä estää panostamasta
enemmän?) Asiaa toki yritetään vauhdittaa
bioenergiapaketin muodossa, mutta sekin on laadittu jälleen
metsä- ja muun suurteollisuuden reviirejä tarkoin
vaalien. (Ed. Zyskowicz: Kuka kieltää yksityisiä panostamasta?)
Todellinen omavarainen uusien mahdollisuuksien Suomi näyttää jäävän
pahasti ydinreaktoreiden varjoon. Tämä ei ole
tulevaisuuden suurten haasteiden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta
kannatettavaa politiikkaa. On muistettava, että politiikka
määrittelee, siis tämä sali,
sen polun, mitä käymme kulkemaan. Markkinavoima
tai sokea usko yksityisen rahan tuomaan kestävään
ratkaisuun ei ole kestävä peruste.
Mikä estää, todellakin, mikä estää yksittäisiä yrittäjiä siirtymästä esimerkiksi
pellettituotantoon tai biokaasutuotantoon (Ed. Zyskowicz: Tai rakentamasta
tuulimyllyjä!) esimerkiksi Saksan tavalla? Keskeisin peruste
on se, että kun meillä on niin keskitetty energiatuotantomalli,
niin esimerkiksi meiltä tällä hetkellä lopetetaan
pellettitehtaita, ei ole näkymiä tehdä sinne
uusia. Meidän biokaasutoimialamme on aivan lapsenkengissä,
verrataanpa sitä esimerkiksi keskieurooppalaiseen biokaasutuotantoon.
Tällöin jäävät esimerkiksi
monet ravinteiden kierrätyksen hyödyt toteutumatta
ja monet tällaiset hyötymallit jäävät
aivan sivuun.
On aika surullista, että suomalainen johtava biokaasulaitosten
valmistaja joutuu listautumaan Saksaan sen sijaan, että se
saisi kotimaastaan kotipesän kehittämään
sitä tuotantoaan ja suomalaisille työpaikkoja.
On aika surullista, että jo nyt tämän
päivän Helsingin Sanomissa biodieseltehtailijat,
biodieselhankkeet ilmoittavat, että ei taidakaan onnistua,
että näkymät eivät olekaan niin
positiivisia kuin olemme kuvitelleet. Emme saa tästä sellaista
tukijalkaa kuin ajattelemme, emme ainakaan siinä aikataulussa
kuin on annettu ymmärtää. Mielestäni
taustalla on se yksipuolinen energiapolitiikka ja myöskin
yksipuolinen tukipoliittinen ajattelu tässä suhteessa: mihin
todellakin satsaamme.
Toinen suuri kysymys on pohdinta siitä, onko ydinvoiman
lisärakentaminen tosiasiallisesti kannattavaa, kun voimalan
riskit ja jätehuollon ratkaisemattomuus ongelmineen sisällytetään laskelmiin.
Asiantuntijakuulemisissa on muun muassa ympäristövaliokunnassa
käynyt ilmi se, että ydinvoiman hinta on vähintään
50 euroa megawattitunnilta. Kansainvälisten arvioiden mukaan
se on jopa 60—65 euroa megawattitunnilta. Näissä laskelmissa
ei ole esimerkiksi sen riskin lisäkustannuksia, mikä tulee
ydinvastuulaista, joka mielestäni viipymättä on
saatettava voimaan. Tuulivoimaa rakennetaan esimerkiksi Ruotsissa
ilman tukea 75—85 euron megawattituntihintaan. Ero ei ole
järin suuri.
Eli voi ajatella, että meillä on annettu täysin väärä kuva
myöskin näistä tuotantokustannuksista.
(Ed. Zyskowicz: Näköjään siihen
ainakin panostetaan!) Todellakin voi käydä niin,
että jos täällä luvat myönnetään,
niin noita laitoksia ei kuitenkaan rakenneta. (Ed. Zyskowicz: No,
sittenhän te olette tyytyväisiä!) — Voimme
olla ehkä tyytyväisiä siihen, että näitä ei
rakenneta, mutta Suomi ajautuu silloin tällaiseen epävarmuuden
tilaan: panostammeko me oikeasti esimerkiksi uusiutuvaan energiaan,
vai jäämmekö me vain odottamaan, mitä markkinoilla
tapahtuu. (Ed. Zyskowicz: Mikä estää rakentamasta uusiutuvia?) — Kysymys
on, ed. Zyskowicz, juuri siitä polun valinnasta, joka tässä salissa
tehdään, voimakkaasta uusiutuvan tai sitten jonkin taantuvan
energiamuodon valinnasta.
Mielestäni on ainakin aivan keskeistä, että ennen
kuin tätä päätöstä siunataan
lopullisesti, olisi aika olennaista tehdä arvio ydinvastuun
määrästä, ydinvastuun kohdentamisesta
ja siihen liittyvät sitoumukset olisi saatettava sille
tasolle, että ne riskit, jotka sisältyvät
ydinlaitosonnettomuuteen, tulevat näiden toimijoiden osalta
katetuiksi. Eräät arviot osoittavat, että esimerkiksi
Tšernobylin onnettomuusriski tänä päivänä maksaisi veronmaksajille
jopa 230 miljardia euroa nykyrahassa, kun nykyinen vakuutusmalli
kattaa siitä vain 200 miljoonaa euroa. Olemme aivan eri
tasoilla näissä korvausvaatimuksissa ja luvuissa.
Puhemies:
Tiedoksi, että tuossa vaiheessa, kun neljä seuraavaa
puhujaa ovat puhuneet, niin ministeri käyttää puheenvuoron
ja silloin voidaan hetki debatoida, siis ed. Arhinmäen
puheenvuoron jälkeen.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eilen ministeri Pekkarinen piti tärkeän
puheenvuoron. Hän totesi, että ei saa uskoa metsäteollisuuden
laskuun. Olen ministeri Pekkarisen kanssa siltä osin täysin
samaa mieltä, että metsäteollisuus on
Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle hyvin tärkeä,
joillakin alueilla jopa aivan ratkaiseva, ja meidän täytyy
tehdä kaikkemme, jotta metsäteollisuudella tulevaisuudessakin
on edellytykset kehittyä ja kasvaa. Minäkin haluan uskoa,
mutta päätöksenteossa tosiasioiden tunnustaminen
on aina viisauden alku, niin kuin me Suomessa hyvin tiedämme.
(Ed. Zyskowicz: Näin on Paasikiven näköinenkin
puhuja!)
Valiokuntakuulemisissa ja julkisessa keskustelussa on käynyt
hyvin ilmi, että yksikään riippumaton
asiantuntija ei ole tukenut sitä metsäteollisuuden
esittämää rajua ja epärealistista
arviota sähkönkulutuksen kasvusta, 7 terawattitunnin lisäystä työ-
ja elinkeinoministeriön pohjalukuihin vain kymmenessä vuodessa,
ei yksikään riippumaton asiantuntija. Ministeri
Pekkarinen, kysyisin teiltä: jos arvioni on väärä,
voitteko nimetä jonkun riippumattoman asiantuntijan, joka
tukee sitä 7 terawattitunnin kasvun lisäystä,
joka nyt periaatepäätöksissä on
pohjana? Itse en yhtäkään tällaista
riippumatonta asiantuntijaa tunne.
Hyvä kysymys sitten on se, että jos yksikään riippumaton
asiantuntija ei tue näitä arvioita sähkönkulutuksen
kasvusta ja meillä on toisaalta etujärjestö,
joka omalla asiallaan käy puhumassa, että sähköä tarvitaan
valtavasti lisää, onko siitä nyt sitten
jotain haittaa, että hyväksytään
tämän etujärjestön arvio riippumattomien
asiantuntijoiden arvion sijaan. Vastaus on se, että on. Metsäntutkimuslaitoksen
erikoistutkija Hetemäki talousvaliokunnan kuulemisessa
vastasi tähän kysymykseen, ja hän totesi,
että vaarana on se, että jos arviot perustuvat
täysin epärealistisiin oletuksiin, tehdään
virhevalintoja, tehdään virheinvestointeja, tehdään
virheratkaisuja meillä täällä kansallisessa
politiikassa, ja sellainen ei ole järkevää.
Ajatelkaa, hyvät kollegat, vaikka sitä, että me
talousarviota suunnittelisimme vastaavalla periaatteella: Meillä olisi
riippumattomat asiantuntijat, jotka yksimielisesti sanovat jotain,
mutta sitten talousarvio mitoitettaisiinkin jonkun toiveajattelun
varaan, kuviteltaisiin vaikka, että verotulot kasvavat
kovaa vauhtia, vaikka riippumattomat asiantuntijat väittävät
muuta. (Ed. Kallis: Niinhän me teemme!) Miltä meidän taloudenpitomme
siinä tilanteessa näyttäisi? (Ed. Skinnari:
Aina ne on väärin! — Ed. Saarinen: VM
sen sanelee!) Tai jos jollain muulla politiikan lohkolla vastaavasti
hylättäisiin täysin riippumattomien asiantuntijoiden
arvio ja perustettaisiin politiikan suunnittelu toiveajatteluun.
En usko, että sellainen politiikan tekeminen tuottaisi
pitkällä aikavälillä järkevää lopputulosta.
(Välihuutoja) — Mukavaa, että tämä herättää paljon keskustelua.
Voidaan varmaankin jatkaa tuolla kahvilan puolella, tai voitte ehkä odottaa
omia puheenvuorojanne. (Ed. Zyskowicz: Mieluummin salissa!) — Mieluummin
sitten kukin omalla puheenvuorollaan eikä tällaista
torikokousta, jos teille vain suinkin sopii. (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Kunnioitetaan puhujan toivetta!
Kiitos, arvoisa puhemies! — Eilisissä ryhmäpuheenvuoroissa
oikeastaan kaikissa toistettiin se ajatus, että energiankulutus
Suomessa sähköistyy, sähkön
merkitys energiataloudessa kasvaa. Tämä pitää täysin
paikkansa. Oikeastaan kaikki asiantuntija-arviot perustuvat tähän
ajatukseen. Sähkönkulutuksen kasvua on tulossa muun
muassa lämpöpumpuista, sähköautoista, biojalostamotkin
tarvitsevat jonkin verran sähköä, niin
kuin puheenvuoroissa hyvin tuotiin esille.
Se, mikä näissä puheenvuoroissa jostain
syystä sivuutettiin, oli se, että kaikki nämä sähkönkulutusta
kasvattavat tekijät olivat mukana jo työ- ja elinkeinoministeriön
energiaosaston viimesyksyisessä arviossa sähkönkulutuksen
kehityksestä, siinä arviossa, jossa päädyttiin
siihen lopputulokseen, että vuonna 2020 Suomessa tarvittaisiin
sähköä 91 terawattituntia. Siellä on
sähköautojen roima kasvu, siellä on kolme
biojalostamoa laskettu lukuihin mukaan, siellä on lämpöpumppujen
käytön lisääntyminen. (Min. Pekkarinen:
Ei ole!) — Siellä on lämpöpumppujen
käytön lisääntyminen. Minulla
on tuolla itse asiassa se työ- ja elinkeinoministeriön
syksyinen arvio mukana paperilla. Voidaan, ministeri, katsoa sitä kohta
ja tarkistaa tämä. — Eli oikeastaan kaikki
ne sähkönkulutusta merkittävästi,
aivan oikeasti, niin kuin hyvin on todettu, kasvattavat tekijät
on otettu jo niissä pohja-arvioissa mukaan. Jostain kumman
syystä kuitenkin näitä sähkönkulutusta
kasvattavia tekijöitä käytetään
perustelemaan sitä täysin paisutettua sähkönkulutusarviota,
joka nyt on näitten periaatepäätösten pohjana.
Arvoisa puhemies! Vielä loppuun yksi huomio liittyen
ajatukseen siitä, että nyt nämä käsiteltävät
ratkaisut olisivat paketti, että meillä olisi jokin
kokonaispaketti, josta ei yhtäkään osaa
saa liikuttaa, tai muuten koko ratkaisu hajoaa käsiin. Todellakin,
niin kuin hyvin tiedätte, meillä on laillisesti
sitova velvoite kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. Se velvoite
on ja pysyy aivan riippumatta siitä, mitä ydinenergiaratkaisusta päätetään.
(Ed. Zyskowicz: Eikö vihreille ole kerrottu, että tämä on
paketti!) Ydinenergialaissa linjataan hyvin selvästi, että on
eduskunnan tehtävä päättää ydinlaitosten
periaatepäätöksistä. Jos ajatuksena
olisi siis se, että eduskunnalla tätä valtaa
ei olisi, kai ydinenergialaki pitäisi tältä osin
kirjoittaa uusiksi. Uusiutuvan energian velvoite pitää täyttää,
energiatehokkuutta pitää parantaa riippumatta
siitä, mitä ydinvoimasta päätetään.
Se, mistä nyt keskustellaan tänään
tässä salissa, on se, mitä tämän
uusiutuvan energian velvoitteen päälle pitää tehdä.
Osa tästä salista kannattaa sitä, että sen
päälle kannattaa rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa,
osa salista on sitä mieltä, että sen
sijaan kannattaa vieläkin enemmän satsata kotimaisiin
kestäviin ratkaisuihin: energiatehokkuuteen ja uusiutuviin.
Mutta pakettiratkaisusta tältä osin ei ole kyse.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini
on aamulla tv:ssä väittänyt, että vasemmisto
ei kanna huolta työllisyydestä Suomessa, koska
emme ole antamassa tukea kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Syytös
on tasan väärä. Tästä maasta
ei varmasti löydy yhtään sellaista puoluetta,
joka olisi enemmän ollut työllisyyttä tässä maassa
parantamassa esityksillään, vaatimuksillaan ja
usein myös joukkoliikkeellä kuin vasemmisto on
ollut aikaisemmin ja on tänäänkin. Se on
tasan varmaa. Työn oikeus on tärkeimpiä oikeuksia,
ja sen puolesta pitää aina kamppailla, koska työtön
ihminen on, niin kun Saaritsa kerran runossaan kirjoitti, puustaan
irronnut lehti. Siellä loppupäässä on
aina paha syrjäytyminen. Työtä pitää saada
ihmisille tehtäväksi. (Ed. Korkeaoja: Ja toimeentuloa!) — Tietenkin
vielä toimeentulo on äärettömän
tärkeä, ja silloin taistellaan yleensä palkoista.
Olemme siinä samaa mieltä, ja ammattiyhdistysliike
on juuri sen vuoksi perustettu, että niistä palkoistakin
joku on huolehtimassa.
Mitä sitten tulee tähän energiaratkaisuun,
miksi me sanomme ei kahdelle uudelle ydinvoimalalle, perimmäinen
kysymys on siinä, että me haluamme sen vaihtoehtoisen
mallin, sen uuden tien, josta äsken vihreiden eksperttikin
puhui. Uudelle tielle, uusiutuvan energian läpimurron tielle.
Sieltä löytyy myös uutta työtä pysyvästi tälle
maalle ja syntyy, jos sille tielle oikeasti ja laajasti lähdetään,
myös sellaista uutta osaamista teknologiapuolelle, että Suomi
voi tästä vihreästä energiasta,
uusiutuvasta energiasta, kehittää uuden nokiankin,
jos riittävät satsaukset vaan siihen asetetaan,
(Ed. Zyskowicz: Kuka kieltää yksityisiä firmoja
satsaamasta?) mutta näin ei ole minusta nyt käymässä,
koska kysymys on myös valinnasta. Nyt satsataan rajusti
uuteen ydinvoimaan. Se vie markkinoita, se vie investointirahoja,
ja näin, pelkään, käy niin,
että uusiutuvan energian läpimurto jää taas
tekemättä. Näinhän on kahdesti
käynyt Suomessa, kun ydinvoimasta on puhuttu. (Ed. Skinnari:
Se on tapahtunut jo, hyvä mies!) — Mikä on
tapahtunut? (Ed. Skinnari: Uusiutuvan energian läpimurto!) — Ai
jaa, minä en ole sitä kyllä pannut merkille.
(Ed. Skinnarin välihuuto) — Kyllä sitä on
olemassa, mutta minä puhun läpimurrosta. Siis
siitä isosta ratkaisusta, joka Suomessa pitää tehdä.
Meillä metsä kasvaa kiihtyvästi,
mutta metsän käyttö perinteisessä metsäteollisuudessa
vähenee. Se on nyt vaan niin. Ei tule käymään
niin, että uusia sellutehtaita perustetaan tai uusia paperitehtaita.
Pitää löytää uutta
käyttöä metsälle, ja sitä tässä ollaan
hakemassa. Sitä tässä ollaan hakemassa,
mutta se, mikä tulee ongelmaksi, on se, että kun
satsataan ydinvoimaan, niin markkinat täyttyvät
ja investoinnit suuntautuvat muualle.
Otan esimerkin: Rovaniemellä on erittäin tärkeä bioenergialaitoshanke.
Olen valtuustossa ollut osaltani sitä oikein vahvasti eteenpäin
runnomassa. Mutta mikä on nyt ongelma? Se, että kumppaneita
ei löydy tuolle hankkeelle. Rovakaira, joka toimii samalla
alueella, vähän laajemminkin Rovaniemen, Kittilän
ja Sodankylän alueella, ei lähde tähän
bioenergiahankkeeseen mukaan, koska se on satsannut ydinvoimaan.
Se on Fennovoiman osakas. Sinne pannaan pelimerkit. Se on se ongelma.
Näin tulee käymään monella
muulla paikkakunnalla. Kymmeniä sähkölaitoksia
on Fennovoiman osakkaana. Eivät ne kiinnostu uusiutuvan
energian, hajautetun energian, tuottamisesta. Ne ovat satsanneet
tähän, ydinvoimaan, ja se on se kysymys. Kysymys
on tästä. Niillä ei ole niin paljon sitä varallisuutta
kuin luullaan eikä resursseja. Ne ovat nyt valinneet ydinvoimatien, jopa
nämä kunnalliset sähkölaitokset.
Näin tämä uusiutuva jää taas
taka-alalle. Se jää hyvin kapeaksi se läpimurto,
jos sitä tulee ollenkaan, mutta se laajamittainen läpimurto
jää tekemättä tällä politiikalla.
Olen pettynyt tässä mielessä juuri keskustaan,
jonka piti olla juuri tämän alan innokkain edistäjä,
tämän uusiutuvan edistäjä, meidän
kanssamme, koska tässähän on kysymys myös
metsänomistajien tarpeista. Metsä kasvaa kiihtyvästi,
metsänkäyttö vähenee. Nyt olisi
pitänyt ruveta jollekin, mutta vanhalle tielle menitte, valitan.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Suomeen on keskittynyt paljon teollisuutta,
jossa valmistusprosessit vaativat paljon sähköä.
Ed. Tennilä, myös teidän alueellanne
on teollisuutta, joka työllistää paljon
ja käyttää paljon sähköä ja
on tehnyt viime aikoina juuri uudet suuret investoinnit tähän
sektoriin. Eivätkö teille ne työpaikat
kelpaa? (Ed. Tennilä: No varmasti! Niitä on tullut
muutenkin tässä!) Meille on keskittynyt paljon
teollisuutta, joka käyttää nimenomaan
sähköä, ei energiaa. Esimerkiksi metallinjalostusteollisuudessa
sähkön osuus tuotantokustannuksista voi olla jopa
yli 30 prosenttia, ja sähkö on suuri menoerä,
minkä vuoksi sen käyttöä pyritään
jatkuvasti pienentämään.
Energiatehokkuus suomalaisessa teollisuudessa onkin aivan kansainvälistä kärkeä,
ja moni asia tehdään teoreettisella minimillä,
eikä näillä maailmanmarkkinoilla kilpailevilla
yrityksillä ole todellakaan tuhlauksen varaa. On tärkeää muistaa,
että vaikka energiankulutusta pyritään kaikin
tavoin laskemaan, sähkönkulutus esimerkiksi, niin
kuin täällä on tullut jo nyt moneen kertaan
esiin, lämpöpumppujen ja sähköautojen
lisääntymisen myötä kasvaa.
Siirrymme energiapuolelta sähkönkulutukseen, jolloin
me tarvitsemme myös nimenomaan uutta sähköntuotantoa.
Nämä sähköä paljon
käyttävät yritykset vastaavat isosta
osasta Suomen tavaravientiä. Suomi elää viennistä.
Vientieuroista osa ohjautuu verojen muodossa myös yhteiseen
pussiin, ja nimenomaan näitä yhteisessä pussissa
olevia rahoja, verorahoja, me käytämme muun muassa
terveydenhuoltoon, koulutukseen ja vanhustenhoitoon ja paljon paljon
moneen muuhun. Me käytämme yhä enemmän
verovaroja myös uusiutuvien energiamuotoja tarvitsemiin
tukiin, siihen pakettiin, mihin me olemme sitoutuneet kaikki tässä yhteisessä salissa.
Ydinvoiman avulla pidämme yllä työllisyyttä, joka
tarkoittaa edelleen verorahoja valtion kassaan ja mahdollisuutta
tukea uusiutuvan energian lisäystä. Olemme siis
etukenossa panostamassa uusiutuvaan energiaan, ja tästä on
olemassa kansainväliset sitoumukset, jotka me kaikki olemme
tässä salissa hyväksyneet. Meidän
on lisättävä energiatehokkuutta kaikin
mahdollisin keinoin. Siitä ei ole poissulkevaa sanaa.
Toiseksi, uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä ja
monipuolistettava. Siihenkin olemme kaikki sitoutuneet. Kolmanneksi
tarvitsemme päästötöntä perusvoimaa
kahden uuden ydinvoimayksikön muodossa. Mikään
näistä ei yksin riitä velvoitteittemme
täyttämiseen, (Ed. Tiusanen: Radioaktiiviset päästöt!)
eikä mitään näistä voi korvata
toisella. Tarvitsemme kaikkia näitä kolmea erilaista
vaihtoehtoa, joten vähän mukaellen täällä aikaisemmin
tulleita sanoja olen perustellusti hallituksen esityksen takana,
vaikka olisin mielelläni tietenkin nähnyt periaatepäätöksen Loviisan
nykyisten yksiköiden korvaamisesta. Mutta hyväksyn
hallituksen esityksen tällaisenaan.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että se
into, millä tänään ja erityisesti
eilen salin oikea laita on puolustanut työläisiä,
(Ed. Hoskonen: Jonkunhan se on tehtävä!) näkyisi
myös tulevaisuudessa. Sitä ei näkynyt keväällä,
kun duunarit joutuivat taistelemaan viisipäiväisen
työviikon, kahdeksantuntisen työpäivän
puolesta. (Ed. Huovinen: Joo, ei näkynyt!) Sitä duunareiden
puolustamista ei näkynyt eikä kuulunut silloin,
kun työntekijät taistelivat työpaikkojensa
puolesta, sen puolesta, että tulisi sellainen irtisanomissuoja,
ettei Suomessa olisi Euroopan helpointa ja halvinta laittaa kilometritehtaalle
duunareita. Ei silloin salin oikealta laidalta löytynyt
sympatiaa työntekijöitä kohtaan.
Mutta nyt kun ollaan rakentamassa ydinvoimaa, niin kummasti
täällä silmät kosteina puhutaan
duunareiden puolesta ja työläisten puolesta. Kun
käydään todellisia taisteluja työntekijöiden palkoista,
työntekijöiden oikeuksista, silloin ollaan vahvasti
työnantajien leirissä, mutta nyt väitetään
oltavan työntekijöiden leirissä. (Välihuutoja
kokoomuksen ryhmästä) Tosiasiassa kysymys on siitä,
että te yritätte muuttaa mustaa valkoiseksi. Te
yritätte puhua työntekijöiden äänellä,
vaikka te puhutte teollisuuden äänellä,
teollisuuden, joka ei ole kiinnostunut työpaikoista vaan
voitoista, joita ydinvoimalla pyritään tekemään.
Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan esimerkiksi paperiteollisuuden
energiankulutusta, niin jos Olkiluoto 3 joskus valmistuu, niin jo
siinä vaiheessa itse asiassa paperiteollisuus tuottaa omistamiensa
energiayhtiöiden kautta enemmän sähköä kuin
itse kuluttaa (Ed. Zyskowicz: Eikö se ole hyvä?)
eli muuttaa kokonaan toimialan paperi- ja energiateollisuudeksi,
ja nyt päästään työpaikkoihin.
Jos sähköä tuotetaan huomattavasti
enemmän kuin omiin tarpeisiin, niin eikö silloin
se ylimenevä tarve kannattaisi tuottaa niin, että siitä syntyy
työpaikkoja? Niitä työpaikkoja syntyy
uusiutuvasta, kotimaisesta, maakunnissa tuotettavasta sähköstä,
pysyviä työpaikkoja, ja niitä me haluamme
puolustaa teollisten työpaikkojen rinnalla, mutta ette
te niitä halua puolustaa. Te haluatte puolustaa sitä,
että yritykset voivat myydä ydinsähköä ulkomaille
ja ottaa siitä omistajille voittoa. Tämähän
on taustalla tässä ydinvoimapäätöksessä,
ja tätähän osoittaa muun muassa se, että saksalainen
energiajätti, Euroopan suurimpia energiajättejä,
E.ON Fennovoiman nimellä isänmaalliseen kaapuun
pukeutuneena haluaa tulla suomalaisille sähkömarkkinoille,
haluaa myydä sähköä Euroopan
markkinoille sähköpörssiin ja kerätä voitot.
Te olette sillä kannalla, että ulkomaalaiset omistajat
käärivät voitot mutta me suomalaiset
täällä kannamme vastuun ydinjätteestä, me
kannamme täällä vastuun mahdollisista
ydinriskeistä. Sitä on se teidän isänmaallisuutenne. (Ed.
Zyskowicz: Kuka kieltää yksityisiä satsaamasta?)
Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista tässä hallituksen
esityksessä on vaihtoehdottomuus. Me olemme päättämässä valtavan
suuresta asiasta, moni on sanonut ja itsekin olen sitä mieltä,
että koko eduskuntakauden suurimmasta asiasta. Tänne
tuodaan yksi esitys, jota viime metreillä pekkaroitiin
sillä tavalla, että sähkönkulutusennusteita
nostettiin, sähkön säästö-
ja energiatehokkuusarvioita alennettiin, ja kaiken lisäksi
valmistelussa oli mukana oikeuskanslerin mukaan esteellinen virkamies,
ja meille ei anneta, eduskunnalle, mitään vaihtoehtoa.
Täällä ministeri Pekkarinen uhosi
eilen vaihtoehtoja, piti itse minuuttitolkulla pitkiä luentoja,
sitten vaati minuutissa vaihtoehtoja. Minä kysyn yhden
asian teiltä, ministeri Pekkarinen. (Min. Pekkarinen: Vaikka
kaksi!) Oletteko teettänyt työllisyysvaikutuksista
selvityksen työministeriöllä? Oletteko
te ja työministeri Sinnemäki teettäneet
työllisyysvaikutuksista selvityksen ydinvoimavaihtoehdolle
ja vaihtoehdolle, että nämä samat pääomat,
joita nyt pannaan ydinvoimaan, (Ed. Zyskowicz: Voiko valtio päättää,
mihin yksityiset panostavat?) laitetaan uusiutuviin kotimaisiin
energiamuotoihin? Nämä ovat vaihtoehdot. Ei pääomia
ole loputtomasti. Jos ne energiantuotantoon laitetaan, ne valitaan
joko ydinvoiman tai uusiutuvien kotimaisten, työllistävien,
väliltä. Tällaisia laskelmia ei ole.
Mielellään kuulisi myös työministeri
Sinnemäen näkemyksen siitä, mikä on
työllistävä vaikutus ydinvoimalla ja
uusiutuvilla.
Kun vielä mennään siihen, että täällä on
puhuttu työllistävästä vaikutuksesta,
niin sen me myönnämme, että rakentamisvaiheessa
tulee totta kai suurella rakennustyömaalla työllistäviä vaikutuksia.
Mutta ainakin itse, kun olen Olkiluodon työmaalla vieraillut,
näen, mihin ne työllistävät
vaikutukset tulevat. Eivät ne ainakaan suomalaisille duunareille
tule, ja siitä on osoitus se, että esimerkiksi
Rakennusliitto ei ole lähtenyt tällä kertaa
kannattamaan ydinvoiman lisärakentamista.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Jos lähden tästä viimeisestä liikkeelle,
tässä kyllä nyt miljardit, jotka ovat
julkisia miljardeja ja yksityisiä miljardeja, noin vain siirtyivät
puolelta toiselle. (Ed. Zyskowicz: Kyllä, sitä juuri!)
Ed. Arhinmäki sanoo, että jos nämä ydinvoimamiljardit
käytettäisiin nyt sitten täällä toisella
puolella, ikään kuin ne olisivat valtion, minun
tai tämän salin käytettävissä noin vaan,
ne miljardit, jotka voitaisiin heittää tuonne.
(Välihuutoja vasemmalta) Ed. Arhinmäki, jossakin
hyvin vanhassa sosialismissa, mikä ei kaiketi koskaan missään
toteutunutkaan, (Ed. Zyskowicz: Kyllä se Neuvostoliitossa
toteutui!) joillakin oli tällaisia ajatuksia, mutta älkää nyt viitsikö haikailla
tällaisten perään. (Välihuutoja vasemmistoliiton
ryhmästä)
Mitä tulee taas niihin selvityksiin työllisyysvaikutuksista,
niin kysykää vähän vaikeampia, sellaisia
ihan oikeita kysymyksiä, joita kenties ei ole tehty. Varmaan
sellaisiakin asioita on, joita olisi voitu tehdä vähän
enemmän ja paremmin, mutta totta kai me olemme työllisyysvaikutukset käyneet
moneen kertaan läpi, (Ed. Arhinmäki: Kerro nyt
saman tien!) siitä ei ole hetkenkään epäselvää.
(Ed. Arhinmäki: No, voitko kertoa sitten?)
Mitä tulee, arvoisa puhemies, ed. Salolaisen täällä ...
Puhemies:
Hetki vaan, ministeri, ihan hetki. — Kun ministeriltä on
kyselty asioita, niin kuunnellaan nyt sitten, mitä hän
vastaa, ja annetaan rauhassa vastata. — Olkaa hyvä.
Mitä tulee ed. Salolaisen eilen täällä esittämään
kysymykseen vesivoimasta, niin aivan lyhyesti: Tämä hallitus
ei avaa tässä, ei siinä uusiutuvan paketissa
eikä tähän liittyen mitenkään
niitä koskihankkeita, joita ed. Salolainen tarkoittaa.
Tässä uusiutuvan paketissa lähdetään siitä,
että olemassa olevien rakennettujen koskien osalta noin
100 megawatin lisätehot voidaan rakentaa, mitään
muuta ei. Jos jatkossa tulee jotain muuta, niin sen päättää sitten
seuraava hallitus, eikä tällä hallituksella
niihin ratkaisuihin ole mitään aikeita puuttua.
Mitä tulee tähän asti käytyyn
keskusteluun, niin täällä on haikailtu
monessa puheenvuorossa sen perään, että voi
voi, kun pitäisi nyt lisätä uusiutuvaa
energiaa, voi voi, kun pitäisi lisätä uusiutuvaa
energiaa. Sitten käytetään esimerkkiä Saksasta
ja Ruotsista jnp. Te varmaan tiedätte, mikä on
tilanne näissä äsken sanotuissa maissa. Ruotsissa
käytetään uusiutuvaa energiaa. Sen osuus
on vähän suurempi kuin meillä, mutta
vastauksen tekin tiedätte, minkä takia näin
on asianlaita: koska siellä on vettä vaikka muille
jakaa ja ne käyttävät sitä sähköntuotantoon
aivan eri mitassa kuin meillä.
Jos tarkastelun pohjaksi otetaan uusiutuva bio, niin senkin
te tiedätte, mikä on tilanne. Te haikailijat,
bion lisäämisen puolestapuhujat, annatte ymmärtää,
että jotenkin meillä käytetään
vähemmän bioa kuin muilla. Missään
Euroopan unionin 27 maan alueella ei käytetä suhteellisesti
niin paljon uusiutuvaa bioa kuin Suomessa tällä hetkellä käytetään.
Te tiedätte sen. Kun te tiedätte tämän,
niin minusta on rehtiä, että sanotte sen, että asia
näin on. Kaiken lisäksi sen jälkeen,
mitä tämä uusiutuvan edistämispaketti
pitää sisällään — 38
terawattituntia uusiutuvaa, josta valtaosa, suuri osa, yli puolet
on nimenomaan biouusiutuvaa suomalaista — Suomi asettuu
aivan ylivoimaisesti koko Euroopassa johtavaan asemaan uusiutuvaa
bioa käyttävänä maana. Eikö ole näin?
(Ed. Tennilä: Paperilla!) — Se on näin.
Me olemme aivan ylivoimainen. — Jos te kuvittelette vielä,
että tämän lisäksi voisi huikean
paljon lisää jotenkin saada sitä uusiutuvaa,
niin kyllä, ed. Arhinmäki, kun eilen pyysin, että kertokaa
nyt ihmeessä niitä konsteja, niitä energialähteitä ja niitä tapoja,
minusta siihenkin kysymykseen on ihan oikeutettua minun ministerinä kysyä,
miten tämä voitaisiin saada aikaiseksi.
Minä kerron esimerkin: Kun hallitus julkisti tämän
paketin uusiutuvan energian lisäämisestä ja
samana iltana katsoin Yleisradion uutisia televisiosta ja näin
Etelä-Savon sikäläisen energiayhtiön
puunhankintapäällikön kommentit, niin mitä hän
sanoi? "Ei tällasta puumäärää saaha
metästä mitenkään ulos." Tämä oli
hänen kommenttinsa. No, minä nyt uskon kuitenkin,
että monien toimien ansiosta, mihin hallitus on ryhtynyt
ja ryhtyy, me voisimme saada sittenkin sen puumäärän
sieltä ulos.
Sitten te sanotte, että tuulta, kun Saksassa on rakennettu
tuulta tai Espanjassa on rakennettu tuulta jnp. Siellä on
rakennettu enemmän kuin meillä sitä tuulta.
Mutta senkin te tiedätte, teidän täytyy
tietää, että tuuliolosuhteet Espanjassa — minä olen
käynyt, olin kolme päivää siellä paikan
päällä katsomassa niitä tuuliolosuhteita,
mitkä siellä ovat — ovat ihan eri maailmasta.
Se tuntimäärä, minkä verran
vuosituulimäärä siellä on, on
huikean paljon suurempi kuin meillä, ja kuitenkin ne vempaimet,
joilla se sähkö tuotetaan, ovat samanlaisia, elikkä siellä on
erittäin paljon edullisempaa tuottaa se sama sähkö jnp.
Se on vaihtoehto meille, että me rakennamme paljon paljon
enemmän kuin nyt ollaan rakentamassa tuulivoimaa, mutta
se kannattaa nyt muistaa, että nykylaskelmillakin se on
200 miljoonaa euroa vuodessa niitten samojen veronmaksajien rahoja,
jotka nytkin ovat sitä mieltä, että sähkö on
liian kallista. Pelkästään sen 6 terawattitunnin
sähkön lisä maksaa 200 miljoonaa euroa
vuonna 2020.
Ed. Kaunisto täällä puhui biodieselasioista, että nyt
on Hesarissa ollut juttua, että ne eivät etenekään
niin nopeasti kuin ne voisivat muuten edetä kenties. Ensinnäkin
uskon, että ne etenevät aika hyvin edelleenkin.
Mutta sitten täytyy sanoa, että kaiken maailman
ongelmilla, niin kuin nyt niillä ongelmilla tämän
ydinvoimakysymyspöydän kattamisesta joku raja
pitäisi olla, millä tavalla tämä ydinvoimaratkaisu
heikentää niitten biodiesellaitosten toteutumista
Suomessa. Päinvastoin, lyhyesti sanottuna päinvastoin,
minä uskon ja pidän tärkeänä sitä,
että ne saadaan todellakin toteutettua.
Vielä nämä lait, miten on tämä velvoite
38 terawattituntia, ed. Tynkkynen. Tässä on radikaali ero
meillä verrattuna moniin muihin maihin. Monet muut maat
laativat suunnitelmia siitä, miten nyt voitaisiin, mistä raaka-aineista
jnp. Ed. Tynkkynen, te tiedätte, että me tulemme
olemaan ensimmäinen maa Euroopan unionissa, jonka konkreettien
lakien perusteluihin on kirjattu, kuinka paljon tästä ja
tästä uusiutuvasta energiaraaka-aineesta on tarkoitus
tuottaa energiaa, ja me myöskin resursoimme ne lain vaateet
ja säädökset hyvin tarkasti meillä lainsäädännöllä. Me
olemme tässäkin ihan monia muita maita edellä.
Mitä vielä tulee aivan viimeisenä sitten
siihen kysymykseen siitä määrästä,
meillähän kaiken kaikkinensa koko tässä kokonaisuudessa,
mikä uusiutuvaan liittyy ja mikä liittyy sitten
ydinvoimaan, tarkoituksena, vielä kertaalleen, on ajaa radikaalisti
hiiltä alas — täällä Etelä-Suomessa sitä nimenomaan
käytetään tavattoman paljon — erittäin
radikaalisti ajaa hiiltä alas. Toisekseen, meillä on
tarkoitus nyt toteuttaa omavaraisuus sähköntuotannossa.
Monet teistä pitävät pahana asiana sitä,
että me pyrimme omavaraisuuteen, niin että sitä reilusti
riittää. Ei se ole niin paha, vaikka sitä joittenkin
kuukausien aikana vuodesta viedäänkin. Mikä siinä on
maailman pahinta, kun kuitenkin on viikkoja vuodesta tämän
jälkeenkin, että sitä pitää tuoda
tänne? Kun lähestytään 2020-luvun
loppua, sitä pitää tuoda huomattavasti
enemmän kuin tällä hetkellä tai
kuin nyt tällä hetkellä vielä kuvitellaan
ja ajatellaan.
Aivan viimeinen kommentti sitten. Arviot ovat, että sähköntuotantoon
kuitenkin se olemassa oleva kapasiteetti ja se uusiutuvan lisä — joka uusiutuvan
on se 38 terawattituntia, vielä kertaalleen sanottuna — on
valtaosaltaan lämpöä tai nestemäisiä polttoaineita
ja vain pieni määrä sähköä.
Ed. Tennilä, kun te puhutte siitä Rovakairasta
jnp.: mitä ne tarvitsevat, eiväthän ne
sähköä siellä ensisijaisesti
ole rakentamassa, ne tarvitsevat lämpöä siellä eivätkä ne
sitä lämpöä siitä ydinvoimasta
ota vaan siihen ne tarvitsevat niitä bio- tai vastaavia
polttoaineita, joilla ne tekevät sen lämmön,
mitä Rovaniemellä tarvitaan. Näinhän
tämä asia menee.
Mitä vielä tulee nyt siihen tarpeeseen, kun täällä puhutaan
siitä, onko se hyvä vai huono, että me
olemme metsäteollisuutta ja suomalaista teollisuutta kuunnelleet
siinä, kun on määritelty nämä tarpeet,
ensinnäkin, ed. Tynkkynen, minä voin teille useita
sellaisia puolueettomia tutkijoita ja selvittäjiä kertoa,
myöskin Vtt:n piiristä, yliopistojen piiristä,
alan korkeitten toimijoitten piiristä, niitä löytyy
varmasti, jotka ovat sitä mieltä, että enemmän
kuin se 91, reilusti enemmän, pitää sähköä kyetä tarjoamaan.
Vielä ensinnäkin otetaan pohjaksi se, että eduskunta
hyväksyi tässä salissa keväällä 2009 kansallisen
ilmasto- ja energiastrategian. Mitä me siinä sähkönkulutuksen
osalta hyväksyimme yksimielisesti? Minä äsken
katsoin vielä paperit — avustajani toivat, kun
pyysin — oliko päätös yksimielinen
näiltä osin, ja se oli. Mitä me siinä hyväksyimme?
Me hyväksyimme arvion siitä, että vuonna
2020 perusurassa sähkönkulutus Suomessa on 103
terawattituntia ja tavoiteltava ura, mihinkä pitäisi
pyrkiä ja päästä, on 98 terawattituntia,
sama 98 terawattituntia, joka nyt sitten on perustana sille esitykselle,
johonka nyt käsittelyssä olevat paperit perustuvat.
(Välihuuto) — No, se on totta, että välillä tapahtui
merkittävä ja syvä lama. Mutta miten
me sen laman otamme hanskaan? Niinkö, että me
toteamme, että se lama oli, tuli ja jäi, niinkö,
ed. Uotila, vaiko niin, että se tuli, se oli mutta me nousemme
siitä lamasta ja me otamme tämän mainion
suomalaisen uusiutuvan raaka-aineen, puupohjaisen raaka-aineen,
ja jalostamme sitä jatkossakin edes — nyt huomatkaa — likimain
yhtä paljon kuin jalostimme suomalaista puuta vuosina 2006—2007?
Silloin paperin ja kartongin tuotanto oli noin 14 miljoonaa tonnia.
Nyt näissä papereissa pohjana on 13,7 miljoonaa
tonnia, vähemmän kuin ... (Ed. Tennilän
välihuuto) — Ed. Tennilä, te voitte olla
sitä mieltä, että se puu, jota kasvaa entistä enemmän
Suomen metsissä, pitäisi polttaa. Mutta ei se
ole kovin edullinen tapa käyttää sitä puuta.
Ensisijaisesti sitä pitää jalostaa tärkeämpiin,
kalliimpiin, arvokkaisiin tuotteisiin, ja sen jälkeen,
kun siitä jää vielä paljon polttoonkin,
sitä pitää polttaa.
Tähän malliin, ed. Arhinmäki! (Ed.
Zyskowicz: Pekkarinen presidentiksi! — Naurua)
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on nyt kovasti
koetettu näitä laskelmia tuoda esille. Minä väitän,
että tässä on tehty erittäin
tarkat laskelmat verrattuna seuraavaan asiaan, jossa me koetamme
ottaa tulevaisuuteen kantaa. Tässä suhteessa tämä uusiutuvan
tie on kyllä meillä monien tie. Ette te voi varastaa
sitä meiltä. Mekin haluamme panostaa nimenomaan
siihen. Kaikki merkit viittaavat siihen, päinvastoin kuin
ed. Tennilä täällä väittää, että suomalainen
uusiutuva on tehnyt, ei ainoastaan Suomessa vaan myös maailmalla,
läpimurron.
Tässä suhteessa niihin kysymyksiin, mitä täällä on
esitetty, kaikkiin näihin ed. Oras Tynkkysen johdolla tehtyihin
kysymyksiin talousvaliokunnassa tässä mietinnössä on
annettu vastaus. Nämä kysymykset on kaikki käsitelty,
tosin ei niin värikkäästi kuin täällä ministeri
Pekkarinen toi esille. Mutta se pitää lukea. Siinä on
sellainen vaativa tehtävä, että se pitää lukea
ja katsoa ne kuvat ja otsikot. Siitä selviää se,
mikä on vastaus työllisyyteen, ja sekin, että totta
kai uusiutuvasta energiasta tulee myös sähköä,
mutta se ei riitä. Se ei, hyvät ihmiset, riitä siihen,
että me pärjäämme Suomena täällä Pohjolassa.
Tätä on asiantuntijoitten kanssa käyty
moneen kertaan läpi.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen oli liekeissä.
Kun sanoitte tuossa, että jalostamme likimain yhtä paljon
puuta kuin huippuvuonna, niin minkä ihmeen takia sen saman
puumäärän ja saman tuotannon jalostaminen
vaatii 2,5 kertaa niin paljon ydinenergiaa kuin tällä hetkellä?
Kun Olkiluoto 3 valmistuu, meillä tuotetaan ydinsähköä 36
terawattituntia, vesivoimaa siihen päälle 14—15
terawattituntia ja metsäteollisuuden prosesseissa yhdistetyssä sähkön-
ja lämmöntuotannossa sähköä 10
terawattituntia eli yhteensä 60 terawattituntia tämmöistä perusedullista
voimaa teollisuuden tarpeisiin, mitä teollisuus todella tarvitsee.
Teollisuus ennustaa oman energiankulutuksensa olevan — siis
teollisuus itse ennustaa teollisuuden sähkönkulutuksen
olevan — noin 50 terawattituntia. Eli tätä ylijäämää teollisuuden
tarpeisiin perusvoimalla on. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Mihin
tarvitaan silloin kaksi uutta yksikköä?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on aivan oikeassa siinä,
että Suomessa on hyödynnetty paljon uusiutuvaa
energiaa, ja tämä hallituksen uusiutuvan energian
paketti on vähintäänkin hyvä,
ellei suorastaan erinomainen.
Mutta ministeri Pekkarinenkin nyt ihan oikein totesi, että tuulivoimaa
voidaan hyödyntää jopa vieläkin
enemmän kuin nyt on esitetty. Sillä on vaan hintalappu,
ja kysymys on siitä, onko se hintalappu meidän
mielestämme liian kova vai kohtuullinen — tästä meillä on
ministeri Pekkarisen kanssa eri näkemys. Mutta se lisääminen
on mahdollista. Jos havainnollistetaan sitä, mistä suuruusluokasta
puhutaan, niin se tuulivoiman lisäys, mitä vihreät
esittävät omassa mallissaan, vastaa sitä,
minkä Espanja rakensi viime vuonna kuuden kuukauden aikana.
Onko se paljon vai vähän? Se on kohtuullisen paljon
Suomen oloissa mutta vielä realistisen rajoissa.
Jossain keskustelussa tuli esiin se ajatus, että Suomessa
on niin huonot tuuliolot, että täällä ei kannata
rakentaa tuulivoimaa kovinkaan paljon. No, saman Itämeren
toisella rannalla Ruotsin puolella kuitenkin rakennetaan yhtä tuulipuistoa,
joka tuottaa suunnilleen ydinvoimalan verran sähköä,
yhtä ainoata tuulipuistoa. Siellä se tuntuu mahdolliselta.
(Ed. Skinnari: Siellä on kaavoitus kunnossa!)
Ed. Skinnarille loppuun toteaisin, että minä olen
lukenut tämän verran aineistoa [puhuja näyttää paperipinon] tämän
päätöksen taustalle. Voitteko sanoa samaa?
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Teollisuus ei ole kiinnostunut työpaikoista?
En tiedä, mihin perustatte väitteenne, ed. Tennilä.
Eihän teollisuus pyöri ilman työntekijöitä.
Me yritämme monin eri tavoin löytää keinoja
panostaa työhyvinvointiin ja parantaa sitä. (Ed.
Tennilä: Mitä se tarkoittaa?) Tämähän
on meidän yhteinen tavoitteemme, eikö ole? Eikö meidän
yhteinen tavoitteemme olisi myös luoda työpaikkoja,
ed. Arhinmäki? Vasemmistoliitolle tämä ei
ilmeisesti ole ollenkaan tärkeää, mutta
kokoomus kyllä kantaa huolta työntekijöistä ja
työhyvinvoinnista ja pyrkii kaikin mahdollisin tavoin siihen,
että saamme myös työpaikkoja Suomeen,
koska se on myöskin perheiden kannalta tärkeää.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olen suuri teatterin ystävä,
mutta täytyy sanoa, että tämä ministeri Pekkarisen
hurmoshenkinen puhe olisi sopinut paremmin jonkun harrastelijateatterin
kesänäytökseen, poliittiseen farssiin,
kuin eduskunnan puheeseen, erityisesti sen vuoksi, että kun
esitin ministeri Pekkariselle yhden kysymyksen, hän vastasi,
että keksi parempi kysymys, tuohon on helppo vastata, sen
jälkeen hän jatkoi eteenpäin tässä poliittisessa
farssissa eikä vastannut tähän yksinkertaiseen
kysymykseen, minkälaiset työllisyysvaikutusselvitykset
on tehty ydinvoimasta suhteessa uusiutuviin. Kertokaa se nyt, tällä kertaa
ehkä voisitte kertoa sen, kun äsken te sanoitte,
että se on mahdottoman helppo kysymys vastata, mutta ette
viitsinyt siihen vastata.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Onnittelut, ministeri Pekkarinen, täydellinen
tyrmäys ensimmäisessä erässä!
Arvoisa puhemies! Kilpailukyky, talouskasvu, työllisyys
ja hyvinvointi ovat kokonaisuus, ja ne ovat riippuvaisia toisistaan.
Tällä laajalla energiapaketilla nimenomaan vahvistetaan
elinkeinoelämän kilpailukykyä, Suomen
kansantalouden kilpailukykyä. Mutta eihän tämä vasemmistoliittoa
kiinnosta, ei ole kiinnostanut pitkiin aikoihin. Te hurskaasti puhuitte
työpaikoista, työstä, mutta te toimitte
kaikella tavalla heikentääksenne suomalaisen elinkeinoelämän
edellytyksiä, työllistämismahdollisuutta
ja tulevaisuutta. Tämä on aivan käsittämätöntä politiikkaa. Teiltä ei
ole tämänkään päivän
aikana tullut yhtään konkreettista esitystä,
millä te olisitte tuomassa ja luomassa Suomeen työtä ja
hyvinvointia. Ei se työpaikka tule itsestään,
vaan se riippuu tästä ketjusta, mikä on
kilpailukyky, mikä on talouskasvu, mikä on työllisyys
ja mikä on hyvinvointi loppupelissä.
Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eilen vähän oudoksuin sitä,
että keskustelu täällä salissa
kävi kohtuullisen pliisuna, mutta alkaahan tämä lämmetä pikkuhiljaa.
Kiitoksia ministerille lämmittelystä!
Totesin omassa puheenvuorossani heti aluksi — ette
ollut vielä silloin paikalla — että te
olette lukujen mies ja pyritte puhumaan meitä pyörryksiin
näillä terawattitunneillanne. Mutta haluan nyt
kuitenkin esittää näitä kysymyksiä,
joihin ei tunnu tulevan vastauksia. Siis:
Miten niin päästöt laskevat esittämällänne
tavalla, kun ei ole mitään laskelmia meille päästöjen
vähenemisestä osoitettu, ja lauhdevoima ajetaan
alas, vaikka uusia investointeja on vastikään
tehty?
Miten niin bioenergialla ei voitaisi tehdä lämmön
ohella myös enemmän sähköä?
Miten niin energiatehokkuudessa ei olisi esitettyä enemmän
potentiaalia? Kun viittasitte yksimieliseen ilmastostrategiaan,
niin siinä yksimielisessä ilmastostrategiassa
on myös 5 terawattitunnin tavoite energiatehokkuudesta.
Minne olette unohtanut sen?
Ja vielä, miten niin (Puhemies: Ja nyt minuutti on
käytetty!) tuulivoima ei voisi olla merkittävämmässä roolissa
tulevaisuudessa?
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensin ed. Arhinmäelle haluan
sanoa, että ministeri Pekkarinen varmasti vastaa vielä yksityiskohtaisemmin
teidän kysymykseenne, kun te ensin kerrotte, millä ne
miljardit, jotka ydinvoimaan on yksityinen sektori valmis sijoittamaan,
sieltä saadaan meidän käyttöömme,
niin että voisimme sitten päättää,
että ne sijoitetaan sen sijaan johonkin muuhun. Näin
oli mahdollista toimia sosialismissa, mutta minä olen ymmärtänyt,
että te ette halua paluuta siihen neuvostomalliseen sosialismiin,
jotenka teillä ei varmasti ole tähän
ratkaisua.
Herra puhemies! Yleisesti tästä ydinvoiman vastustamisesta:
Minun mielestäni kaikkein epä-älyllisimpiä argumentteja
ovat ne, joissa sanotaan, että sadoiksituhansiksi vuosiksi — itse
asiassa tänä aamuna radiossa sanottiin jo, että miljooniksi
vuosiksi — jäävät nämä jätteet
ihmiskunnan kohtaloksi. Onko meidän saavuttamamme ihmiskunnan
kekseliäisyyden aste todellakin se vihoviimeinen huippu?
Eivätkö tulevat sukupolvet keksi mitään?
Ajatelkaa, mitä me olemme viimeisen kahdensadan vuoden
aikana keksineet; jos ei tulevien vuosien — tuhansien,
kymmenientuhansien, satojentuhansien vuosien — aikana keksitä,
mitä jätteelle tehdään, niin
johan on kumma.
Matti Vanhanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esitetään
erityisesti kaksi vastakkaista argumenttia. Toinen liittyy tähän,
miten ydinlauhdesähkö kilpailee uusiutuvan energian,
lähinnä lämmöntuotannon ja liikennepolttoaineen,
kanssa. Tässä kilpailuasetelmassa näillä on
keskenään kilpailuasetelmaa yhtä vähän
kuin jalkapallolla ja jääkiekolla keskenään.
Minusta täällä ei kannattaisi mittaansa enempää väitellä.
Toinen argumentti on ed. Tennilän mainitsema kilpailu pääomista.
Minulla on kyllä pääomista hieman toisenlainen
käsitys. Kyllä siinä lopulta se pääoman
tuotto sen ratkaisee. Kyllä pääomaa on
maailmasta saatavissa, se ei tässä tätä asetelmaa
muodosta.
Kaikella energiantuotannolla on ympäristövaikutuksensa
olemassa. Ne ovat erilaiset. Ydinvoiman kohdalla se liittyy tähän
polttoaineketjuun, sen hankinnasta säteilevään
jätteeseen. Toisella puolella tässä ovat
nämä suorat ilmastovaikutukset muun energiantuotannon
osalla. Ja jos ollaan rehellisiä, näiden kahden
välillä pitää tehdä ratkaisua.
Tänä talvena ja keväänä on
laadittu energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja ydinenergian
osalta kokonaisuus, jolla Suomi pääsee kokonaisenergiassa
noin 60 prosentin päästöttömään
energiantuotantoon. Se on selkeä valinta tämän
ilmastoargumentin puolesta, että me pysymme siinä 2
asteen sitoumuksessa, jonka olemme antaneet. (Puhemies: Nyt minuutti
on kulunut!) Se on se ratkaisu, jonka takia itse olen vuosien mittaan
kääntänyt kantani suhteessa ydinvoimaan,
ratkaisu tämän ilmaston kannalta paremman kokonaisuuden
puolesta.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Olen ymmärtänyt ainakin tänä päivänä,
että ydinvoiman lisärakentamista vastustavat ovat
käyttäneet vahvimpina perusteluina sitä, että on
arvioitu väärin sähkön tarvetta
tulevaisuudessa. Onko se niin suuri virhe, jos arvioi väärin?
Se on suuri virhe, jos arvioi sen alakanttiin, niin että tulee
ongelmia, mutta jos arvioi sen yläkanttiin, minä en
näe siinä mitään vahinkoa. Me
viemme ja me saamme rahaa, onko siinä mitään
pahaa?
Sitten toinen asia, kun tuolta huudetaan, että metsäteollisuuden
suurin ongelma on puun hinta. Puun hinta on suurin piirtein kuutiolta
sen verran, mitä työntekijä saa palkkaa,
kun hän katsoo ruudusta, miten tämä etenee,
siis yhdessä tunnissa. No, kokonaisuus ratkaisee. Puun
hinta vaikuttaa, palkat vaikuttavat, energian hinta vaikuttaa, kaikki
nämä vaikuttavat lopputulokseen. Sen takia meidän
pitää puuttua sellaiseen asiaan, mihin meillä on
mahdollisuus puuttua, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja se on
energian hinta.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen todella kuumeni. Mutta
tuohon vesihöyryyn, joka syntyi, sen taakse ei olisi syytä kätkeytyä.
Mielestäni, ministeri Pekkarinen, ette vastannut niihin
kysymyksiin työllistämisvaikutuksista, mitä täällä esitettiin
nimenomaan siitä, onko ministeriönne tehnyt selvityksen
ja mikä on sen selvityksen tulos. Sitä tulosta
kysyttiin. Tietysti täällä pitäisi olla
työministeri Anni Sinnemäen vastaamassa siihen
kysymykseen erityisesti.
Mutta edelleenkin, ministeri Pekkarinen, mitä mieltä olette
siitä, että meidän sähkönkulutuksemme
on Ruotsin tasolla, vaikka Ruotsi on kansantaloutena noin kaksinkertainen?
Voitteko vastata oman käsityksenne tästä asiasta?
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minäkin yhdyn niihin mielipiteisiin,
että sähkön viennissä ei ole
sinänsä mitään pahaa. Jos arviointivirhe
tulee, toivon, että se tulee siihen suuntaan, että meillä on
jotain, mitä viedä. Meillähän
on nytkin ollut koko ajan ongelmia, kun vienti ei vedä.
Pienenä maana meidän vientimme pitäisi
vetää mahdollisimman hyvin.
Täällä on hyvin paljon puhuttu hiilenpoltosta. Tavoitteena
on saada hiilenpoltto alas. Hyvä niin. Toivoisin, että ministeri
kertoisi myöskin, miten turpeenpoltto saadaan alas. Liittyykö se
jotenkin näihin kuvioihin, koska se on kuulemma ympäristön
kannalta vieläkin ongelmallisempaa kuin hiilen polttaminen?
Sitten, ministeri Pekkarisen historiallisen vauhdikkaan mutta
kuitenkin asiapitoisen puheenvuoron johdosta, huokaisen kyllä siihen suuntaan,
että meillä oppositiossa on onnea, että ministeri
Pekkarisesta ei vielä tullut pääministeriä,
ei ainakaan toistaiseksi.
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvin samalla lailla kuin muutamat edustajat
tällä puolella ovat keskustelleet, myöskin
minä ihmettelen erityisesti vasemmistoliiton näkökulmaa
suomalaiseen teollisuuteen. Ei pidä kuin mennä katsomaan,
ed. Arhinmäki tai ed. Tennilä, vaikka Tornionjokilaaksoa, jossa
on 2 400 teollisuuden työpaikkaa jo Outokummun
ympärillä. Samanlaisia tehtaita on kolme syntynyt
Kiinaan. Yksi merkittävä kysymys on energian hinta.
Haluatteko te, että ne 2 400 työpaikkaa
lähtevät siitä — suomalaiset
tehtaat, jotka ovat maailman energiatehokkaimpia tehtaita, sen sijaan,
että mennään johonkin muualle maailmaan — vai
tehdäänkö omia ratkaisuja?
Olen täysin samaa mieltä ed. Vanhasen kanssa
siinä suhteessa, että esimerkiksi talousvaliokunnassa
me kuulimme näkemyksiä siitä, onko maailmalla
sitä rahaa, jos panostetaan myöskin ydinvoimaan.
Juuri näin: kysymys on pääoman tuottoasteesta.
Sitä katsotaan ydinvoiman osalta, mutta sitä katsotaan
myöskin uusiutuvan energian osalta. Ne eivät ole
toisiaan poissulkevia asioita, vaikka kuinka te yritätte
väittää niin.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ydinvoimapäätös tarkoittaa
automaattisesti sitä, että lisätään
pysyvää, kasvavaa ja vaarallista jätekuormaa.
On vaikea ymmärtää, että 2000-luvulla
tehdään sellaisia päätöksiä,
joiden seurauksena ongelmajätteen määrä kasvaa
ja ympäristöhaitat lisääntyvät
ja jotka sen lisäksi vielä antavat aseet ydinvoimajätteen
väärälle käytölle.
Jo tämä pelkästään
antaa perusteet tämän hallituksen esityksen vastustamiseen.
Samalla monet asiantuntijat sanovat, että uraani, ydinvoiman
lähde, häviää nopeammin kuin
jätteen puoliintumisaika, elikkä me olemme kyllä nyt
rakentamassa tällä päätöksellä todella
aikapommia yhteiskuntaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tavallinen kansalainen ja äänestäjä,
jolle ydinvoima on punainen vaate, varmasti haluaisi tietää,
menikö hänen antamansa ääni
eduskuntavaaleissa 2007 sellaiselle puolueelle, joka on korviaan
myöten ryvettynyt kyseenalaisella vaalirahalla, jota todennäköisesti
myös ydinvoimateollisuuden edustajat ja lobbarit ovat syytäneet
välikäsien kautta hyville yhteistyökumppaneille.
Täytyy muistaa, että tiedämme erittäin
vähän vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoituksen rahavirroista,
sillä konkurssit ja sitä kautta julkisuuteen päätyminen
eivät yleensä osu sellaisiin yrityksiin, jotka
hoitavat taitavasti asioitaan. Kysynkin arvoisalta ministeri Pekkariselta,
onko hänellä minkäänlaista tietoa
tai näkemystä siitä, onko ydinvoimateollisuus
tukenut nykyisiä hallituspuolueita eduskuntavaaleissa 2007.
Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen hiukan tuhahdellen suhtautui
ed. Arhinmäen kysymykseen työllisyysvaikutuksista
ja samalla toivoi vaikeampia kysymyksiä puuttuvista selvityksistä.
Pari esimerkkiä siitä.
Ensimmäisenä esimerkiksi tämä ydinvoiman vaikutus
hiilidioksidipäästöihin. Siitä ei
ole esitetty muuta kuin toisistaan runsaasti poikkeavia arvioita,
ei kunnon selvitystä. Ministeri on omalta osaltaan tyytynyt
esittämään pelkkiä arvailuja vastauksena
tähän kysymykseen. On nimittäin epäilyksenalaista,
tuleeko ydinvoiman lisärakentaminen vaikuttamaan hiilen
käyttöön juuri lainkaan.
Toinen kysymys, johon ei ole vastauksia saatu, koskee sähkömarkkinoiden
toimintaa siinä vaiheessa, kun meillä mahdollisesti
on kaksi uutta isoa ydinvoimalaa. Kun on kysytty, miten nämä vaikuttavat
sähkön hinnanmuodostukseen, sähkön
tuontiin, sähkön vientiin, ministeri on lähinnä tyytynyt
esittämään huitaisuja siitä,
että näin voi olla tai talvikuukausina on näin,
jnp.
Kolmantena puuttuvana selvityksenä on täällä myös
esille tullut se, että hallitus ei esityksessään
ole valmistellut vaihtoehtomallia, jotta sen ja tämän
esityksen välillä voitaisiin tehdä valintoja.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, teidän
puheenvuoronne korosti ja osoitti oikeastaan entisestään
sen, että uusiutuvaan energiaan liittyvät esitykset
olisi pitänyt käsitellä yhdessä ydinvoimalalupien
kanssa. Tämän lisäksi energiatehokkuus
ja teknologia olisi pitänyt ottaa huomattavasti vahvemmin
esille. Tämän pitäisi olla hallituksen
kärkenä. Tämän lisäksi
meidän pitäisi asettaa todellakin huomattavasti
kunnianhimoisemmat tavoitteet energiansäästölle
ja panostaa systemaattisesti kaikilla eri sektoreilla energiansäästöön.
Nyt hallitus on kuitenkin toiminut toiseen suuntaan.
Täällä on eri tutkijoitten osalta
tullut väitteitä siitä, että jos
eduskunta hyväksyy ydinvoiman lisärakentamisen,
tulee se sitomaan energiatuotannon ja teknologian kehittämisen
50:ksi, jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin yhdenlaiseen teknologiaan.
Tämä on hyvin ristiriidassa tämän
kokonaisesityksen kanssa, josta mahdollisesti tämä keskustelu
jatkuu syksyllä. Mitenkä tulette vastaamaan näihin
väitteisiin, jotka eri tutkijat ovat meille tuoneet?
Puhemies:
Täällä on edelleenkin nelisenkymmentä pyydettyä vastauspuheenvuoroa.
Kun niitä ei voida kaikkia myöntää,
toivon, että sen ymmärrätte. Myönnän
vielä vastauspuheenvuorot edustajille Reijonen, Tennilä,
Satonen ja Kuusisto. Sitten ministeri vastannee ja siirrymme puheenvuorolistaan.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minua hämmästyttää se,
että kukaan vasemmistoliitosta ja vihreistä ei ole
kertonut, haluatteko tällä hetkellä,
että Venäjältä hieman epävarmemmista
olosuhteista tuodun tuontisähkön tuonti tänne
lopetetaan, vai hyväksyttekö sen, että täällä turvallisemmissa
olosuhteissa suomalaisen teknologian kautta tuotetaan omaa ydinenergiasähköä,
kun haluatte tuoda sitä Venäjältä 20
prosenttia.
Kysymys on isosta periaatteellisesta kysymyksestä,
(Eduskunnasta: Arvio sähkönkulutuksesta on ylimitoitettu!)
ja minusta on tärkeätä se, että suomalainen
teollisuus saa kohtuuhintaista ja varmaa sähköä.
Me voimme luottaa siihen, että meillä on sitä sähköä täällä saatavissa,
vaikka kulutushuippuja olisi muualla. Se on kotitekoista ja sikäli
teollisuuden ja työllisyyden näkökulmasta erittäin
mittavaa.
Maalaisjärjellä ajatellen tuntuu siltä,
että tämä uusiutuvan paketti on kyllä mitoitettu
aivan äärirajoilleen. Siinä on työtä meille
kaikille, että me saamme sen ihan oikeasti toimimaan. Se
on hyvin kunnianhimoinen, ja me kaikki olemme varmaan sitoutuneet
siihen, että se oikeasti lähtee liikkeelle. Mutta
uskon, että hallituksessa on mietitty hyvin tarkkaan, että tämän
suurempaan määrään yksinkertaisesti
tällä hetkellä ei ole mahdollisuuksia.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Saarnasitte, ministeri Pekkarinen, uuteen
uskoon tulleen käännynnäisen hurmoksella
ydinvoiman onnellistavasta vaikutuksesta. Teki vaikutuksen siltä osin.
Ei siitä puuttunut kuin halleluja sieltä lopusta.
(Naurua)
Varmaa onkin, että tämä ydinvoiman
raju lisääminen toteutuu, mutta se huoli, mikä meillä on,
on se, että se uusiutuva osa tästä paketista
jää toteutumatta tai toteutuu hyvin vajanaisesti. Täällähän
ovat jo demarit nostaneet keskustelun siitä, että aivan
liikaa pannaan verorahoja siihen pakettiin. Kun vaalit ovat ohi,
ed. Zyskowiczin porukka tulee sanomaan samaa, ja se uusiutuvan paketti
kuihtuu, niin kuin kävi edellisenkin ydinvoimapäätöksen
jälkeen risupaketille. Sama on edessä nyt. Tämä on
se meidän huolemme ja pelkomme.
Mitä kokoomuksen taholta heitettyyn Outokumpu-kommenttiin
tulee, niin teidän ei kannata Outokummusta paljon puhella,
kun se on Torniossa. Se hommattiin sinne kovalla joukkoliikkeellä ja
kansanrintamahallituksen päätöksellä. Te
panitte hanttiin Torniolle.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on kuitenkin hyvä muistaa
se, että Suomen talouden selkäranka on metalliteollisuudessa
ja metsäteollisuudessa vientiin liittyen. Se on se, mikä täytyy
muistaa koko ajan tässä ratkaisussa, ja se tarvitsee
sitä ydinvoimaa.
On nyt hyvä, että vasemmistoliitossa on edes sen
verran herätty, että siellä vähän
tunnetaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei olla työmiehen asialla.
Ihmettelen, että te ette kuuntele sen enempää SAK:ta,
Metalliliittoa kuin Paperiliittoa. En ole varaukseton kolmikannan
kannattaja, mutta olen tottunut siihen, että näiltä tahoilta
voi kuulla sen, mikä on suomalaiselle työmiehelle tärkeää.
Nämä työpaikat, ed. Arhinmäki,
eivät tule julistamalla, vaan ne tulevat sillä,
että me olemme aidosti kilpailukykyisiä. Sen takia
asia on juuri näin. Jos te ette usko minua, jos te ette usko
ammattiliittoja, uskokaa edes omaa edustajaanne Kangasta, joka täällä totesi
eilen, että sillä linjalla, jota ydinvoiman vastustajat
nyt edustavat, suomalainen teollisuus ei pyöri. Se on kokenutta
sanomaa.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että periaatepäätöksissä on
arvioitu ainoastaan ydinvoimaloiden rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia
valittujen rakentamispaikkakuntien tilanteeseen.
Arvoisa ministeri! Valitettavasti kokonaisvaltainen arvio puuttuu
hankkeiden toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen
vaikutuksista maamme talouteen ja työllisyyteen.
Puhemies:
Onko ministerillä tarvetta vastata? Pyytäisin
kiirehtimään.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. — Ensinnäkin, mitä omaan
suhtautumiseeni ydinvoimaan tulee, on ihan totta, että se
radikaali muutos kymmenen vuoden, yhdentoista vuoden takaisesta,
niin kuin eilen täällä sanoin, on ilmastonmuutos
ja ne toimet, mitä vaaditaan. Noin 20 terawattitunnin suuruinen
määrä (Ed. Pulliainen: Sillä ei
vaikuteta pätkänkään vertaa!)
päästöjä aiheuttavaa sähköntuotantoa
kerta kaikkiaan pitää pystyä ajamaan
alas ja pitää korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla,
ja nyt uusiutuvan ja ydinvoiman ratkaisuilla sitä vaikutusta
haetaan. (Ed. Pulliainen: Jonninjoutavaa puhetta!)
Mitä tulee täällä esitettyyn
ajatukseen siitä, että voi voi, kun ei tänne
tuotu vaihtoehtoista esitystä tälle ydinvoimapaketille.
Luin muuten Helsingin Sanomien toimittajankin tätä samaa
asiaa kysyneen. Minä olen ollut yli seitsemän
vuotta tässä ministeriössä töissä,
ja minä olen koko tämän ajan ollut etsimässä nimenomaan
niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja, uusiutuvapohjaisia, erilaisia
ratkaisuja, joilla suomalaista energiahuoltoa voidaan hoitaa. Ja
edelleenkin pidän ambitiotason, kunnianhimotason, vähintään
yhtä korkealla kuin silloin vuosina 2000 ja 2001. Minä jälkikäteen
olen katsonut keskustan eduskuntaryhmän tekemän
selvityksen — itse asiassa itse johdin ryhmää silloin,
kun sitä tehtiin — katsoin, kuinka paljon silloin
asetettiin uusiutuvan tavoitteeksi. Minä voin kertoa teille,
että vaikka me olimme silloin rohkeita, niin se hallituksen
uusiutuvan paketti, mistä me olemme sopineet ja tehneet
päätökset, on reippaasti rohkeampi kuin se,
mitä itse uskalsin kirjoittaa kymmenen vuotta sitten uusiutuvan
energian lisäämisen tavoitteeksi Suomelle.
Mitä tulee vielä pariin kolmeen muuhun yksittäiseen
kysymykseen: Ed. Tynkkynen, vielä kertaalleen, meillä on
yksi asia, mistä me olemme ihan yhtä mieltä.
Teoriassa tuulivoimaa voidaan lisätä, mutta kai
te sen myönnätte, että meillä nämä olosuhteet
on radikaalisti huonompia. Kun Tuuliatlas tehtiin, se kertoi, mikä tilanne
on, ja se on meillä paljon huonompi kuin monissa niissä keskeisissä tuulivoimamaissa,
jotka tuulivoimaa tuottavat. Nyt satun tätä asiaa
seuraamaan. Minä itse en tiedä enkä osaa
näitä asioita, mutta minulla on lähellä hyviä ystäviä tai
kavereita tai perheenjäseniä, sattuneesta syystä,
ja minä ihan sitä kauttakin saan hyvää tietoa
siitä, mikä tilanne näissä asioissa
on.
Mitä tulee, ed. Arhinmäki, teidän
kysymykseenne, olisi ehkä pitänyt vastata, myönnän
sen, vähän tarkemmin teidän kysymykseenne.
Mutta sanotaan nyt vielä kertaalleen, että meillä on
Vatt tehnyt tutkimuksen uusituvan työllisyysvaikutuksista,
ydinvoiman työllisyysvaikutuksista. Jos sitä tarkoititte,
että jos sille määrälle ydinvoimaa,
mitä nyt tässä esitetään,
olisi jostakin löydetty uusiutuvalle vielä sen
päälle lisämahdollisuudet, niin sellaista
selvitystä ei ole tehty. Ja se johtuu yksinkertaisesti
siitä, että me emme usko siihen, että voidaan
niin hurjan paljon lisää käyttää.
Kun ei kerta kaikkiaan siihen mahdollisuuksia ole, niin sellaista
erillistä selvitystä kerta kaikkiaan ei ole tehty.
Ja se on, jos haluaa tehdä, aika lailla nopeasti uskoakseni
tehtävissä, jos sellainen teoreettinen mahdollisuus
olisi olemassa, että lähinnä puupohjaista
tai tuulipohjaista voitaisiin tai kannattaisi niin paljon lisää ottaa.
Ed. Huovinen, teillä oli kolme kysymystä. Miksi
päästöt vähenevät?
Jos hiililauhde ajetaan alas ja se korvataan ydinvoimalla, niin
päästöt vähenevät.
Tai jos chp:tä, jossa hiili on se toinen raaka-aine, ajetaan
alas, sitä korvataan, niin totta kai noin käy.
Sitten te kysyitte, miksei biopohjaisesta valmisteta lämmön
sijasta enemmän sähköä. Siinä kyllä tulee
tekniikka, teknologia vastaan. Täällä on
varmaan alan tiedemiehiä tai tutkijoita. Te voitte kertoa,
että se nyt vaan ei ole mahdollista. Ylipäänsä puusta
tehdyn sähkön kannattavuuden osalta on tärkeää se,
löytyykö sille chp:lle sitä lämpökuormaa.
Voi tehdä, ed. Huovinen, puulauhdetta, mutta se nyt on
hirvittävän kallista eikä ollenkaan kilpailukykyistä.
Kyllä se on chp, joka sitten on se, joka tulee kysymykseen.
Ja nämä nyt vaan tulevat tietyssä suhteessa,
tämä lämpö ja sähkö,
josta lämpöä tulee monta kertaa enemmän
kuin sitä sähköä.
Ja vielä kun te sanoitte, että minkä takia
ei siinä energiatehokkuuden strategiassa sanottua viiden
terawattitunnin tehokkuus- ja säästölisää oteta
huomioon, niin se on juuri otettu huomioon. Siinä strategiassahan
sanotaan, että ilman näitä tehokkuus-
ja säästötoimia kulutus on 103 terawattituntia,
mutta näiden energiansäästö-
ja tehokkuustoimien kautta päästään
siihen 98 terawattituntiin.
Ja vielä aivan viimeinen kommentti energiatutkimuksesta
ja -teknologiasta. Siitä täällä on puhuttu
eilen, tänään monta kertaa ja annettu
ymmärtää, että meillä pannaan
julkista rahaa paljon ydinvoimaan eikä kovin paljon tänne
uusiutuvaan. Väärin! Meillä ei panna
julkista rahaa, veronmaksajien rahaa, juurikaan ydinvoimatutkimukseen
tai kehittämistyöhön. Ehkä vähän
pitäisi. (Ed. Pulliainen: Välillistä rahaa!) — No,
minä olen kuullut kaikennäköisiä selityksiä siitä,
mikä nyt on välillistä tukea jnp., ja
ne nyt eivät kyllä ole kovin johdonmukaisia selvityksiä. — Mutta ympäristö-
ja energiateknologiaan laitetaan tänä vuonna yli
200 miljoonaa euroa pelkästään Tekesin
kautta. Siinäkin me olemme suhteellisesti ottaen varmasti
Euroopan johtava maa.
Turpeesta viimeisenä. Niin kauan kuin kivihiiltä käytetään,
kyllä varmaan kannattaa mieluummin käyttää turvetta
kuin kivihiiltä. Kun kivihiili ajetaan alas, sähköntuotannossa
varmasti jatkossa sama kohtalo tulee perässä ennemmin tai
myöhemmin myös turpeelle, se on ilman muuta selvä.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vanhasen hallitus on päättänyt
tämän kevään aikana energiapaketista
ja tuonut sen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi.
Pakettia voi kutsua historialliseksi ja kauaskantoiseksi. Valtavat
panostukset uusiutuvaan energiaan ja luvat lisäydinvoimalle
merkitsevät valtavaa harppausta, suorastaan jättiloikkaa,
kohti päästötöntä Suomea.
Näillä päätöksillä Suomi
tavoittelee täydellistä eli sataprosenttista sähköomavaraisuutta vuoteen
2020 mennessä.
Monelle on yllätys, että tänään
nykyisillä menetelmillä Suomen energiasta jopa
puolet tuotetaan fossiilisilla tuontipolttoaineilla, öljyllä,
kivihiilellä ja maakaasulla. Lisäksi on hyvä tiedostaa,
että sähkön osalta olemme voimakkaasti
riippuvaisia Venäjän ydinvoimasta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla
ja päätöksillä pääsemme
irti tuontisähköstä, tuotamme itse oman
energiamme ja vieläpä puhtaasti. Olemme omavaraisia.
Aiemmin olemme tässä salissa tehdyllä päätöksellä sitoutuneet
osana EU:n päästötavoitteita siihen,
että Suomessa nostetaan uusiutuvien energialähteiden
osuus 38 prosenttiin tällä vuosikymmenellä.
Se on kova ja haastava tavoite. Toukokuun alkupuolella hallitus
on päättänyt keinoista, sanoisinpa ohjauskeinoista,
joilla tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden, metsähakkeen
ja lämpöpumppujen käyttöä lisätään
tehokkaasti tavoitteen saavuttamiseksi.
Tässä energiapaketissa on uusiutuvan energian
osuus mittava ja laaja. Nimenomaan uusiutuvat energianlähteet
tuovat Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Omalle kotiseudulleni
Etelä-Pohjanmaalle näillä toimenpiteillä on
suuri merkitys, sillä meillä on luonnonvarojen
lisäksi alan vahvaa osaamista ja teknologiaa jo ennestään.
Arvoisa herra puhemies! Osana ilmasto- ja energiastrategian
mukaisia energialinjauksia hallitus esittää lupaa
kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Sanon suoraan, että en
ydinvoimasta välitä, mutta asioita on vain katsottava
erilaisista näkökulmista ja haettava parasta ratkaisua.
Välittipä tai ei, halusipa tai ei, päätöksiä on
tehtävä järkisyihin perustuen. Siis vaikka
itse en mitenkään ydinvoimaa rakasta, niin täytyy
sanoa, että se on kuitenkin ainoa energianlähde
lähivuosikymmeninä, jolla voidaan tuottaa Suomen
tarpeisiin riittävästi ja tasaisesti päästötöntä sähköä,
sillä ydinvoimassa sään ja vuodenaikojen
vaihtelut eivät vaikuta ja tarvittavan polttoaineen osuus
on erittäin pieni.
Valtioneuvosto on esittänyt eduskunnalle, että se
hyväksyisi ydinvoimalupien myöntämisen TVO:lle
ja Fennovoimalle. TVO:n taustalla on muun muassa suuria metsäyhtiöitä ja
Fennovoiman omistajissa puolestaan metalliteollisuuden ja palvelualojen
yrityksiä sekä paikallisia energiayhtiöitä.
Herra puhemies! Lopullisesti ydinvoimaluvista päätetään
huomenna täällä eduskunnassa ja tässä salissa.
Toivottavasti tällä huomenna tehtävällä päätöksellä vähennämme
päästöjä, nostamme energiaomavaraisuutta,
turvaamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä luomme uutta
kasvua ja työpaikkoja. Uskon, että tämän kaiken
ansiosta edessämme on puhtaampi ja parempi tulevaisuus.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa puhemies! Me olemme todellakin tämän
eduskuntakauden tärkeimmän päätöksen
edessä, ja niin kuin laajalti on tiedossa, tämä ydinvoimakysymys
on omantunnon kysymys. Siksi onkin tärkeää analysoida ja
tutkia sitä monesta eri näkökulmasta,
ja näin on tehty, ja talousvaliokunnan puolella olemme kuulleet
varmaan 70:tä asiantuntijaa sekä puolesta että vastaan
että sen väliltä.
On muutamia asioita, joita ennen kaikkea on käsitelty
ja myöskin itse olen käsitellyt. Ensimmäinen
kohta on energian- ja sähkönkulutus. Siitä oli
kevään aikana todella suuret keskustelut täällä,
mikä se kulutus on. Oleellista kuitenkin on, että jo
tälläkin hetkellä meidän huippukulutuksestamme
25 prosenttia tuodaan ulkomailta, ja se on fakta.
Toinen selkeä, ennakoitava tieto on se, että yhteiskunta
on joka tapauksessa sähköistynyt vuosi vuodelta,
ja vaikka mitä puhutaan sähköautoista,
lämpöpumpuista, vastaavasta, niin joka tapauksessa
näyttää, että sähkönkulutus
pidemmällä aikavälillä on kasvussa.
Tietysti kun puhutaan energian- ja sähkönkulutuksesta,
puhummeko me jostain tavoitellusta yhteiskunnasta? Haluammeko me
tänne työpaikkoja, ja mitä se vaikuttaa
sähkönkulutukseen? Oma tulkintani on se, että varmasti
kokonaisenergiankulutus tulevaisuudessa tulee vähenemään,
koska tehostetaan toimintaa, mutta sähkön osuus
tulee siinä kasvamaan.
Toinen kysymys on energiaomavaraisuus. Huippukulutuksesta todellakin
neljäsosa tuodaan jo ulkomailta. Noin 10 prosenttia Suomen vuotuisesta
sähköstä tuodaan Venäjältä.
Tutkijoiden mukaan 20 vuodessa maailmalla energiankulutus kasvaa
noin 40 prosenttia. Voidaan olla ihan vakuuttuneita myöskin,
että mikäli kasvu jatkuu niissä maissa,
mistä Suomeen tuodaan sähköä,
niin hetken päästä voi olla, että sitä ei tuoda
tai viedään johonkin muualle, jolloin tuleekin
se kysymys, pitääkö meidän olla
sähköomavarainen, energiaomavarainen. Mielestäni
pitää, ja ihan sama kysymys kuin tänään
aikaisemmin puhuttiin: jos jossain tilanteessa joudutaan myöskin
viemään sähköä, niin
miten ihmeessä se voi olla maailman pahin juttu? En itse
kyllä ymmärrä sitä näkökulmaa,
koska jossain tilanteessa me joudumme myöskin tuomaan.
Kolmantena keskusteluissa oli hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen. Niin kuin ministeri Pekkarinen sanoi,
jos hiilivoimaa korvataan ydinvoimalla ja uusiutuvilla, se merkitsee
hiilidioksidipäästöjen vähenemistä.
No, vähentääkö lisäydinvoima
investointeja uusiutuviin? Hyvin monet asiantuntijat tai oikeastaan
kaikki asiantuntijat esimerkiksi talousvaliokunnassa sanoivat, että kysymys
on ihan omista asioista. Maailmalla on rahaa investointeihin, jotka
ovat järkeviä, sekä ydinvoimainvestointeihin
että myöskin uusiutuviin. Mikäli Suomessa kehitetään
sellaisia uusiutuvia energiantuotantotapoja, jotka ovat kilpailukykyisiä ja
järkeviä, maailmalta löytyy siihen rahaa.
Kysymys ei ole nollasummapelistä, koska koko maailma on
kiinnostunut siitä, millä tavalla energia tuotetaan
ja mitkä ovat ne uudet keinot, millä se todellakin tehdään.
Sitten kysymys siitä, pitäisikö Suomen
koko elinkeinorakenne muuttaa. Tuntuu, että osa porukasta
on sitä mieltä, että siirrytäänpä sitten
kokonaan toiseen elinkeinorakenteeseen. En haluaisi ainakaan pirkanmaalaisena
kansanedustajana, kun Pirkanmaalla on yli 20 000 metalli-
ja konepajateollisuuden työpaikkaa, mennä sanomaan, että muuttakaapas
tämä elinkeinorakenne. Mieluummin sanon, että tehkää entistä parempia tuotteita,
energiatehokkaampia tuotteita, viekää maailmalle,
tuokaa hyvinvointia ja tehdään se kilpailukykytausta
kuntoon.
Kuten on sanottu, kun esimerkiksi Google tuli Kymenlaaksoon,
se käyttää enempi energiaa kuin vastaava
metsäteollisuuden yksikkö, joka sieltä poistui.
Ei myöskään näytä olevan
sellainen tilanne, että uusi yritystoiminta käyttäisi
jotenkin vähempi energiaa sitten.
Eli näittenkin perusteella voi tehdä jo johtopäätöksiä.
Mielestäni me tarvitsemme monipuolista energiantuotantoa
Suomessa, ja yksi näistä energiantuotannon muodoista
on ydinvoima.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on käytetty
tässä salissa varmaan jo kaksi- ja puolisataa
puheenvuoroa, ja siksi onkin syytä varoittaa, että tässä puheenvuorossa,
jonka minä nyt tulen käyttämään,
ei todennäköisesti tule mitään
uutta näkökulmaa.
Mutta siitä huolimatta asia on niin, että ilmastonmuutoksesta
ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita,
on tullut haaste koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista
kasvihuonekaasupäästöistä peräti noin
80 prosenttia on peräisin energiantuotannosta ja -kulutuksesta,
kun siihen lasketaan mukaan myös liikenne. Sen vuoksi yhteisen
tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi on oltava selkeä.
Tavoitteenamme on oltava tehdä Suomesta maailman ensimmäinen
hiilineutraali yhteiskunta. Tähän meillä on
käytössä kolme keinoa, mutta mikään
niistä ei yksin riitä eikä mitään
niistä voida korvata toisella.
Ensiksikin meidän on lisättävä energiatehokkuutta
kaikin mahdollisin keinoin. Toiseksi, uusiutuvan energian tuotantoa
on lisättävä ja monipuolistettava. Ja
kolmanneksi tarvitsemme päästötöntä perusvoimaa
kahden uuden ydinvoimalayksikön muodossa.
Herra puhemies! Ydinvoiman lisärakentaminen on välttämätöntä myös
sähköntuotannon varmistamiseksi suomalaisille.
Sähkön kysyntä kasvaa elinkeinoelämän
ja energiateollisuuden arvion mukaan 107 terawattituntiin vuoteen
2020 mennessä ja 115 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.
Sähköntuotantoon on meillä siksi investoitava
ja on investoitava merkittävästi ja nopealla aikataululla.
Energiateollisuuden helmikuussa 2008 julkaisemassa selvityksessä todettiin,
että Suomea uhkaa sähköntuotantokapasiteetin
vaje. Sähkön kysyntä kasvaa ja tuotantokapasiteettia
poistuu runsaasti käytöstä seuraavien
vuosien ja erityisesti kahden vuosikymmenen aikana. Erityisesti
raskas teollisuus tarvitsee jatkossa entistä enemmän sähköä raaka-aineiden
jalostamiseksi. Tulevaisuudessa ei myöskään
voida nojautua missään tapauksessa mittavaan sähkön
tuontiin. Näistä syistä johtuu, että sähköntuotantokapasiteetin vaje
syvenee vuoteen 2030 mennessä jopa 8 400 megawattiin.
Sen vuoksi meidän on nyt ydinvoimaa rakennettava siis lisää kerta
kaikkiaan. Tämä kapasiteetti, mikä meillä on
olemassa sähköntuotannossa, ei tule riittämään.
Energian kohtuullinen hinta, riittävyys ja saatavuus
ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä.
Kyse on keskeisestä huoltovarmuus- ja elinkeinoelämän
kilpailutekijästä. Tällä on
merkittävä vaikutus koko talouteemme ja taloutemme
vakauteen.
Ydinvoiman rakentamiseen ei käytetä veronmaksajien
rahaa euroakaan. Ydinsähkön toimitusvarmuus ja
kohtuullinen hinta antavat hyvän pohjan kotimaisille ja
ulkomaisille investoinneille ja sijoituksille Suomeen ja tätä kautta
yrittäjyydelle, työllisyyden kasvulle ja kansalaistemme
hyvinvoinnin lisääntymiselle.
Herra puhemies! Ydinvoiman lisärakentamisen myötä energiaomavaraisuutemme
siis kasvaa ja huoltovarmuutemme paranee. Mikä tärkeintä,
Suomeen ei enää tarvitse tuoda venäläisissä ydinvoimaloissa
tuotettua sähköä. Samalla voimme korvata
käytöstä poistuvia hiilivoimaloita. Nyt
tehtävät päätökset
tukevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa tavoitteena
on lisätä sähköntuotantokapasiteettia
siten, että sähkön tarve pystytään
tuottamaan kaikissa tilanteissa omilla voimalaitoksillamme.
On totta, että myös ydinvoiman käyttöön
liittyy riskitekijöitä, joista merkittävimpänä on
käytöstä syntyvä ydinjäte.
Riskitekijöiden ja saatavan hyödyn välillä on
kuitenkin osattava säilyttää suhteellisuudentaju.
Ydinjätteen loppusijoitus syvälle peruskallioon
on tällä hetkellä paras mahdollinen tapa,
mutta se mahdollistaa myös toisenlaisten ratkaisuiden käyttöönoton
teknologian kehittyessä. Ydinvoiman lisärakentamiselle on
Suomessa sikäli hyvät edellytykset, että maassamme
on kolmen vuosikymmenen aikaiset hyvät kokemukset ydinvoimalaitosten
käytöstä.
Arvoisa puhemies, vielä lopuksi: Kaikilla tunnetuilla
energiatuotantomuodoilla on omat riskinsä ja vaikutuksensa
ympäristöön. Ilmaston ja myös
ilman laadun kannalta ydinvoima on kuitenkin yksi parhaimpia sähköntuotantomuotoja.
Uskon
tällä viikolla eduskunnassa käydyn ilmasto-
ja energiakeskustelun hälventäneen ydinvoimaan
kohdistuvia aiheettomiakin pelkoja ja vakuuttaneen niin päättäjät
kuin Suomen kansalaisetkin ydinvoiman käytön tarpeellisuudesta.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Ympäristö- ja ilmastokysymykset
huolettavat meitä kaikkia. Tämä on aivan
aiheellista, sillä ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön
pilaaminen ovat ihmiskunnan ylivoimaisesti suurimpia uhkia. Näiden
uhkien torjumiseksi tarvitaan pikaisia toimia.
Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisen rinnalla kokoomuksella
on halu säilyttää Suomi yhä vauraana
hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi on tärkeää,
että säilytämme teollisuutemme ja työpaikkamme
tulevaisuudessakin. Teollisuus on edelleen yksi suurimmista työllistäjistämme. Huolehtimalla
teollisuuden tarpeista huolehdimme sitä kautta satojentuhansien
kansalaisten työpaikoista ja siten heidän ja heidän
perheidensä tulevaisuudesta.
Pelkästään metsäteollisuuden
voidaan laskea työllistävän suoraan tai
välillisesti noin 200 000 suomalaista. Ydinvoiman
mukana synnytämme Suomeen uutta elinvoimaisuutta ja uusia
työpaikkoja. On esitetty arvioita, joiden mukaan rakennusaikaiset
työllisyysvaikutukset olisivat merkittävästi
suuremmat, jos vastaava sähköntuotantokapasiteetti
tuotettaisiin vaihtoehtoisella tavalla. Työllisyysvaikutukset
eivät kuitenkaan ole kokonaisuudessaan rinnastettavissa
keskenään, sillä uusiutuvan energian
tuotanto edellyttää vielä merkittävää yhteiskunnan
tukea. Positiivisia työllisyysvaikutuksia tuleekin arvioida laajemmin
kuin pelkästään ydinvoiman rakentamisen
ja voimaloiden käytön edellyttämän
työvoiman kannalta. Yhtä ydinvoimalarakennukseen
työllistyvää henkilöä kohden
on meillä tuhansia muita ydinsähköstä välillisesti
työllistyviä työntekijöitä,
muun muassa metalliteollisuustyömiehiä, metsätyöntekijöitä ja
palvelualalla työskenteleviä ihmisiä.
Tämä tosiasia tuntuu valitettavan usein unohtuvan
keskusteluissa.
Arvoisa puhemies! Vaikka kokonaisenergiankulutuksen arvioidaan
vähenevän, tulee sähkön suhteellinen
osuus kasvamaan. Sähkön hankinnasta ei saa tulla
elinkeinoelämälle rajoittavaa tekijää.
Jo nyt on sähkö teollisuudelle suuri menoerä,
minkä vuoksi sen käyttöä pyritään
jatkuvasti pienentämään. (Ed. Martti
Korhonen: Mutta paljonko se on prosentteina?) Maailmanmarkkinoilla
kilpailevilla yrityksillä ei todellakaan ole varaa energian
tuhlaamiseen.
Nyt myönnettävillä luvilla annamme
kahdelle yhtiölle mahdollisuuden rakentaa omalla kustannuksellaan
Suomen välttämättä tarvitsemaa
perusenergiaa. Suomalaisille veronmaksajille ydinvoiman lisärakentamisesta
ei siis aiheudu kuluja. Sen sijaan uusiutuvan energian tukeminen
ja muut ilmastotoimet, esimerkiksi päästökauppa, korottavat
kansalaisten energiasta maksamia kustannuksia joko suoraan energialaskujen
tai valtion keräämien verojen ja maksujen kautta.
Ydinvoimakeskustelun yhteydessä on väitetty,
että uudet teknologiat vähentäisivät
ja tasoittaisivat sähkön tarvetta eikä ydinvoimaa
siksi tarvittaisi. Tämä väite ei kuitenkaan
mielestäni perustu tosiasioihin. Uusi teknologia, kuten
sähköautot, lämpöpumput, päinvastoin
kasvattavat sähkön kulutusta. On hienoa, että älykkäät
sähköverkot ja kysyntäjousto voivat toisaalta
tasoittaa kulutuspiikkejä ja osin vähentää energiankäyttöä.
Perusvoiman tuotantotarpeeseen ne eivät kuitenkaan merkittävästi
vaikuta.
Kaikilla tunnetuilla energiantuotantomuodoilla on ne omat riskinsä ja
vaikutuksensa niin ympäristöön kuin meihin
ihmisiin. Ilmaston ja myös ilmanlaadun kannalta ydinvoima
on sieltä parhaimmasta päästä sähköntuotantomuotoja.
Sillä on mahdollisuus korvata saastuttavia fossiilisia polttoaineita,
jotka ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen vauhdittajia.
Siksi ydinvoiman hyödyntäminen on ainakin toistaiseksi
välttämätöntä energiantuotannon
päästöjen alentamiseksi.
On totta, ettei ydinvoiman käyttö ole ongelmatonta.
Kokonaistilanne huomioiden on ydinvoiman lisääminen
osana hallituksen laajaa energiapakettia kuitenkin perusteltua.
Ydinvoiman periaatepäätökset merkitsevät
vakaata, luotettavaa energianlähdettä, jota suomalainen
hyvinvointiyhteiskunta todella tarvitsee. Perusenergianlähteet
turvaamalla mahdollistetaan myös hallituksen kaavailemat
mittavat panostukset uusiutuvaan energiaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat saimme itsellemme suuren
lukupaketin juhannusviikonlopuksi. Luettuani talousvaliokunnan mietinnön
sekä useat valiokuntien lausunnot ja niihin liitetyt eriävät mielipiteet
tuli väkisinkin mieleeni ajatus, onko kysymys edes samasta
asiasta, kun kerran voidaan olla niin totaalisesti eri mieltä.
Myös julkisuudessa on esiintynyt paljon ristiriitaista
tietoa. Eräskin asiantuntija on väittänyt televisiossa,
että ydinjäte on muutaman sadan vuoden kuluttua
niin turvallista, että sitä voi vaikka syödä.
Toisten asiantuntijoiden mukaan se on hengenvaarallista vielä sadantuhannen vuoden
kuluttua. Näin ristiriitaisten näkemysten vallitessa
on vaikea tehdä suuren luokan kysymyksessä hyvin
harkittuja päätöksiä, joten
olisi syytä ottaa aikalisä.
Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on esitetty väitteitä,
joiden mukaan eduskuntavaalien 2007 suurrahoittajat saivat itselleen
mieluisan hallitusohjelman. Eräiden selvitysten mukaan
on todellakin käynyt niin, että esimerkiksi elinkeinoelämän
edustajien taitavat lobbarit saivat kirjatuksi hallitusohjelmaan
useita keskeisiä tavoitteitaan. Kyllä lobbareiden
kannattaa jatkossakin kohdentaa vaalitukeaan niille puolueille ja
pääehdokkaille, jotka toimivat uskollisesti vakituisten
rahoittajiensa talutusnuorassa vuodesta toiseen. On harmillista,
että vasta viimeisen vuoden aikana Suomen puoluerahoitusta
sekä valittujen kansanedustajien ja heidän varaedustajiensa
vaalirahoitusta käsittävää lainsäädäntöä saadaan
seuraavien vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä hieman
nykyistä enemmän päivänvaloon,
vaikkakin samanaikaisesti toteutettu rahankeräyslain muutos
saattaa hyvinkin aiheuttaa uusia hämärärahan
väyliä joillekin harvoille, tarkasti valikoiduille
ehdokkaille.
Arvoisa puhemies! Ensimmäisen kauden kansanedustajana
olen usein ihmetellyt vanhojen puolueiden ja niiden edustajien menettelytapoja. Vuosi
sitten tässä salissa äänestettiin
alkoholilain muutoksesta. Perussuomalaiset esittivät pykälämuutoksia,
jotka olisivat kieltäneet lapsiin ja nuoriin kohdistetun
alkoholin mielikuvamainonnan, jonka on todettu tutkimuksissa lisäävän
paljon alkoholinkäyttöä ja sitä kautta
myös haittoja. Tässä salissa runsaat
30 edustajaa äänestivät esityksemme puolesta.
Nyt tästä samasta asiasta on liikkeellä ainakin
yksi kirjallinen kysymys ja yksi lakialoite, jotka itsekin eilen
allekirjoitin. Miksi nämä hallituspuolueiden edustajat äänestivät
perussuomalaisten esitystä vastaan vuosi sitten, jos he
todella aidosti ja vilpittömästi kannattivat jo
tuolloin ja edelleen nyt tänä päivänä kannattavat
esitystämme, kuten lakialoitteen ja kirjallisen kysymyksen
sanamuodoista voidaan päätellä. Joskus
tuntuu siltä, että on tämä varsinaista
teatteria! On kiinnostavaa nähdä, kuinka ydinvoimapäätöstä markkinoidaan
jo nyt äänestäjille vihreän
värin miljoonilla sävyillä. Kallis, upea,
näyttävä kampanja, kukahan senkin viime kädessä maksaa?
Arvoisa puhemies! Tässä salissa ydinenergiaa on
mainostettu vihreäksi energiaksi. Tämän
väitteen lisäksi voitaisiin yhtä hyvin
väittää Orwellia lainatakseni, kuinka
"sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys
on voimaa".
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Pitkän aikavälin ilmasto-
ja energiapoliittisen strategian toteuttaminen luo pohjaa suomalaiselle
työnteolle ja hyvinvoinnille. Ilmastotavoitteeseen vastaaminen
vaatii meitä säästämään
energiaa, lisäämään energiatehokkuutta
ja käyttämään laajasti ja kustannustehokkaasti
kaikkia vähäpäästöisiä tai
päästöttömiä energian
tuotantotapoja. Ilmasto- ja energiakysymykset sekä energiapolitiikka
ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat näin
suoraan tai välillisesti toistensa toteuttamisedellytyksiin. Ratkaisut
vaativatkin kokonaistarkastelua, josta oiva esimerkki on valmisteltu
energiapaketti, jossa ovat mukana energiatehokkuus, uusiutuvan energian
lisääminen ja lisäydinvoiman rakentaminen.
Kohtuuhintaisen energian merkitys Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn
edellytysten turvaamisessa on ensisijaisen tärkeää.
Sähköä on oltava saatavilla riittävästi,
jotta sekä teollisuus että muu yhteiskunta voi
kasvaa ja ylläpitää hyvinvointia.
Useat suomalaiset tehtaat ja tuotantoyksiköt sijoittuvat
aivan kärkipäähän energiatehokkuutta
ja ympäristövaikutuksia mittaavassa eri maiden
välisissä vertailututkimuksissa. Näistä syistä on
järkevää, että emme turhaan
aja alas teollisuuttamme ja samalla työpaikkoja pois Suomesta,
vaan pidämme huolta siitä, että mahdollisimman
puhtaan tuotannon ja uusien investointien edellytykset turvataan.
Sähkön hinta on teollisuutemme keskeinen kilpailukykytekijä osaamisen
ja muun raaka-aineen saatavuuden ja hinnan ohella. Erityisesti metsäteollisuutemme
on kovassa rakennemuutoksessa ja sille tulee luoda edellytyksiä pitkän aikavälin
mittaviin panostuksiin, mutta myös metsäteollisuuden
tulee panostaa osaavaan henkilöstöönsä.
Suomalainen metsäteollisuus tarvitsee kuitenkin lisää energiaa,
sillä ala tuottaa 100 miljoonan kuluttajan paperituotteet
ja 50 miljoonan eurooppalaisen puutuotteet. Hiiltä sitovana
raaka-aineena puuta käytetään tulevaisuudessa
entistä laajamittaisemmin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tähän
sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta luovat
vahvan pohjan. Toimintaympäristöömme
pitääkin luoda sellaiset edellytykset, että teollisuus
uskaltaa investoida Suomeen, sillä muuten voimme sanoa
hyvästit monille suomalaisille työpaikoille ja
hyvinvoinnin moottoreille.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimaloiden on arvioitu rakennusaikanaan
nostavan investointitasoamme kahdesta kolmeen prosenttiin. Investointien
arvo on siis useita miljardeja, ja ne tehdään markkinaehtoisesti.
Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan Olkiluoto 3:n vaikutus
on parhaimmillaan ollut lähes kaksi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta,
mikä antaa osviittaa myös tulevien investointien
mittakaavasta. Jos ydinvoimaluvat jäisivät myöntämättä,
ei voida kuitenkaan osoittaa, että vastaavia investointeja
tehtäisiin uusiutuvaan energiaan tai muuhun vastaavaan
investointikohteeseen Suomessa. Investoinneilla on siis pysyviä pitkäkestoisia
vaikutuksia, kun ne nostaisivat bruttokansantuotettamme jopa puolella
prosentilla.
Meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointi riippuu energiaintensiivisestä vientiteollisuudestamme.
Metsä-, metalli-, kemianteollisuutemme vastaavat noin 80
prosentista teollisuuden sähkönkulutuksesta. Onkin
aivan selvää, että kohtuuhintainen sähkö on
välttämätön edellytys näiden
alojen menestykselle ja uusille investoinneille.
Kotimaisen puun jalostaminen kestävää kulutusta
palveleviksi tuotteiksi tuo työtä ja toimeentuloa
suoraan ja välillisesti jopa puolelle miljoonalle suomalaiselle
eri puolilla maata. Suomalaiset työntekijät ovat
meille kokoomuslaisille aina puolustettava asia eikä niin,
kuten ed. Arhinmäki virheellisesti väitti.
Itse asiassa sain käteeni Metsäteollisuuden esitteen,
jossa Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen sanoo näin:
"Suomessa tarvitaan menestyvää teollisuutta ja
teollisia työpaikkoja niin paperiteollisuudessa kuin muillakin
energiavaltaisilla toimialoilla. Sähköntuotantoa
koskevat päätökset ovat merkittävää teollisuuspolitiikkaa,
jolla vahvistetaan teollisuuden toimintaedellytyksiä."
Arvoisa puhemies! Ydinvoiman vastustajat uskovat, että meillä on
suunnattomat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämiseen.
Tällä hetkellä uusiutuvasta energiantuotannostamme lähes
70 prosenttia on peräisin metsäteollisuudesta,
ja 2000-luvulla metsäteollisuus onkin investoinut yli miljardi
euroa bioenergiaan. Ydinvoiman myötä lisäinvestoinnit
mahdollistuvat, ja jatkossa näemme toivottavasti investointeja
niin puurakentamiseen kuin erilaisiin puupolttoainetta hyödyntäviin
sovelluksiin biojalostamoista puupohjaisiin tuotteisiin.
Täällä on tänään
myös keskusteltu siitä, mikä meidän
energiatarpeemme tulee jatkossa olemaan. Käsiini osui Helsingin
Sanomissa julkaistu Jaakko Kianderin Vieraskynä, jossa
hän kirjoittaa näin: "Vaatimatonkin talouskasvu
johtaa bruttokansantuotteen kaksinkertaistumiseen vuoteen 2050 mennessä ja
lähes viisinkertaistumiseen vuoteen 2100 mennessä.
On vaikea uskoa, ettei tästä seuraisi myös
sähkönkulutuksen kasvua. Esimerkiksi vuosina 1970—2008
bruttokansantuote kolminkertaistui ja sähkönkulutus nelinkertaistui.
Energiapolitiikassa tulisikin varautua sähköntarpeen
kasvuun 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja kasvun
jatkumiseen edelleen tämän jälkeen."
Eli tähänkin pohjautuen meillä on suuri
tarve lisätä uutta sähkökapasiteettia,
sillä iso osa nykyisestä tuotantokoneistostamme
(Puhemies: 5 minuuttia!) tulee tällä vuosikymmenellä käyttöikänsä päähän
ja huomattava osa sähköstämme tuodaan
Venäjältä. Myös huoli tuontisähkön
toimitusvarmuudesta on aito.
Arvoisa puhemies! Ydinvoimarakentaminen on iso investointi Suomen
kokoisessa maassa. Pysyvät kotimaiset työllisyysvaikutukset
ovat noin 10 000 henkilötyövuotta. Rakentamisen
aikana luku on kolminkertainen, joskin ulkomaisen työvoiman
osuus voi olla merkittävä. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta onkin aivan aiheellisesti kiinnittänyt
huomiota siihen, että kotimaiset yrittäjät
olisivat osallisina tulevissa rakennustöissä,
ja kiinnittänyt huomiota myös harmaan talouden
tiukkaan valvontaan ja suomalaisten työehtojen ja lainsäädännön
noudattamisen valvontaan.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Meillä on tehty erittäin
paljon panostuksia tutkimus- ja tuotekehitykseen erityisesti ilmastoteknologian
ja energiaratkaisujen osalta, ja varmastikin kehitys tulee olemaan
lähivuosina huimaa, mutta aivan varmoja emme ole siitä,
pystymmekö näitä hedelmiä kantamaan
vielä seuraavien lähivuosien tai vasta vuosikymmenien
päästä. Ministeri Pekkarisen johdolla
on tehty hienoa työtä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan
saralla. Tätä työtä tulee jatkaa
ja panostaa siihen entistä enemmän ja voimakkaammin.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Ed. Alanko-Kahiluoto mainitsi
puheessaan, että tämä maa on meille rakas
ja siksi haluamme panostuksia uusiutuvaan energiaan. Juuri näin.
Tämä maa on meille rakas, ja haluamme huolehtia
siitä, että myös työpaikat ja
hyvinvointi säilyvät jatkossakin.
Jari Larikka /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Suomessa tarvitaan lisää sähköntuotantoa. Yhteiskunnan
sähköistyminen jatkuu, ja rakennemuutos tuo lisää sähköä vaativia
tuotteita ja palveluita. Sähköautot, lämpöilmapumput,
taulu-tv:t ynnä muut tulevaisuudessa elämistä helpottavat
laitteet pitävät huolen siitä, että sähköä tarvitaan
tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnassa yhä enenevässä määrin.
Sähkönkäytön lisäämisellä voidaan
tehostaa luonnonvarojen käyttöä sekä vähentää energian kokonaiskulutusta
ja päästöjä. Sähkö luo
edellytyksiä investoinneille, talouskasvulle ja työllisyydelle
niin teollisuudessa kuin palvelutuotannossakin. Hallituksen energiapaketilla
kokonaisuudessaan vahvistetaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä,
edistetään talouskasvua sekä saatetaan
liikkeelle miljardien eurojen investoinnit tällä vuosikymmenellä.
Ratkaisulla luodaan myös markkinoita uusiutuvaan energiaan
ja energiatehokkuuteen liittyville uusille teknologioille ja yrityksille.
Uusiutuvan energian tukeminen ja muut ilmastotoimet, esimerkiksi
päästökauppa, korottavat kansalaisten
energiasta maksamia kustannuksia joko suoraan energialaskujen tai
valtion keräämien verojen ja maksujen kautta.
Kuitenkaan meidän ei pidä ehdoin tahdoin nostattaa
energiakustannuksia moninkertaiseksi. Ydinvoimaa ja uusiutuvia ei
pidä siis asettaa vastakkain, vaan molempia tarvitaan nyt
yhtä lailla.
Uutta tuotantokapasiteettia tarvitaan myös tuontiriippuvuuden
poistamiseen ja vanhojen laitosten korvaamiseen. Sähkön
tuonnista koituu nykyisin Suomelle vuositasolla vähintään
puolen miljardin euron lasku. Vanhojen laitosten poistuma kasvaa
merkittävästi kuluvalla ja seuraavalla vuosikymmenellä.
Lisätarjonta auttaa myös hillitsemään
hintapaineita. Sähköntuotannon omavaraisuusastetta
tule nostaa niin, että sähköntarve pystytään
tyydyttämään ilman tuontia, mikä edellyttää ydinenergian
lisärakentamista Suomeen.
Arvoisa rouva puhemies! Suomessa teollisuus kuluttaa noin puolet
sähköstä. Massa- ja paperiteollisuus
on Suomen teollisuuden toimialoista merkittävin sähkönkäyttäjä.
Suurimmillaan vuonna 2006 sen sähkönkäyttö oli
lähes 27 terawattituntia. Raudan, teräksen ja
värimetallien valmistukseen sähköä kului
yhteensä noin 5,4 terawattituntia huippuvuonna 2006. Metallin
jalostusyritysten kustannusrakenteen energian osuus oli noin 5 prosenttia
vuonna 2008, mutta joissakin tuotteissa osuus on huomattavasti suurempi.
Esimerkiksi ferrokromin tuotantokustannuksista sähkön
osuus on yli 30 prosenttia ja sinkin tuotantokustannuksista yli
40.
Teollisuus on nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa
yksi suurimmista työllistäjistä. Huolehtimalla
teollisuuden tarpeista huolehdimme sitä kautta satojentuhansien
kansalaisten työpaikoista ja siten heidän hyvinvoinnistaan.
Tätä taustaa vasten on ollut varsin mielenkiintoista kuunnella
vasemmistoliiton lisäydinvoiman vastaisia kannanottoja.
Olisi luullut heidän kannattavan teollisia työpaikkoja
ja niiden tuomaa sosiaaliturvaa kansalaisille. Vasemmistoliitto
näkee kyllä ongelman vihreiden hallituksessa olemiselle,
mutta ei omassa välinpitämättömyydessään työtä tekevää kansaa
kohtaan. Nähtäväksi jää, kuinka
kalliiksi vasemmistoliitolle tämä Helsingin vihreiden
kanssa kisaaminen lopulta tulee, sillä elämää,
työpaikkoja sekä äänestäjiä on myös
Kehä kolmosen ulkopuolella.
Sähkön hinta tai sen saatavuus ei saa olla
tulevaisuudessa kynnyskysymys teolliselle Suomelle, sillä olemmehan
jo valmiiksi korkeiden tuotantokustannusten maa sekä sijainniltamme
varsin epäedullisesti sijoittunut kasvaviin kansantalouksiin
nähden. Meillä on siis jo haasteita aivan tarpeeksi,
niitä ei tarvitse luoda lisää omatoimisesti.
Arvoisa rouva puhemies! Suomen on otettava ilmastonmuutos tosissaan
ja oltava valmis mittaviin toimiin päästöjen
ehkäisemiseksi. Mielestäni tosiasia on, että ilman
lisäydinvoimaa tavoitteet hiilidioksidipäästöjen
vähentämisestä, tuotannon omavaraisuudesta
ja kohtuuhintaisen sähkön takaamisesta eivät
toteudu. Pelkillä uusiutuvilla energiamuodoilla teollinen,
hyvinvoiva ja kehittyvä Suomi ei yksinkertaisesti ole mahdollinen.
Lisäydinvoiman rakentaminen Suomeen on suomalaisille hyvä ratkaisu.
Siksi kannatan sitä.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Larikka itse asiassa itse totesi
tuossa omassa puheenvuorossaan, mikä tuotannontekijöiden
arvo on. Energiaa teollisuudella on noin 5 prosenttia, valtaosalla teollisuudesta
noin 5 prosenttia. Eli kyllähän se pitää panna
oikeaan mittasuhteeseen, mistä tässä on
oikeastaan kyse. Ja jos on ydinvoimauskossa, niin minä en
tietenkään sille mitään voi,
mutta maapallo ja Suomi ovat myös vastuussa tulevaisuudessa
muustakin: tuotetaan tänne yhteiskuntaan uraania, joka
kumminkin tulee olemaan jälkipolville se ikuinen ongelma
meidän ajanlaskumme mukaan katsoen. Se on se iso asia,
joka tässä painaa sen rinnalla, että tuotannontekijöistä pitää pitää huolta.
Siitä minä olen samaa mieltä, tuotantoedellytyksistä pitää huolehtia,
mutta eihän sitä voi tehdä hinnalla millä hyvänsä.
Siinä mielessä meillä on erilaiset painotukset.
Me luotamme myös siihen, että me Suomessa voimme, osaamme
tehdä, pystymme tekemään myös
energiaa muilla tuotantomuodoilla.
Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tulen itse tuolta Kymestä,
missä paperiteollisuus on erittäin tärkeää, ja
meillä oikeasti siellä nähdään,
että jos me emme tee nyt oikeanlaisia ratkaisuja, niin
nämä teolliset työpaikat kyllä valuvat
meidän käsistämme pois. Kun te sanoitte,
ed. Korhonen, että me olemme tätä mieltä,
niin minun on kyllä hirveän vaikea sieltä meidän
seutukunnaltamme etsiä niitä vasemmistoliittolaisia,
jotka allekirjoittavat sen väitteen, että me voimme
samalla lisätä teollisia työpaikkoja,
pitää ne Suomessa ja vastustaa lisäydinvoiman
rakentamista. (Ed. Martti Korhonen: Minä tulen antamaan
tukiopetusta!)
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Eduskuntasalissa on puhuttu paljon ydinvoimaloiden
loppuratkaisujen työllistämisvaikutuksista. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa
siihen, että periaatepäätöksiin
ei liity kattavia selvityksiä päätösten
vaikutuksista työllisyyteen. Periaatepäätöksissä on
arvioitu ydinvoimaloiden rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia
valittujen rakentamispaikkakuntien tilanteeseen. Valitettavasti
kokonaisvaltainen arvio puuttuu hankkeiden toteuttamisen tai toteuttamatta
jättämisen vaikutuksista maamme talouteen ja työllisyyteen.
Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan Olkiluoto 3:n rakentamishankkeen
vaikutus on enimmillään ollut lähes 2
prosenttia maamme bruttokansantuotteesta ja 0,7—1,2 prosenttia
kaikista työllisistä. Satakunnan alueella kokonaistyöllisyyden
lisäys vastaa noin 5:tä prosenttia alueen kokonaistyöpanoksesta.
Merkittävät kerrannaisvaikutukset ovat rakennustoiminnassa
sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Työllistävä vaikutus
on kohdistunut erityisesti teknisille aloille, ja välilliset
työllisyysvaikutukset kohdistunevat merkittävältä osin
naisvaltaisille aloille, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Lisäksi alueella on asunnontarve ja ravintolapalveluiden
sekä koulutus- ja muiden kunnallisten palveluiden kysyntä kasvanut.
Näillä on myös oma välillisesti
työllistävä vaikutuksensa, joka ulottuu
Satakunnan ulkopuolellekin. Ulkomaalaisten työntekijöiden
maksamat verot ovat vaikuttaneet myönteisesti alueen kuntatalouteen.
Fennovoiman hankkeen myötä syntyisi kokonaan
uusi ydinvoimalaitos. Hankkeen toteuttamisen myötä saataisiin
Pohjois-Suomeen uusia työpaikkoja ja tasapainotettua alueellista
kehitystä.
Valiokunta piti tärkeänä, että rakentamisvaiheessa
käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia
yrityksiä ja suomalaista työvoimaa. Valiokunta
korosti myös tilaajien ja kotimaisten yritysten verkostoitumisen
merkitystä, jotta alihankinnoista päätettäessä mahdollisimman
moni suomalainen yritys saisi urakoita.
Pidän tärkeänä, että Fennovoiman
hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta suhtaudutaan positiivisesti.
Fennovoiman omistajapohja on laaja, ja siinä on muun muassa
48 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä.
Tällä hetkellä nämä laitokset
ovat suurimmalta osalta pörssisähkön
varassa, koska oma sähköntuotanto on vähäistä.
Tämä vaarantaa pienten energialaitosten toimintaedellytykset.
Uusi yrittäjä tuo aina kilpailua markkinoille,
ja sen myötä kuluttajilla ja teollisuudella on
mahdollisuus saada edullisempaa sähköä.
(Ed. Pulliainen: No niin, Mankala-hankala!) — Niin just.
Arvoisa puhemies! Kannatan yhden ydinvoimalan rakentamista,
koska haluan turvata teollisuuden ja kotitalouksien sähkönsaannin.
Tällä hetkellä uusiutuvan energian riittävä saanti
on hyvin epävarmaa ja kuluttajille se tulee kohtuuttoman
kalliiksi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan
tarvita kahta uutta ydinvoimalaa, koska kahden rakentaminen voisi
vaarantaa uusiutuvien energialähteiden kehittämisen.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta
asetetaan Suomen tavoitteeksi päästöjen
leikkaaminen vähintään 80 prosentilla
vuoteen 2050 mennessä. Suomi on myös sitoutunut
uusiutuvan energian osuuden nostamiseen 38 prosenttiin vuoteen 2020
mennessä sekä parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla.
Meidän on panostettava energiatehokkuuden parantamiseen
ja energian säästämiseen sekä älykkäiden
ja taloudellisten sähköverkkojen rakentamiseen,
jotta sähkön hävikki olisi mahdollisimman
vähäinen. On myös panostettava siihen,
että saavutamme ilmastopoliittisen tavoitteemme sekä päästöjen
että uusiutuvan energian suhteen.
Jacob Söderman /sd:
Värderade talman! I 70-talets debatt om kärnkraften
var det bärande argumentet för motståndarna
att kärnkraften möjliggjorde en snabbare skadlig
urbaniseringsprocess med påföljande nedslitande
av miljöresurserna. Man ansåg också att
den påskyndade konsumtionssamhällets slit och
släng-mentalitet på ett skadligt sätt.
Professor G.H. von Wright sade träffande att "kärnkraften är
människans mest förfinade sätt att missbruka
naturen". Däremot var det inte rädslan för
olyckor och misstro för de tekniska lösningarna
som dominerade i den inhemska debatten förrän
Tjernobylolyckan inträffade. Den ledde till en längre
negativ period i inställningen till kärnkraft.
Den pågående debatten om klimatförändringen
har lett till att kärnkraften har upplevt en renässans
eftersom den direkt påverkar klimatförändringen
rätt lite jämfört med andra energikällor,
som till exempel kol och olja. Därför är
det förståeligt att regeringen driver på mera
kärnkraft.
Då det gäller principbesluten om beviljande
av byggtillstånd för två kärnkraftverk
så uppstår det ett moraliskt dilemma när
JK:s undersökning av Taisto Turunen visade att tjänstemannaberedningen
i ministeriet ansåg att det finns faktiska grunder enbart
för ett kärnkraftverk. Ministrarna har senare
förklarat att behovet av två kärnkraftverk
har uppstått av politiska skäl, vilka aldrig närmare
förklarats. Jag antar att de skälen inte riktigt
tål dagsljus.
Förslaget att ge Teollisuuden Voima grönt
ljus att bygga en ny enhet motiveras med att de har god erfarenhet
av att bygga kärnkraftverk. Där brister logiken.
Bolagets pågående svårigheter att få Olkiluoto
3 färdigt är ingen rekommendation för
att få ett tillstånd till, snarare tvärtom.
När det gäller Fennovoimas tillstånd
så har bolaget ännu inte beslutat var kärnkraftverket
ska byggas, vilken teknisk lösning som ska användas
och det finns inte heller några garantier för hur
avfallet ska omhändertas. Däremot finns det starka
skäl att misstänka att den största delen
av produktionen är planerad att gå till export,
vilket inte ligger i nationens intresse.
Det är viktigt för en självständig
stat att ha kontroll över baskommunikationerna. Lika viktigt är
det att staten har kontroll över produktionen av basenergi.
Därför är det frapperande att regeringen
förkastat statsbolaget Fortums tillstånd för
byggande av en enhet i Lovisa. Kärnkraftverken i Lovisa
har fungerat bra under tiotals år. Därtill har
Fortum en gedigen erfarenhet av att bygga kärnkraftverk.
Detta gör regeringens beslut synnerligen förvånande.
Det hade varit mycket klokare att ge Fortum tillstånd att
bygga en kärnkraftsenhet till i Lovisa.
Regeringen har inte gett ett övertygande skäl till
att Fortums ansökan förkastades. Om beslutet leder
till att Fortum börjar aktivera sig på den, som
jag ser det, relativt osäkra ryska marknaden, så leder
detta till onödiga risker.
Trots att jag förstår regeringens goda intentioner
anser jag att det inte finns sakliga skäl att godkänna
de här två ansökningarna. Dessutom verkar
det som om det annonserade paketet kring förnybara energikällor är
onödigt stort tilltaget och skulle bli en svår
börda för skattebetalarna.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Ensin ihan muutama huomio tästä keskustelusta.
Täytyy sanoa, että kun olen kuunnellut ministeri Pekkarista
sekä eilen että tänään,
niin luotan kyllä hänen asiantuntemukseensa tässä asiassa.
Se on aivan erinomainen, ja täytyy sanoa, että se osaaminen
osoittaa, että ministeri Pekkarinen on hallituksen todellinen
ilmastoasiantuntija. Täytyy sanoa, että hänestä voisi
tulla myöskin hyvä energiakomissaari, kun hänelle
tässä tämän päivän
istunnon aikana on annettu erilaisia uusia tehtäviä.
Mitä tulee sitten puheenjohtaja, ed. Arhinmäen
käyttämään puheenvuoroon, hän
puhui ydinvoiman viennistä. Kun ollaan tänä päivänä siinä tilanteessa,
että Suomi tuo merkittävästi sähköä ja
vienti on hyvinkin kaukana, niin täytyy tältä osin
todeta, että ehkä Vasemmistoliitto pitää vanhasta
periaatteesta kiinni; sähköä tuodaan
Suomeen Neuvostoliiton vanhoista ydinvoimaloista. Se on ilmeisesti
se johdonmukainen linja, jota puolue on vuosikymmenet noudattanut
ja haluaa noudattaa tänä päivänäkin:
onhan parempi, että ne neuvostoliittolaiset voimalat tuottavat
sitä kuin että sitä tuotetaan Suomessa
turvallisesti.
Mitä tulee sitten vasemmistoliiton linjaan, niin täytyy
sanoa, että teillä on ollut erittäin
hyvä asiantuntija aikanaan. Siteeraan hänen puheenvuoroaan
eduskunnassa 17.11.1982, hän totesi: "Ydinvoima on jo käytännössä osoittautunut Suomen
oloihin soveltuvaksi taloudelliseksi ja ympäristöystävälliseksi
sähkön tuotantomuodoksi - - meidän
on pidettävä huoli siitä, ettei uusi
ydinenergialaki ei pääse tarpeettomasti hidastamaan
ydinvoiman rakentamista." Tämä oli pääluottamusmies,
kansanedustaja Kauko Tamminen, teidän puolueenne kaikkien
aikojen paras energia-asiantuntija, joka käytti tämän
puheenvuoron. Hän oli vakuuttuneesti ydinvoiman puolella,
mutta hän oli työläisten edustaja tässä parlamentissa.
Tänä päivänä vasemmistoliitto
ei enää edusta Suomen työläisiä vaan
erilaisia kaupungilla vaeltavia, vihertävään
sävyyn liikkuvia henkilöitä, ja täytyy
sanoa, että ihan aidosti teollisuustyöläinen
tarvitsee tänä päivänä tukea
tässä eduskunnassa, ja tässäkin
keskustelussa nimenomaan kokoomus on antamassa, muitten ohella,
vahvaa tukea suomalaiselle työmiehelle.
Sitten on kysytty, miksi täällä on
vapaat kädet. Täytyy sanoa, että itse
olen ollut kriittinen ydinvoiman suhteen silloin, kun tulin eduskuntaan.
Tutustuttuani asioihin olen täysin vakuuttunut ydinvoiman
hyödyllisyydestä tässä tilanteessa,
kun torjutaan ilmastonmuutosta, mutta joillekin tämä on
selvästi uskonto. Kun keskusteltiin eduskunnan aikataulusta
ja kysyin vastustajilta, vaikuttaako tämä selvitys
täällä teidän kantaanne, niin
sanottiin, ei tietystikään, me vaan halutaan kuulla
asiantuntijoita, mutta eihän me muuteta kantaamme mihinkään.
Kysymys on uskonnosta, ei faktoihin luottamisesta ja faktojen läpikäymisestä.
Siitä syystä tämä koko prosessi
ja sen arviointi on täysin tarpeetonta. Aikaa on ollut
vuosien aikana eduskunnassa riittävästi selvittää kansanedustajille,
miten tässä asiassa toimitaan, mikä on
tarkoituksenmukaista, ja tässä suhteessa täytyy
sanoa, että prosessi on ollut täysin asianmukainen.
Sitten mitä tulee vielä uraaniin, mielenkiintoista
on se, että talousvaliokunnan mietinnössä todetaan,
että 30—40 prosenttia nykyisestä ydinpolttoaineesta
tulee venäläisestä ydinasemateriaalista,
ja täytyy sanoa, että kun rakennetaan ydinvoimaa,
se tarkoittaa sitä, että miekoista tehdään
auroja. Tehdään todellista rauhantyötä, olemme
rauhankumppanuudessa, kun rakennamme ydinvoimaa ja taistelemme ydinaseita
vastaan. Mielestäni tämä on tärkeä näkökulma
tässä.
Vielä lopuksi yksi huomio, arvoisa puhemies, joka koskee
Mankala-periaatetta. Meillä asunto-osakeyhtiöissä on
se periaate, että vastikkeena maksetaan vain se summa,
minkä taloyhtiö tarvitsee erilaisiin hankkeisiinsa,
mutta summat eivät voi olla niin suuria, että yhtiön
täytyisi tehdä voittoa. Ja näitten vihreitten
meppien ehdotus siitä, että Mankala-periaatetta
ei hyväksyttäisi — korkein hallinto-oikeus
meillä on jo hyväksynyt — on samalla
myös voimakas hyökkäys edullista asumista
vastaan Suomessa, se, että pitäisi asunto-osakeyhtiöiden
tehdä voittoa, josta pitäisi voida verottaa, että kukaan
ei saisi asua halvalla. Täytyy sanoa, että mitä tulee
voimaloihin, on täysin luonnollista, että osuuskuntaperiaatetta voidaan
soveltaa: rakennetaan yhdessä ja jaetaan se tuotanto, mikä siitä kaiken
kaikkiaan syntyy.
Arvoisa puhemies! Olennaista tässä asiassa
on myöskin se, että nyt ei päätetä siitä,
aletaanko Suomessa ensimmäistä kertaa rakentaa
ydinvoimaa, vaan nyt on kysymys voimaloista 6 ja 7. Aikanaan on
jo ratkaistu, että ydinvoimaa tässä maassa
rakennetaan, nyt on kysymys vaan siitä, että minkälaisia
vaihtoehtoja halutaan: onko se kivihiili vai onko se ydinvoima.
On kysytty, onko vaihtoehtoja. On. Tässä maassa
saa kaikkia muita energiamuotoja rakentaa, paitsi ydinvoimaa, ilman
eduskunnan lupaa. Vaihtoehto on jokaisen käytettävissä.
Ed. Pulliainen voi mennä ja pystyttää tuulivoimalan,
jos hän näin haluaa. Siitä vaan, se vaihtoehto
on aina olemassa. Ydinvoimaan tarvitaan meidän suostumuksemme.
Jos me katsomme, että me haluamme sähkön
päästöttömiä tuotantomuotoja,
niin tietysti silloin tuemme ydinvoimaa. Ajoitus on erittäin
tärkeä siitä syystä, että nyt
aletaan maailmalla voimakkaasti rakentaa ydinvoimaa ja jos me olemme
nyt liikkeellä, saamme voimalat halvemmalla kuin ne saadaan
tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Työllisyysvaikutukset ovat aivan
olennaisia, ja ne on selvitetty sekä työasiainvaliokunnan
että myöskin muitten valiokuntien mietinnöissä.
Tältä osin täytyy sanoa, että 10 000
työntekijää on tuo kokonaisarvio (Puhemies:
5 minuuttia!) kaiken kaikkiaan pysyvästi ja sillä on
suuri merkitys tässä työllisyystilanteessa.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Sasille varsinaisessa puheenvuorossani
tähän uraaniasiaan, mutta Mankala-periaatteeseen
vastaan nyt heti. Siinähän tämä teidän
vertailunne onnahti pahemman kerran sen takia, että nämä Mankala-periaatteella
toimivat yhtiöt myyvät Nord Poolin kautta markkinahintaan
sitä sähköä, siis toisin sanoen hankkivat
sitä kautta ekstravoiton, josta eivät maksa yhtään
mitään.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvostan tietysti ed. Sasia suurena humoristina,
ja hän ei tuottanut pettymystä tälläkään
kertaa. Puuttuisin kahteen asiaan.
Siis ensinnäkin olemme kai aika yksimielisiä siitä,
että eduskunnan päätös ydinvoimaloista
on tämän vaalikauden ylivoimaisesti tärkein
ja kauaskantoisin päätös. Tätä taustaa
vasten ed. Sasin kannanotto, että koko prosessi on turha,
oli aika erikoinen. Voi olla, että minä olen perehtynyt vuosien
varrella ydinvoimaan aika tarkkaan ja ed. Sasi varmasti on myös
tehnyt niin, mutta kaikilla muillakin kansanedustajilla tulee olla
mahdollisuus asiantuntijakuulemisissa paneutua asiaan riittävällä vakavuudella.
Toinen asia, johon kiinnittäisin huomiota, oli tämä ed.
Sasin kannanotto, että nyt ollaan huolissaan ydinsähkön
viennistä, vaikka tänne koko ajan tuodaan paljon
sähköä. Ministeri Pekkarisen vastauksesta
käy ilmi, että jos rakennetaan kaksi suurta ydinvoimalaa,
niin toisen ydinvoimalan tuotannosta voi jopa 70 prosenttia vuodessa
päätyä vientiin. Se on aika iso muutos,
ja se on vastoin sekä ydinenergialain periaatetta että hallituksen
ilmasto- ja energiastrategian eksplisiittistä linjausta.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomihan tuo 70 prosenttia energiastaan maarajojen
ulkopuolelta, ja Luxemburg ja Suomi ovat EU:ssa ainoat, jotka eivät
ole omavaraisia. Kaikki muut ovat huolehtineet siitä, että ollaan
omavaraisia. Sen sijaan ed. Sasi kaivelee nyt 30—40 vuotta
vanhoja asioita, ja ihme, kun tässä ei Kekkosta
ja kommunismia vielä nosteta tämän taakse.
Itse kannatan hallituksen esitystä ja kahta ydinvoimalaa,
mutta ihmettelen kyllä, kun täällä puhuttiin
Mankala-periaatteesta: kaksi vihreätä meppiä Euroopassa
sabotoivat sitä, että suomalaiset yritykset voivat
käyttää Mankala-periaatteella sähköä.
Se on kuin omaan jalkaansa ampuisi, kun se on edullinen sähkö ja
kilpailukyky näin säilyy. Ihmettelen, minkä maan
asioilla he siellä oikein huseeraavat. (Ed. Salo: Ei ainakaan Suomen!)
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hieman samaa ihmettelen kyllä minäkin,
että minkä maan asioita siellä europarlamentissa
ajetaan. Mankala-periaatehan on sinänsä aika jännä periaate,
sillä sitähän on noudatettu Suomessa,
kun on perustettu meijeriosuuskuntia ja tämän
tyyppisiä muita vanhoja, hyviä järjestelmiä,
joista sitten on myöhemmin luovuttu. Siinähän
todellakin yhtiön kukin osakas on osuuksiensa mukaisesti
velvollinen maksamaan yhtiön toiminnasta aiheutuneet kustannukset
ja saa korvaukseksi sitten tässä tapauksessa sähköä,
höyryä tai lämpöä,
jota itse käyttää, mutta sitten sen jälkeen
jos tätä myydään ulos, niin
totta kai se silloin on verollista ja verotetaan. Näinhän
pitääkin olla, ja näinhän Mankala-periaate
toimii. Tämä on Euroopan komissiossa ollut kaksi
kertaa esillä, niin että ei tässä pitäisi
olla mitään epäselvyyttä.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mitä tulee Mankala-periaatteeseen,
niin tietysti yhtiö ottaa sähkön itselleen, mutta
jos myy sitten sen sähkön, niin tietysti siitä syntyvästä voitosta
maksetaan vero. Se on aivan sama asunto-osakeyhtiössä:
kun on asunto siinä talossa, jos sitä ei tarvitse
itse, vuokraa sen, ja siitä vuokrasta maksetaan veroa,
tuloveroa, ja tietysti sille, että pitäisi maksaa
suurempi vastike, ei ole mitään tarvetta, koska
voittoa ei synny sille kiinteistöosakeyhtiölle.
Sitten mitä tulee väitteeseen siitä,
että tästä lisäenergiasta 70
prosenttia menisi vientiin: lähdetään
nyt ensin siitä, että korvataan se tuonti, siihen
menee yksi voimala, sitten korvataan kivihiiltä, siihenkin
menee helposti yksi voimala, niin että siinä suhteessa
se vienti ei ole kovinkaan lähellä, kun me olemme
tällä hetkellä pitkälti tuonnin
varassa, että minun mielestäni siltä osin
faktat ovat harvinaisen selviä.
Ja on selvää, että täällä se
asia pitää käsitellä, mutta
meillä oli ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko täällä,
ja siinä yhteydessä tämä eduskunta
on jo käsitellyt tätä asiaa, ja tässä on
ollut ihan riittävästi näittenkin viikkojen
aikana aikaa käydä tätä asiaa
lävitse, että eduskunta on voinut riittävästi
paneutua tähän asiaan. Ja haluan vain nostaa suuren
arvostukseni Kauko Tammista kohtaan, joka oli legendaarinen kansanedustaja
ja todellinen vaikuttajahahmo valtiovarainvaliokunnassa.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Tunnelma eduskunnan ympärillä on
ollut sähköinen ja säteilevä jo
jonkin aikaa, syystäkin, sillä nyt tehtävä päätös
vaikuttaa pitkän aikaa siihen, minkälainen paikka
Suomi on asua ja elää. Tässä kohdin
mietin tätä tulevaisuuspatsasta puhuessani tätä puhetta.
Kansanedustajalle päätös luvista
on vaikea. Ydinvoimapäätös on tullut
jopa uniini asti. Tutkittua tietoa on paljon, mutta lähteestä riippuen lopputulos
näyttää erilaiselta. Näyttää olevan monta
totuutta. Päätöksen seuraukset näkyvät kymmeniä vuosia
eteenpäin. Itselle ja koko kansalle on pystyttävä perustelemaan
oma ratkaisunsa, ja ratkaisusta on myös meidän
jokaisen kannettava vastuu.
Päätökseni tueksi olen käynyt
paljon läpi tietoa ja myös analysoinut lukuja
hyvinkin kriittisellä asenteella. Vuonna 2009 sähköä kulutettiin 81
terawattia, josta ydinsähköä oli 28 prosenttia ja
nettotuontia oli 15 prosenttia. Vuosi oli hyvin matala sesonki sähkön
suhteen. Tänä vuonna arvioidaan, että sähkönkulutus
on 84 terawattia, joka on 3 terawattia enemmän kuin oli
edellisenä vuonna. Jo se kertoo, miten suhdanneherkkä ala sähköala
on.
Tulevaisuuden kulutusarviot vaihtelevat vähän
sen mukaan, milloin niitä tehdään, ja
myös sen mukaan, kuka niitä tekee. Periaatepäätöksen oletuksena
on, että vuonna 2020 kulutusarvio on 98 terawattituntia.
Kukaan ei kuitenkaan varmasti voi sanoa tulevaa sähkönkulutusta,
mutta joka tapauksessa tiedämme sen, että energian
kokonaiskulutuksesta sähkön osuus tulee kasvamaan. Omalla
tavallaan mekin tällä ratkaisullamme vaikutamme
tulevaisuuteen ja tulevaisuuden rakenteiden muodostumiseen, myös
meidän elinkeinoelämän rakenteisiin.
Yhtenä selkeänä tavoitteena on ollut
omavaraisuus eli pääseminen eroon tuontisähköstä. Voidaan
sanoa, että yksi ydinvoimala korvaisi tuonnin. Jatkossakin
uskon, että itäenergiaa ostetaan, jos sitä voi
ostaa halvalla ja myydä kalliilla eteenpäin. Sitä emme
tiedä, kuinka pitkään. Ydinsähkön
tuotanto on Suomessa, mutta raaka-aine on tuontiuraania. Huoltovarmuuden
kannalta erona muihin tuontipolttoaineisiin, kivihiileen ja erityisesti öljyyn
ja maakaasuun, on se, että uraania voidaan varastoida Suomessa
usean vuoden tarpeisiin. Uraani on kuitenkin katoava luonnonvara.
On arvioitu, että se riittää 80 vuodeksi nykyhintatasolla.
Toisaalta, jos hintataso nousee, niin nähdään,
sen voidaan katsoa pidempäänkin riittävän,
kun lähdemme hakemaan niitä pienempiä lähteitä.
Siksi joka tapauksessa ydinvoimalat ovat väliaikainen ratkaisu.
Ehkä päästötön fuusioenergia
tai muut uudet kehittymässä olevat tuotantoteknologiat
tulevat jonakin päivänä tilalle. Tätä työtä tehdään
tänä päivänä miljardien
ja miljardien edestä, muun muassa fuusioenergiaa kehitettäessä.
Toisen luvan myöntäminen perustuu kasvavalle
sähkön tarpeelle ja teollisuuden kasvulle sekä poistuvalle
voimalakapasiteetille. On arvioitu, että jopa kolmannes
voimalaitoksistamme vanhenee käsiin. Tarve kasvaa myös,
kun tulevaisuudessa auto vaihtuu sähköautoon, öljylämmitys
sähköä hyödyntäviin
lämmitystapoihin, kuten maalämpöön
ja lämpöpumppuihin. Suunta on energiatehokkuudessa,
josta tulevat myös tulevaisuuden liiketoimintasarat. Toisaalta
voi syntyä myös sähköä kuluttavia
uusia teollisuuden aloja. Tästä esimerkkinä on
Googlen konesalitoiminta. Suomi on turvallinen maa konesalitoiminnalle.
Samoin vanhoja sähköintensiivisiä teollisuuden
aloja voisi houkutella osakkuussähköllä,
jolla pystytään saamaan selkeää kilpailuetua.
Tästä esimerkkinä on Outokummun ferrokromitehtaan
laajentaminen.
Arvoisa puhemies! Sähkön hinta ei saa nousta pilviin.
Kylmässä Pohjolassa talojen lämmittämiseen
tarvitaan edullista sähköä jatkossakin. Samoin
energiaintensiivinen teollisuus saa kilpailuetua, kun sähkön
hinta pysyy vakaana ja kohtuullisena. Erityisesti Fennovoiman hankkeen
myötä moni uusi teollisuuden ja palvelusektorin
toimija pystyy lisäämään oleellisesti omaa
sähköntuotantoaan. Markkinoiden toimivuuden kannalta
sekä Fennovoiman että TVO:n hanke lisäävät
kilpailua sähkömarkkinoilla.
Ruotsissa on päätetty korvata kymmenen ydinreaktoria
uusilla. Ydinsähkötuotanto lisääntyy
siellä myös olemassa olevien (Puhemies: 5 minuuttia!)
voimalaitosten modernisoinneissa. Haluammeko, että pohjoismaisia
energiamarkkinoita hallitsevat ruotsalaiset vai suomalaiset toimijat?
Onko parempi, että huipputurvallista ydinsähköä tuottavat
suomalaiset saavat suuremman osuuden markkinoista? Siitä hyötyy
myös Suomen kansa. Energiaa myyvät yhtiöt
ovat rahasampoja. Ne tuovat valtiolle mukavan summan niin yhteisö-
kuin pääomaveroja, kunhan omakustannusyhtiön
omistus on suomalaisissa käsissä eikä käy
niin, että Suomessa tuotettu ydinsähkö menee
omakustannushinnalla ulkomaille. Sijaintipaikkakunnilleen voimayhtiöt tuovat
työpaikkoja ja kiinteistöveroja.
Ydinvoimaan liittyy riskejä. Niistä emme koskaan
puhu liian paljon. Yksi suuri kysymys on, miten ydinjäte
löytää turvallisen loppusijoituspaikan
tai käsittelyn, jolla se voidaan neutralisoida. Tästä emme
tiedä, onnistuuko se ikinä, mutta mehän
emme tiedä, minkälainen ihmismieli on keksimään
uusia konsteja. Posiva rakentaa ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa
412 metrin syvyyteen jätteille, jotka ovat jäähtyneet
ydinvoimalan yhteydessä 40—60 vuotta. Vapautumisesteitä on useita:
polttoaineen olomuoto, kapseli, betoniittipuskuri, tunnelien täyttö ja
kallio. Kuulostaa turvalliselta.
Kysymys Fennovoiman jätteiden sijoituksesta on vielä auki.
Se on ehdottomasti pystyttävä ratkaisemaan. Suomessa
syntynyt ydinjäte on loppusijoitettava Suomessa, ja laki
kieltää ydinjätteen tuonnin Suomeen.
Näin tulee jatkossakin olla. Tuottaja vastaa ydinjätteestä siihen
asti, kunnes ydinjäte on loppusijoitettu. Suomessa kerätään
ydinsähkön tuottajalta 1,1—1,5 euroa
megawattitunnilta yhtiöstä riippumatta rahastoon, jonka
tehtävänä on säilyttää ja
turvallisesti sijoittaa rahat. Rahaston arvon on riitettävä kulloinkin varastossa
olevan ydinjätteen loppusijoittamiseen ja laitosten käytöstä poistoon.
Tällä hetkellä rahastossa on 1,8 miljardia
euroa.
Toinen riski on ydinonnettomuus. Sen toteutumisriski on kaikin
keinoin minimoitava, mutta myös riskin realisoitumiseen
on varauduttava. Ydinvastuu ydinonnettomuuden varalta on lupapäätöksen
kulmakiviä; vastuunkantajan tulee olla selvä.
Yhtiöiden taseista ei onnettomuuksia kateta. Esimerkiksi
TVO:n ja PVO:n taseet ovat omavaraisuusasteiltaan heikkoja, tulorahoitusta ei
kerry tasetta vahvistamaan, eikä osakepääomia
ole korotettu riittävästi. Yhtiöt toimivat pääosin
velkarahoitteisesti. Tällä hetkellä yhtiöillä olevan
pakollisen ydinvastuuvakuutuksen minimisumma on noin 190 miljoonaa
euroa. Lisäksi, koska yhtiöt ovat niin sanottuja
Mankala-yhtiöitä, niiden osakkaat ovat sitoutuneet
vastaamaan yhtiöiden kustannuksista, mikä tapahtuu myös
siinä tapauksessa, jos ydinonnettomuus tapahtuu. Siltä osin
voidaan puhua laajemmasta vastuusta kuin pelkästään
omistajuusvastuusta.
Suomi on odottanut kansainvälisen ydinvastuusopimuksen
saattamista voimaan. Säädimme ydinvastuulain jo
vuonna 2005. Komission kesäkuun kokous ei valitettavasti
tuonut ratkaisua asiaan. Ministeri Pekkarinen on onneksi käynnistänyt
kansallisen lainsäädäntöuudistuksen
väliaikaiseksi ratkaisuksi, kunnes kansainväliset
sopimukset saadaan voimaan. Ydinvastuun tulee olla riittävä kattamaan
vahingot joko vakuutuksen tai ydintoimijoiden yhteisten rahastojen
tai molempien kautta. Yhteiskunta ei saa missään
kohtaa olla maksajana ydinonnettomuustilanteissa.
Uusiutuva energia maksaa yksinään liikaa. Pelkästään
tuulivoiman syöttötariffi vuonna 2020, 200 miljoonaa
euroa, on paljon. Näille rahoille löytyisi paljon
monia muitakin käyttöjä. CO2-päästöjä on
kuitenkin leikattava. Yksi osaratkaisu on myös ydinsähkö.
Eikä Suomelle ole pahitteeksi vientituloja tuovat työpaikat.
Lisäksi ydinvoimaturvallisuutemme on huippuluokkaa, siitä Stuk
pitää huolen. Ydinjäteasiat ovat hoidossa
rahastoineen.
Kannatan kahta ydinvoimaluvan myöntämistä.
Oikeastaan edellytyksenäni oli se, että ministeri
Pekkarinen on lähtenyt sitoutuneesti viemään
eteenpäin ydinvastuulain eteenpäinvientiä. En
pidä ydinvoimasta, mutta olen tullut siihen lopputulokseen,
että sitä tarvitaan. Toivottavasti sitä tarvitaan
vain lyhyen aikaa, siihen asti, kun energiaa säästävät
menetelmät kehittyvät pidemmälle, uusiutuvat
energialähteet opitaan hyödyntämään
tehokkaammin ja esimerkiksi fuusioenergia avaa uusia mahdollisuuksia.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Aluksi: Ed. Larikka kaakkoissuomalaisena
kansanedustajana — hän ei ole nyt valitettavasti
salissa, mutta ehkä kuulee tämän — puhui siitä,
miten hän on erityisesti huolissaan sähköstä,
onko sitä riittävästi metsäteollisuudelle.
Ed. Larikka ehkä tietää myös,
että UPM Oyj lopetti Korian paperitehtaan, Stora Enso Oyj
Summan tehtaan, Stora Enso Oyj vähensi toimintaansa Imatralla
ja UPM Oyj Lappeenrannassa. Molemmilta yhtiöiltä lähti
satoja työntekijöitä kilometritehtaalle,
ja edelleenkin: kumpikaan yhtiö ei kertonut näiden
lopettamisten syyksi energian hintaa taikka sähköpulaa.
Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että täällä on,
niin kuin on ministeri Pekkarisenkin suulla sanottu, perusteluista
oleellisin näille kahdelle ydinvoimalaitokselle ilmastonmuutoksen hillintä.
Täällä on vedottu Suomen pitkän
aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan, joka tosiasiallisesti ulottuu
vain vuoteen 2020. Kun kysyttiin ympäristövaliokunnassa,
mikä on tämän strategian hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus,
niin asiantuntija, joka on täällä läsnä,
sanoi, että se on 5 prosenttia, ja kuitenkin nimenomaan
EU:n tavoitteen Suomen kohdallakin pitäisi olla 20 prosenttia.
Se 15 puuttuvaa prosenttia tuli asiantuntijavastauksessa selitettyä niin,
että se tulee Olkiluoto 3 -hankkeesta. Kuitenkin se on
neljä viisi vuotta myöhässä.
Siis sen valmistumisajankohta on epäselvä, ja
näin ollen tämä kertoo vain nykyisen
hallituksen ennusteiden ja strategioiden täsmällisyydestä.
Hallituksen esityksen keskeisimmät heikkoudet ovat
siis se, että se väittää ydinvoiman
rakentamisen vähentävän Suomessa hiilidioksidipäästöjä oleellisesti.
Kuitenkin, ja haluan sen toistaa, asiantuntijaselvityksen mukaan
yksi ydinvoimalaitos vähentää 1 miljoonalla
tonnilla hiilidioksidipäästöjä,
kaksi siis 2 miljoonalla tonnilla.
Hallituksen sähkönkulutusennusteet on täällä todettu
ylimitoitetuiksi, ja niiden nostaminen tasolle 98 terawattituntia
tapahtui varsin epäuskottavalla tavalla: Hallituksen omia
energiatehokkuustoimia jätettiin huomiotta. Kotitalouden sähkönkulutusta
nostettiin äkillisesti ja metsäteollisuuden sähköntarvetta
vastoin asiantuntija-arviota yksinkertaisesti vain nostettiin metsäteollisuuden
omien arvioiden perusteella. Metsäteollisuushan toteaa,
että se tuottaa vuonna 2020 13,7 miljoonaa tonnia paperia
ja kartonkia. Kuitenkaan siihen, missä se sen tuottaa ja
millä resursseilla, tarvitseeko se siihen enemmän
sähköä kuin aikaisemmin, ei ole mitään
perusteluja esitetty.
Hallituksen väite, että sähköntarve
voidaan tyydyttää vain ydinvoimaa rakentamalla,
on myös perusteeton. Useat asiantuntijatahot ovat selvityksissään
osoittaneet sähkön tarpeen tyydyttyvän
50-prosenttisesti energiatehokkuutta lisäten. Yksi neljännes
tulee bioenergian käytön lisäämisestä,
ja loppu, yksi neljäsosa, koostuu muista uusiutuvista energialähteistä.
Tämä siis koskee sähkön lisätarvetta.
Ydinsähkön edullinen hinta on ollut yksi perustelu.
Kuitenkin tämä on varsin epävarma väite,
ja myöskin talousvaliokunnan mietinnössä se on
todettu. Standard & Poor’s ja Moody’s
katsovat ydinsähkön hinnan nousevan 5 000—8 000 dollariin
kilowattia kohden. Citigroup arvioi hinnaksi 65 euroa megawattitunnilta
vuonna 2020. Tämä arvio on marraskuulta 2009.
Mit ilmoitti toukokuussa 2009 ydinvoimaloiden hinnan nousevan 15
prosentilla vuodessa.
Olkiluoto 3:n nousee 3 miljardista eurosta 5,3 miljardiin euroon.
Flamanvillen reaktorin, joka on eurooppalainen painereaktorityyppinen,
samanlainen kuin Olkiluoto 3, (Puhemies: 5 minuuttia!) hinta nousee
4 miljardista 5,6 miljardiin euroon. Kiinalaisen Sanmen-reaktorin,
joka on tyypiltään niin sanottu ap-reaktori, tuottaman sähkön
hinnan arvioidaan kolminkertaistuvan.
Arvoisa puhemies! Työllisyyskysymys on yksi heikkous
tässä hallituksen esityksessä. On valitettavasti
niin, että ydinvoimarakentamisen työllisyysvaikutukset,
kun niitä verrataan hajautetun energiantuotannon työllisyysvaikutuksiin, ovat
jääneet hallituksen toimesta toteuttamatta ja selvittämättä.
Tämä oli myös ministeri Pekkarisen pakko
todeta. Näin ollen keskeisintä perustelua, kun
täällä puhutaan kokoomuksen suulla erityisesti
työllisyydestä, ei siis ole esitetty.
Myöskin Suomesta tehdään ydinenergiaparatiisia.
Tällä hetkellä Suomen sähkönkäyttö on Ruotsin
tasolla. Ruotsi on kuitenkin bruttokansantuotteeltaan noin kaksi
kertaa Suomea suurempi. Kuitenkin me käytämme
suunnilleen saman verran sähköä. Syy
tähän ei suinkaan ole siinä, että meillä on
toisen tyyppinen teollisuus, vaan ennen muuta siinä, että sähkön
käytön tehostamista ei ole Suomessa toteutettu
samalla tavalla kuin Ruotsissa on tehty.
Väite siitä, että kaksi ydinvoimalaa
poistavat sähkön tuonnin Suomeen, ei myöskään
pidä paikkaansa. Suomeen tuodaan aina silloin sähköä muualta,
kun se on edullisempaa kuin Suomessa tuotettu sähkö tai
kun sitä voidaan edullisesti viedä muualle, ja
ydinvoimasähköä on aikomus toimittaa
Baltian lisäksi myöskin Saksaan. Latvian ja Liettuan
energiastrategiassa on todettu aivan virallisesti, että ne
rakentavat sähköntuotantoa Suomesta tuotavan sähkön
varaan.
Täällä kysyttiin, mitä pahaa
siinä on, että viedään sähköä.
Kuitenkin se on vastoin hallituksen virallista linjaa, eduskunnan
täällä päättämää linjausta.
Täällä usein viitataan ilmasto- ja energiastrategiaan,
mutta ei tässä asiassa. Se ei kelpaa hallitukselle
viitteeksi.
Arvoisa puhemies! Hallitus, kuten myös sitä uskollisesti
seuraava talousvaliokunnan enemmistö, viittaa jatkuvasti
pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiastrategiaan.
Kuitenkin tuo strategia ulottuu siis vuoteen 2020. Nyt päätöksen
kohteena olevat voimalat valmistuisivat vasta 2020-luvun lopulla.
Edelleenkin: Ydinvoimaa ei todellakaan ole globaalisti, kansainvälisesti,
lueteltu ilmastonmuutoksen hillinnän välineeksi.
Se ei kuulu Unfccc:n valikkoon, ei Kioton sopimuksen määrittämään
cdm:ään eli puhtaan kehityksen mekanismeihin.
Se ei ole ratkaisu tämän planeetan ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen. Tämä on erittäin tärkeää ja
meidänkin hyvä huomioida.
Lopuksi on moitittavaa se, että kun näitä asioita
M 2, 3 ja 4 on käsitelty eduskunnassa, niin monet valiokunnat
eivät ole todellakaan pystyneet käsittelemään
muita asioita johtuen tästä aivan ylikireästä aikataulusta:
56 vuorokautta valtioneuvoston periaatepäätöksestä siihen,
että meidän pitäisi huomenna tästä asiasta äänestää.
Kun täällä aikaisemmin, 2002, käsiteltiin
viidettä reaktoria, niin oli aikaa 120 päivää.
Nyt meillä on kolme esitystä 56 päivän
aikana käsiteltävänä.
Täällä kokenut kansanedustaja Sasi
viittasi siihen, että tämäkin käsittely
olisi turhaa, tiedämme muutenkin. Tämä ei
ole turhaa. Se, mikä on turhaa ja ongelmallista, on se,
että hallitus ei ole valmistellut tätä esitystään
kunnolla. Tämä ei ole myöskään
mikään tunteen asia. Kysymyksessä on
järkipäätös: ei lisäydinvoimaa.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Päätöksentekijän
rooli ei ole aina helppo. On oltava valmis tekemään
vaikeita ja epäsuosittuja päätöksiä silloin,
kun tulevaisuuden kehityslinjat sitä vaativat. Samalla
ne vaativat päätöksentekijältä vastuunkantokykyä,
olemmehan tekemässä täällä kauaskantoista
politiikkaa.
Nyt käsittelyssä olevat valtioneuvoston periaatepäätökset
ydinvoimasta vaikuttavat keskeisesti siihen, miltä hyvinvointiyhteiskuntamme näyttää
tänään
ja huomenna. Meidän on katsottava riittävän
kauas nähdäksemme keskeisimmät haasteet
ja löytääksemme niihin sopivimmat ratkaisut.
Maailma tarvitsee aivan uuden tasoista päästöttömyyttä.
Hallituksen energiapaketti lähtee liikkeelle juuri tästä tavoitteesta.
Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja ydinvoima ovat avaintekijöitä tavoiteltaessa
päästötöntä tulevaisuutta. Näytämme
samalla suuntaa muulle maailmalle. Olemme sitoutuneet taistelemaan
ilmastonmuutosta vastaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän
on vähennettävä hiilidioksidipäästöjämme
reilulla kädellä ja kasvatettava huomattavasti
uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiankulutuksessamme.
Kuten on aiemmin todettu, uusiutuvissa energianlähteissä todellakin
on tulevaisuus. Emme kuitenkaan pysty tällä hetkellä ruokkimaan
kaikkea energiantarvettamme uusiutuvilla energianlähteillä,
ja siksi lisäydinvoiman tarve on ilmeinen.
Noin puolet Suomen energiatarpeesta täytetään
edelleenkin fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Nämä lähteet
eivät ole ikuisia, ja niukkuus alkaa nostaa niiden hintoja.
Ilmastonmuutos ja omavaraisuus yhdessä merkitsevät
sitä, että nyt on järkevää pyrkiä korvaamaan öljyn,
maakaasun ja kivihiilen tuontia niin uusiutuvalla energialla kuin
itse tuotetulla ydinvoimallakin.
Kukaan ei varmastikaan ole eri mieltä siitä, että 38
prosentin tavoite uusiutuvalle energialle vuoteen 2020 mennessä on
todella kunnianhimoinen. Se on silti saavutettavissa, jos pelaamme
korttimme järkevästi. Jo nyt käymme keskustelua
siitä, millä loput 62 prosenttia energiastamme
tuotetaan tulevaisuudessa. Tie on viitoitettu niin selkeästi,
ettei harha-askeleen pelkoa luulisi olevan.
Vaihtoehtoja on kyllä tarjolla, hyviä ja huonoja
sellaisia. Voimme tuoda ydinsähköä Venäjältä,
voimme tuottaa energiaa jatkossakin ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla,
vai tuotammeko energiaa kotimaisella täysin päästöttömällä ydinvoimalla?
Puhtaalla matematiikalla voidaan todeta, että Venäjän-tuonnin
ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi lisäydinvoiman
rakentaminen on ainoa järkevä ratkaisu asiaan.
Kuten talousvaliokunta mietinnössään
toteaa, kokonaisenergian kulutus vähenee tulevaisuudessa
mutta sähkön suhteellinen osuus kasvaa. Sähkön
tarve siis lisääntyy koko ajan. Teollisuutemme
menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus, valmistavat
vientituotteita, joiden tekemiseen kuluu valtavasti energiaa. Sähkön
tasainen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat teollisuutemme tärkeitä kilpailutekijöitä.
Ydinvoima vastaa tähän, sillä se tuottaa
päästötöntä sähköä edullisesti
ilman veronmaksajilta vaadittavaa tukea.
Meidän on turvattava puhtaan tuotannon ja uusien investointien
edellytykset Suomessa. Sähkön tasainen saatavuus
ja kohtuuhinta ovat teollisuudelle tärkeitä kilpailutekijöitä.
Me pystymme tuottamaan sähköä ja lämpöä päästöttömästi
uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla
huolehtien samalla siitä, että tuotantoyksikkömme
sijoittuvat kärkipäähän myös
energiatehokkuudessaan.
Arvoisa rouva puhemies! Näiden rakennuslupien myöntäminen
koskettaa laajasti yhteiskunnan eri sektoreita. Ydinvoimaloiden
rakentaminen on muun muassa reipas vastaus työllisyyden parantamiseksi.
Yritystoiminnan ja työpaikkojen turvaamisen lisäksi
elinkeinoelämämme tarvitsee kansainvälistä kilpailukykyä.
Nyt jo liian moni yritys on lähtenyt pois Suomesta vieden mukanaan
tärkeitä työpaikkoja.
Ihmisillä on ydinvoimasta kovin erilaisia käsityksiä,
ennakkoluuloja ja pelkoja. Joillekin se on kuin kirosana. Oikeanlaisen
informaation jakaminen onkin tärkeää,
eikä turhalla propagandan ja pelon lietsomisella saavuteta
yhtään mitään. Ydinvoimaloihin
liittyvät riskit on kartoitettu ja niihin varaudutaan parasta
osaamista ja teknologiaamme hyödyntäen. Ydinvoimayhtiöissä riskien
hallinta priorisoidaan erittäin korkealle aina suunnittelusta
ydinjätteen loppusijoitukseen saakka. Nyt päätettävän
periaateluvan jälkeen alkaa toteutusvaihe, jossa turvallisuusnäkökohdat ovat
keskeisimmällä sijalla. Uudet ydinvoimalat voidaan
rakentaa ja ottaa käyttöön, kun kaikki niihin
liittyvät turvallisuusnäkökohdat on täytetty.
(Puhemies: 5 minuuttia!)
Arvoisa rouva puhemies, aivan lopuksi: Kuten alussa totesin,
on aivan ymmärrettävää, että tämä asia
herättää voimakkaita tunteita. Tunteilun
sijaan tulee kuitenkin keskittyä faktoihin. Kaikkeen olemassa
olevaan tietoon nojaten mielestäni oikea tie on puoltaa
käsittelyssä olevia ydinvoimalupia.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kun toista päivää kuuntelee
näitä ydinvoimaa kannattavia ja vastustavia puheenvuoroja,
niin toivoisi, että jokin yliopisto tekisi tutkimuksen
siitä, ketkä ovat ydinvoiman vastustajia ja miksi
he ovat, koska mielestäni heitä voi jakaa kolmeen
ryhmään:
Ensimmäinen ryhmä ovat periaatteelliset maailmanparantajat,
joille, niin kuin ed. Sasi sanoi, ydinvoiman vastustaminen on uskonto.
Varmasti vihreät ja Greenpeace-ihmiset ovat näitä.
(Ed. Rajamäki: Joillekin se puolustaminenkin on uskonto!)
Se on erittäin hieno periaate tietysti, ja siinä on
pakko pysyä.
Toinen ryhmä ovat ne, jotka ovat siis humanisteja,
jotka eivät oikeasti ymmärrä, mitä ydinvoima
on ja miten se syntyy, eivätkä luultavasti ole
lukeneet myöskään tätä mietintöä,
joka mielestäni on aivan erinomainen. Muun muassa eilen
eräs kansanedustaja väitti, että ydinvoima syntyy
fossiilisista polttoaineista, vaikka uraani on alkuaine. Hän
oli varmaan silloin pois koulusta, kun fysiikkaa luettiin.
Sitten kolmas ryhmä ovat valitettavasti populistit,
joita tässä keskelläkin on pari kansanedustajaa.
He käyttävät hyväksi tätä asiaa
oman asiansa ajamiseksi.
Kuten sanottu, tämä talousvaliokunnan mietintö on
aivan erinomainen. Siinä todella kerrotaan, miksi me tarvitsemme
ydinvoimaa, jotta voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Kuten ministeri Pekkarinen, jota kaikki ovat kehuneet, sanoi, me
tarvitsemme vuoteen 2020 mennessä 98 terawattituntia sähköä vuodessa.
Siis tämä termi on "terawattituntia vuodessa",
ja sitä ei pysty tuottamaan pelkällä uusiutuvalla
energialla ainakaan niitä menetelmiä käyttäen,
joita meillä nyt on käytettävissä,
mutta ehkä 20—30—50 vuoden kuluttua aurinkoenergia
on jo mahdollinen.
Mietinnön sivulla 10 on kuva, joka paljastaa sen, miten
paljon sähköntarve on kasvanut 35 vuodessa. Se
on siis kasvanut 20 terawattitunnista 80 terawattituntiin vuodessa,
eli todennäköisesti sähkön tarve
tulee edelleen kasvamaan, vaikka tehtäisiin minkälaisia
säästötoimenpiteitä.
Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnossaan toteaa, ihmiselle
tai eläimille täysin vaaratonta energiamuotoa
ei ole olemassa. Pienhiukkaset ovat asiantuntijamme mukaan, jota
me kuulimme, tällä hetkellä ihmiskunnan
suurin terveysriski, ja pienhiukkasia siis tulee kaikesta puun,
kivihiilen ja fossiilisten aineiden poltosta. Seuraava riski tulee
olemaan veden puute, ja sitten kolmas riski on ilmastonmuutos, joka
tulee hiilidioksidin lisääntymisen myötä.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari osoitti erinomaista
vastuuntuntoa suomalaisesta teollisuudesta puoltaessaan ydinvoimaa.
En ymmärrä vasemmistoliittoa, joka asettuu vastustamaan
ydinvoiman rakentamista, koska juuri nämä tehdastyöläisethän
ovat teidän äänestäjiänne
ja he tarvitsevat työpaikkoja. Vastalauseet talousvaliokunnan
mietinnössä on tyypillisesti kirjoitettu siltä pohjalta,
että ensin vahvasti vastustetaan ydinvoimaa ja sitten keksitään
erilaisia syitä, miksi sitä vastustetaan. Tämä oli
tyypillinen ed. Tiusasen puheenvuoro, jossa hän vastusti,
mutta hänen oli todella vaikea keksiä syitä, miksi
hän vastusti, mutta lopulta hän sanoi, että ydinvoiman
rakentamisesta ei tule tarpeeksi työpaikkoja.
Vastuulliset kansalaiset hyväksyvät ydinvoiman
lisärakentamisen, koska se on päästötöntä, se
on halvempaa kuin tuulivoima. Me emme millään
voi pystyttää 10 000:ta tuulimyllyä tänne Suomeen,
kun nyt jo nämä 700, jotka ovat tässä hallituksen
paketissa, ovat erinomaisen kalliita ja vaikeasti rakennettavissa.
Ydinvoiman riskit ovat vähäiset verrattuna moniin
muihin riskeihin, joita meillä on elinympäristössämme.
Ajatelkaa esimerkiksi auringon valoa, uv-säteilyä:
se tappaa varmasti enemmän ihmisiä melanoomaan
ja muihin ihosyöpiin kuin ydinvoimasäteily. Ajatelkaa
pienhiukkasia, jotka aiheuttavat 1 000 ennenaikaista kuolemaa. (Puhemies:
5 minuuttia!)
Vielä lopuksi sama, mitä ed. Jacob Söderman sanoi:
Olen todella pahoillani, että Fortum ei saanut tätä yhtä lupaa.
Se olisi ollut kyllä Pääkaupunkiseudulle
parempi vaihtoehto.
Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies, värderade talman! Klimatförändringarna
visar att mänskligheten har förändrat
atmosfären genom väldiga utsläpp av växthusgaser.
Det brådskar med nya vägval i energipolitiken.
Utsläppen måste minskas kännbart för
att klimatuppvärmningen ska kunna bromsas.
EU har tagit en aktiv och ansvarsfull roll i den internationella
klimatpolitiken. Det är just EU:s överenskommelser
och uppställda mål som präglar regeringens
förslag till energipolitiska satsningar.
Det kommer att ske radikala förändringar
i vårt lands energiförsörjning med hjälp
av energipaketet. Paketet innehåller sådant som
vi i svenska riksdagsgruppen länge har talat för
som alternativ till flera kärnkraftverk, och komplettering till
flera kraftverk. Men av kostnadsskäl har det varit svårt
att vinna stöd för dylika satsningar i förnybar
energi. Nu blir stora satsningar möjliga, av nödvändighet,
och kan ske med betydande subventioneringar. En primär
målsättning bör vara att höja
självförsörjningsgraden, och minska behovet
av utländsk energi. Här spelar kärnenergin
en betydande roll.
Den här satsningen får inte betyda att vi
lever och verkar i det finländska samhället som
om energilösningarna har gjorts för långa
tider framåt. Inställningen ska inte präglas
av en slösaktig och frikostig inställning. Naturligtvis
kvarstår behovet att förbättra energieffektiviteten
och energisparandet i näringslivet och samhällsbyggandet och
i människornas vardagsliv. Det här måste prägla
lagstiftningen och förändringarna i infrastrukturen.
Olin pitkään aktiivinen ydinvoiman vastustaja
ja vielä vuonna 2001 äänestin viidettä ydinvoimalaa
vastaan. Äänestys päättyi muuten äänin 107—92
voimalan puolesta. Tällä kertaa tulen äänestämään
kahden voimalan puolesta. Miksi olen arvioinut kantani uudelleen?
Kaksi päätekijää ratkaisee minun
kantani: Ilmastonmuutos vaatii toisenlaista energia- ja ilmastopolitiikkaa nykyisen
sijaan. Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää korkeata
työllisyysastetta ja talouskasvua, mikä ei onnistu
ilman lisäydinvoimaa.
Siitäkin huolimatta, että panostetaan määrätietoisesti
tehokkaaseen ja energianiukkaan tuotantoon ja kannustetaan energian
säästäväiseen käyttöön
eri yhteyksissä, maamme energiantarve tulee olemaan suhteellisen
suuri. Siihen vaikuttavat elinkeinoelämän rakenne,
ilmastotekijät sekä maantieteelliset etäisyydet.
Sähkönkulutus kasvaa jatkossa merkittävästi.
Jotta kaikilla kansalaisilla voisi olla hyvä elämä,
tämä edellyttää työtä ja
toimeentuloa sekä huomattavia julkisia varoja. Kokemukset
osoittavat, että hyvinvointi on pitkälti korkean
työllisyysasteen ja talouskasvun varassa. Tämä puolestaan
edellyttää kilpailukykyistä elinkeinoelämää,
joka pystyy myymään tuotteitaan ja työllistämään.
Tämän mahdollistaa varma, kohtuuhintainen energiantuotanto.
Näistä syistä kannatan kahden uuden
ydinvoimalan, Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman voimaloiden, rakentamista.
Samalla toivon ydinvoiman olevan välivaihe, joka vähitellen
voidaan korvata muilla vaihtoehdoilla. Voiko vety- tai aurinkoenergiasta
tai molemmista tulla tällainen ratkaisu?
Ihan lopuksi haluan todeta, että hallituksen energiapolitiikka
tulee edistämään tutkimus- ja kehittämistyötä.
Kaikilla vaikutuksillaan se tulee luomaan paljon työpaikkoja
ja myötävaikuttamaan vielä useampien
syntyyn. Vaasassa toimii Pohjolan suurin energiaklusteri, johon
kuuluu yli sata yritystä, joilla on 10 000 työntekijää ja
4 miljardin liikevaihto, josta viennin osuus on 70 prosenttia. Näemme
varsin suuren potentiaalin energiapolitiikassa ja energiateknologiassa koko
maan kannalta. Vaasassa toimivat tuotanto- ja tarvikeyritysten lisäksi
energiatekniikan valtakunnallinen osaamiskeskus, Energiainstituutti,
sekä koulutusyksiköitä ja -ohjelmia,
joissa on keskitytty energiaan liittyvien aiheiden tutkimiseen.
Ensi vuonna Åbo Akademi aloittaa energiatekniikan diplomi-insinöörien
koulutuksen yhteistyössä muiden korkeakoulujen
kanssa. Eli yhteenvetona tällä haluan sanoa, että Vaasasta
olisi syytä tehdä maamme johtava energiakeskus
määrätietoisilla panostuksilla koulutukseen ja
tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Lähtökohtani ydinvoiman
arvioinnissa on yksinkertainen: ihminen ei voi hallita luontoa, eikä ole
olemassa sataprosenttisen varmaa teknologiaa. Siksi en halua meidän
ottavan sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat
massiivista ja peruuttamatonta tuhoa. Teknologian kehityksellä ei
voida perustella riskialttiin ydinvoiman rakentamista, koska sen
käyttäjä on aina inhimillinen ihminen
ja ihminen tekee virheitä.
Risto Isomäen tuore ydinvoimapamfletti pysäytti
minut. Siinä Isomäki kuvaa hyvin realistisesti
terroristi-iskun uhkaa ydinvoimalaan. Suomessa tämä näkökulma
on sivuutettu täysin eikä ydinvoimaloiden turvajärjestelyihin
ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Olemme uuden ajan kynnyksellä, mutta ministeri Pekkarinen
esittää, että nojaisimme vanhaan. Vain
sellainen kansakunta voi menestyä, joka on ajan hermolla.
On juuri meidän kansanedustajien tehtävä tässä tilanteessa
ajatella omaa ja tulevien sukupolvien hyvinvointia ja vastuullisesti
turhia riskejä ottamatta miettiä ratkaisuja aikamme
ongelmiin. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei tule tehdä sellaisella
ratkaisulla, joka synnyttää myrkyllistä radioaktiivista
ja siten äärettömän vaarallista
jätettä ja joka kätketään
pois silmistä maan sisään. Ydinvoima
on ongelman siirtämistä ja itse asiassa sen tuplaamista.
Se on kuin rahapulan tilkitsemistä pikavippejä ottamalla.
Arvoisa puhemies! Ydinvoiman rakentamisen perusteleminen sähkön
halvalla hinnalla on täysin kestämätöntä.
Kaikki halpa sähkö lisää turhaa
kulutusta ja kuluttaa siten luontoa. Olemme tienhaarassa, jossa
koko elämäntapamme on mietittävä uudelleen.
Kaikkea kulutusta on vähennettävä. Suomi
on niin pieni talous, että investoinnit ydinvoimaan ovat
pois investoinneista uusiutuviin energialähteisiin. Kun
on rajalliset pääomat, ydinvoimahanke syrjäyttää muita
joustavampia, työllistävämpiä ja
yksityisiä investointeja. Tämän ovat
sanoneet useat asiantuntijat. Kehotan teitä muistamaan
myös, että Vtt:n asiantuntijoiden mukaan sähkön
tuonti Venäjältä ei lopu, vaikka ydinvoimaloita
rakennettaisiin kaksi lisää. Kysynnän
ja tarjonnan lakien mukaan sähköä ostetaan
niin kauan kuin halvalla saadaan.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Juurikkalan
esittämää lausumaa kansanäänestyksen
järjestämisestä mahdollisten tulevien
ydinvoimalupahakemusten yhteydessä.
Erkki Tuomioja /sd:
Arvoisa puhemies! Siihen, että eduskunta kokoontuu
tällaiseen aikaan vuodesta, täytyy olla aika poikkeukselliset
syyt. Hyväksyn kyllä, että poikkeuksellinen
syy voi olla välttämättömyys
tehdä päätöksiä niistä toimista,
jotka liittyvät Euroopan valuuttajärjestelmän
ja koko Euroopan talouden pelastamiseen, mutta siihen, että tämä ydinvoimapäätös
olisi asia, joka pitäisi tällaisella aikataululla
täällä nyt ajaa lävitse, en
voi yhtyä. Se herättää suurta
epäluottamusta siihen tapaan, jolla hanketta on ajettu.
Nimittäin se, että tätä käsiteltäisiin
rauhallisemmassa normaalijärjestyksessä ja päätökset tehtäisiin
alkusyksyllä, ei millään tavoin viivästyttäisi
ydinvoimaloiden toteutumista, jos niillä on tämän
salin enemmistö takanaan, mutta antaisi huomattavasti luotettavamman
kuvan ja pohjan päätöksenteon arvioimiselle
myöskin sitten jälkikäteen. Nyt on tällaisen
suuruusluokan asian käsittely, jonka vaikutukset ulottuvat
tuhansien vuosien päähän. Ei todellakaan
herätä luottamusta. Voi jopa tietysti esittää sen
spekulaation, että onko tässä sellainen
pelko olemassa, että tässä lähikuukausina
jossain päin maailmaa tapahtuisi jokin pienikin ydinvoimalaonnettomuus, joka
saattaisi sitten yleiseen mielipideilmastoon vaikuttaa sillä lailla,
että silloin sen jälkeen enää näitä lupahakemuksia
ei käsiteltäisi yhtä myönteisesti.
Ihmetellä täytyy sitäkin, että ydinvoimalupaa voidaan
edes esittää sellaiselle hankkeelle, jolla ei
ole sen enempää yksilöityä sijoituspaikkaa kuin
myöskään loppujätteen sijoitussuunnitelmaa
olemassa, eikä kummankaan hankkeen osalta ole täsmällistä esitystä siitä,
millaiselle ja minkä tehoiselle laitokselle lupaa haetaan.
Tätä voi perustella, niin kuin talousvaliokunta
mietinnössään tekee, sillä,
että näin menetellen ei suunnittelua viedä niin
pitkälle ennen lupahakemusten käsittelyä,
että siitä tulisi sitten painostuskeino luvan
antamiseen jo käytettyjen suunnittelukustannusten peittämiseksi.
Jos tämän nykyisen lainsäädännön
kirjain tällaisen menettelyn ja käsittelyn salliikin,
niin sen hyväksymiseen se ei kuitenkaan velvoita.
Keskustelussa keskeisessä asemassa ovat tietenkin olleet
tulevaa energiankäyttöä ja energiankäytön
määrää koskevat ennusteet. On
muistettava, että kysymys on arvioista, ennusteista, ei
mistään jumalallisesta ilmoituksesta, ja mehän
olemme voineet nähdä, millä lailla näitä on
myöskin aika manipulatiivisessa mielessä tämänkin
prosessin aikana esitetty. Mutta oleellista on se, että tuleva
energiankulutus ei ole mikään annettu asia, vaan
se on yksi niistä asioista, joihinka meidän täytyy
yhteiskunnallisella päätöksenteolla myöskin
vaikuttaa. Tämä näkökohta tuntuu
tästä keskustelusta kokonaan unohtuneen.
En ole sellainen ydinvoiman fundamentaalinen vastustaja, joka
vaatisi nykyisten ydinvoimaloiden välitöntä sulkemista
tai ei hyväksyisi myös niiden käyttöiän
järkevää pidentämistä.
Ilman muuta, jos rinnakkain ovat yksittäisenä energialähteenä vertailussa
yhtäältä hiili ja turvevoimalat ja toisaalla
ydinvoimala suomalaisella länsimaisella turvallisuustekniikalla,
niin totta kai nämä edelliset fossiilisia polttoaineita
käyttävät ovat suurempi ympäristöuhka
kuin ydinvoima, mutta mikään näistä ei
edusta kestävää energiataloutta, sellaista
energiataloutta, johon meillä maailmassa voi parhaimmillaankin
olla vain muutama vuosikymmen aikaa siirtyä.
Kun vielä viidettä ydinvoimalapäätöstä tehtäessä eduskunnassa
pohdin itse, olisiko se ollut hyväksyttävissä keinona
nopeuttaa siirtymistä kestävään
energiatalouteen, on vastaus tänä päivänä myöskin
tuon edellisen päätöksenteon jälkeen
saadun kokemuksen perusteella se, että näin ei
ole. Jos ydinvoima on ehkä joskus ollut järkevä ylimenokauden
ratkaisu, niin se ylimenokausi alkaa olla jo päättynyt,
emmekä me voi enää rakentaa vuosikymmenien,
satojen, tuhansienkin vuosien päähän
ulottuvaa tulevaisuutta ydinvoiman varaan. Siksi tänään
on paljon selkeämmät perusteet sanoa ei lisäydinvoimalle.
(Puhemies: 5 minuuttia!)
Tällä välin toki ydinvoiman markkinointiretoriikka
on kyllä voinut muuttua ilmastonmuutoksen pysäyttämistä korostavaan
suuntaan, mutta tosiasiassa sillä edelleenkin tavoitellaan
halvan ja jatkuvasti kasvavan energiankäytön valheellista
paratiisia ja tapaa lykätä väistämätöntä sopeutumista
kestävään kehitykseen. Vain investointien
ja innovaatioiden suuntaaminen energiatehokkuuden kasvattamiseen
ja uusiutuviin energialähteisiin on kestävää kehitystä.
Maailmassa emme voi ratkaista näitä olemassaolon
ja tulevaisuutemme kysymyksiä enää ydinvoimaan
turvautumalla.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessa
huomaa, että jokainen on tullut uskollaan autuaaksi. Siinä suhteessa
on kyllä vähän surullista, että täällä törmää kaksi puhdasta -ismiä elikkä ydinvoimassa
ei mitään hyvää -usko
ja sitten ydinvoiman ihanuus -usko. Tietysti omalta osalta
täytyy sanoa, kun asioita on tässä salissa
ja tässä talossa erityisesti 1993 ja 2001 käsitellyt,
että silloin myöskin jouduttiin käymään — tietysti
jokainen meistä yksilötasolla mutta myöskin
eduskunnassa — eri energialähteiden ja kansallisen
selviytymisstrategian pohdintaa.
Haluan vaan tässä pohjaksi todeta, että 1993 saattoi
olla ydinvoiman vastustajilla moniakin perusteluja. Minulla henkilökohtaisesti
oli koivistolainen lähestymistapa, eli katsoin, että siinä talouden
kriisin tilanteessa Suomen talouden voimavaroja ei pidä siinä määrin
upottaa tähän energiaratkaisuun. Sen sijaan elinkeinopolitiikan
ja elinkeinoelämän ja kansallisen kilpailukyvyn muihin
välittömimmin vaikuttaviin tekijöihin
oli ensisijaisesti panostettava. Tämä oli se lähestymistapa
samoin kuin myöskin tämän kotimaisen energian
ja puuvoimaprojektien ja kotimaisten polttoaineteknologioiden kehittämisen
painotus. Myöskin silloin energiatarvelaskelmien uskottavuus,
joka nyt jälleen on tullut esille, oli eräs vahva
keskustelussa oleva asia.
Vuonna 2001 taas oli selkeästi jo nähtävissä myös
poliittinen sitoutuminen uusien ja uusiutuvien energialähteiden
kehittämiseen. Myöskin silloiseen ratkaisuun suhtauduin
myönteisesti juuri muun muassa myös valtiontalouden
ja hyvinvointivaltion rahoituksen parantamisen näkökulmasta,
kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistamiseksi. Ja huom.,
silloin erityisesti korostin ja korostimme, että Itä-Suomen
metsäteollisuuden kehittäminen on tämän
asian yhteydessä hyvin ratkaisevaa ja on tärkeätä turvata
energiansaanti. Siitä vähän myöhemmin.
Kun nyt on käsitelty varsin laajasti valiokunnissa
tätä asiaa, niin en myöskään
voi olla yhtymättä siihen ed. Tuomiojan arvioon,
että tämä asia olisi kestänyt
kyllä asiallisemman, vielä pidemmän pohdinnan
ja syksyllä myöskin vielä loppukäsittelyt.
Nyt tässä valitettavasti saattaa tulla semmoinen
kuva, että tämä pitää viedä pikaisessa
tempossa ikään kuin keskikesän kynnyksellä läpi.
Tämä ei olisi kyllä kärsinyt
varmasti siitä, että tämä olisi
syyskuussa käsitelty.
Nimittäin tämän varjossa on sitten
tehty kyllä historiallinen virhe. Hallitus on pimittänyt
tämän käsittelyn yhteydessä 8
miljardin euron lainatakauksen antamisen euromaille, ja tämä 8
miljardia euroa on viety kyllä hutaisemalla ja salamavauhtia
valiokunnat läpi. Ei eduskunnan työviikosta edes
keskushallinto osaa tiedottaa kansalaisille, siitä että tämmöinen
1990-luvun alun pankkikriisiä vastaava takausjärjestely
on eduskunnan työviikolla käsiteltävänä tänään
kello 16 alkavassa istunnossa — ei samalla tavalla sentään
kuin viime viikolla keskushallinnon järjestämänä keskiviikkoiltana
kello 21.
Suomen avointen sähkömarkkinoiden toimivuudelle
asetetut tavoitteet, kuten täällä nyt
valiokuntakäsittelyssä on hyvin ollut esillä,
ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, sähkön
hinnan pitäminen kohtuullisena, riittävän
omavaraisuuden turvaaminen ja ympäristövaikutusten
pitäminen hyväksyttävinä. Tässä tietysti
valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia vuodelta 2008 muodostaa
ihan hyvän taustan. Mikäli Suomen halutaan olevan
sähkön hankinnan suhteen omavarainen, kuten maa-
ja metsätalousvaliokuntakin lausunnossaan ilmaisee, niin
kyllä uutta sähköntuotantoa tarvitaan
ydinvoimana ja niin, että edistetään
ilmasto- ja energiapolitiikalla tuulivoimaa ja biopohjaista sähkön
hankintaa, ja myöskin lämmön- ja sähkön
yhteistuotantoa tulee edistää. Omavaraisuuden
ja sähkön saatavuuden turvaaminen on tärkeä lähtökohta
meidän taloutemme ja elinkeinopolitiikkamme näkökulmasta.
Valiokunta korosti myöskin kotimaisen uusiutuvan energian
osuuden nostamisen välttämättömyyttä.
(Puhemies: 5 minuuttia!) — Tiedän tämän
suosituksen, mutta haluan nyt käyttää tämän
ainoan puheenvuoroni alusta loppuun. (Ed. Ollila: Ei ole eka kerta!) — Näin
on, ed. Ollila tietää. — Tavoite nostaa
uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin on tyhjää paperilla,
jos eivät hallitus ja poliittinen johto myöskin
sitoudu meidän metsäteollisuutemme toimintaedellytysten turvaamiseen.
Tältä osin energian saanti on yksi edellytys mutta
myös puuraaka-aineen saanti. Tältä osin
Venäjän puutullien kanssa rämpiminen
ja myöskin metsänhoidollisten toimenpiteiden pitkittyminen
ja hidastuminen ovat vakavalla tavalla vaarantaneet tätä.
Erityisesti Stora Enson valtio-omistajaohjauksessa on nyt ehdottoman
tärkeätä, että osoitetaan, että energiaratkaisulla
varmistetaan myös meidän paperiteollisuutemme
toiminta. Mikäli paperiteollisuutta synkimmän
globaalin suhdanteen perusteella lyhyellä kvartaaliajattelulla
tuhotaan, tuhotaan myös meidän hyvinvointimme ja
koko meidän uusiutuvan energian tavoitteemme toteuttamisen
edellytykset. Tästä myös hallitus vastaa,
ja sen on myös tässä oltava aktiivinen.
70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan edelleen
metsäteollisuudessa. Sellutuotannon turvaaminen on nimenomaan
tärkeätä monessa suhteessa. Metsäteollisuuden energia-
ja kehittämisote mahdollistaa sitten myös uudet
tuotteet, biopolttoaineet ja monet muut sovellutukset, kemikaalit,
nanosellujohdannaiset, terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja uudet
puutuoteratkaisut.
Nyt on myös tärkeätä varmistaa,
että puuenergialle kaavaillut tuet eivät vaaranna
metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä raaka-aineen
saannissa. Kyllä näissä Kemera- ja muissa
metsien tukijärjestelyissä esimerkiksi koivukuidun
osalta ovat vielä säätelemättä läpimittaan
ja muuhun raaka-aineen käyttöön liittyvät
kysymykset. Tältä osin kyllä myöskin
tarvitaan vielä tarkempia esityksiä.
Nyt on aika nopeasti vedätetty hallituksen sisällä tämmöinen
poliittinen ratkaisu, johon on paketoitu kaksi ydinvoimalaa ja bioenergian
sinänsä tärkeät edistämiset,
mutta esimerkiksi näitä raaka-aineisiin liittyviä asioita
ja metsätukien ja tukijärjestelmien toimivuutta
ja soveltamista ei ollut kyllä loppuun saakka mietitty
vielä. Tarvitaan siis tarkentavia esityksiä.
Puhemies! Näissä valiokunnan lausumaehdotuksissa
kiinnittää kyllä kriittistä huomiota
siihen, että Fennovoiman osalta ydinpolttoaineen loppusijoituksen
osalta on vielä kysymys auki. Sitten myöskään
suomalaisen työvoiman osaamisen ja yrityskentän
suomalaisuuden varmistamisen osalta valiokunta ei ole kyllä lausumassaan
esittänyt työasiainvaliokunnan muotoilemaa ehdotonta,
tiukkaa, työnantajia sitouttavaa muotoa. Tältä osin
olisi ehdottomasti ollut syytä mainita, millä tavalla
tämä harmaan talouden ja ulkomaisen laittoman
työvoiman valvonta myös näiltä osin
estetään jatkossa paremmin. Työsuojelutarkastukset
ym. hallitus toisaalta vetää alas, niin että nämä toivomukset
eivät nyt ole kolmen vuoden aikana johtaneet kyllä tältä puolelta
mihinkään.
Mutta, puhemies, kuten sanottu, tältä osin
me tarvitsemme ydinvoimaa myöskin perusvoiman turvaamiseen,
mutta kyllä myöskin tässä esityksessä on
vielä kohtia, jotka vaativat tarkempaa jatkovalmistelua.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Pyrin omalta osaltani kunnioittamaan tätä 5
minuutin suositusaikaa puhumattakaan siitä, että nämä ministeri
Pekkarisen lasit näyttävät avaavan maailman
aivan uudella tavalla.
Arvoisa puhemies! Tämä päätöskokonaisuus on
mielestäni erittäin merkittävä kokonaisuutena,
ja kokonaisuutenahan tätä pitää tarkastellakin.
Yksikään muu maa — tämä on
meidän hyvä muistaa — joka tällä hetkellä tekee
päätöksiä ydinvoiman lisärakentamisesta,
ei ole rakentanut samanlaista uusiutuvien energialähteiden
tukipakettia, velvoitepakettia, tähän kylkeen.
Sen takia minusta näitä ei voida käsitellä erikseen,
ja sen takiahan talousvaliokunnan mietintö lähteekin
tästä kokonaisuudesta, ja ne puheenvuorot, jotka
tavallaan velvoittavat hallitusta hoitamaan myös kotimaisen
paketin loppuun, ovat mielestäni edellytys tavallaan tämän
ydinvoiman lisärakentamisen loppuun saattamiselle.
Puhemies! Kun tätä aikajännettä venytetään riittävän
kauas, vaikkapa vuoteen 2050, niin kysynpä, kuinka paljon
nykyisestä kapasiteetista olisi tuolloin käytössä,
jos emme tekisi nyt mitään uutta. Tuolloin olisi
käytössä nyt vielä keskeneräinen
Olkiluoto 3 ja vesivoimaa eikä mitään
muuta. En jaksa uskoa, että tavallaan tänä aikana
syntyisi semmoisia muita teknologisia ratkaisuja, jotka pystyisivät
korvaamaan meidän sähköntarpeemme vuoteen
2050 mennessä, erityisesti vuosien 2030 ja 2050 välillä,
jos me emme tähän ratkaisuun nyt lähde.
On aivan selvää, että uutta teknologiaa
kehitetään, sitä tulee paljon, mutta
olen kuullut täältä paljon myöskin kriittisiä puheenvuoroja
siitä, että kotimainen energiapaketti menee tavallaan
liian pitkälle, että se on nyt jo liian massiivinen,
käytetään puuta liikaa. Voiko joku kuvitella,
että tavallaan sen paketin kasvattamisella me kattaisimme
sen tarpeen, joka nyt katetaan tällä lisäydinvoiman
rakentamisella, olkoonkin, että tässäkin
pitää nähdä, että sillä korvataan
tuontia, sillä korvataan kivihiiltä ja sillä korvataan
ennen muuta käytöstä poistuvaa ydinvoimaa,
koska vuoteen 2030 mennessä meiltä pitäisi
poistua ja heti 2030-luvun alkupuolella kolmaskin mylly käytöstä?
Sen korvaamisesta tässä on tällä hetkellä myöskin
kyse.
Ongelmat on hyvä tunnustaa. Itse olen ollut erittäin
ihmeissäni siitä, että Olkiluoto 3:n
valmistumiseen on tullut vuodesta toiseen uusia pulmia. Nyt näyttää siltä,
että laitoksen moitteeton käynti tapahtuu vasta
2014, jopa 2015. Sama kysymys koskee Fennovoiman loppusijoituspaikkaa.
Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että tässä vaiheessa
yhtiö ei kyennyt esittämään
tarkempaa loppusijoitussuunnitelmaa, ja sen vuoksi tämä kuuden
vuoden määräaika on tässä ehdottomasti
välttämätön.
Haluan toistaa tässäkin puheenvuorossani sen, että olisin
pitänyt ehdottomasti parempana, että toisena luvansaajana
olisi ollut valtioenemmistöinen Fortum, koska Fortumin
investointi on selkeästi korvaava investointi. Se ei ole
uutta rakentamista vaan on korvaava. Jollain tavallahan me joudumme
ottamaan poliittisen kannan ennemmin tai myöhemmin siihen,
mitä tehdään Loviisalle. En jaksa uskoa,
että kenenkään visiossa on sen plantin
kylmäksi ajaminen. Se olisi erittäin erittäin
epäviisasta.
Arvoisa puhemies! Asiaa tulee tarkastella myöskin sähkömarkkinoiden
kannalta, ja siksi kysymys siitä, olemmeko me hetkellisesti
nettoviejä ydinvoimalla tuotetun sähkön
suhteen, ei ole relevantti, koska me olemme kuitenkin menossa kohti
yhteiseurooppalaisia sähkömarkkinoita seuraavana
askeleena yhteispohjoismaisista sähkömarkkinoista.
Jos me moraalisesti hyväksymme Venäjältä tuotavan
ydinvoimasähkön, en koe ongelmaksi sitä,
että Suomi veisi tilapäisesti suhdannehuippuja
myöskin ydinvoimalla tuotetusta sähköstä ulkomaille.
Siksi tämä sähkömarkkinakysymys
on nähtäväkin osana EU:n sisämarkkinakehitystä,
ja tälle kehityksellehän ei ole näköpiirissä mitään
muuta kuin tie sitä kohti myöskin sähkömarkkinoiden
osalta. Ei olla katkomassa kaapeleita, vaan niitähän
tulee lisää. Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välinen sähkönsiirtokapasiteettihan
näyttää tuplaantuvan 2010-luvulla, ja
tämä tapahtuu osittain muun muassa Estlinkin avulla
Suomen ja Viron välillä.
Tämä sisämarkkinoiden eteneminen
myös sähkömarkkinoilla tarkoittaa myöskin
kilpailun lisääntymistä. Nyt kun pohjoismaisilla
markkinoilla esimerkiksi valtionyhtiö Fortumin osuus on
sähköntuotannosta noin 13 prosenttia, niin 2020-luvun
pohjoiseurooppalaisilla yhteisillä sähkömarkkinoilla
se kutistuu muutamaan prosenttiyksikköön, ja tämä juuri
osoittaa sitä, että kun nämä nyt
haussa olevat ydinvoimalaitokset valmistuvat tuotantoon, me elämme
aivan erilaista sähkömarkkinatilannetta kuin tänä päivänä.
No, tämä varmaan tarkoittaa myöskin sitä, että nyt
vallalla olevat eurooppalaiset sähkön hintaerot
tulevat jossain määrin supistumaan mutta tuskin
kokonaan poistumaan.
Rouva puhemies! (Puhemies: 5 minuuttia!) Ihan lopuksi haluan
vaan todeta, kun lupasin pysyä ajassa, että harvoin
(Ed. Ollila: Meni yli jo!) olen ed. Rajamäen kanssa niin
paljon samaa mieltä kuin hänen äskeisen
puheenvuoronsa sen osion kanssa, kun hän sanoi siitä,
että suomalaisen metsäteollisuuden täytyy
nyt vastata huutoonsa. Jos metsäteollisuus haluaa lisää energiaa,
joka on kilpailukykyinen, ei pidä toimia niin kuin Stora
Enso toimi, että seuraavana aamuna — ei se ole
poliittinen ratkaisu, enkä pidä sitä valtionomistajaohjauksen
piiriin kuuluvana asiana vaan teollisuuden omana vastuunkantona — ilmoitetaan
Varkauden tehtaan lakkauttamisesta ja Kotkan myynnistä.
Se on epäviisasta politiikkaa teollisuudelta. Teollisuuden
täytyy myös omassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan
etsiä entistä energiatehokkaampia tuotantomuotoja.
Mutta, hyvät ystävät, meidänhän
täytyy nähdä, mikä on meidän
teollinen rakenne 2020—2030-luvulla. Tämä on
hyvin olennainen kysymys, kun me tätä ratkaisua
olemme nyt tekemässä, ja siksi meillä täytyy
olla vahva luottamus siihen, että suomalainen raskas teollisuus
pysyy Suomessa ja suomalainen raskas teollisuus investoi Suomeen
juuri sillä tavalla kuin se on nyt lupauksiaan antanut
tämän päätöksenteon
valmistelussa asiantuntijakuulemisessa.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Olen hämmentyneenä kuunnellut
keskustelua, että tämä ydinvoima-asia
vietäisiin kiireellä ja hosumalla läpi
täällä eduskunnassa. Itse asiassa oli
yli 200 asiantuntijakuulemista talousvaliokunnassa, joka antoi mietinnön,
ja kuudessa muussa valiokunnassa, ja nopeasti kun katsoin, niin
yksikään valiokunta ei lausunnossaan ole kritisoinut
tätä aikataulua taikka kiirettä, että he eivät
olisi voineet työtään tehdä huolella
ja hyvin. Ei ympäristövaliokuntakaan tuohon asiaan kantaa
ottanut.
Eilen salissa käytettiin lähes 200 puheenvuoroa
ja tämän päivän puheet päälle
tässä avoimessa keskustelussa käytetään
yli 250 puheenvuoroa. Eilen illalla salissa ei ollut kuin muutama kansanedustaja
paikalla. Jos tämä muutaman kansanedustajan joukko
olisi halunnut, niin tämä keskustelu olisi päättynyt
jo eilen ennen kello 22:ta. Täällä salissa
oli kymmeniä puhujia poissa, joita ei tämä asia
kiinnostanut kello 22:n aikaan. Vain tekohengittämällä tämä keskustelu saatiin
pidettyä yllä, niin että myös
ne, jotka virka-aikana haluavat puhua, ehtivät tuohon keskusteluun
mukaan.
Arvoisa puhemies! Mikä on ihmiskunnan suurin uhka?
Onko se ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja
ympäristön pilaaminen vai joku muu? Uskallan väittää,
että nämä kaikki yhdessä. Eilen
uutiset kertoivat, että juuri nuoriakin erityisesti ympäristö-
ja ilmastokysymykset askarruttavat eniten kaikista yhteiskunnallisista aiheista.
Ne huolettavat siis meitä kaikkia ja siis aiheesta. Meidän
on syytä jokaisen toimia eikä vain puhua. Tarvitsemme
siis ympäristöfiksua politiikkaa, jossa asetamme
kunnianhimoisia vihreitä tavoitteita ja etsimme avoimesti
fiksuimpia ja vaikuttavimpia keinoja niiden toteuttamiseksi. Tärkeä osa
tätä toimintaa on vastuullinen markkinatalous,
sellainen, jolla on reilut pelisäännöt,
jotka varmistavat, että liiketoimintaa ei harjoiteta myöskään
yhteisen ympäristömme ja ilmastomme kustannuksella.
(Ed. Pulliainen: Mankala-periaate, siis niinkö?) Me tarvitsemme talouskasvua
myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä ympäristö-
ja luontoarvojenkin vaalimiseksi. Tätä varten
meillä pitää olla selkeät tavoitteet
tehdä Suomesta ensimmäinen päästötön yhteiskunta
ja tehdä Suomesta ympäristöteknologian
suurvalta. Tällä saralla meillä on eniten voitettavaa
ja me voimme myös olla suunnannäyttäjiä.
EU:n tulee mielestäni olla ympäristö- ja
ilmastopolitiikassa edelläkävijä maailmassa
ja Suomen EU:ssa esimerkin näyttäjä.
Tavoitteenamme pitää olla tehdä Suomesta päästötön
yhteiskunta, mutta niin, että maamme on tämänkin
jälkeen myös vauras hyvinvointiyhteiskunta. Tämän
takia emme saa tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tuhoavat
teollisuutemme, ajavat tehtaat pois Suomesta ja tuhoavat työpaikkamme.
Päästöttömyyden tavoittelu ei
saa tarkoittaa tätä, sillä silloin se
tarkoittaisi myös hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa.
Meidän on siis huolehdittava siitä, että uusiutuvan
energian, tuon 38 prosentin, ulkopuolelle jäävä 62
prosentin energiasiivu toteutetaan vastuullisesti. Me voimme täyttää sen
eri keinoin. Voi kysyä, paljonko me haluamme siitä tuoda Venäjältä ydinsähköä.
Minä en halua yhtään. Paljonko me haluamme
tuottaa siitä ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla, kuten
kivihiilellä? Minä en halua yhtään.
Paljonko me haluamme tuottaa siitä Suomessa ja vielä täysin
päästöttömästi? Minä haluan
mahdollisimman paljon, tulevaisuudessa kaiken.
Minun valintani on vastuullisuus. Siis samaan aikaan, kun lisäämme
uusiutuvien osuutta aivan älyttömän paljon,
itse asiassa niin paljon kuin hyvinvointimme ja kansantaloutemme
kestää, meidän pitää hoitaa
toinen puoli korvaamalla fossiiliset polttoaineet ja tuo Venäjältä tuotava
ydinenergia. Mutta me tarvitsemme myös ympäristöfiksuja
valintoja, kannustimia toimia niin, että energiaa kuluisi
kodeissa ja yrityksissäkin mahdollisimman vähän.
On nimittäin totta, että säästetty
energia on kaikista edullisinta energiaa. Meidän pitää tehdä asiat
paremmin ja muuttaa käyttäytymistapojamme kestävämmiksi.
Olemmekin nyt kolmen vuoden aikana koko hallituskauden ajan
toteuttaneet maamme historian merkittävintä ekologista
verouudistusta. 2 miljardia euroa verotusta on siirretty työn
tekemisestä ja teettämisestä erityisesti
ympäristön kuluttamisen ja haittaveroihin. Olen
ehdottomasti itse sitä mieltä, että näin
pitää toimia jatkossakin. Tulevissa verouudistuksissa
on jatkettava tätä samaa ympäristöfiksua
linjaa. Työn ja yrittämisen eli työpaikkojen
luomisen verotusta on kevennettävä ja varsinkin
ympäristöön ja terveyteen liittyviä kulutusveroja
on korotettava, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja nyt olemme toteuttamassa
myös maamme historian suurinta energiapakettia, joka vie
maatamme kohti päästötöntä Suomea.
On myös muistettava, että ympäristövastuumme
ei lopu maamme rajoille. Jokainen ratkaisu vaikuttaa, ja myös
me kannamme globaalia vastuuta. On myös kiistaton tosiasia,
että kaikkialla energiantarve tulee kasvamaan, ja myös
tosiasia on se, että ilmastonmuutos ja niukkenevat fossiiliset
polttoaineet tekevät uusiutuvista energialähteistä yhä tärkeämpiä kaikkialla
maailmassa. Päästöjen kasvua hillitäänkin
globaalisti parhaiten ottamalla kehitysmaissa suoraan käyttöön
uusinta uusiutuvan energian teknologiaa sekä energia- ja
kustannustehokkaita ratkaisuja. Energia- ja ympäristöteknologian
vienti onkin maassamme nopeassa kasvussa, ja sillä on suuri
työllistävä merkitys, ja tähän
pitää panostaa.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Tiedämme hyvin, että esimerkiksi
tuulivoimateknologia ja sähköautot ovat nopeasti
kasvavia ympäristöteknologian aloja, joilla meillä suomalaisilla
on kaikki mahdollisuudet menestyä globaalisti. Uudenaikainen
ympäristöteknologia ja myös energiateknologia
muodostavatkin maailmanmarkkinoiden ehkä nopeimmin kasvavan
liiketoimintapotentiaalin.
Näin ollen, arvoisa puhemies, suomalaisen työn
ja hyvinvoinnin edistäminen voidaankin hyvin yhdistää pyrkimykseemme
maapallon pelastamiseksi.
Matti Kauppila /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähkön tarve
on mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa.
Vaihtoehtoja on punnittava vakavasti. Näin väittävät
40 suomalaista tutkijaa, joitten nimet löytyvät
paperista, ei ole mitään kuurupiiloa. Huomenna
tehtävä ydinvoimapäätös
on omantunnon kysymys. Teemmekö tietoisesti päätöksen
riskeistä huolimatta? Ydinvoima ei auta saavuttamaan energiastrategian
tavoitteita. Sähkön omavaraisuus saavutetaan myöskin
kotimaisilla uusiutuvan energiatuotannon sähkötuotantomuodoilla.
Ydinsähkön tuotannon ympäristövaikutukset muihin
energiamuotoihin verrattuna ovat kaikkein vaarallisimmat ja tuhoisimmat
niin ilmastolle kuin ihmisille ja ympäristölle.
Ne ovat sellaiset, että niitä ei missään
tapauksessa voi pitää kohtuullisina eikä hyväksyttävinä.
Ydinvoima johtaa elinkeinoelämän katastrofiin
niin taloudellisesti kuin yhteiskuntamoraalisestikin, sillä mahdollinen
ostoboikotti ydinsähköllä tuotettuja tuotteita
koskien on todennäköinen, koska jo nyt yli puolet
suomalaisista on ydinvoimaa vastaan.
Lisäksi uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on uusiutuvien
energiamuotojen edistämisen kannalta erittäin
tuhoisaa. Suomalaiset työllistävät paremmin
uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa kuin ydinvoimaloissa. Taloudellinen
vastuu ydinvoimaonnettomuudesta on ulkoistettu kansalaisille. Lisäksi
Säteilyturvakeskuksen ilmoituksen mukaan ydinjäteongelmia
ei ole ratkaistu. Ydinenergia on sekä moraalisesti että eettisesti
täysin tuomittava energiamuoto.
Ydinvoimaa markkinoidaan ympäristöystävällisenä energiana.
Miten on mahdollista, ettei valtamedia raportoi lainkaan ydinvoimalaitosten käytön
yhteydessä muodostuvista radioaktiivisista kaasuista, jotka
levitetään ilmaan korkeiden piippujen kautta?
Lisäksi nestemäisestä ydinjätteestä liukenee
tritium 3:a vesiin, jotka päättyvät meriin.
Näitä jätteitä on käytännössä mahdoton ottaa
talteen, eikä niitä virallisesti lueta ydinjätteeksi.
Tritiumin tiedetään aiheuttavan sikiövaurioita,
syöpää, mutaatioita, ja sen lisäämisellä vesiin
voi olla kaikelle elämälle kohtalokkaat seuraukset.
Fysiikan asiantuntijat varoittavat, että ilmakehän
ja maapallon kaikkien vesien aktiviteetit lisääntyvät
sitä mukaa, kun uusia reaktoreita otetaan käyttöön.
Kaikista tunnetuista ympäristösaasteista lisääntyvät
ydinvoiman saasteet ylivoimaisesti eniten maapallolla.
Uusiutuvasta energiasta muutama sana. Pienpuun energian tuen
on oltava linjassa lisäystavoitteiden kanssa, ilman vähintään
jo alkuvaiheen kaksinkertaista rahoituslisäystä määrätavoitteita
ei saavuteta. Kiinteistösektori on jäänyt lähes
huomiotta esityksessä. Oleellisena ratkaisuna on uusiutuvan
energian laitteistojen hankintapääoman vähintään
30 prosentin tuloverovähennys pienkäyttäjille
uudistus- ja saneerauskohteissa. Se on jo käytössä useissa
jäsenmaissa. Liikennesektorille erittäin kannatettava
strateginen tavoite on varmentaa usean biodiesellaitoksen investoinnin
saanti Suomeen tällä vuosikymmenellä.
Rouva puhemies! Lopuksi esitän ed. Matti Kankaan tekemän
vastalauseen 2 mukaisia lausumaehdotuksia eduskunnan hyväksyttäväksi.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ydinvoima on tuhlaava tapa tuottaa energiaa. Prosessissa
syntyvä lämpö annetaan kaloille, vain
sähkö hyödynnetään.
Taas kahden uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen
olisi vaikea innostaa esimerkiksi suurta sähkön-
ja energiankuluttajaa teollisuutta tehokkaisiin säästötoimenpiteisiin.
Tästä taas todennäköisesti seuraisi
kasvihuonekaasupäästöjen nousu kasvavan kulutuksen
myötä.
Aiempien neljän reaktorin käyttöönotto
on vaikuttanut resurssien tuhlaukseen ja hidastanut uusiutuvien
energiamuotojen kehitystä. On todennäköistä,
että samanlainen vaikutus on myös viidennellä,
kuudennella ja seitsemännellä voimalalla. Tällöin
olisimme heti kohta saman ongelman edessä kuin nyt: miten
vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Parempi hoitaa ongelmaa jo nyt.
Hajautetuin energiantuotantoyksiköin pystytään
ydinvoimaa huomattavasti joustavammin sopeutumaan niin lämpötiloista,
markkinoista kuin muistakin syistä johtuviin sähköntarpeen
ja -tuotannon vaihteluihin. Esimerkiksi hyvien vesivuosien
ollessa Pohjolassa seuraisivat sähkön ylituotantoa
halvat hinnat ja sähkön säästömotivaation
lopahtaminen. Kulutushuippuja on tasattavissa tulevaisuudessa merkittävästi,
jos niin halutaan.
Uskon, että Suomella ei ole tarvetta päättää ydinvoimaloiden
luvista kuten on esitetty. Meidän on mahdollista pärjätä tällä kertaa
ilman kuudetta ja seitsemättä ydinvoimalaa monipuolisella keinovalikoimalla.
Lisäydinvoimalla ei saada aikaiseksi päästövähennyksiä nopeasti
eikä edes kovin paljon liittyen pelkkään
sähköntuotantoon verrattuna uusiutuvien energialähteiden
lisäämiseen ja esimerkiksi energiantehokkuustoimenpiteisiin.
Alustavissa turvallisuusarvioissa todetaan, ettei yksikään
periaatepäätöshakemuksessa esitetty laitosvaihtoehto
sellaisenaan täytä kaikkia turvallisuusvaatimuksia.
Mahdollista ne on kuulemma saada täyttämään
vaatimuksemme, vaikka kaikkia teknisiä ratkaisuja ei vielä ole
olemassakaan.
Arvoisa rouva puhemies! Bioenergia työllistää merkittävästi
alueellisesti, tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa
teknologian vientiä. Taloudellinen hyöty bioenergiasta
jää myös kotimaahan. Ydinvoima ei työllistä paljon,
ei ainakaan suoraan, eikä myöskään
hajautetusti ympäri maata. Kuudennen ja seitsemännen
ydinvoimalan rakentaminen ei välttämättä parantaisi
Suomen työllisyyttä edes rakentamisaikana hirveästi,
sillä EU:n kilpailulainsäädännön
mukaan kaikki näin suuret rakennushankkeet on kilpailutettava
koko unionin alueella. Lisäksi niin tekniikka kun polttoainekin
on tuontitavaraa. Onkin mielenkiintoista, kun koko ajan väitetään,
että ydinvoima vähentää energiatuontiriippuvuutta.
Ydinvoimalan rakentamiskustannukset on arvioitu 5—8
miljardiksi tai 3—6 miljardiksi euroksi, miten missäkin.
Kotimaisen työn, materiaalin ja laitteiden osuus lienee
maksimissaankin puolet kustannuksista. Olkiluoto 3:lla ulkomaisten
työntekijöiden osuus on kaksi kolmasosaa henkilötyövuosista,
aikataulu on neljä vuotta jäljessä, kustannukset
ovat nousseet merkittävästi, sekä turvallisuuspoikkeamia
on havaittu.
Niin sanotusta halvasta sähköstä kumpuava talouskasvu
ja työllisyyden lisääntyminenkään eivät
ole kirkossa kuulutettuja etenkin, kun energiavaltaisen teollisuuden
osuus on viime aikoina näyttänyt olevan ennemminkin
vähenemässä kuin merkittävässä kasvussa.
Metsäteollisuus tuottaa itse ison osan tarvitsemastaan
energiasta, muun muassa polttamalla sellunkeittoliemensä. Sähkön
kohtuullinen ennustettavissa oleva hinta ei ole suinkaan tärkein
tuotannon edellytys teollisuudellemme. Kyllä raaka-aineen
hinta ja lopputuotteesta saatava hinta näyttelevät
edelleen tärkeätä osaa, kuljetukset ja
palkatkin vielä jotain, vaikka onkin totta, ettei suurteollisuus
nykypäivänä työllistä enää paljon
suhteessa investointien suuruuteen. Tällä en yhtään
vähättele suurteollisuuden merkitystä muun
muassa työllistäjänä maassamme.
Ydinvoiman hinnasta taas liikkuu monenlaista laskelmaa, mutta
monissa maissa ydinvoima on todettu jäykäksi ja
kalliiksi tavaksi tuottaa sähköä, koska
perusinvestoinnit ovat valtavat. Myös reaktorin purkamisen
kustannukset on arvioitu meillä ainakin aiemmin yli puolet
kansainvälisiä arvioita alhaisemmiksi.
Arvoisa herra puhemies! Ydinvastuulain mukainen yrityksen lakisääteinen
vastuu ei ole edelleenkään kattava. Eettisesti
kyseenalaista on myös jättää tuhansiksi
vuoksiksi lisää säteilevää jätettä jälkipolvien
ratkottavaksi ja vahdittavaksi. Se, että edelliset päättäjät
ovat tehneet tällaisia ratkaisuja, ei muuta kysymystä tulevan
ratkaisun oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi Fennovoimalla
ei ole jätteiden loppusijoituspaikkaa tiedossa näillä näkymin,
koska Posiva on julkisesti ilmoittanut, ettei se tule ottamaan Fennovoiman ydinjätettä
luolastoonsa.
Arvoisa puhemies! Ajan rajallisuudesta johtuen tämäkin
puheenvuoro otti kantaa vain joihinkin niistä argumenteista,
joita tässä keskustelussa on käytetty.
Asiaan perusteellisesti tutustuttuani tälläkin
kertaa olen päättänyt äänestää torstaina
lisäydinvoiman rakentamista vastaan. Sen sijaan tuen talousvaliokunnan
esittämiä lausumia ja 3.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö
Puhemies:
Asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan
myöhemmin tänään tämän
täysistunnon aikana.