Jukka Gustafsson /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisat kansanedustajat! Kun olette niin vahvasti mukana tässä lakialoitteessani, toivon, että olette paikalla mahdollisimman moni sitä käsittelemässä.

Kansanedustajan työssä ja tehtävissä yksi tärkeä, jollei tärkein, tehtävä on toimia kansalaisten tuntojen tulkkina, siis kansan edustajana. Lakialoitteeni allekirjoitti 122 kansanedustajaa. Äsken, kun kävin tuon virallisen lakialoitteeni läpi, niin luku on todella 122. Edustajia on yli puolue- ja hallitus—oppositiorajojen. Tuki oli ja on poikkeuksellisen laaja asiassa, johon liittyy myös erilaisia yhteiskunnallisia ja paikallisiakin intressejä.

Yhteisen lakialoitteemme kansalaisilta saama palaute on ollut laajaa ja hyvin kiittävää ja myönteistä: "Hyvä, että joku ottaa asiakseen tämän mielettömyyden pankkimaksuista. En voi kuvitella, että äidilläni, 78 v. on koskaan halua tai mahdollisuutta oppia käyttämään pankkikorttia tai nettiä." Toinen sitaatti: "Aivan helposti en kirjoita kansanedustajalle, mutta vihdoinkin olette puuttuneet asiaan, joka on vaivannut minua ja monia tuttujani pitkään."

Kansalaisten närkästymisen ja loukkaantumisen takana on myös paljon kokemuksia 1990-luvulta. "Pankkituet on kyllä otettu, joten kyllä pankkien maksujenkin pitää olla kohtuulliset." Tästäkin on osaltaan kysymys.

Lakialoitteessani kansanedustajien selvä enemmistö esittää pankkien palvelumaksujen kohtuullistamista. Aloitteemme mukaan pankit saisivat periä tiskillä laskua maksavilta korkeintaan 2,50 euron palvelumaksun toimenpidettä kohden. Korostan erityisesti sanaa "enintään". Mielestäni kohtuullisuus on lähempänä 1:tä kuin 2,50:ta euroa.

Arvoisa puhemies! Meillä kansanedustajilla on moraalinenkin velvollisuus puuttua asiaan. Kohtuuttomuudesta joutuvat erityisesti kärsimään vanhempi ikäpolvi ja eläkeläiset, joista Pankkiyhdistyksen itsensäkin tekemän tutkimuksen mukaan noin 25 prosentilla tavallisin maksutapa on pankin tiskillä joko käteisellä tai tilisiirrolla. Asia koskee siis satojatuhansia seniorikansalaisia, mutta Pankkiyhdistyksenkin tutkimuksen mukaan myös suurta joukkoa muita kansalaisia. Eli nykyinen käytäntö, jossa pankit ovat perineet 4:n tai jopa 6:nkin euron palvelumaksuja, on kestämätön. Palvelumaksut rasittavat kipeimmin eläkeläisiä, joiden valmiuden käyttää sähköisiä itsepalvelukanavia ovat valtaväestöä heikommat. Emme voi mitenkään hyväksyä, että rahalaitosten hinnoittelukäytäntö loukkaa pitkän päivätyön tehnyttä, eläkkeensä ansainnutta tai monella muulla tavoin muuten vaikeassa asemassa olevaa kansalaista.

Toinen moraalinen syy puuttua asiaan kansanedustajien toimesta on se, että hyväksymämme luottolaitoslain perusteluihin on kirjoitettu lain tahtotila ja se ei ole toteutunut. Voimassa olevan lain perusteluissa todetaan, etteivät maksut saa olla kohtuuttomia tai syrjiviä. On täysin kiistatonta, että lain tahtotila ei ole toteutunut, joten olemme pakotettuja nostamaan tämän tahtotilan lain tasolle.

Arvoisa puhemies! Maksujen kohtuullistaminen esitetyllä tavalla on pankkien tuloksen kannalta aivan marginaalinen. Pankit ja pankinjohtajat ovat tämän itsekin minulle myöntäneet, joten maksujen kohtuuttomuudessa lieneekin kysymys jonkun asteisesta vauhtisokeudesta, valitusta strategiasta, jossa on unohdettu merkittävät kansalaisryhmät. Yksinomaan liiketaloudellisesta näkökulmasta voi olla kustannustehokasta pakottaa ihmiset koneiden ääreen anonyymeiksi verkkoasiakkaiksi. Hämmästelen kuitenkin pankkien lyhytnäköisyyttä myös niiden omien markkinoiden kannalta. Eikö elävä kontakti asiakkaaseen ole tärkein myyntikeino mille tahansa tuotteelle? Kuinka pankit aikovat myydä eläkevakuutuksia, sijoitusrahastoja tai tarjota lainoja asiakkailleen, kun ihmiset työnnetään mahdollisimman kauas tiskistä? Minusta ihmiset ovat fiksuja. Eivät tämän päivän kuluttajat tee säästö- ja sijoituspäätöksiä vain klikkaamalla näppärän näköistä nettibanneria, väittäisin.

Mielenkiintoista oli lukea myöskin Kauppalehdestä muutama päivä sitten Amerikan Yhdysvaltoja käsittelevä artikkeli, jossa todettiin, miten Yhdysvalloissa on pankkien toimintapolitiikka palannut juurilleen ikään kuin tämmöisen lähikaupan toimintaperiaatteita mukaillen.

Lakialoitteessamme esitetään kahden lain muuttamista: Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 50 a §:n ja Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n muuttamista.

Tämä rahoitustarkastuslain muuttaminen pitää sisällään sen ajatuksen, että näille asioille ja esityksillemme tulisi myöskin tiukka seuranta ja valvonta, eli luottolaitosten toimintaa valvova Rahoituskeskus seuraisi ja valvoisi pankkien palvelumaksujen kehitystä ja sitä, että asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin ei vaarannu kohtuuttoman suurten palvelumaksujen takia.

Arvoisa puhemies! On todennäköistä, että pankit tulevat toivottavasti itsekin reagoimaan maksupolitiikkaansa laajaa tukea saaneen lakialoitteemme ja yhteiskunnallisen keskustelun seurauksena. Pidän tärkeänä, että 122 edustajan lakialoite käsitellään talousvaliokunnassa ripeästi. Näin on valiokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari minulle luvannut. Kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä ja satoja tuhansia ihmisiä koskevasta asiasta, myös heidän uskostaan ja luottamuksestaan kansanvaltaa ja eduskuntaa kohtaan.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Pankkipalvelujen hinnoitteluun liittyy tällä hetkellä eräitä kiistattomia epäkohtia, joihin myös eduskunta on kiinnittänyt voimakkaasti ja osin oikeutetustikin huomiota, aivan niin kuin äsken kuulimme. Ongelmia on ilmennyt pääasiassa sellaisten palveluiden hinnoittelussa, joissa on kyse pankkitoimihenkilöiltä pankin konttorissa saatavasta henkilökohtaisesta palvelusta. Käytännössä tällaisten pankkipalvelujen hinnoittelun ovat kokeneet kohtuuttomaksi erityisesti iäkkäät henkilöt, joilla ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia käyttää elektronisia asiointitapoja.

Keskustelussa on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle se tosiasia, ja haluan sen kuitenkin tuoda tässä esille, vaikka tiedän, että varmasti kansanedustajat ovat tästä tietoisia, että asiakkaiden käytössä on myös vaihtoehtoisia ei-elektronisiakin palveluja, kuten perinteinen laskujen jättäminen pankkiin maksupalvelukuoressa sekä useissa tapauksessa myös suoraveloitus, joista perittävät palvelumaksut ovat kylläkin edelleen kohtuullisia. Tätä seikkaa on syytä korostaa.

Käsillä oleva ongelma on siten selvästi suppeampi kuin ehkä keskustelussa on annettu ymmärtää, vaikkakin pienelle asiakasryhmälle ilmeisen todellinen. Asiaan on tietysti syytä puuttua, mutta mielestäni se tulee tehdä tavalla, joka on oikeassa suhteessa asian yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Pankkipankkipalvelujen saatavuutta käsiteltiin laajasti hallituksen esityksessä 33/2002 ja sen taustalla olleessa niin sanotussa pankkipalvelutyöryhmän muistiossa, jonka johdosta luottolaitoslakia muutettiin eräiltä osin. Lakiin lisättiin säännös pankin velvollisuudesta avata jokaiselle pankkitili ja tarjota sen käyttämiseksi tarvittavat välineet. Tässä laajassa analyysissä päädyttiin siihen, että julkisen vallan ei ole syytä laajemmin puuttua pankkipalvelujen saatavuuteen tai hinnoitteluun. Näin siis vuonna 2002.

Yhtenä lähtökohtana hallituksen esityksessä oli myös se, että hallitusohjelmassa todettiin selkeästi, että hallituksen elinkeinopolitiikka perustuu markkinaehtoisuuteen. Myös EU:n perustamissopimuksessa määrätään nimenomaisesti, että jäsenvaltioiden on talouspolitiikan alaan kuuluvia toimia toteuttaessaan noudatettava vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatetta. Näiden periaatteiden kunnioittaminen on välttämätöntä myös Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi yhdentyvillä kansainvälisillä markkinoilla.

Huolimatta nykyisten pankkipalveluiden hinnoitteluun liittyvien ongelmien rajoittuneisuudesta ja siitä, että hallitus ja eduskunta ovat suhteellisen hiljattain käsitelleet pankkipalveluiden saatavuutta varsin perinpohjaisesti, edellä esitetyistä lähtökohdista pankkien palvelumaksujen kohtuullisuuteen on tarpeen kiinnittää huomiota. Mutta ennen mahdollisten lainsäädäntömuutosten harkitsemista on kuitenkin syytä tarkemmin selvittää, miten laajasta ongelmasta on kyse ja kuinka pankkipalveluiden hinnoittelun valvontaa ja esimerkiksi palveluista ja niiden hinnoista tiedottamista voidaan tehostaa nykyisen lain nojalla. Näyttää siltä valitettavasti, että käydyssä keskustelussa asiaa ei ole juurikaan tarkasteltu tältä kannalta, vaikka sen tulisi olla luonnollinen lähtökohta.

Arvoisa puhemies! Kuluttajaviranomaisilla ei nykyisen kuluttajansuojalainsäädännön perusteella ole millään toimialalla toimivaltaa ryhtyä toimenpiteisiin elinkeinonharjoittajan velvoittamiseksi alentamaan tarjoamiensa palveluiden hintoja. Kuluttajavalituslautakunta voi sitä vastoin antaa ratkaisuja palvelun hintaa koskevan sopimusehdon kohtuullisuudesta yksittäisen asiakkaan kannalta. Lautakunnan ratkaisu ei tietysti ole sitova, vaan asiakkaan on tarvittaessa nostettava kanne elinkeinonharjoittajaa vastaan yleisessä tuomioistuimessa. Menettely on kuitenkin hidas ja käytännössä aika epärealistinen useimmille pankkiasiakkaille.

Voimassa olevaa luottolaitoslakia voidaan sitä vastoin tulkita siten, että Rahoitustarkastus voi lain 50 a §:n nojalla velvoittaa talletuspankin uhkasakolla alentamaan jonkin pankkipalvelun hintaa, jos palvelu katsotaan asiakkaalle välttämättömäksi peruspankkipalveluksi. Edellytyksenä on kuitenkin käytännössä, että kysymys on pankkitilin käyttämisestä ja että asiakkaan käytettävissä ei ole muita edullisempia tilinkäyttövälineitä. Keskeinen tulkintakysymys on tällöin se, kuinka suuri merkitys tulee antaa asiakkaan tosiasialliselle kyvylle käyttää pankin tarjoamaa edullisempaa tilinkäyttövälinettä.

Rahoitustarkastuksen toimivallan osalta on lisäksi syytä korostaa, että Rahoitustarkastus antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan. Tämän kertomuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta voi tietysti myöskin puuttua Rahoitustarkastuksen toimintalinjoihin esimerkiksi asiakkaan suojan valvonnassa.

Olen, kuten tuli viime viikon kyselytunnilla myöskin esille, ollut yhteydessä Pankkiyhdistykseen ja suorittanut alustavia keskusteluja heidän kanssaan. Oletan ja lähden siitä, että nämä keskustelut tuottavat myös tuloksia. Pankit ovat valmiita keskustelemaan asioista ja myöskin sitoutumaan siihen, että tiedottamista lisätään, että asiakkaalle, joka on siellä tiskillä maksamassa rahalla, käteisellä, laskujaan, myöskin kerrotaan, millä halvemmalla tavalla voisi myöskin maksaa laskujaan. Pankit myöskin ovat valmiit siihen, että ovat yhteydessä eläkeläisjärjestöihin ja yrittävät niiden kanssa keskustella erilaisista maksutavoista ja siitä, millä tavalla eläkeläiset voisivat parhaiten käyttää näitä palveluja hyväkseen. Toivon tietysti myöskin, että kun eduskunta ja valiokunta nyt käsittelevät lakialoitteen, ne keskustelevat myös hallituksen kanssa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli tärkeää, että ministerillä oli nyt tällainen myötäelävä ote tähän asiaan, (Ed. Laakso: Ei se siltä oikein kuulostanut!) toisin kuin viime viikolla. Tämä oli tärkeä kuulla. Totesitte myöskin sen, että ette sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että tässä voi joutua todella etenemään lainsäädäntöteitse.

Sen sijaan meillä on edelleenkin eri näkemys tämän asian yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sen laajuudesta. Kuten puheenvuorossani totesin, tämä koskettaa satojatuhansia eläkeläisiä, joista suurin osa on pienituloisia, ja myöskin muita nimenomaan pienituloisia ihmisiä, jotka eivät eri syistä internetien kanssa pärjää. Tätä taustaa vasten tämän asian yhteiskunnallinen ja moraalinen (Puhemies koputtaa) merkitys on iso. Arvostan sitä, niin kuin sanoin, että kokoomuksesta vasemmistoliittoon on voimakkaasti tuettu — tai voi sanoa, että mitä enemmän vasemmalle tullaan, sitä enemmän, mutta sitä ei nyt tarvitse tässä ääneen sanoa, mutta tämä on ... (Puhemies: Aika!) Ehkä tämä oli hyvä loppuhuipennus tähän puheenvuoroon. (Puhemies: Aivan!)

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen on jättämässä lakialoitteen, jossa esitetään, että jokainen kansalainen voisi Postin tiskiltä maksaa käteisellä maksut 1,50 euron hintaan eli huomattavasti halvemmalla kuin ed. Gustafssonin aloitteessa. Ed. Gustafssonin aloitteessa ongelma on se, että hallitus selkeästi, kuten ministeri jo totesi, vastustaa ed. Gustafssonin aloitetta. Sen lisäksi siihen sisältyy myöskin tiettyjä perusoikeuksiin liittyviä ongelmia, jotka saattavat vaikeuttaa ed. Gustafssonin aloitteen toteuttamista. Sen sijaan Posti on valtion kokonaisuudessaan omistama laitos, osakeyhtiö, jonka valtio voi toki velvoittaa ilman muuta suorittamaan tämän tyyppisiä tehtäviä. On tärkeätä, että asia nyt selvitetään, juridiikka selvitetään. Mutta ministeri Wideroos, voisitteko ajatella, että tukisitte ed. Kuosmasen ehdotusta, joka on selvästi edullisempi kuluttajalle kuin ed. Gustafssonin ehdotus?

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielestäni ed. Gustafsson tulkitsi kyllä hyvin lempeästi ministeri Wideroosin kannanottoja. Eihän rouva ministerin kannasta oikeastaan jäänyt mitään muuta jäljelle kuin se, että pankit harkitsevat tiedotuskampanjaa nykyisen käytännön paremmin tiedottamisesta, mutta pankit eivät harkitse esimerkiksi kohtuuttomien pankkimaksujen alentamista.

Monet ovat ottaneet yhteyttä ja sanovat, että on perustettava uusi pankki. Perustakaa nyt, herranjestas, uusi pankki, joka on palveleva pankki! Sellaista pankkia ei tällä hetkellä ole olemassa. Näyttää siltä, että elleivät nykyiset pankit todellakaan alenna kohtuuttomia maksujaan, siinä tapauksessa ei ole muuta keinoa kuin perustaa todella Suomeen uusi palveleva pankki. Haluaisinkin kysyä ministeri Wideroosilta: Katsotteko te todella, että se tie, jossa palvelumaksut alennettaisiin nykyisestä, tehtäisiin ohjeellisiksi, on ikään kuin pois suljettu?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta kuulostaa, että ed. Laakso on väärän pankin asiakas, sillä näitäkin pankkeja löytyy, jotka palvelevat tänä päivänä. Näyttää siltä, että myöskin maassa on erittäin kirjava käytäntö näiden palvelumaksujen suhteen. Toivoisinkin, että kun ja jos valiokunta aikanaan tätä ed. Gustafssonin lakialoitetta käsittelee, se tutkisi myös, minkälaisia malleja eri pankeissa on erilaisina bonus- ynnä muina järjestelyinä, joilla näitä palvelumaksuja voidaan asiakkaille alentaa.

Esa  Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ministerin puheenvuorosta kävi hyvin esille, jotta aika kauas köyhästä kansasta ministeri on mennyt. Ilmeisesti ei ole tuttavapiirissä hyvin paljon tämmöisiä vähempiosaisia ihmisiä. Nimittäin minusta ei pidä siitä näkökulmasta lähteä ollenkaan, että jos siellä on vähän porukkaa, ne köyhät ihmiset, ei sen takia muuteta näitä juttuja. Jos siellä on 100 000 köyhää, jotka eivät saa edes pankkitiliä aukaistua — ylivelkaantuneet ovat semmoisia — niin kyllä niiden pitää saada maksettua tasavertaisesti se lasku, jotta ei makseta semmoisia maksuja. Tällä hetkellä he eivät saa sitä. Sitten ovat erikseen vanhukset, jotka eivät osaa käyttää niitä koneita. Minusta tämä on poliittisen tahdon asia, ei sillä tavalla, jotta sanotaan, että kuluttajalautakunnan jotain kertomusta käsiteltäessä täällä voidaan sitten ottaa kantaa siihen. Kyllä tässä eduskunnan pitää se ottaa handuun ja sanoa, että tämä juttu on näin. Tässä mennään kohtuuttomuuksiin. Sen takia, kun tämä nyt on otettu esille, minusta eduskunnan ei pidä tässä ollenkaan lankautua, vaan viedään läpi tämä ajattelu. (Puhemies koputtaa)

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuli hyvin selväksi ministerin äskeisen puheenvuoron johdosta, että parasta on, kun palkkaa juristin ja myöskin asiamiehen tuolta eläkeläisjärjestöstä hoitamaan asiaa. Mutta mielenkiintoista ministerin äskeisessä puheenvuorossa oli se, että hän kertoi Pankkiyhdistyksen kanssa käyneensä neuvotteluja. 11.2.2004 Pankkiyhdistys on johtajansa Erkki Kontkasen johdolla ilmoittanut yksiselitteisen selvästi, että mitään tällaista toivettakaan mistään paremmasta ei ole olemassakaan ja että kilpailu nämä hommat hoitaa. Mutta mielenkiintoisinta tässä on se, että Pankkialan Asiakasneuvontatoimisto on ottanut asiaan myöskin johtajansa Erik Sirénin suulla kantaa ja ilmoittaa, että ihmiset tietävät, että maksuja voidaan korottaa vielä edelleenkin. Elikkä, arvoisa ministeri, teillä on sellainen työsarka, että eduskunta ei jaksa odottaa teidän neuvottelujenne tuloksia.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pelkkä tieto ei todellakaan riitä, ja itsekin vähän olin huolestunut, että ilmeisesti Wideroos liikkuu siinä maailmassa, jossa on tarpeeksi rahaa, ettei tarvitse maksaa palveluista, koska näinhän on noissa isoissa pankeissa, että kun on tarpeeksi tilillä rahaa, ei tarvitse maksaa. Kun kohtuudesta puhutaan, niin kyse on myös silloin siitä, mistä rahoista sitä ollaan maksamassa, ja tämmöiset lukkoonlyödyt palvelumaksut useimmiten kohtelevat niitä, joilla on pienemmät rahat, huomattavasti eri lailla kuin niitä, joilla sitä rahaa ei ole.

Mutta olen myös eri mieltä siitä, että tämä nettimakselu olisi halvempaa. Nimittäin suuri osa Suomea on edelleen laajakaistojen ulkopuolella ja kiinteitten yhteyksien ulkopuolella ja asia on vaan niin, että ne maksut siirtyvät sitten puhelinlaskun muodossa, kun sieltä maksuja maksellaan, ja toinen asia on tietysti se, että kun ilmeisesti Wideroos edustaa tätä työn ulkoistamista pankeista asiakkaille, niin siinä on unohtunut myös se, että pankeissa käynti on sosiaalinen tapahtuma, joka on erittäin tärkeä muun muassa juuri pienituloisille yksinäisille naiseläkeläisille. (Ed. Laakso: Ja yksinäisille pankkimiehille!) Ja toinen asia, mikä ...

... tuntuu myös unohtuvan, on se, että iän myötä pelko virheistä lisääntyy, ja ei nyt ihan tämän ikäisiltäkään ihmisiltä se laskun maksu netissä aina ihan virheettömästi mene.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että ed. Laakso ei perusta pankkia. Se voi tulla meille kalliiksi. (Ed. Laakso: Pankkiseikkailut ovat tulleet paljon kalliimmiksi!) — Eivät ole, eivät ole tulleet, ed. Laakso, maksaneet yhteiskunnalle mitään. (Ed. Laakso: 50 miljardia!) — Arvoisa puhemies! Muutoinkin tässä on varottava nyt ihmisille antamasta vääriä käsityksiä, tällaista ylenmääräistä populismia, mitä tässä on, pitää välttää. Mutta on totta, että lain perusteluissa voidaan todeta, että maksut eivät saa olla kohtuuttomia eivätkä syrjiviä, ja tämä sen lähtökohdan, totta kai, pitää olla tässä asiassa, mutta kun tätä talousvaliokunnassa käsitellään, niin on hyvä, että kaikki faktat nostetaan siinä yhteydessä pöytään. Tämä yksioikoinen lakipykälällä asian hoitaminen ilmeisesti törmää näihin perustuslaillisiin ongelmiin. (Ed. Kuoppa: Köyhän etu on törmännyt aina rikkaiden etuun!) Sen sijaan on tärkeätä, että nyt informaatiota selvitetään eläkeläisten kesken, eläkeläisjärjestöjen ja Pankkiyhdistyksen kesken, ja haetaan ratkaisuja ehkä sitten ohjeistamalla, että tässä löytyy ratkaisu. Arvoisa herra puhemies! Näitten maksujen tarkoitushan on osin ohjata ihmisten asiakaskäyttäytymistä, ja se on tietenkin luvallista, mutta ne eivät saa olla kohtuuttomia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Haluan vaan tässä yhteydessä todeta, että kuluttaja-asiamies voi periaatteessa vaatia markkinaoikeutta kieltämään kohtuuttoman sopimusehdon käytön. Hyödykkeen hinta ei ole kuitenkaan sellainen sopimusehto, johonka kuluttaja-asiamies voi puuttua.

Halusin tämän tässä yhteydessä sanoa ja sen jälkeen todeta, että se laki, mitä tässä nyt sovelletaan, tuli voimaan 15.2. viime vuonna, 2003. Sen lain esitteli vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja, nykyinenkin puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. (Ed. O. Ojala: Se ei ollut vasemmistoliiton hanke!) Minä halusin tämän sanoa sen takia, että on tavattoman tärkeätä, että silloin kun tällaisia lakeja valmistellaan, niiden lakien valmisteluvaihe käy läpi sellaisen prosessin myös näiden valvovien viranomaisten kanssa, että etukäteen eduskunta tietää, mihin käytännössä näin kirjoitetuilla perusteluilla tämän lain soveltaminen johtaa. (Ed. Laakso: Me emme tätä ajaneet!) Nyt tiedetään, että se on johtanut kohtuuttomiin tilanteisiin. — Ed. Laakso, en syytä ketään tästä sen kummemmin. Minä vaan kerron historian, minä kerron historian, miten tämä meni. — Ja nyt tällä hetkellä kuluttajaviranomaiset käyvät neuvotteluja pankkialan kanssa siitä, onko todellakin mahdollista, olisiko mahdollista löytää malli, joka olisi kohtuullinen, mutta jos ei, niin ilman muuta, täällä on nyt yksi esitys, lakialoite. Voi olla, että asiassa on tarkoituksenmukaista ja paikallaan neuvotella myöskin asiasta vastaavan ministerin kanssa, ennen kuin asioita lopullisesti kiinni laitetaan.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Kun nyt lähdettiin tulkitsemaan, mitä oikeasti sanoin tässä, niin ehkä toistan ainakin pari lausetta. Totesin, että pankkien palvelumaksujen kohtuullisuuteen on tarpeen kiinnittää huomiota. Mutta ennen mahdollisten lainsäädäntömuutosten harkitsemista on kuitenkin syytä tarkemmin selvittää, miten laajasta ongelmasta on kysymys ja kuinka pankkipalvelujen hinnoittelun valvontaan jne. voidaan puuttua. Keskusteluja olen, kuten sanoin, käynyt Pankkiyhdistyksen kanssa, ja siellä on tietysti huomattu, mistä eduskunnassa keskustellaan, ja kyllä myöskin minun mielestäni ainakin asia otetaan vakavasti.

Kuten nyt ed. Pulliainen, luin erään toisen jutun lehdestä tänään. Eräs pankki, jonka palvelumaksu oli kahdeksan euroa, oli nyt päättänyt alentaa, en muista, mille tasolle, mutta kuitenkin. Siitä johtuen tämä keskustelu, mistä ... (Ed. O. Ojala: Handelsbanken!) — No joo, mutta saanko minä nyt kuitenkin puhua loppuun asti? — Se osoittaa myöskin sen, että tämä keskustelu on vaikuttanut pankkien toimintaan.

Minulla on valmiutta jatkaa keskusteluja Pankkiyhdistyksen kanssa ja katsoa, mitä vielä tämän lisäksi voidaan tehdä, mistä tähän asti olen puhunut. Mutta haluan myöskin sanoa sen, että kun sanoin, että pitää tutkia ja miettiä, mitä voidaan tehdä, niin en ole sanonut sitä, että ratkaisu on nimenomaan siinä lakialoitteessa, että siihen lakipykälään laitetaan katto.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Kun tuossa lainsäädäntöhistoriaan mentiin, niin tämä 50 a §, johon ed. Gustafsson esittää lisäystä, tuli luottolaitoslakiin oikeusministerin vaatimuksesta, että ylipäänsä kansalaisille järjestetään mahdollisuus peruspankkipalveluiden saamiseen. Tosiasiallisestihan on syntynyt välttämättömyys käyttää pankkien palveluja voidakseen elää yhteiskunnassa, saadakseen maksunsa hoidetuksi ja pitääkseen rahaliikenteensä jotenkin hallinnassa. Tämän takia tämä oli välttämätöntä, ja niissä perusteluissa, niin kuin tuossa nyt on viitattu, on kiinnitetty huomiota siihen, että se tarkoittaa, että myös sen hinnoittelun pitää olla kohtuullista, jotta se tosiasiallisesti olisi kansalaisten käytettävissä.

Nyt pitää vain hakea toimiva malli, jolla tämä varmistetaan. Tässähän pankkeihin pitää vedota senkin takia, että eläkeläiset esimerkiksi ovat hyviä asiakkaita. Siellähän makaa usein aika iso talletus, mutta sitten heille ei vain käytännössä neuvota niitä edullisempia tapoja, miten voisi maksut hoitaa eikä myöskään näissä taksoitteluissa oteta huomioon, että pitäisi myös mahdollistaa halpamaksujen hoito silloin, jos tiedetään, että siellä vakaasti (Puhemies koputtaa) talletuksia on pankin käytössä. Tämän kaltainen neuvottelu, johonka ministeri Wideroos ja ministeri Pekkarinen kiinnittivät huomiota, on joka tapauksessa tarpeen, ja sitä kautta päästään varmasti nopeasti eteenpäin, mutta tarvitaan myös näitä lainsäädännön valmisteluja.

Outi Ojala  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun ministeri Wideroos kuitenkin sanoi, että tämä koskee aika pientä asiakasryhmää, niin enpä nyt olisi ollenkaan niin varma. Tähän ovat kaikki kaksitoista eläkeläisjärjestöä kiinnittäneet huomiota. Kaikki eläkeläiset eivät ole pienituloisia, mutta hyvin suuri joukko on, ja pienituloisia on muitakin, joille tämä on ongelma. Viittaan vain, ministeri Wideroos, esimerkiksi siihen, että kansaneläke nousi tämän vuoden alusta 2 euroa 93 senttiä, ja jos palvelumaksua on vaikka nostettu 3 euroa, niin sinne ovat huvenneet sitten kaikki korotukset.

Todellakin pankkien välillä on erittäin suuria eroja, ja minä hieman ihmettelin sitä vastausta. Tavallaan nyt niin kuin lainsäädäntöteitse ei pitäisi muutoksia tehdä, että nyt ollaan niin kuin koko markkinatalous vaarantamassa, mikäli lainsäädäntöteitse puututtaisiin tähän asiaan. Minusta se oli vähän outoa, ottaen juuri huomioon sen, mitä oikeusministeri sanoi, elikkä tämän kohtuullisuusnäkökulman, joka on jo luottolaitoslakiin kirjattu. Nyt ei olla kohtuuden rajoissa, ja me tiedämme todellakin, että kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta käyttää niitä muita palveluja. Se on hyvä, että (Puhemies koputtaa) informaatiota lisätään jne., jne. mutta ei voi olla, että kerta kaikkiaan pankkimaksuissa on näin huomattava ero, kun kyse on kuitenkin peruspalveluista.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pankkipalvelumaksuissa saattaa olla ongelmia, mutta nyt minusta on aika lailla yleistetty tässä keskustelussa liikaa asioita, koska on pankkiryhmiä, joissa pankkipalvelumaksut ovat myöskin edullisia. Jos asiakas on asiakassuhteessa pankkiin ja käyttää sähköisiä välineitä, maksupalvelua, niin pankkipalvelumaksut ovat varsin edullisia. Ainoastaan jos kysymys on siitä, että maksaa rahalla tiskillä, niin silloin palvelumaksu saattaa nousta korkeammaksi, mutta siinäkin on pankkikohtaisia eroja; missä on sen kohtuuden raja? Minusta on hyvä, että tätä selvitetään, koska tässä on todella markkinaehtoisuudesta kysymys ja on kilpailulainsäädännöstä kysymys, ja sen takia tämä ei ole niin yksioikoinen asia. Mutta minusta se, että tämä on noussut esille, on hyvä asia ja ansaitsee tulla selvitetyksi, mutta liian oikopäätä johtopäätöksiin ei ole syytä mennä, ennen kuin tämä on kunnolla selvitetty.

Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Gustafsson on tehnyt hyvän aloitteen, ja ainakin me sosialidemokraatit talousvaliokunnassa mielellään lähdemme käsittelemään tätä asiaa, koska kyseessä on pankkipalvelu, joka on minusta perusoikeus tänä päivänä, ja nyt on käynyt niin, että nimenomaan vanhukset ja köyhimmät ihmiset joutuvat maksamaan kohtuuttoman korkean pankkipalvelumaksun. Tämä ei voi olla laissa todettu kohtuus, se on aivan väärin, ja sen takia tähän täytyy saada korjaus. Minä uskon, että tämän aloitteen pohjalta voidaan hyvin mennä eteenpäin.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En laisinkaan ihmettele, että ministeri Wideroos ei ole päässyt Pankkiyhdistyksen kanssa lopputulokseen — siis parempaan lopputulokseen — tässä asiassa, nimittäin eihän kovinkaan kauaa ole aikaa siitä, kun Pankkiyhdistyksestä tuli viestejä, että köyhät tuovat pelkästään kuraa pankkien lattioille. Varmaankin muistatte sen keskustelun muutama vuosi sitten. Ja kun itse olen työskennellyt pankissa, niin tiedän sieltä paljon sellaisia — siitä on nyt tosin vuosia jo aikaa — tiedän sen, että pankkipalveluihin liittyy myös monia muita ongelmia. Esimerkiksi jo yli 20 vuotta sitten oli mahdollisuus, siis tekninen mahdollisuus, online-palveluihin, eli käytännössä pankista toiseen olisi voitu maksaa online, mutta pankit pitääkseen itsellään kahden päivän koron pitävät tämän kaksi päivää sen rahan jomman kumman pankin, yleensä sen maksajapankin, tilillä, ja se saaja saa sen vasta kahden päivän kuluttua. No, tämä osittain johtaa siihen, että ihmiset joutuvat menemään kiireellisessä tapauksessa pankin tiskille maksamaan. Itse vähän aikaa sitten jouduin tähän tilanteeseen, ja kun laitoin muistotilille rahaa, niin 8 euroa pyydettiin sitten siitä, joka minusta tuntuu aika kohtuuttomalta siihen (Puhemies koputtaa) tilanteeseen nähden. Eli on aivan kohtuutonta se. Minusta olisi kohtuullista se, että ministeri Wideroos kävisi vielä (Puhemies koputtaa) Pankkiyhdistyksen kanssa neuvottelun ...

... tästäkin asiasta, koska tämähän on erityisesti yrityksille kallista puuhaa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä ed. Gustafssonin tekemää lakialoitetta. Pankkipalvelut kuuluvat peruspalveluihin, joiden saatavuutta ei pidä vaikeuttaa. Näin siitäkin huolimatta, että asiakas ei osaisi maksaa laskujaan tietokoneella tai automaatilla. Tämä on tasa-arvokysymys, siis vanhuksia ei saa diskriminoida, ja tästä on tullut palautetta. Ei voi olla niin, että atk-taitoiset olisivat sen tasa-arvoisempia kuin muut.

Ed. Huotari kiinnitti huomiota mielenkiintoiseen asiaan, että vaikka tietokoneet paranevat ja kaikki paranee ja nopeutuu tässä yhteiskunnassa, niin jostain syystä se raha ei tunnu kulkevan pankista toiseen kauhean nopeasti, elikkä ihan näistä tietyistä syistä se varmaan näin on. Kyllä olen ihmetellyt itse tätä samaa asiaa ja olen useamman pankin asiakas, ei niin että siellä rahaa olisi, mutta velkaa on aika moneen pankkiin. (Naurua) Joudun myös käteistä rahaa käsittelemään niin kuin monet liikkeenharjoittajat, ja se on aikamoinen ongelma, että siellä tiskillä tällaisia maksuja peritään. Elikkä uskon, että tämä on sen tyyppistä (Puhemies koputtaa) säätelyä, joka ei puutu pankkitoimintaan niin perusteellisesti. Tämä on kohtuuskysymys.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Bertolt Brecht kirjoitti jo aikoinaan, että pankkiryöstö on pientä näpertelyä pankin perustamiseen verrattuna, ja tässä on nyt selvästi sellainen tilanne, jossa pankit harjoittavat kohtuutonta rahastusta ja nimenomaan köyhimpien ihmisten osalta ja eläkeväen suuntaan. Tässähän on nimenomaan kysymys nyt kahdesta asiasta, kun tätä asiaa käsitellään, kohtuullisuudesta. Nyt meillä on erimielisyys ainakin kansan ja pankkien välillä siitä, mikä on kohtuullista, ja tähän pitää eduskunnan antaa nyt tulkinta. Muuta keinoa ei enää ole.

Toisaalta, ministeri, te puhuitte ongelman laajuudesta. Älkää vain laskeko niitä ihmisiä, nähkää se, että kyse on köyhimmistä suomalaisista, joilla ei ole varaa tietokoneeseen, ja eläkeläisistä, jotka eivät osaa tietokoneita ja nettiä käyttää. Ei saa laskea vaan nyt, että 100 000 tai 50 000, pitää nähdä, ketä tässä sorretaan!

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edessäni on tilasto tutkimuksesta, joskin yhden pankkiryhmän kohdalta, mutta uskon, että tämä pätee myös muihin pankkiryhmiin. Viime lokakuussa tutkittiin sitä tässä pankkiryhmässä, mikä on tavallisin tapa, jolla laskut maksetaan, ja vastaajista kaikissa muissa ikäluokissa paitsi yli 65-vuotiailla ylivoimaisesti suosituin maksutapa oli Internetin kautta. Se ikäluokasta riippuen vaihteli 50—70 prosenttia. Yli 65-vuotiaista noin kolmannes maksoi suoraveloituksella mutta peräti neljännes hoiti asiat tiskillä.

Ministeri Wideroos viittasi Pankkiyhdistyksen kanssa käymiinsä neuvotteluihin ja sitä kautta luvattuun ohjaukseen ja neuvontaan. Minä uskon, että sitä tapahtuu koko ajan, mutta mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, (Puhemies koputtaa) sitä suurempi kynnys on lähteä käyttämään esimerkiksi tietokonetta, ja monet vanhemmat ihmiset haluavat nähdä, että tässä ja nyt asia hoidetaan, heidän laskunsa.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pankkipalvelumaksuissa on eroja, ja ne ovat kohtuuttomia hinnoittelun osalta eräissä tapauksissa. Se on tullut hyvin selvästi esille, ja siihen on saatava ratkaisu. Asiakastiedottamista ja opastamista varmasti tarvitaan. Sinänsä käteismaksuja tiskillä, joka on se kaikkein kallein, tiedon mukaan on vain yhdellä prosentilla asiakkaista; sekin on suuri joukko.

Ed. Kähkösen tietoihin viitaten sinänsä tämä maksuton — tai samoihin tietoihin varmaan viitaten — maksuton palvelu tai maksuton suoraveloitus, siinähän eläkeläiset ovat ahkerimpia käyttäjiä. Tietysti opastusta, neuvontaa, varmasti tarvittaisiin, ja nyt hinnoittelu on vähän sekava ja vaikeasti miellettävä, miten hinta määräytyy ja missä se määräytyy. Tätä pitäisi kyllä parantaa myös samalla kuin saada kohtuus maksuihin.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole ehkä minun tehtäväni tässä vaiheessa kiittää hyvästä keskustelusta, mutta mielelläni sen teen, koska tämä kertoo sen, että asia koskettaa todella meitä kansanedustajia. Olisin vielä tässä vaiheessa — no, sieltä ansioitunut ministeri tuleekin liituraita päällä — kiittänyt ministeri Koskista siitä, että käytitte tässä yhteydessä puheenvuoron ja itse asiassa näistä paikalla olevista ministereistä suhtauduitte kaikkein myönteisimmin tähän asiaan. Totesitte myöskin, että tässä tarvitaan myös lainsäädäntöön liittyviä valmisteluja.

Olen tietysti itse hyvin paljon ollut yhteydessä myöskin ikään kuin juridis-muodollisesta puolesta asiantuntijoihin, niin Pankkiyhdistyksen suuntaan kuin valtiovarainministeriöönkin, ja yleinen kommentti on se, että EU:n direktiivit, elinkeinonvapauslaki ja muutkin, ne ovat kovin suhteellisia tämän asian ja ongelman kohdalta. (Puhemies koputtaa) Tämä on nyt viime kädessä eduskunnan talousvaliokunnan asia tehdä sen kaltaisia johtopäätöksiä kuin tässä eduskunnan enemmistön tahto on.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa tullut jo esille se, että kysymys on nyt siitä, ovatko pankkien palvelumaksut kohtuullisia kaikilta osin ja kohtelevatko ne kansalaisia tasavertaisesti. Vastaus on, että eivät ole.

Ed. Kuoppa tuossa muistutti, ennen kuin lähdin puhumaan, siitä, että kun veroa peritään, jos on verorästejä ja muita, peritään 10 euroa, se on minimisumma, joka peritään. Jos sitten joutuu maksamaan 10 euroa veroa ja lisäksi vielä maksaa 8 euroa pankille palvelumaksua, niin voidaan kyllä kysyä, mikä kohtuus siinä on. Tämä tästä kohtuudesta, monia muitakin esimerkkejä on.

Minusta on erittäin hyvä, että tämä keskustelu on lähtenyt käyntiin. Eläkeläisjärjestöthän tässä, kuten aikaisemmin olen todennut, ovat olleet se taho, joka on nostanut asian esille. Ed. Gustafsson laittoi ripeästi toimeen, ja todellakin yli 120 tai tarkkaan ottaen 122 kansanedustajaa on tähän aloitteeseen laittanut nimensä alle.

Tietenkin kaikkein parhaintahan olisi se, että pankit olisivat sillä tavalla itseohjautuvia, että palvelumaksut tippuisivat huomispäivänä 1,5 euroon esimerkiksi. Sehän olisi paras ja onnellisin tapa, mutta, arvoisa puhemies, valitettavasti vain pelkään, että tällaista itseohjautuvuutta ei suinkaan ole, vaikkakin se pankki, joka joutui kaikkein kovimman ryöpytyksen kohteeksi — eli Kansan Uutiset jo 4. päivä helmikuuta kertoi eri pankkien osalta näitä maksuja — Handelsbanken, on tämän päivän Hufvudstadsbladetin mukaan tällä viikolla uudistanut palvelumaksujansa, ja aikaisemmasta 8 eurosta he ovat nyt sitten siirtyneet 5 euron maksuun silloin, kun maksetaan tiskillä. Silti voidaan vielä kysyä, onko se kohtuullista vai ei, koska tässäkin suhteessa pankkien kohdalla variaatio on tälläkin hetkellä 3 ja 6 euron välillä, kun maksaa tiskillä. Siinä on aika huomattava ero, jos ajatellaan pienituloista eläkeläistä ja maksetaan useampi lasku kuukaudessa.

Muistuttaisin myöskin tässä siitä asiasta, että kunnat myöskin yhä enenevässä määrin ovat siirtyneet siihen, että ei voi kunnallisista palveluista suorittaa maksua kassalla. Näin on esimerkiksi Helsingissä terveydenhuollossa. Kun menet terveysasemalle, et voi maksaa siellä kassaan, koska katsotaan, että rahahuolto maksaa, on ylimääräinen kustannus. Kunnat säästävät, ja näin ollen sitten joudutaan myöskin suorittamaan näitä, kuten jo totesin kyselytunnilla, suhteellisen pieniä maksuja pankin kassalla. Näin näitä maksuja kertyy monille enemmän kuin se, mitä ajatellaan, että esimerkiksi vuokran maksaisi säännöllisesti jne.

Mutta se ongelma on juuri se, että meidän hyvätuloisten on turha täällä tästä omalta kohdaltamme valittaa, kun varmasti rahaa riittää niitten maksujen maksamiseen, mutta pienituloisten kohdalla kysymys on siitä, että ei ole sitä rahaa aina. Monikaan ei uskalla edes ajatella, että ottaisi suoraveloitusjärjestelmää käyttöön, koska ei ole varmuutta siitä, että rahaa siellä riittävästi on. Silloin eletään kädestä suuhun ja päivä kerrallaan tilanteesta toiseen. Tämä olisi minusta erittäin hyvä nyt kaikkien myöskin ottaa huomioon, kun tästä asiasta keskustellaan.

Ministeri Wideroos omassa vastauspuheenvuorossaan todellakin epäili voimakkaasti sitä, että tämä asia voitaisiin ratkaista lainsäädäntöteitse, ja näyttää myöskin Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki epäilevän tätä lainsäädäntötieratkaisua. Asia on nyt eduskunnan käsissä, ja talousvaliokunta tulee kuulemaan asiantuntijoita runsaasti. Kysymys on nyt mielestäni siitä, että tähän on löydettävä ratkaisu. Jos ei pankki tee sitä suosiolla, niin sitten eduskunnan on omalta osaltaan oltava valmis tekemään ratkaisu lainsäädäntöteitse, mutta toivon, että asia ratkeaisi nopeammin ja vapaaehtoisesti.

Haluan kuitenkin sanoa vielä pari sanaa siitä, mitä ed. Gustafsson täällä totesi, että ehkä Suomessakin pankit voisivat nyt ruveta kantamaan enemmän yhteiskuntavastuuta ja paitsi, että keräävät suuret voitot ja jakavat suuria optioita, myöskin palvelisivat ihmisiä paremmin. Aivan viimeinen tieto kertoo siitä, että esimerkiksi Helsingin Kalliossa ollaan juuri viimeinenkin pankkikonttori lakkauttamassa, ja seuraava pankki on sitten Hakaniemessä. No, joku sanoi, että vain kilometrin päässä, mutta esimerkiksi se pankin konttori, jota nyt ollaan lakkauttamassa, sijaitsee vanhusten palvelutalon vieressä, tai hyvin lähellä sitä, ja suuri joukko eläkeläisiä, jotka käyttävät tämän vanhustentalon palveluja, on voinut sopivasti asioida pankissa samalla, kun ovat käyneet siellä, eivät ainoastaan ne eläkeläiset, jotka asuvat siinä nurkalla, vaan myöskin ne, jotka tulevat sinne palvelukeskukseen kauempaa.

Näyttää siltä, että Suomessa ollaan yhä vaan enemmän menossa siihen suuntaan, että itsepalvelujärjestelmät leviävät. Toisaalta paradoksaalista on se, ettei ainoastaan pankin konttoreita vähennetä, vaan edelleen myöskin maksuautomaatteja ja myöskin pankkiautomaatteja vähennetään. Eli kyllä tässä todellakin kansalaiset ollaan ajamassa kahteen joukkoon. Niille, joilla on korttirahaa käytettävissä ja jotka voivat vapaasti liikkua ja asioida eri puolilla, kehitetään yhä uusia palveluja, kännyköiden kautta voi ostaa raitiovaunulippuja ja vaikka mitä. Eli niitä, joilla on hyvät mahdollisuudet, tuetaan ja heille kehitetään joustavampia palveluja, mutta köyhät ja ne, joilla on muutoinkin jo vaikeaa, joutuvat kohta varmaan pysymään kotonaan, kun ei ole rahaa tilillä tai ei ole edes varaa mennä nostamaan rahaa omalta tililtä, puhumattakaan siitä, että olisi mitään sähköistä korttia käytössä.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Käsitellessään tätä ed. Gustafssonin lakialoitetta tietyt lehdet ovat sen yhdistäneet populismiin, hintasäännöstelyyn, suunnitelmatalouteen palaamiseen jne. Äsken kuulimme, että talousvaliokunta ottaa tämän lakiesityksen käsiteltäväkseen, hyvä näin, ja toivottavasti tavalla tai toisella sitten pankit saadaan kohtuullistamaan näitä palvelumaksujaan.

Eiliselle päivälle päivätty tiliasioinnin palvelumaksutaulukko kertoo, että tämä paljon puhuttu käteismaksu konttorissa vaihtelee 4 eurosta 8 euroon kappale ja tilisiirto konttorissa 2,5:sta 4 euroon. Näitä maksuja ei voi millään mieltää kohtuullisiksi eikä oikeiksi, varsinkaan kun ei monilla eläkeläisillä eikä myöskään monilla muilla vähävaraisilla ihmisryhmillä ole mahdollisuutta tai sitten ei ole muusta syystä kykyä ryhtyä hoitamaan maksujaan vaikkapa Internetin kautta.

Ikä ei tietenkään ole este tietokoneen tai maksuautomaatin käytölle, mutta jos konetta ei ole aiemmin käyttänyt, niin totta kai tämä kynnys kasvaa iän myötä. Nettipankin suosio kasvoi erittäin voimakkaasti, kun pankit ryhtyivät aikoinaan hinnoittelemaan näitä palveluitaan. Pankit perustelivat palvelumaksuja aikoinaan sillä, että korkomarginaalit pienenivät. Kuitenkin oman pääoman tuotto on ollut varsin hyvä suomalaisissa pankeissa, verrataanpa sitä mihin tahansa Euroopassa olevaan pankkiin tai pankkiryhmiin.

Nyt suurin osa pankkien asiakkaista hoitaa melkein kaikki ne tehtävät, jotka ennen suoritti pankkivirkailija, eli me asiakkaat teemme ne tehtävät. Pankkien maksupolitiikka hyvin voimakkaasti ohjasi meidät siihen. On toki tunnustettava, että muun muassa kotikoneelta pankkiasioiden hoito on vaivattomampaa ja miellyttävämpää kuin pankissa jonottaminen. Lisäksi pankkien auloihin sijoitetut Internet-yhteyksillä varustetut koneet, maksuautomaatit — ne poistuvat kyllä vähitellen — maksupalvelu ja suoraveloitus ovat vähentäneet tiskillä asiointia.

On kuitenkin muistettava, että kaikilta elektronisten laitteiden käyttö ei onnistu, ja toimintatapoja ei haluta millään vaihtaa, kuten aiemmin totesin. Pankkipalvelut ovat mielestäni ja varmasti kaikkien muidenkin mielestä — täällä edustajakollegat ovat sen jo todenneet — peruspalveluja, joiden tulee olla kaikkien saatavilla. Henkilökohtaisesti minua tässä keskustelussa on vaivannut myös se — en tarkoita tämäniltaista täällä salissa, mutta kun olen keskustellut eri henkilöitten kanssa ja muun muassa pankin edustajien kanssa — kun on sanottu, että tämä asia koskee vain marginaalista ryhmää. On totta, että perinteiseen tapaan pankkikonttorin tiskillä laskunsa maksavien määrä on vähentynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Mutta jos ja kun tämä on marginaalinen ryhmä — mutta me tiedämme, että varsin paljon vielä näitä henkilöitä on, ja suurin osa heistä on vanhempia ihmisiä — niin sitä helpompaa luulisi olevan sitten tämän asian korjaaminen eli palvelumaksujen inhimillistäminen. Jos tämä asia kerta on marginaalinen, niin ei kai sillä sitten merkittävää vaikutusta ole pankkien tulokseenkaan.

Informaatiota palvelumaksuista ja vapaaehtoisista pankissa asioimistavoista on lisättävä, ja tämä hinnoittelu ei ole kaikilta osin selkeä eikä läpinäkyvä. Sekin on tänään täällä todettu. Maksuille pitäisi löytää myös hyvät perusteet. En toki väitä, että pankeissa ei opastettaisi vaivattomampien ja samalla asiakkaan kannalta edullisempien vaihtoehtojen käyttöönottoon, mutta niin kuin todettu, joka tapauksessa osa ei muuta niitä toimintatapojaan, joihin on tottunut. Ei haluta opetella, ei haluta näitä neuvoja kuunnella, ja minusta se on toisaalta ihan luonnollista, mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse. Tämä joukko vähenee, joka haluaa tiskiltä maksunsa suorittaa ja nähdä tosiaan sen, että lasku on hoidettu, ja rahalla sen maksaa, mutta tulevaisuudessakin näitä henkilöitä on. Täällä viitattiin myös debatin aikana siihen, että hyvin monelle henkilölle se on myös sosiaalinen tapahtuma: pankkitoimihenkilö voi olla ainut henkilö, jonka kanssa sitten sinä päivänä tai esimerkiksi sinä viikkona käydään keskustelua.

Arvoisa puhemies! Muutkin kuin pankit ovat hiljattain ottaneet käyttöön näitä palvelumaksuja. Esimerkiksi Finnairin myyntipalvelun palvelumaksu on 1,64 euroa ja VR:llä 1 euro. En malta tässä yhteydessä olla kertomatta esimerkkiä, joka sattui kohdalleni ja osoittaa, että Finnairin puhelinmyynti vielä tökkii ja tieto ja raha ei kulje tai kulkee erittäin hitaasti, eli se liittyy tähän asiaan.

Jouluviikon maanantaina tilasin vaimolleni niin sanotulle punaiselle vuorolle lentoliput, ja matka oli tarkoitus tehdä tammikuun puolessavälissä. Saatuani sitten puhelinmyynnissä tilinumeron ilmoitin, että samana iltana maanantaina hoidan kotikoneella tämän maksun. Virkailija kysyi, minkä pankin asiakas olen. Totesin — tässä ei ole mainostamista — että OP-ryhmän. Hän sanoi, että ei käy, teidän on mentävä pankkiin maksamaan, Nordeaan, tiskiltä tämä maksu, koska sitten keskiviikkona oli jouluaatto ja torstaina joulupäivä. Minä olen aina luullut, että pankkipäivä siirtyy, jos se sattuu viikonlopun kohdalle tai juhlapäivälle, mutta tässä se ei siirtynyt, eli virkailija totesi, että jos ette käy maksamassa Nordeaan tätä, koska teillä ei kotikoneelta ole sinne yhteyttä, niin todennäköisesti varaus peruuntuu, eli raha ei ole tullut ajoissa. Eli vielä tässä myös joustamattomuutta on. Totta kai siitä toimenpiteestä sitten, kun jonotin siinä kolmen jälkeen, tuli laskua 4,5 euroa. Se ei minun talouttani tietenkään eikä perheeni taloutta kaatanut, mutta minusta se liittyy kuitenkin näihin asioihin, että palveluissa on myös kehittämistä, mutta tässä tietysti sormi osoittaa yhtä voimakkaasti tuonne Finnairin suuntaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonin aloitteessa ollaan todella tärkeällä ja hyvällä asialla. Olen yksi aloitteen yli sadasta allekirjoittajasta ja uskon, että tätä kautta tavalla tai toisella nämä palvelumaksut niiltä osin, kuin ne ovat kohtuuttomia, saadaan sitten alennettua. Nämä esimerkit, joita itsekin toin ja joita on tullut keskusteluissa, ovat luottolaitostoiminnasta annetun lain hengen vastaisia, se on selvää. Täällä todettiin jo, että yksi pankkiryhmä on reagoinut tähän asiaan ja tarkistanut näitä palvelumaksuja, mutta ei se kyllä vielä riitä eikä sillä sitä asiaa hoideta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä viime aikoina on niin käynyt, jotta ennen ryöstettiin pankkeja ja nyt pankit ryöstävät ihmisiä. Niin härskiä tämä toiminta on, jotta siinä ei mitään kohtuutta ole olemassa. Nimittäin miettikää ihmistä, joka menee maksamaan, kun joskus joulun alla tulee näitä Näkövammaliiton joulukortteja, mahdollisesti siitä joukokorttipaketista sitä 5:tä euroa, mitä toivotaan. Okei, siellä menee tuommoinen köyhä ihminen, joka ajattelee — rikkaat hyvin harvoin niitä maksavat — että laitanpas tuossa siihen 5 euroa ja käyn maksamassa nuo kortit. Jos se raukka sattuu olemaan ylivelkainen henkilö, ei välttämättä pankkitiliäkään aukaista. Hän menee sinne pankin tiskille ja maksaa 8 euroa siitä, kun voi tämän hyväntekeväisyystoimituksen hoitaa, 5 euroa kortit ja vaikka 5 euroa se palvelumaksu. Eikös se pidä olla sillä tavalla näissä asioissa, että pitää olla kohtuus, ja suhteessa siihen maksuun eikös se ole vähän kohtuutonta, jos on 5 euroa maksu ja 5 euroa palvelumaksua? Tai on monia kunnallisia maksuja, jotka saattavat maksaa sen 5 euroa tai 6 euroa tai vähemmänkin, jolloin se palvelumaksu on enemmän kuin itse se suoritus.

Mutta ajattelin muutaman erilaisen näkökulman esittää, mitä tässä on esillä. Ed. Gustafssonin aloite maksukatosta tässä, se voi aluksi toimia näin, mutta minusta koko asia pitäisi siirtää sillä tavalla, kun tässähän ei kilpailu toimi. Minä tein itse nimittäin kirjallisen kysymyksen jo monta vuotta sitten näistä palvelumaksuista. Vastauksessa todettiin, jotta kilpailu hoitaa nämä jutut. No, nyt on todistettu, jotta se on hoitanut niin päin, jotta välittämättä mistään on nostettu palvelumaksuja ihan kohtuuttomasti. Silloin pitäisi miettiä tämä ja lähteä siitä näkökulmasta, jotta eikö ihmisen pidä voida maksaa lasku ilman palvelumaksua, koska se yksittäinen ihminen ei pankin kanssa pysty pärjäämään, eivät kaikki ihmiset. Ne, joilla on varaa, pärjäävät siinä hommassa, kenellä on semmoiset välineet olemassa.

Silloinhan pitää tehdä sillä tavalla, jotta siinä laskussa on sisällä palvelumaksu, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sähköfirma lähettää tarjouspyynnön eri pankkiryhmittymille, mikä haluaa välittää nämä maksut ja millä hinnalla. Silloin saadaan kilpailu, koska pankit haluavat isoja rahavirtoja itselleen. Niin kuin on todettu, ne seisottavat vielä tileillään ja rahat voivat viikonloppuna tai useamman päivän siellä seistä, jolloin voidaan lainata, ja ne ovat isoja massoja, rahavirtoja. Silloin saataisiin todellinen kilpailu.

Taikka Näkövammayhdistyksessä se joulukorttijuttu: Silloinhan pankeille tulisi intressi, halutaanko välittää tämä hyväntekeväisyysjuttu koko Suomessa. Voisi käyttää markkinoinnissa, jotta OP-ryhmä tai Nordea ilmoittaa tai mikä se Handelsbanken onkin: meidän tarjous on näin edullinen, ja Näkövammaliiton kortit tulee maksaa meidän tilillemme. Silloin saataisiin markkinavoimat kanssa tässä peliin. Mutta tiedän, jotta tämä on jonkun verran sillä tavalla, että tässä saumassa se ei lähde toimimaan, tämä on niin kuin utopiaa, mitä kerron, mutta näin tämä kilpailu saataisiin oikeasti toimimaan siinä hommassa. Mutta kun eletään tässä saumassa, mikä on, niin kyllä minä näen, jotta tämä Gustafssonin aloite pitäisi näin toteuttaa.

Sitten toinen juttu. Jätin itse kirjallisen kysymyksen aiheesta, koska siihen me voimme vaikuttaa. Katsotaan, tehdäänkö vielä lakialoitekin. Nimittäin kunnat, kuntayhtymät, terveystyön kuntayhtymät ja tietysti valtion laitokset, eikö näissä pidä ottaa käyttöön se vanha hyvä järjestelmä, jotta pitää voida maksaa tiskille? Miksi ihmisen, joka menee terveyskeskuksen vastaanotolle, saa siellä lapun, sitten hän juoksee pankkiin — eivät kaikki, jotkut menevät netin ääreen — maksamaan sitä lappua, pitää maksaa siitä lähes sama juttu kuin se terveyskeskuksen vastaanottomaksu? Eikö silloin pidä, kun se sama tyttö, joka on siellä terveyskeskuksessa, kirjoittaa sitä lappua tai antaa sen maksulapun, samalla hänen ottaa ne rahat asiakkaalta? Ainakaan se hyvin paljon enempää ei vie aikaa. Se pitäisi saada tehdä ilman ylimääräisiä maksuja. Minun ymmärrykseni mukaan siinä me voimme olla kuitenkin vielä kuninkaita tässä eduskunnassa, että me voimme tehdä niin, jotta ainakin valtion kassalla, verotoimistossa, pitää voida maksaa tiskillä ilman mitään ylimääräisiä maksuja nämä, jos on lisäveroja maksettavana, ja osin myös kuntien isäntiä ollaan siinä mielessä, kun määrätään nämä kuntien valtionosuudet. Yhteiskuntapuolella pitäisi tämä hoitaa näin, jolloin kokonaan säästettäisiin näiden köyhempien ihmisten ylimääräinen huoli ja tuska. Jos jotkut haluavat rikastuttaa pankkia, niin mikä se onkin, vaikka se maksukatollinen juttu, minkä nyt talousvaliokunta tulee hyväksymään, jos ne haluavat sen 2,50 euroa sinne pankkiin viedä, niin viekööt, jos ne eivät halua maksaa siinä terveyskeskuksen tiskillä, se on heidän asiansa, tai jos haluavat maksaa sitten netin kautta ja se ei maksa, niin okei, mutta tämmöinen mahdollisuus pitäisi suoda. Toivon, jotta talousvaliokunta myös tämän tyyppistä ajattelua siellä voisi käydä läpi.

Tässä on puhuttu siitä, onko tässä hyvin isosta ryhmästä kyse. Minusta tässä ei edes sitä näkökulmaa tarvitse ajatella. Tässä on kyse siitä oikeudenmukaisuudesta ja siitä, annetaanko rajattomalle ahneudelle valta. Mutta jos sitten puhutaan näistä määristä, niin tässä on tullut esille se, jotta siellä on vanhusporukkaa, joka ei osaa käyttää näitä värkkejä, osa käyttää nettiä ja menee maksuautomaateille ja hoitaa, mutta osa on semmoisia, jotka eivät osaa käyttää. Osa on tuolla ihan laitoksissa olevia ihmisiä. Olen joka viikko käynyt yhdessä vanhustentalossa ja tiedän, jotta niistä vanhuksista yksikään ei osaa käyttää näitä värkkejä, vaan omaiset käyvät hoitamassa niitä. Monella on vielä pankkikirja, koska ei oikein luoteta tällaiseen järjestelmään, jossa joku tiliote tulee, vaan se on ainoa, jotta pankkikirjasta näkee, onko siellä rahaa vai eikö ole. Se on se ainoa oikea juttu. Vaikka selitätte mitä, niin monet vanhukset eivät vain luota siihen. Ne luottavat siihen vanhaan pankkikirjajärjestelmään yhä edelleen. Sille kun ei sitten mahda mitään. Ne maksavat sen kalleimman hinnan siitä sitten, kovimman laskun tästä pankkien ahneudesta.

Sen takia toivon mukaan nyt tässä hommassa kohtuullisuus voittaisi ja otettaisiin käyttöön kristilliset arvot. Toivon esimerkiksi, että ministeri, joka nyt ei ole täällä salissa, joka vastaa tästä, ottaisi ne. (Ed. Pulliainen: Täällä on vain ministeriainesta!) — Ministeriainesta onneksi löytyy tästä salista paljon. Hattua nostaisin, jos olisi hattu päässä. — "Minkä teette yhdelle heikommista, sen teette minulle" tarkoittaa tietysti raamatullisessa mielessä ei minua vaan jotain vähän muuta. Siinä mielessä määrästä meidän ei tarvitse lähteä, niin kuin ministeri totesi, kun tässä todennäköisesti on kuitenkin vähäisestä määrästä kyse, niin ei pidä lähteä arvuuttelemaan, onko siellä nyt 10 000, 30 000 vai 100 000 ihmistä, jotka ovat tämän piirissä. Kyse on siitä, jotta siellä on ihmisiä. Me tiedämme sen. Mikä raja sitten asetetaan sille: jotta, aha, kyllä näitä 50 000:ta voidaan kurittaakin, ettei sen niin väliä, kun niitä on vain 50 000.

Mutta minusta näin ei pidä ajatella, vaan jos siellä on yksikin ihminen, joka kärsii tämän takia, niin eduskunnan vastuulla on hoitaa se. Se on meidän vastuullamme, ei sillä tavalla kuin ministeri sanoi, jotta kuluttajavalituslautakuntaan voi valittaa. Se sitten käy sen läpi, ja sitten aikanaan täällä eduskunnassa voitaisiin jotain kertomusta käydä läpi ja siellä vähän nuhdella tai linjata. Tässä ei ole varaa siihen, vaan se on meidän harkinnassamme. Nyt, kun edustajat ovat panneet nimiään niin paljon, että yli puolet on siellä, toivon mukaan kantti pitää loppuun asti. Viedään tämä läpi ja parannetaan vielä paremmaksi, mitä aikaisemmin esitin näitä ajatuksia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on syytä vähän palauttaa mieleen, mitä tässä pankkinäytelmässä on oikeastaan 17 viime vuoden aikana näytelty. Sen eduskunnan aikana, joka istui 1987—91, näyteltiin tässä tasavallassa kuuluisa kasinopelinäytelmä. Varsin monet kansanedustajat täällä salissa totesivat, että tämä meno, jota pankit harjoittavat, näyttää varsin hulvattomalta, ja varoitettiin, että eihän siinä ole mitään järkeä, että muun muassa yksi liikepankki otti 20 miljardia markkaa bullettilainaa kansainvälisiltä markkinoilta ja dumppasi sen kotimaisille kulutusmarkkinoille ilman mitään vakuuksia ja sellaisia. Kun tätä asiaa ihmelteltiin täällä salissa, kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen tuosta kolmannesta pulpetista, tuosta noin, muistan sen elävästi, sanoi, että näin on hyvä. Pankit toteuttavat yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Tämä on tarkka siteeraus, löytyy eduskunnan pöytäkirjoista, ja se todettiin vielä muistaakseni aika moneen kertaan.

Sitten tultiin 90-luvun puolelle. Kuinka ollakaan, korot nousivat lähelle 20:tä prosenttia, tuli pankkikriisi. Nämä yhteiskunnallista palvelutehtävää hoitaneet pankit ajautuivat lähestulkoon suoritustilaan, vakavaraisuusprosentti 8 oltiin alittamassa tai taidettiin jo osittain alittaakin. Silloin tarvittiin pääomasijoitusta. Tultiin lippalakki kourassa, huom., markkinataloudessa tänne eduskuntaan. Täällä sitten tehtiin ylväitä päätöksiä siitä, että pelastetaanpa nyt nämä pankit, ja niin tehtiin. Silloin markkinatalous jousti kyllä, kun oli oikein töppöilty.

Voisi ajatella, että tämä johti jonkinlaiseen nokanvalkaisuun, mutta kun sitten tämä pääomasijoitus oli saatu jollakin tavalla maksettua valtiolle, niin oitis täällä mainittu, eräs KOP-merkkinen pankkilaitos, sen johtaja Pertti Voutilainen, tuli julkisuuteen ja ilmoitti, että emme me niistä yksityishenkilöasiakkaista nyt niin välitä, nämä pankkihommat ovat bisnettipuolen hommia ja mitään painopistettä ei täällä yksityishenkilöitten puolella ole puhumattakaan siitä segmentistä, josta tässä nyt puhutaan. No, tästähän tuli se voimakas vastareaktio, jonka meistä jokainen muistaa, se oli todella raju tässä yhteiskunnassa. Voutilainen sai niin sanotusti nokilleen.

Sitten tullaan kysymykseen, onko tässä tilanteessa, jossa nyt eletään, kysymys todellakin marginaalisesta ryhmästä. Marraskuulta 2003 olevan tilaston mukaan 8 prosenttia pankkipalveluja tarvitsevista yksityishenkilöistä käyttää tiskiltämaksua. Siis ei kysymys ole todellakaan mistään marginaalisesta ryhmästä. Kysymys on sellaisesta yhteiskunnan osasta, joka on tässä tullut hyvin tarkkaan kartoitetuksi hyvin monista henkilökohtaisista syistä, myöskin sellaisista syistä, joiden aiheuttajia me kansanedustajat olemme omilla päätöksillämme. Mekin olimme seitsemän vuotta hallitusvastuussa. Kyllä tuli tehtyä sinä aikana paljon semmoista, joka ei nyt ole niin kovin sosiaalisesti tässä yhteiskunnassa viime kädessä vaikuttanut. Olemme siis vastuussa. Se tarkoittaa sitä, että tämän laatuiset asiat on tunnustettava. Ei täällä tehdä sataprosenttista positiivista tulosta, vaan tehdään hyvinkin Husgvarna-haulikolla, jossa on piippu katkaistu, jolla saadaan sitä vaikutusta aikaan, jota joudutaan sitten paikkaamaan yhteiskunnassa. Siis ei ole olemassa sellaista kuin hyväksyttävää marginaaliryhmää. Sellaista ei nyt kerta kaikkiaan hyvinvointiyhteiskunnassakaan ole.

Kun arvoisa ministeri täällä selvitteli, että hän on Pankkiyhdistyksen kanssa näistä asioista neuvotellut, tämä oli Kaleva-lehden toimituksen tiedossa ja, kuten sanoin jo kerran, keskiviikkona, helmikuun 11. päivänä tänä vuonna on johtaja Erkki Kontkasen varsin pitkä haastattelu julkaistuna täällä. Täällä viitataan markkinatalouteen. Minä juuri äsken kerroin, että markkinatalous on hyvin joustava. Se on aina sillä tavalla kuin minulle passaa. Se on hyvin joustava instituutio. Se ei ole ihan ehdoton instituutio. Tämän asian hoitaa markkinatalous ja hoitaa muun muassa nämä maksupäätteet, automaatit, tuolta pois. Tästä eduskunnan ympäriltäkin ne häviävät pikkuhiljaa. Tuossa PRH:n kiinteistössä on vielä yksi sentään jäljellä kohtuullisen matkan päässä tästä työpaikasta.

Millä tavalla sitten Pankkiyhdistys näkee, että tämä asia hoitaantuu? Sehän tässä oli se perimmäinen asia, tämä vastaus. Kun ed. Halme on täällä paikalla, joka on lämpimästi puhunut veteraaneista, niin ed. Halme, kuulostaako tämä tutulta? Siis minä siteeraan nyt: "Aika poistaa ennen pitkää tämän ongelman." Tätä periaatettahan on muun muassa veteraanien asioitten hoidossa aina käytetty, että aika hoitaa tämän ongelman. Niin se varmasti Pankkiyhdistyksen mielestä hoitaa.

Aina joka päivä oppii jotain uutta täällä. Minulle oli suuri uutinen lukea, että on olemassa tämmöinen kuin Pankkialan Asiakasneuvontatoimisto, jonka ovat perustaneet Kuluttajavirasto, Rahoitustarkastusvirasto ja Suomen pankkiyhdistys. Se ilmoittaa työperiaatteissaan pyrkivänsä edistämään luottamusta pankkien ja niiden asiakkaiden välillä. Laitosta johtaa Erik Sirén -niminen henkilö. Hänen havaintonsa koko tästä systeemistä on, kuten jo siteerasin, että ihmiset tietävät, että maksuja voidaan korottaa.

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva ed. Gustafssonin lakialoite on hyvä. Koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä on sen allekirjoittanut ja kannattaa sitä.

Aiheesta kansalaiset ja varsinkin eläkeväestö ovat saaneet pankkien härskiydestä tarpeekseen. Eläkeläiset ja veteraanit ovat pankeille todella tuottoisia lypsylehmiä. Heidän vuositasolla yli miljardin euron rahavirtansa ja sen lisäksi kohtuulliset talletuksensa ovat pankeissa yleensä nollakorkoa lähenevillä tileillä eli ovat ilmaista sijoitettavaa rahaa. Sen lisäksi heiltä peritään palveluista kohtuuttomia palvelumaksuja. Selitys, että nettipalvelut ja automaattitoiminnat ovat ilmaisia tai halvempia, ei ole pätevä, sillä kaikilla ei ole varaa tai kykyä hankkia ja käyttää verkossa maksamiseen tarvittavia laitteita. Syitä on monia: laitteiden kalleus, kuten esimerkiksi verkkoyhteyksien puuttuminen, huono näkö ja tekniikan vaikeus.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella 3/2004 valtiopäivillä on todella puututtu ihmisten jokapäiväistä elämää koskettavaan tärkeään asiaan. Useimmissa pankeissa pankkimaksujen, laskujen, maksaminen pankissa on tullut kohtuuttoman kalliiksi, tapahtuipa tämä sitten tiskiltä tai suoraveloituksen kautta. Tämä on tasa-arvokysymys, aivan kuten täällä on todettu, ja tämä on myös peruspalvelukysymys.

Minullekin on koetettu opettaa näitä erilaisia nettikäytäntöjä laskujen maksamisessa. Minä olen nämä torjunut periaatteesta ja olen sanonut, että koskaan ei minulle laskujen maksaminen ole ollut vaikeaa, mutta silloin se on ollut vaikeaa, kun tilillä ei ole ollut rahaa. Kyllä niitä vaikeuksia on ollut, mutta se ei ole johtunut palvelumaksusta, vaan sillä on ollut tämä toinen syy.

Mutta kyllä tässä on vakava asia takana, joka koskettaa nimenomaan suurta kansalaisryhmää, jonka oikeuksia on voitava kuulla tämän lakialoitteen 3 mukaisesti. Kysymys on hyvin paljolti eläkeläisistä ennen muuta ryhmänä. Eläkeläisjärjestöt, eri järjestöt yhdessä ovat vedonneet ja tulevat vetoamaan maan päättäjiin, ja heidän ääntänsä on kuultava. Ne hävettävän pienet eläkkeitten korotukset, mitä on saatu pienimpiin eläkkeisiin, kansaneläkkeisiin, pienimpiin yrittäjä-, työ- ja maatalousyrittäjäeläkkeisiin ja veteraanieläkkeisiin, hupenevat jo muutaman laskun maksupalkkioihin, jos edes riittävät yhdenkään laskun maksupalkkioon. Eli todella on kysymys tärkeästä asiasta.

Minulle itselleni tämä ei ole ongelma. Kotikaupungissani ja myös synnyinkunnassani on pankki, joka pystyy ilmoittamaan, että palvelumaksut ovat nolla. Ei mene yhtään euroa eikä yhtään senttiä. Tällainen pankki löytyy Keuruulta, koivunlehtipankki, Keuruun Osuuspankki ja samaan ryhmään kuuluva Multian Osuuspankki. Ei ole palvelumaksuja ja asiakkaita löytyy. Multian kunnassa kyseinen pankki hallitsee suvereenisesti pankkiliikennettä ja Keuruulla enemmän kuin muut pankit yhteensä, jotenka on hyvä, että on myös vielä kilpailua. Toivonkin, että löytyisi niitä pankkeja ja pankkiryhmittymiä, jotka nollapalvelumaksulla voivat palvella asiakkaitaan. Asiakkaissa loppujen lopulta on sittenkin se pankin voimavara, jos tämä halutaan nähdä.

Minua ärsyttää se, että on näitä bisnestä tekeviä pankkeja. Kyllä ne niin kauan tekevät bisnestä, kun niille itselleen näyttää hyvältä. Sitten kun menee tappioksi, sitten veronmaksajien rahalla peitetään nämä pankkien tappiot. Tämä on aika hävytöntä menettelyä kylläkin.

Sitten sanon, että on pankkeja, jotka ovat aikanaan lähteneet tällaisista köyhän kansan pankeista, ovat olleet valmiit palvelemaan tavallisia asiakkaita ja sitä kautta ne ovat menestyneet eivätkä ole joutuneet edes noihin pankkikriiseihinkään, joihin liian monet pankit veronmaksajien ja kansalaisten vahingoksi takavuosina joutuivat. (Ed. E. Lahtela: Ei oo ennee!)

Elikkä kyllä täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Kyllä minun täytyy valitettavasti hallituspuolueen kansanedustajana ikävä kyllä ihmetellä ministerin antamaa vastausta tähän kysymykseen. Se osoittaa, että tavallisen kansalaisen ja pankin asiakkaan tuntoja ei kyllä tunneta. (Eduskunnasta: Hyvä!) Toivon, että tämä lakialoite johtaa nopeasti lainsäädäntöön asiakkaitten ja kansalaisten tasapuolisen palvelukäytännön parhaaksi. Internet ei tule koskaan olemaan kaikkien käytössä, ja periaatteessa minä en sitä edes tule käyttämään. Haluan käyttää lähipalvelua pankkivirkailijan kanssa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Gustafssonin tekemä lakialoite luottolaitostoiminnasta annetun lain 50 a §:n ja rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta on enempi kuin aiheellinen, sillä on täysin kohtuutonta, että esimerkiksi pakollisissa maksuissa ja veroissa — joka pienin vero, joka kannetaan, on 10 euroa — pahimmassa tapauksessa joutuu maksamaan 8 euron pankkipalvelumaksun. Eli 80 prosenttia tästä veron määrästä joutuu maksamaan ylimääräistä.

Vuonna 2002 tein asiasta kirjallisen kysymyksen, joka kuului: "Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lakisääteiset maksut ja verot voidaan maksaa niin, ettei itse maksamisesta synny lisäkuluja?" Ja tähän ministerin vastauksessa sisältyi muun muassa oikeuskanslerin kanta. Oikeuskansleri edellytti valtioneuvostolle ja eri ministeriöille 6.9.2001 lähettämässään kirjeessä, että järjestetään yleinen mahdollisuus maksaa verot rahalaitokseen ilman palvelumaksua taikka että luodaan riittävät edellytykset verosuorituksen vastaanottoon valtion tilivirastoissa tai muissa palvelupisteissä.

Elikkä tämä oli oikeuskanslerin kanta tähän kysymykseen, ja nyt kuitenkin tilanne on se, että esimerkiksi pienituloiset, työttömät, pientä eläkettä saavat joutuvat pahimmassa tapauksessa todella maksamaan tämän 8 euron palvelumaksun, joka tällä hetkellä on korkein palvelumaksu tiettävästi 10 euron verosuorituksesta, suorituksesta, joka on pakko maksaa. Näin ollen ei voi pitää kohtuullisena sitä käytäntöä, mikä tällä hetkellä on.

Ihmettelen suuresti ministerin vastausta siitä, että jos tähän puututaan lainsäädännöllisesti, se häiritsee vapaata kilpailua tai että se uhkaa jopa Suomen EU-jäsenyyttä tai tätä markkinataloutta. Kuitenkin pankeille valtio lainsäädännössä antaa toimiluvat, ja ihmettelen myöskin sitä — kun täällä ennen joulua käytiin keskustelua näistä maksusuorituksista — että kun valtio sopii omasta rahaliikenteestään, niin se ei voi edellyttää siinä samalla pankeilta, joissa valtion rahat liikkuvat, että ne ottavat esimerkiksi verot vastaan ilman pankkimaksua. Siis tämä ei edes sodi mitään kilpailulainsääntöä vastaan, vaan asiakas, mielestäni tässä tapauksessa valtio, olisi voinut tällaisen aivan hyvin neuvotella. Uskon, että se ei olisi edes aiheuttanut valtiolle mitään lisäkuluja, koska kumminkin on niin suurista rahavirroista kysymys kuin valtiollakin on.

On tietenkin muitakin kuin näitä pakollisia maksuja, mutta minä nyt lähinnä tässä tuon esille sen, että tämmöisiä veroja ja veroluonteisia maksuja tätä veroahan ei voi maksaa muuta kuin, totesin aikaisemminkin, että sen voi maksaa vain lääninkonttoriin tai nyt Tullilaitokselle. Sitä ei voi maksaa kunnallisiin, esimerkiksi kunnan kassoihin tai muihin vastaaviin paikkoihin, vaan se on maksettava joko pankkiin tai sitten tosiaan lääninverovirastoon tai sitten Tullilaitokselle. (Ed. E. Lahtela: Pitkä matka!) — Näitä paikkoja on todella harvassa. — On kohtuutonta edellyttää, että näistä joutuu nämä lisämaksut maksamaan. Tätä taustaa vasten on todella paikallaan, että — jos ei hallitus pysty esitystä antamaan — eduskunta ottaa tämän asian omiin käsiinsä ja säätää lailla enimmäismaksun, tämä 2,5 euroakin on 10 euron maksuun verrattuna kohtuuton maksu, 25 prosenttia. Mutta kuitenkin, onhan se paljon pienempi kuin 6 tai 8 euroa. (Ed. Gustafsson: Siinä on enintään!) — Siinä on enintään ja se on aivan oikein. Kyllä ed. Gustafsson, kuuntelin tarkasti, kun totesitte varsinaisessa puheenvuorossanne, että se on enintään ja panin sen merkille. Se on hyvä. Mutta sekin on varsin huomattava maksu siitä suorituksesta.

Sen sijaan ne, joilla on paljon rahaa pankissa, ovat pankkien tämmöisiä superasiakkaita, niin heille yleensä näitä maksuja ei ole, vaan nämä maksut kohdistuvat vanhoihin ihmisiin, jotka eivät pysty nykyajan laitteita itse henkilökohtaisesti käyttämään, tai sitten pienituloisiin ihmisiin, joilla ei ole tällaisia erilaisia bonuksia tai muuta, mitä eri pankit antavat. Näin ollen näen välttämättömänä, että eduskunta hoitaa tämän asian, jos ei todellakaan hallitus sitä hoida. (Ed. S. Lahtela: Puhuja on oikeassa!)

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelussa oleva ed. Gustafssonin lakialoite on hyvin tarpeellinen, ja minäkin sen mielelläni allekirjoitin. Se on jo saanut vaikutusta aikaan herättämällä laajaa keskustelua aiheesta. Fiksut pankit korjaavat linjansa nyt eivätkä jää edes odottamaan lakimuutoksia. Tilannehan käytännössä on se, että asiakkaan oikeus pankkipalveluihin on turvattu lailla, mutta laki ei takaa oikeutta saada näitä palveluita kohtuullisella eikä edes järjellisellä hinnalla. Lain antama turva on siis käytännössä valitettavan teoreettinen. Kylmät pankit ovat voineet kurittaa uskollisimpia asiakkaitaan, mummoja ja vaareja, jotka ovat ikänsä tehneet työtä yhteiskunnan eteen. Jopa 8 euron kertamaksu pankkitiskillä monta kertaa kuukaudessa maksettuna nakertaa eläkeläisen näkkileivän päältä viimeisenkin makkarasiivun.

Kaikkien muistissa on, että pankit pelastettiin kovalla hinnalla ja veronmaksajien rahoilla, mutta pankeilta ei ole herunut solidaarisuutta palveluiden käyttäjiä kohtaan. Veronmaksajien rahat kelpaavat aina, mutta palvelun suhteen on vähän niin ja näin. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että en halua syyllistää asiasta ainoatakaan pankkitoimihenkilöä. Pankkitoimihenkilöt tekevät hyvää työtä ja lähes poikkeuksetta palvelukin on erinomaista. Syyllistämisen ansaitsee pankkien kylmä linja.

Ymmärrän, että pankkiala on tiukasti kilpailtua, mutta ei voi olla oikein, että pankit rankaisevat rankimmin niitä, jotka eivät voi äänestää asiassa jaloillaan. Vai voiko olla oikein, että pienellä eläkkeellä elävän vanhuksen tuloista pankkien palvelumaksuihin kuluu helposti kaksinumeroinen prosenttiosuus hänen pienistä tuloistaan? Olemme menneet jo siihen, mihin pankit ovat halunneetkin. Valtaosa kansalaisista hoitaa päivittäiset pankkiasiansa automaateilla ja verkkopankeissa. Monelle tämä onkin aivan hyvä ratkaisu, mutta meidän kansanedustajina tulee ymmärtää myös niitä, jotka eivät osaa tai eivät pysty näitä sähköisiä apuvälineitä hyväkseen käyttämään.

Aloitteessa esitetty 2,5 euron maksukatto kuulostaa aivan kohtuulliselta. 2,5 euroakin on aika reipas palkkio parin minuutin työsuorituksesta. En millään jaksa uskoa, että Suomessa toimivat pankit tämän katon myötä joutuvat vaikeuksiin, päinvastoin uskon, etteivät tämän kohtuullisen rajoituksen vaikutukset näy juuri millään lailla pankkien tuloksissa. Sen sijaan sillä olisi iso vaikutus monen ihmisen arkipäivän elämään. 2,5 euron katto ei aikaansaa ryntäystä verkkopankeista pankkien tiskeille. Katto sen sijaan antaa pientä helpotusta niiden arkeen, jotka taloudellisesti ovat tälläkin hetkellä ahtaalla.

Arvoisa puhemies! Tämä asia ei saa kaatua juridiikkaan eikä politiikkaan, sillä mehän tässä salissa olemme Suomen lakeja säätämässä. Tehtävämme on nyt pitää huolta siitä, että tällainen laki tulee mahdollisimman nopeasti säädettyä ja mahdollisimman nopeasti voimaan.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Jukka Gustafssonin aloitetta pankkien palvelumaksujen kohtuullistamisesta. Tällä hetkellä laskun maksusta saa pankkitiskillä maksaa pankista riippuen 4—8 euroa. Se on kohtuuton tilanne monille pienituloisille, kuten eläkeläisille, jotka useimmiten ovat pakotettuja hoitamaan pankkiasiansa pankin tiskillä. Asia koskee myös kaikista pienituloisimpia, koska pankkiautomaateista ei ole mahdollisuutta nostaa pieniä summia. Pienin mahdollinen automaatilta nostettava summahan on tällä hetkellä 20 euroa, niinpä monen pienituloisen on nostettava loput rahat tililtään pankin tiskin kautta ja vähistä lopuista rahoistaan siis maksettava myös nämä korkeat palvelumaksut.

Ikäihmisten ja vammaisten mahdollisuudet käyttää sähköisiä maksuvälineitä ovat rajalliset, ja heillä ei ole usein tarvittavaa tietotaitoa atk:n käyttöön, ja kaikilla ei ole mahdollisuutta tätä tietotaitoa hankkiakaan. Erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien, kuten laitoshoidon piirissä olevien tai kotipalveluasiakkaiden osalta laskujen maksu tapahtuu yleensä automaattisesti kotipalveluhenkilöstön avulla tai toimesta pankin tiskillä.

Mielestäni tulisikin aina ensin selvittää, voisiko hoivan piirissä olevan omainen tai ystävä maksaa laskut esimerkiksi internetin välityksellä, jotta vältyttäisiin näiltä varsin korkeilta palvelumaksuilta myös näiden, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta. Laskuthan voi maksaa suoraveloituksen kautta, josta ei erillisiä palvelumaksuja mene, mutta ikäihmisillä, kuten meillä kaikilla on myös paljon niin sanottuja epäsäännöllisiä laskuja, joiden suoraveloitukseen laittaminen ei luonnollisesti ole mahdollista.

Pankkien palvelumaksuihin liittyy myös alueellinen eriarvoisuus, koska pienissä maaseutukunnissa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia käyttää esimerkiksi maksuautomaatteja. Samoin eri paikkakunnilla vaihtelee maksujen suuruus, kuten ed. Kerola aiemmin täällä tänään toikin esiin. Väärin on mielestäni myös se tilanne, jonka ed. Sirnö kuvasi, että jos tilillä on riittävästi rahaa, voi saada vapautuksen myös palvelumaksuista.

Arvoisa puhemies! Pankkien linjaus on viime vuosikymmeninä ollut sen suuntaista, että henkilökohtaista palvelua poistetaan konttoreista ja suunnataan enemmän kansalaisten itsensä hoidettavaksi maksuautomaateilla, Internetin välityksellä, puhelinpalveluina tai muina vastaavina sähköisinä toimintoina. Tämä suuntaus vaikeuttaa entisestään näiden jo nyt hankalassa asemassa olevien mahdollisuutta hoitaa pankkiasioitaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Gustafssonin ehdottama palvelumaksun katto on kannatettava. Mutta jos maksun eurorajojen asettaminen ei ole mahdollista, pidän kuitenkin välttämättömänä muita keinoja näiden ihmisten pankkiasioiden hoidon helpottamiseksi. Toivon, että nämä selvitetään pikaisesti ja aktiivisesti, jotta tilanteeseen saadaan helpotusta.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jonkun kai pitää puolustaa pankkejakin, joten minä voin ottaa sen roolin ihan rauhassa. Syy siihen, minkä takia halusin tulla pitämään puheen täältä edestä, johtuu monestakin asiasta, mutta ehkä eniten olen kuitenkin pettynyt siitä keskustelun tasosta, mikä täällä tänä iltana on ollut. Tuli mieleen sellainenkin ajatus, että kun meillä on olemassa maanpuolustuskurssi, on talouspolitiikan johtamisen kurssi, on päättäjien metsäakatemia ja jotain muuta, pitäisikö kansanedustajille järjestää myös pankkitoiminnan peruskurssi, jossa kerrottaisiin vähän, miten pankkiasioita ylipäätään hoidetaan tänä päivänä Suomessa ja mikä on pankkijärjestelmän tarkoitus ja merkitys yhteiskunnassa. (Ed. Gustafsson: Jos nyt ei kuitenkaan!) Voisi olla syytä myös ed. Gustafssonin kerätä perusasioita muutenkin.

Jotta varmasti selviää kuulijoille tausta, niin voin sanoa, että olen ylpeä siitä, että olen ollut erään pankkiryhmän asiakas yli 40 vuotta ja samassa pankkiryhmässä ollut myös töissä useita vuosia ja vastaavasti myös tällä hetkellä hallintotehtävissä, joten mielestäni näkökulmaa pankkiasioihin on tullut tiskin kaikilta puolilta, jopa sen yläpuoleltakin.

Ensimmäinen asia, arvoisa puhemies, mikä hieman ihmetyttää keskustelussa, on pankkivastainen ilmapiiri. Suomessa on erittäin hyvät pankit, meillä on hyvin toimiva pankkijärjestelmä, vertaa sitä ihan mihin tahansa maahan maailmassa. Tiedätte jokainen, joka on käynyt ulkomailla pankeissa ja nähnyt vaikka niitä käytäntöjä, joita joissakin maissa on, missä pelataan shekkien kanssa tai jollakin muulla tavalla yritetään saada rahaa tai rahasuorituksia perille, niin kyllä siinä kuluu paljon enemmän aikaa ja vaivaa niin asiakkailta kuin kaikilta muiltakin.

Suomen pankit ovat luotettavia, ja sellainen asia, joka usein unohtuu, mikä on erittäin tärkeä, on pankkisalaisuus. Suomessa on ehdoton pankkisalaisuus. Suomessa on ammattitaitoisia ihmisiä töissä pankeissa, kenenkään asiat eivät vuoda sieltä ulos. Sekin on arvo sinänsä, ja sitä pitää kunnioittaa, ja on hyvä, että näin on. Jokainen suomalainen tarvitsee pankkia. Meillä jokaisella on hyvä asiakassuhde, tai ainakin toivottavasti tulevaisuudessa hyvä asiakassuhde, koska jokaisessa elämänvaiheessa pankkia tarvitaan. Silloin, kun ostetaan asuntoa tai ostetaan autoa tai tehdään ihan mitä tahansa, pankki on se, mistä ensimmäisenä mennään pyytämään apua, ja yleensä sitä sieltä saadaan. Kun miettii, millä tavalla pankit esimerkiksi rahoittavat tänä päivänä suomalaista yritystoimintaa tai mitä tahansa taloudellista toimintaa, niin jos ei olisi toimivaa pankkijärjestelmää, ei olisi myöskään tällaista taloudellista tilannetta kuin mitä Suomessa tällä hetkellä on. On siis syytä muistaa ... (Ed. Gustafsson: Kaikki se tiedetään! Milloin se oppikurssi alkaa?) — Ed. Gustafsson malttaa mielensä! Maltti on valttia ainakin Hämeessä päin, ainakin Etelä-Hämeessä päin.

Toinen asia, arvoisa puhemies, on se, että tämä lakialoite mielestäni sotii markkinataloutta vastaan. Yrityksillä kai on ja pitää olla oikeus hinnoitella omat tuotteensa tai palvelunsa sillä tavalla kuin he itse katsovat sen järkeväksi, miettiä, mikä on markkinatilanne, mikä on kilpailutilanne. Suomessa, jos missä, pankkikilpailu toimii aivan varmasti. Markkinoille on tullut uusia pankkeja, suomalaisten pankkien lisäksi myös ulkomaalaisia pankkeja. Varmasti jokainen on huomannut, jos on seurannut, vaikkapa mitä on tapahtunut asuntolainojen korkomarginaaleissa. Ne ovat pudonneet jyrkästi aikaisemmista vuosista. Eli se, että on olemassa pankkikilpailua, on koitunut kaikkien lainanottajien hyödyksi siten, että tällä hetkellä saa asuntolainaa halvemmalla kuin koskaan varmaan Suomen historian aikana. Eli jostakin pankit keräävät tuottonsa, tuleeko se sitten korkomarginaalin kautta tai erilaisten toimintatuottojen kautta. Toimintatuottoihin kuuluu yhtenä pienenä osana myös nyt puheena olevat palvelumaksut.

No sitten, täällä on puhuttu moneen kertaan, että yhden laskun maksaminen maksaa 8 euroa. Joo, yhdessä pankkiryhmässä Suomessa, joka ei edes muistaakseni ole suomalainen pankki, vaan ulkomaalainen pankki, on se yksi ainoa maksutapa. Eli ihminen kävelee ovesta sisälle, menee käteisellä rahalla maksamaan laskua, siitä peritään 8 euroa. Eli kuka tahansa, sellainenkin ihminen, joka kuuna päivänä ei aiemmin siinä pankissa ole ollut, joka ei ole sen pankin asiakas eikä aio ollakaan, tai vaikka ulkomaalainen, joka on vaikka Helsingissä saanut parkkisakot ja aikoo hoitaa sen kunnialla pois, kävelee kyseiseen pankkiin ja maksaa sen pois, se maksaa 8 euroa. Pitäisikö suomalaisten sitten subventoida tämmöistäkin maksua? Ei minun mielestäni.

On olemassa kuusi tapaa, millä voi hoitaa laskujensa maksamisen. Ensimmäinen on suoraveloitus, joka on melkein kaikissa pankeissa ainakin minun tietääkseni ilmainen, eli suoraan rahat menevät tililtä, kun hoitaa vain, että siellä on rahaa tilillä. Jos ei ole, niin siitä varmasti huomautetaan. Toinen tapa on hoitaa ne verkossa tekemällä verkkopalvelusopimuksia tai tekemällä jotain käyttömaksusopimuksia tai jotain muita vastaavia. Yleensä ne ovat erittäin halpoja. Ne maksavat vain muutaman euron kuukaudessa riippumatta siitä, montako laskua sieltä maksaa. Kolmas tapa on hoitaa asia maksuautomaatilla, jossa keskiarvo lienee ehkä 50 sentin paikkeilla. Neljäs tapa, Gustafsson kuuntelee opetusta, on hoitaa maksupalveluna, eli tiedätte, täytätte laput, pudotatte kuoren pankin maksupalvelulokerikkoon, josta se hoituu. (Ed. Gustafsson: Tämä on tuttu asia!) — Joo, no sitten. — Viides asia on hoitaa tilisiirtona konttorissa eli maksaa omalta tililtä sinne tilille, minne suoritus pitää tehdä. Kuudes asia on sitten se, mistä nyt puhutaan: käteisellä maksetaan laskuja. Tämä kuudes tapa on se, mikä on väistyvä tapa hoitaa maksuja.

Niitten tilastojen mukaan, joihin täällä on jo aiemmin viitattu, tällä hetkellä siis tosiaan vain 8 prosenttia kaikista maksuista tapahtuu käteismaksuna pankissa, kun vastaava juttu esimerkiksi noin varmaan kymmenen vuotta sitten oli noin 50 prosenttia. Tämänkin vuoden aikana tämän tilaston mukaan kyseinen määrä on pudonnut tammikuusta lokakuuhun, siis viime vuonna, vuonna 2003 tammikuusta lokakuuhun 12 prosentista 8 prosenttiin. Totta on se, että vanhemmat ihmiset enemmän käyttävät tätä. Siinä mielessä on aivan selvää, että edelleen erilaista opastusta ja neuvontaa tarvitaan, ja pankit sitä aivan varmasti antavat ihan niin paljon kuin vain haluavat ja niin paljon kuin sitä otetaan vastaan, koska se on kaikkien yhteinen etu.

Siis kysymys tässä on siitä, että maksetaan käteisellä pankissa. Esimerkiksi kun täällä on viitattu siihen, että pitäisi säätää tietynlainen maksu ja että sen pitäisi liittyä esimerkiksi pankin toimilupaan: Tällä hetkellä meillä on vissiin viimeisin tai toiseksi viimeisin, uusin pankki Tapiola-pankki, pankki, joka ei ota ollenkaan laskuja tai käteismaksuja vastaan, vaan toimii ainoastaan verkossa. Pitäisikö tällaisten pankkien, jotka tähtäävät tiettyyn segmenttiin, toimilupa peruuttaa sitten sillä perusteella, että ne kohdistavat palvelunsa ainoastaan niille asiakkaille, jotka haluavat käyttää verkkoa? (Ed. Gustafsson: Tätä ei esitetä!) — Ei esitetä, no, se on ihan hyvä, jotain on sentään mennyt siitä.

Ed. Gustafsson varmaan on tutustunut Aamulehdessä tänä vuonna 22. päivänä tammikuuta olleeseen erääseen yhdistelmään, missä oli verrattu eri pankkien palvelumaksuja, jossa siis oli kysymys laskunmaksusta käteisellä pankissa tai maksupalvelulla sillä tavalla, että kuori kuititta eli asiakas ei kuittia tarvitse takaisin, tai tilisiirto pankin kassalta omalta tililtä jollekin toiselle tilille. Se, missä yleensä ottaen nämä 2,5 euron summat ainoastaan ylittyivät, oli se, että maksetaan tosiaankin käteisellä siellä pankin tiskillä. Mutta jos käytetään edes maksupalvelua, joka on aika helppo tapa kuitenkin, tai jos käytetään Internetiä tai mitä tahansa, niin aina jäädään alle sen 2,5 euron. Tai jos käytetään tilisiirtoa pankin kassalla, niin valtaosassa pankkeja sekin on alle 2,5 euroa.

Joten minun mielestäni kyseinen lakialoite on täysin tarpeeton. Uskon, että niin Pankkiyhdistys kuin pankitkin tämän keskustelun jälkeen miettivät hinnoitteluaan, koska kilpailua kuitenkin on olemassa ja on paljon pankkeja, jotka miettivät myös sitä, että tarjoamalla tietyillä edullisilla ehdoilla palveluita asiakkaille voi myös saada asiakkaita. Se on osa sitä konseptia, millä pankit kilpailevat. Ja voi olla, että joku pankki hinnoittelee esimerkiksi palvelumaksut tahallaan korkeiksi ja hakee asiakkaita ainoastaan sillä, että kilpailee halvemmalla korkokatteella ja hakee asiakkaita sitä kautta eli segmentoi omat asiakkaansa, ja siihenkin kai niillä pankeilla pitää olla oikeus.

Lopuksi voi sanoa, arvoisa puhemies, että jos joku ylipäätään tänä päivänä maksaa yli 3 euroa laskustaan palvelumaksua, niin siinä vaiheessa on syytä vaihtaa pankkia. Vaihtoehtoja löytyy vaikka kuinka paljon. Ja vielä lopuksi sitten, jotta nyt varmasti provosoidutte, kun täällä on puhuttu paljon eläkeläisistä: Kunnioitan eläkeläisiä oikein paljon, mutta jokaisella eläkeläiselläkin on tili jossain. Eivät hekään saa eläkettään käteen rahana, seteleinä tai kolikkoina, vaan heillä on tili jossain, ja sieltä tililtä pystyy suorittamaan niitä maksuja halvemmalla kuin sillä 8 eurolla, mihin täällä on kyllästymiseen asti vedottu.

Matti  Kangas  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on hyvä ja kannatan sitä. Siinä on ajatuksena, että pankkimaksuille saataisiin katto. Tämän, sanoisiko, pankkimaksukapinan ovat aloittaneet eläkeläisjärjestöt. Ne ovat sitten kritisoineet, että on tässä yhteiskunnassa joukko ihmisiä, joilla ei ole taitoa käyttää nykytekniikkaa eikä ole monellakaan rahaa sitä ostaa, eli tästähän tässä on päällisin puolin kyse.

Täällä ed. Pulliainen muisteli menneitä. Kun täällä kehuttiin pankkeja kovasti, että ne ovat hyvin hoitaneet asiansa, niin kyllä silloin kun oli pankkikriisi, pankit esimerkiksi pienyrittäjiä ja yrittäjiä kaatoivat surutta, kun oli piikki auki, ja siitä ovat monet yrittäjät tänä päivänä katkeria. Heillä oli normaaleja yrityksiä, ja ne kaadettiin varmuuden vuoksi valtion maksettaviksi. Sen seurauksena taisi mennä 100 000 yritystä nurin ja tuli muutama satatuhatta työtöntä, joten se siitä pankkien hyvästä tahdosta aina välillä vuosikymmenien aikaan.

Täällä taisi ministeri Pekkarinen todeta, että tämä pankkisotkumaksu, pankkikriisi, tuli maksamaan kaiken kaikkiaan lähes 70 miljardia markkaa, eli senkin maksoivat tämän maan veronmaksajat. Kyllä tässä olisi syytä pankkienkin katsoa peiliin. Tämmöisten kriisien jälkeen pankit olivat aika kohteliaita tavallisille palkansaajille, jotka yleensä kävivät maksamassa maksujaan pankissa. Niin kuin täällä todettiin tämän illan aikana, nyt ne sanovat, että sinne pankkisaliin ei saisi tulla marmorilattioita likaamaan. Pankeistahan saa palveluja ja alennuksia. Jos siellä on rahaa tilillä, niin eihän se ole ongelma, mutta ne, joilla ei ole, niitä alennuksia eivät saa. Pankit rokottavat näitä niin sanottuja vanhan ajan asiakkaita useitten eurojen maksuilla. Usein eläkeläisillä ja työttömillä ei ole kotona kalliita tietokoneita, joilla laskuja voi maksaa. Se on myös todettava, että eläkeläisten rahoja on kuitenkin pankkitileillä, voisi sanoa miljardeja euroja, ja pankit niitä käyttävät ja hyötyvät niistä. Joten kannatan kyllä tätä ed. Gustafssonin tekemää lakialoitetta ja toivon, että jos ei hallitus nyt sitten saa aikaiseksi sitä, että näitä pankkimaksuja saadaan kuriin, niin sitten eduskunta sen tekee.

Kiinnittäisin myös huomiota sellaiseen asiaan, mikä täällä on ollut esillä, että nämä maksut, verot ja veroluonteiset maksut, pitäisi kyllä pystyä maksamaan ilman minkäänlaisia maksuja. Minulle ovat useat henkilöt valittaneet. Muun muassa autoveroa ei voi esimerkiksi läänin kassaan suorittaa. Vaikka Jyväskylässäkin on läänin kassa, niin vaikka vieressä asuu, sinne ei voi mennä maksamaan. Se on maksettava sellaisessa paikassa, missä joutuu maksamaan jonkun maksun. Silloin kun yhteiskunta veroja ja veroluonteisia maksuja asettaa ihmisille, ne pitäisi kyllä pystyä maksamaan ilman palvelumaksua.

Ed. Lahtela täällä totesi hyväntekeväisyystyöstä, että siellä useasti joutuu saman maksamaan kuin antaisi siihen hyväntekeväisyyteen rahaa. Toivotan tälle menestystä, ja eiköhän pistetä tässä salissa tämä asia kuntoon.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen yksi niistä 122 kansanedustajasta, jotka ovat allekirjoittaneet tämän ed. Gustafssonin tekemän lakialoitteen. Hän itse totesi, että lakialoitteessa on allekirjoittajia kaikista eduskuntaryhmistä, kokoomuksesta vasemmistoliittoon laidasta laitaan. Kun tämän päivän keskustelua on seurannut, niin kyllä voi yhtyä siihen ed. Gustafssonin toteamukseen, että selkeästi enemmän vasemmalta laidalta kuin oikealta laidalta on tukea tälle asialle tullut. Kokoomuksen suuresta eduskuntaryhmästä ei ole käytetty kuin kaksi puheenvuoroa; edustajat Jari Koskinen ja Kimmo Sasi ne käyttivät. Ed. Jari Koskinen omassa puheenvuorossaan vähän samalla tavalla kuin ministeri Wideroos vähätteli niiden asiakkaiden määrää, joiden tilannetta tällä lakialoitteella halutaan helpottaa, todettiin "vain 100 000 ihmistä". Minusta on käsittämätön ilmaisu "vain 100 000 ihmistä", eikö ilmaisun pitäisi olla, että "peräti 100 000 ihmistä" on kohteena? Kun vielä havaitsimme heidän sosiaalisen asemansa vaikeuden, niin sitä suuremmalla syyllä tämä lakialoite on paikallaan.

Ed. Sasin puheenvuoro oli sikäli erikoinen, että hän kaipasi Postin piiriin sellaista järjestelyä, että siellä voitaisiin laskuja maksaa. Heräsi ajatus ilman muuta siitä, että ed. Sasi olisi kannattamassa Postisäästöpankin, Postipankin, uudelleenperustamista tämmöisenä kansanpankkina, jossa voi asioida. Ihmettelen vain ed. Sasin puheenvuoroa jälkiherännäisenä, koska hän oli niitä aktiivisimpia kansanedustajia täällä, jotka aikoinaan halusivat irrottaa Postisäästöpankin Postista ja vielä kaiken lisäksi yksityistää Postisäästöpankin. Näin ollen meillä on nyt sitten kehä kierretty ympäri ja jopa kokoomuksen puolelta ed. Sasilla, jos oikein häntä tulkitsen, ehkä en tulkitse häntä oikein, mutta joka tapauksessa siinä puheenvuorossa oli sellainen ajatus, että kansanpankkia kaivataan, ja epäilemättä kansanpankkia todella kaivataan yhä enemmän, jos tämä pankkien nykyinen käytäntö suhteessa asiakkaisiin jatkuu entisellään.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä ed. Kiljusen näkemyksiin siitä, miltä laidalta pienituloiset ihmiset ovat tänä iltana saaneet tukea täällä eduskunnassa. Kyllä se on tämä vasen laita tainnut olla nyt näitten pienituloisten kansalaisten puolella.

Nyt esillä oleva lakialoite on hyvä ja tarpeellinen, ja näyttää siltä, että pankit eivät tule muuttamaan palvelumaksukäytäntöjään, ellei asiaan puututa voimakkaasti täällä eduskunnassa. Siinä mielessä tämä aloite on erityisen tärkeä. Meidän pitäisi moniin muihinkin asioihin täällä eduskunnassa voimakkaammin puuttua silloin, kun tämmöinen ongelma todetaan.

Meillä on ollut myöskin tänä iltana mahdollisuus kuulla täällä kolmea eri ministeriä. Yllättävää oli, että mielestäni vain ministeri Koskinen oli ymmärtänyt tämän ongelman olemassaolon, ja hän suhtautui asiaan sillä tavoin, että tälle palvelumaksuasialle pitää tehdä jotain. (Ed. S. Lahtela: Miten ministeri Pekkarinen suhtautui?) Sen sijaan ministerit Wideroos ja Pekkarinen eivät olleet minun mielestäni asiasta perillä tai sitten he haluavat vesittää tämän hyvän lakialoitteen. Noin viikko sitten, kun meidän edustajamme Outi Ojala kysyi tätä asiaa ministeri Wideroosilta, silloin kävi jo selväksi, kun hän täällä vastasi kyselytunnilla, että hän ei kyllä ollut lainkaan perillä tästä asiasta, oli ulkona vähän niin kuin lumiukko, sanotaan, ei minkäänlaista vastauksen tynkää tullut silloin. Nyt, kun hänellä on ollut aikaa viikko perehtyä tähän, niin tilanne oli melkein yhtä heikko.

Yllättävää on myöskin ollut se, että monien keskustan edustajien puheenvuoroista on tämmöinen vähättely huokunut. Poikkeuksia toki on. Edustajat Oinonen ja Alatalo olivat kyllä onneksi täällä reilusti tämän asian kannalla, mutta sitten oli monia puheenvuoroja, joissa oli vähän sama henki kuin kokoomuksen Jari Koskisella. Koskiselta tuli hirveän paljon hyviä neuvoja, (Ed. Kankaanniemi: Hän on pankin hallintoneuvoston puheenjohtaja!) varmasti hän on pankkien suuri asiantuntija ja tietää erityisen hyvin sen, että suurituloiset eivät näitä palvelumaksuja paljon maksa. Mutta minusta Jari Koskisen kannattaisi keskustella myöskin eläkeläisjärjestöjen ja eläkeläisten kanssa, jotka ovat tämän asian oikeastaan tuolla kansan keskuudessa nostaneet hyvin voimakkaasti esille.

Wideroos täällä puhui, että pitää tämän ongelman laajuus selvittää jne. Hän ei tunnu tietävän, minkälaisesta ongelmasta on oikein kysymys. Tämä on suuri ongelma pienituloisille kansalaisille, ja erityisesti tämä koskettaa niitä eläkeläisiä, jotka ovat iäkkäitä ja ovat usein jopa pelkän kansaneläkkeen varassa. Minun mielestäni ei tällaisia ihmisiä pidä enää kurittaa ylikorkeilla palvelumaksuilla eikä heille kannata kovin lähteä sitten tätä uutta teknologiaa neuvomaan, koska heillä ei ole välttämättä varaa hankkia näitä laitteita ja he eivät tällaisiin käytäntöihin enää kovin mielellään halua lähteä.

Tässä aloitteessa esitetty 2,50 euronkin maksukatto per lasku on minun mielestäni sekin liian korkea monille kaikkein pienituloisimmille kansalaisille. Kyllä Wideroosin puheessa olivat nämä selvitykset ja tiedottamiset pääasiana, mutta mitään sellaista lupausta, että tälle asialle jotain aletaan tehdä, ei kyllä tullut, eli tämmöinen vesittämisen maku oli hänen puheenvuorossaan pääsävy.

Kun nyt Wideroos on neuvotellut pankkien kanssa, hänhän kertoi näin, niin olisi ollut mukava kuulla, mitä tuloksia tästä neuvottelusta saatiin aikaan, mutta niitäpä ei tainnut tulla. Jotta ministeri tästä asiasta seuraavalla kerralla jotain enemmän tietäisi, hänen kannattaisi kyllä nyt neuvotella myöskin eläkeläisjärjestöjen kanssa. Sieltähän tämä asia on otettu myöskin hyvin voimallisesti esille. Olen varma, että silloin asia voisi hänellekin paremmin selvitä.

Mutta, arvoisa puhemies, eduskunnan ei pidä nyt antaa tässä asiassa periksi pankeille. Ne on täällä jo pelastettu suurelta katastrofilta aikoinaan, ja nyt on kyllä pankkien vuoro joustaa. Jos kerran yli puolet kansanedustajista haluaa tämän asian saattaa sellaiseen kuntoon, niin meidän pitää se myöskin tehdä. Pankit on pakotettava nyt tulemaan vastaan asiakkaitaan ja ministeri Wideroos, vaikka hän kuinka vastahakoisesti tähän asiaan suhtautuu, on pantava toimimaan tämän asian eteen niin, että eduskunnan tahto toteutuu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jari Koskinen käytti oikein rahanvallan ääntä. Siihen voisi sen verran kommentoida, ennen kuin muuta puhun tässä, jotta monilla seuduilla kilpailumahdollisuus on kovin vähäinen. Nimittäin omalla seutukunnallani on Osuuspankki ja Nordea, mutta sitten ei olekaan kuin Joensuussa seuraava Sampo Pankki, ja siitä on sentään matkaa yli 80 kilsaa sinne Joensuuhun. Kyllä kun moni mummo ja ukko lähtee kilpailua harrastamaan, niin aika paljon matkakustannuksia tulee siinä hommassa. Siinä mielessä ed. Jari Koskinen pyöri vähän oman navan ympärillä, kun on pankkimiehiä itsekin, katsoi, jotta tässä lähiympäristössä voi tämmöistä mahdollisuutta olla.

Itse olen Poutiaisen pankin asiakkaana ollut koko ikäni. Poutiaisen pankki tulee siitä, kun täällä on ollut SMP:n kansanedustaja Eino Poutiainen aikanaan, ja siellä Pohjois-Karjalassa yleisesti sanotaan, jotta Poutiaisen pankin asiakas. Kun Poutiainen on ollut puun takana, niin korvat näkyivät sieltä vaan. Osuuspankillahan on tämmöinen logo. Se on toistaiseksi meidän seutukunnallamme edullisin pankki palvelumaksujen osalta, mutta ryöstää aika rutosti.

Yksi asia ei ole tullut vielä esille ollenkaan, se, jotta kun olen itse tiekunnan puheenjohtaja ja metsästysseurassa mukana ja eri järjestöissä, tätä minä en ymmärrä vielä ollenkaan, miten voi olla mahdollista, että pankki perii palvelumaksua siitä, kun tulee yhdistyksen tilille rahaa. Muistaakseni 50 senttiä jokaisesta suorituksesta peritään vielä, kun sattuu olemaan siellä pankissa se tili. Mutta ne ryökäleet ovat kaikki samanlaisia. Nordea perii myös, jotta ei se sen viisaampi ole sekään pankki. Kyllä tässä jotain semmoista ryöstämistä on puolin ja toisin. (Puhemies koputtaa) Tuli, meni tai lähti, aina vain peritään lisää palvelumaksuja.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafsson odottaa, että nyt syntyisi jokin erityinen keskustalinjaus tässä. Siitä lähdenkin liikkeelle. Kun ed. Valpas vähätteli ministereiden asiantuntemusta ja mielenkiintoa tähän asiaan, niin siitä, mitä itse työhuoneessani kuuntelin, olin pääsemässä semmoiseen käsitykseen, että ministeri Pekkarinen oli kyllä köyhän asialla ja oli menossa syvälle köyhän asian sisälle, mutta puhemies ajan puutteen vuoksi joutui koputtamaan ja keskeyttämään tavallaan puheenvuoron. Sen takia ehkä ministeri Pekkariselta jäi sanomatta nimenomaan tämä käsitys siitä ja tuntuma siihen, miltä tämä näyttää köyhän asiasta katsottuna.

Tämäniltaista keskustelua kuunnellessa on minusta semmoinen vanha perimmiltään — ed. Esa Lahtela puhui SMP:stä, SMP:n ajasta ja siitä menneisyydestä — tässä on vähän vennamolainen henki ja tulevaisuus olemassa: ryöstäminen, ryöstö, köyhän kavaltaminen ja köyhän asian vesittäminen. Nämä ovat olleet semmoisia normaaleja, läheisiä ajatusmalleja, joita tähän keskusteluun on liittynyt. Tämän pohjalta, kun itsekin näihin allekirjoittajiin kuulun, pidän erittäin suurena asiana sitä, että ed. Gustafsson kääntyi puoleeni, onko mahdollisuus laittaa nimi tähän asiaan. Sikäli kuin ymmärrän tämän asian sisältöä vähän laajemmin, mitä tulee käytyyn keskusteluun siitä, onko tämä vain vasemmiston asia vai onko kokoomus kokonaan unohtanut köyhän asian, mitä tulee kahvilakeskusteluihin ja muihin, niin ymmärtäisin, että kokoomuksessakin olisi ollut selkeästi enemmän halukkuutta varmaan tulla tänne matkaan, mutta kaikki eivät iljenneet lähteä kyselemään, missä voi allekirjoittaa, koska itse joillekin neuvoin, että menkää nyt kiireesti vaikka keskuskansliaan, niin kyllä siellä vielä nimen voi laittaa.

Mutta se, mikä tähän asiaan tulee perimmiltään, kyllähän nämä suomalaiset pankit ovat edesvastuuttomia yhteiskunnan niin köyhän kuin rikkaankin asioita hoitaessaan, hoitaessaan niin, että ihmiset karkoitetaan pankeista. Silloin, kun viisi vuotta taaksepäin itse aloitin edustajan uraani ja menin hakemaan Mannerheimintien Meritasta rahaa, niin toista tuntia piti jonottaa jonossa lapun kanssa, että pääsi tiskille nostamaan. Tiedän, että kun ed. Valpas on poistumassa täältä, niin seuraava huuto on olemassa, miksi et ota automaatista. Niin ottaisinkin, mutta kun meillä on semmoinen tasapuolinen jako, että emäntä pitää tätä tunnuslukua hallussaan eikä ole antanut sitä minulle, eipä ole hollia ottaa automaatista rahaa, jolloin joutuu tiskillä asioimaan silloin, kun lantteja joutuu hakemaan. (Naurua) Onneksi eduskunnan ravintola kehitti tämän luottojärjestelmän, että selviää kerran kuussa pankkikortilla maksaen, niin että tämäkin asia toimii, että käteisen rahan tarve tässä talossa on vähäisempi olemassa.

Mutta mitä syntyy tähän, kun ed. Oinonen saapuu saliin: Kun kuuntelin ed. Oinosen puheenvuoroa siitä, kuinka ed. Oinonen käsitteli tätä köyhän asiaa ja köyhän tulevaisuutta pankkimaksujen osalta, kyllä sivusta kuunnellen oikein tippa tuli silmään, niin läheisesti tämä liittyy siihen vanhaan keskisuomalaiseen mummoon, joka viimeiset lanttinsa joutuu näihin pankin maksuihin siirtämään ja sijoittamaan. Pankin perimä maksu monessa tapauksessa on ja oli suurempi kuin koko laskun summa oli olemassa.

Herra puhemies! Yhtä erikoista asiaa ihmettelen, kun täällä myöskin ministerin suusta on syntynyt, erityisesti toisen valtiovarainministerin Wideroosin käsityksen perusteella, se, että ei voida mennä siihen, että alettaisiin kilpailurajoituksen kautta säätelemään ja rajoittamaan, paljonko pankit voivat periä näitä maksuja ja paljonko ne ovat olemassa. Ihmettelen, kun tähän kilpailurajoitukseen on viitattu muuten, mistä sitten johtuu, että pankit sattumalta kuitenkin samanaikaisesti kohottavat näitä maksuja. Vajaa kaksi viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi, että pankit ovat päättäneet Helsingissä luopua aktiivirahan lataamisesta ja siirtyä korteista pois. Miten voi olla niin, että kaikki pankkiryhmittymät samana aamuna saavat tiedon tästä aikaan ja se lehdessä julkaistaan? Kyllä näille kilpailurajoitteillekin olisi varmaan jotain tehtävää ja tekemistä olemassa.

Miten syntyy sitten tähän keskusteluun, onko 2,5 euroa sopiva, onko se sopiva, ed. Gustafsson, (Ed. Gustafsson: Enintään, enintään!) — aivan oikein, enintään — onko se käypäinen ja onko se liian paljon tämä 2,5 euroa, kun se otetaan laskun maksusta? Mielestäni se on kohtuuttoman suuri vielä olemassa. Aivan selkeästi kohtuuttoman suuri. Ei voi aiheutua pankille sellaisia kuluja, kun se latoo näitä siellä tileille suhtkoht automaattisesti lyhyellä kaavalla, että se olisi sen suuruinen, että siitä tarvitsisi edes tämmöistä periäkään. Tässä keskustelussa, kun tätä katsotaan eteenpäin, täytynee löytää sellainen ilmapiiri, että tämä 2,5 euroa on enintään, ja kohtuulliset pankit perivät vain puolet siitä tai juuri ei mitään.

Kyllähän tällä kahinalla on saatu aikaan se, että köyhä, vähillä omillaan toimeen tuleva kansalainen, mikä on usein vanha mummo, kun hän hoitaa sen vanhan papankin asioita samalla, siellä pankissa maksaessaan käy niin harvoin ja käy niin erikseen, että tällaisenaan ei näistä asiakkaista liikaa riesaa siellä pankissa ole olemassa. Kun tätä asiaa katsotaan vielä näin kansalaisnäköalasta, kyllä pitäisi pankkienkin ymmärtää, koska pankkien tuloksissa ei ole mitään ongelmaa tällä kertaa olemassa, voitonjakoon riittää rahaa niin kuin optioihinkin siellä, että tätä Suomen, isänmaamme, rakentanutta sukupolvea katsottaisiin vähän paremmin sormien läpi ja annettaisiin anteeksi se, että heillä ei ole tietoliikenneyhteyksiä kotonansa eikä heillä ole aihetta eikä tarpeellistakaan hankkia, ja mentäisiin varsin pienillä minimimaksuilla. Silloin tässä asiassa voisi jotain syntyä ja tulla.

Toivon ja olen itsekin omalta osaltani varma, että kun talousvaliokunta tätä käsittelee, tämä tulee saamaan erittäin tiukan, pitkän seulan. Kun kerran pankkeihin ei tämmöinen normaali yhteiskunnallinen vastuu mene, siihen pitää löytää tämmöistä lainsäädännöllistä valtaa ja voimaa, jolloin päästään siihen, että tämmöiset kohtuuttomat maksut ja niitten periminen ymmärretään jo alun perin liiketalouden perusteitten vastaisesti panna niin pieniin, ettei tällaista keskustelua tarvitse eduskunnassa edes käydäkään.

Herra puhemies! Toivon, että pankeissa kuitenkin tämä rahaliikenne säilyisi ja siirtyisi edelleenkin siellä eteenpäin pankista toiseen eikä tulisi sellaista tarvetta, että tämän mökin mummon pitää rahaa pitää kotona säkissä alttiina kaikille rosvoille ja muille ryöstäjille, mitkä kiihottuisivat ja innostuisivat, että sieltä voisi vanhojen ihmisten kautta löytää jopa käteistä rahaa, että tällaista asetelmaa ei tulisi eikä muutenkaan tarvitsisi, vaikka itse tässä vähän metsästäjärintamaa edustankin, ei tulisi aihetta ja tarvetta siihen, että meidän pitäisi vaihdannaistaloudessa palata oravannahkakauteen ja oravannahkamaksujen aikaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Gustafsson ansaitsee punaisen ruusun, niin kuin sosialidemokraateilla niitä on. Hän on tehnyt rohkean teon hallituspuolueen vankkana, vahvana kannattajana ja pitkäaikaisena edustajana, hyvän asiantuntemuksen omaavana, ja erityisen ehkä toisen ruusun siitä, että on jaksanut kerätä — onhan hän jalkapallomiehiä — näin suuren joukon edustajia aloitteensa tueksi. Edustamani ryhmä on kokonaisuudessaan allekirjoittajien joukossa. Tuossa laskeskelin, että kyllä näistä kokoomuslaisistakin taitaa 13 löytyä allekirjoittajana ja vihreistäkin reilusti yli puolet, samaten keskustan ryhmästä, johtavasta hallituspuolueesta, joka toki nyt aika sosialidemokraattista hallituspolitiikkaa harjoittaa, on kuitenkin ... (Ed. Oinonen: Kaksikymmentäkahdeksan!) — On enemmän, ed. Oinonen. Laskin, että 35, mutta sitä luokkaa, sitä luokkaa eli reilusti yli puolet kuitenkin keskustankin ryhmästä. — Sosialidemokraateista löytyy runsaat 30. Onko omassa ryhmässänne, ed. Gustafsson, vähän toisinajattelijoita vai mikä lienee, kun kuitenkin parikymmentä on poissa aloitteesta? (Ed. Gustafsson: Oli ulkomailla yllättävän paljon ja on ministereinä!) — Saattaa olla ulkomaanmatkoilla, ja ministerit eivät todellakaan pane eikä puhemieskään pane nimiään, että tästä on ymmärrettävissä, että näin on. — Vasemmistoliitosta taitaa olla 16 eli melkein kaikki mukana. Varmasti siinäkin jotkut matkat ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Perussuomalaiset ovat kaikki. Varmaan olisi ed. Eino Poutiainenkin, jos hän olisi elossa ja täällä. Kunnia hänen muistolleen. Sen sijaan ruotsalainen eduskuntaryhmä on vain yhdellä edustajalla mukana, mikäli oikein havaitsin. Sitä vähän ihmettelen, mutta ehkä se on tuki ministerillenne, joka on tässä asiassa ollut vähän erilaisilla linjoilla kuin tämä eduskunnan vankka enemmistö. (Ed. Gustafsson: Edustajat eivät olleet silloin paikalla. Ei pidä tehdä liian nopeasti johtopäätöksiä!) — Voi olla. Todellakin on aina otettava huomioon, että kaikki edustajat eivät ole paikalla, mutta kenties nyt ruotsalaisessa ryhmässä kuitenkin hieman enemmän kuin yksi on ollut paikalla niinä päivinä, kun kerätty nimiä on.

No niin, tämä on kuitenkin mittava joukko, ja asia on varsin tärkeä. Toivoa sopii, että pankit jo vapaaehtoisesti lähtisivät toimimaan tämän aloitteen edellyttämällä tavalla ja ottaisivat tuon enintään 2,5 euron maksun, maksukaton käyttöön. Mutta kun niin ei aina näytä tapahtuvan, niin eduskunnalla on syytä asiaan paneutua ja tarvittaessa lainsäädännölläkin puuttua.

Pankeilla näyttää olevan kova halu saada asiakkaat pois pankkitiskeiltä asioimasta tuonne automaattien ja kotipäätteitten varaan ja puoleen. Tämä on kuitenkin menettely, joka ei kaikille erinäisistä syistä onnistu. On niitä ihmisiä, jotka joko eivät saa erinäisten syiden takia tällaisia automaattipäätteitä käyttöönsä tai sitten eivät niitä kykene käyttämään matkojen tai muiden olosuhteiden vuoksi ja näin ollen joutuvat käyttämään ihan perinteistä pankkipalvelua. He ovat usein varsin vähävaraisia, pienituloisia ihmisiä. He aiheuttavat tietysti pankeille periaatteessa kuluja enemmän kuin tuottoa, joka heistä voisi parhaimmillaan tulla, asiakkaista nimittäin. Kun sitten pankit saavat asiakkaat pois tiskeiltään, niin sitten tietysti on seuraava tilanne se, että kun tietotekniikka hoitaa kaiken työn, niin pankit voivat saneerata sitten toimihenkilönsä ja virkailijat työttömyyskortistoon ja sitä kautta valtionkin piikkiin. Tällainen kehityshän meillä on varsin voimakkaana menossa. Tämä on ikävä kehitys ja erityisesti tietysti se, että eräät ihmiset tästä kärsivät.

Pitää kyllä sanoa, että näiden pienituloisimpien ihmisten osalta olisi erityisen tärkeää, että hallitus puuttuisi pienimpiin eläkkeisiin sillä tavalla, että niihin kiireesti annettaisiin korotus, ettei kenenkään pieneläkeläisen tarvitsisi sen takia tällaisessa kierteessä olla, että eläke ei riitä laskujen maksamiseen, vaan pitää kaikin keinoin kierrellä eikä sitten pysty maksamaan näitä kohtuuttomia pankkikuluja. Eli perusturvaa ja eläkkeitä pitäisi korottaa ja jättää esimerkiksi nämä suurituloisten veronkevennykset unholaan. No, se ei tähän suoraan liity, mutta osaratkaisuna näihin ongelmiin sekin voisi olla.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on aika paljon puhuttu kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta ja siitä, kun jaettiin pankkitukea. Siihen haluan vain sen sanoa, että meidän on kuitenkin muistettava, että kaikkia pankkeja ei pidä syyllistää. Lähellekään kaikki pankit eivät saaneet markkaakaan pankkitukea, vain muutama pankki sai, ja sitä kautta on muistettava, että ei pidä tässäkään yhteydessä kaikkia pankkeja syyllistää nyt siitä, että ne perivät maksuja, vaikka ovat saaneet yhteiskunnan tukea. Kaikki eivät todellakaan saaneet.

Arvoisa puhemies! On nyt mielenkiintoista nähdä, mitä talousvaliokunta tästä lakialoitteesta sanoo. Meillähän on pelisäännöt sellaiset, että kun on yli sata allekirjoitusta, niin valiokunta ottaa käsittelyyn, pyytää mahdollisesti ministeriön kannan lakialoitteesta ja sen jälkeen ottaa sen aloitteen myös käsittelyyn, tekee siitä mietinnön ja tuo sen tänne isoon saliin. Meillä on muutaman vuoden takaa sellainen tilanne, että oli muistaakseni joku veteraanietuuslakialoite, jossa oli saman verran suunnilleen allekirjoittajia kuin tässä lakialoitteessa, ja se vaan päätyi siihen, että iso sali sen hylkäsi sitten lopulta sen aloitteen. Toivoisin, että tälle ei kävisi niin, vaan että kaikki edustajat, myös hallituspuolueissa, pysyisivät rintamassa mukana ja hoidettaisiin tämä asia, elleivät pankit sitä suostu vapaaehtoisesti tekemään.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että ed. Unto Valpas huomasi, että allekirjoittanut, ed. Seppo Lahtela ynnä muut myös Suomen keskustasta vankasti puolustivat pankkien tiskillä asioivaa asiakasta, sitä usein ehkä vähävaraista ja köyhää asiakasta, joka ei niihin pankkeihin kelpaa, jotka keskittyvät vain suuriin bisneksiin ja joissa tavallinen asiakas on vaan lattian likaaja. Me haluamme nimenomaan puolustaa juuri tällaista vähävaraista asiakasta, jonka on tarkoituksenmukaista käyttää normaaleja pankkipalveluita, ja nämä pankkipalvelumaksut eivät saa nousta kohtuuttomiksi.

Olen allekirjoittanut ed. Gustafssonin tekemän aloitteen ja toivon sille menestystä. Mutta toivon, että jo tämän vilkkaan keskustelun myötä asiakkaat alkaisivat katsoa, mitä pankkipalvelumaksut ovat, ja etsiä niitä pankkiryhmiä, niin kuin mainitsin, koivunlehtipankki, paikallisosuuspankit, jotka ainakaan meillä päin eivät peri mitään palvelumaksuja. Kyllä tällaisia pankkeja löytyy, ja vapaassa kilpailussa on suuri vahvuus, jos on pankki, joka ei palvelumaksuja peri. Toivon, että myös asiakkaat heräävät entistä enemmän, kenellä on mahdollisuus vaihtaa pankkia, näihinkin kysymyksiin.