Arvoisa puhemies! Viime kaudella eduskunnan enemmistö vaati aloitteeni pohjalta ministeriötä uudistamaan päivähoitolain kokonaisuudessaan vastaamaan nykypäivän tarpeita ja todellisuutta. Myös Oecd vaatii päivähoitoon enemmän sisältöä ja oppimisedellytysten parantamista. Varhaiskasvatuksen aikana tunnistetaan ja ratkaistaan, kuuluuko lapsi tulevaisuudessa syrjäytyjiin vai menestyjiin. On valitettavaa, että ministeri Hyssälä on ensin puhunut päivähoitolain kokonaisuudistuksen välttämättömyydestä ja sitten vetänyt lupauksensa pois. Nyt uudistusten sijaan vanhaa lakia vain paikataan. Ministeri Hyssälä, kysyisin:

Pitääkö paikkansa se, että odotettu ja luvattu päivähoitolain kokonaisuudistus on heitetty roskakoriin? Eikö lapsilla, vanhemmilla ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ole oikeus ajan tasalla olevaan lainsäädäntöön, joka on keskeisin varhaiskasvatuksen ohjauksen väline?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Päivähoitolakia olemme uudistamassa osana Kansallisen sosiaalihankkeen palvelulainsäädäntöuudistusta. Alun perin itsekin ajattelin, että olisi muodostettu tällainen suhteellisen raskas organisaatio, toimikunta, jonka pohjalta sitten uudistuksia olisi tehty. Nyt kuitenkin olemme päätyneet ministeriössä siihen, että ministeriön virkamiestyöryhmänä uudistukset tehdään kuunnellen laajasti eri tahoja, ja näin saamme nopeammin uudistukset voimaan. Meillä on jo nyt erittäin hyviä selvityksiä, työryhmämuistioita, jotka ovat ajantasaisia, päivähoidon uudistamistarpeista, ja nämä ovat meillä pohjana näissä uudistuksissa. Kipeimpiä uudistustarpeita ovat ryhmäkoot ja erityistä tukea, kasvatusta ja hoitoa vaativien lasten asema. Näihin tulemme ensimmäisenä puuttumaan.

Jo olemassa olevan lainsäädännön pohjalta voidaan sisältöjä kehittää, mutta myöskin me tulemme näissä kuulemisissa ja ministeriön työryhmässä näihin asioihin kyllä paneutumaan.

Arvoisa puhemies! Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa oli laaja artikkeli, miten päivähoitolaissa tehdään suuria rikkomuksia ja miten ministeri Hyssälä on luopumassa luvatuista uudistuksista. Teillä olisi ollut aikaa asettaa luvattu työryhmä valmistelemaan kokonaisuudistusta, ja olette luvannut, että tämä uudistus tapahtuu niin, että se on valmis 2007 mennessä.

Eikö tämä anna sellaisen viestin, ettei varhaiskasvatusta tarvitse yhteiskunnassa arvostaa?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, me saamme uudistukset, joita todella kipeästi kentällä kaivataan, nopeammin voimaan kuin 2007, ja olemme päätyneet tällaiseen keveämpään, joustavampaan ja nopeampaan malliin kuin raskaaseen, jähmeään ja pitkäkestoiseen malliin ottaen huomioon, kuten sanottu, että meillä on nyt erittäin hyviä selvityksiä tästä asiasta. Mutta olen yhtä mieltä kysyjän kanssa siitä, että uudistustarvetta on, ja niinpä me olemme lähteneetkin uudistamaan päivähoitolakia, kuten sanottu, osana tätä meidän sosiaalihankkeemme palvelulainsäädäntöuudistusta, jossa on isoja lakikokonaisuuksia, ja tämä on yksi niistä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä, te olette todennut, että teillä on ministeriössä menossa niin paljon hankkeita, etteivät teillä oikein resurssit riitä eivätkä virkamiehetkään muuhun kuin tähän kiireellisimpään — näin Helsingin Sanomissa sanoitte — eli aiotte vain paikkailla tätä lakia, vaikka aikaisemmin te samoin kuin kaikki muut asiantuntijat olitte sitä mieltä, että tämän lain kokonaisuudistus olisi tarpeen.

Onko tässä käymässä, niin kuin usein on käynyt, että lapset jäävät jalkoihin? Varhaiskasvatuslaille ei riitä resursseja, ei lastensuojelulaille, lapsiasiainvaltuutettua ei ole tulossa. Mihin lapset ovat unohtuneet, ministeri Hyssälä?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, me olemme todellakin tekemässä tätä uudistusta sillä tavalla, että me aloitamme niistä asioista, jotka ovat kipeimpiä. Minulla oli Pääkaupunkiseudulta toistakymmentä lastentarhanopettajaa käymässä ministeriössä, ja he sanoivat, että ehdottomasti kipeimmät uudistukset ovat ryhmäkoot ja lisääntyvässä määrin päiväkodeissa on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea, hoitoa ja kasvatusta. Näihin asioihin haluamme ensimmäiseksi kiinnittää huomiota. Mikään ei estä kentällä myöskään sisältöasioihin, kuten sanottu, jo nykylainsäädännön puitteissa puuttumasta. Näissä asioissa on edettävä kyllä tällä vaalikaudella. Olen aivan samaa mieltä ed. Sarkomaan kanssa, että uudistuksia tarvitaan, ja niitä olemme tekemässä.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksuja tulisi myös uudistaa. Nyt maksuthan ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne eivät kannusta vanhempia mahdollisimman lyhyeen työaikaan, vaan päinvastoin. Esimerkiksi lapsen sairastuessa vanhemmat eivät saa minkäänlaista alennusta päivähoitomaksuihin, jos lapsi on alle kymmenen päivää sairas. Mutta kunnilla ei kuitenkaan ole rahaa sellaiseen uudistukseen, että toimittaisiin ikään kuin online eli perittäisiin vain siitä, minkä lapsi on hoidossa.

Onko tarkoitus, että kunnille annetaan nyt lisää rahaa tähän tarkoitukseen, että päivähoitomaksut voitaisiin uudistaa lapsiperheille paremmiksi?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä istuu maksuasioita pohtiva toimikunta tämän vuoden loppuun. Laajemmin katsotaan näitä maksuja. Päivähoitomaksut eivät ole yksi ongelma. Siellä on monia muita maksuja, ja tätä kokonaisuutta täytyy katsoa nyt lapsiperheitten kannalta, miten nämä niveltyvät käteen jääviin tuloihin. Ed. Huotari on oikeassa siinä, että siellä on tällaisia aukkokohtia, joihin varmasti on syytä puuttua.

Arvoisa puhemies! Muun muassa psykologian professori Heikki Lyytinen on korostanut sitä, että lukivaikeudet pitäisi tunnistaa jo viiden vuoden iässä tai nuorempana. Sama pätee tietenkin moniin muihin oppimisvaikeuksiin ja kehityshäiriöihin, kuten dysfasiaan, ADHD:hen ja Aspergerin oireyhtymään. Viittasitte, ministeri Hyssälä, äsken siihen, että erityistä tukea tarvitsevien lasten asema pitäisi ottaa vakavasti huomioon ja se on mahdollista muuten kuin lainsäädännön kehittämisen kautta. Kysynkin:

Mitä konkreettista aiotte tehdä, jotta erityisesti tukea tarvitsevien lasten asema kehittyisi, koska nykyisessä tilanteessa, kun kunnat säästävät, on erittäin suuri riski, että nämä lapset syrjäytyvät eivätkä saa tarvitsemaansa tukea?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on istunut toimikunta, joka on Erika-työryhmän nimellä julkistanut raporttinsa, joka on varsin tuore ja erittäin hyvin tähän erityispäivähoidon hankkeeseen pureutuva mietintö. Tämän pohjalta meidän on hyvä uudistaa, nimenomaan tästä näkökulmasta, myöskin lainsäädäntöä. Juuri tätä työtä olemme siis tekemässä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä ministeri Hyssälältä kysyä. Kun useaan otteeseen olemme kirjallisissa kysymyksissä kysyneet ja viittasitte siihen, että varhaiskasvatuksen asiantuntijat olivat teitä tapaamassa, ja te monissa yhteyksissä olette todenneet, että te aiotte uudistaa tämän lainsäädännön. Aivan yllättäen sitten sanotte, että ryhdyttekin vain sitä paikkaamaan. Haluaisin vielä kysyä:

Mikä sai teidät muuttamaan mielenne näin yhtäkkiä yllättäen?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Nyt ilmeisesti kolmatta kertaa sanon, että saamme nopeammin nämä kipeimmät kohdat käsittelyyn ja lainsäädännön uudistuksiin mukaan, ja nämä ovat juuri näitä ryhmäkokoja, erityistä tukea ja huolta vaativia lapsia, koska lastentarhanopettajien viesti on, että he ovat kasvava ryhmä ja tarvitsevat nyt nimenomaan nopeammin kuin 2007 tätä uutta lainsäädäntöä. Tässä vastaukseni.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Halusin vain sanoa ed. U. Anttilan kysymykseen tästä erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteesta ja kuinka he varhaiskasvatuksessa voivat saada apua ja tukea: Tietysti esiopetusuudistushan on aivan olennainen ja merkittävä tässä suhteessa, jotta pystytään ongelmat varhaisessa vaiheessa tunnistamaan, toki niin, että päivähoidon puolella pystytään tiettyjä neurologisia ja muita ongelmia havaitsemaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Mutta esiopetus kattavana järjestelmänä tietysti mahdollistaa nyt meille entistä paremmat mahdollisuudet saada selville oppimishäiriöt ja tunnistaa ne ja saada myös ennen kouluun menoa tietoon se, mikä lapsen tilanne on, ja mahdollisesti siirtää koulun aloitusta ja antaa hänelle tukevaa opetusta ennen sitä.

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan tätä lasten päivähoitotilannetta, kysymys on kunnallisista palveluista. Olennaista tietenkin on se, onko kunnilla jatkossa varaa tehdä niitä parannuksia, joita mahdollisesti suunnitellaan. Nyt tänä vuonna itse asiassa olisi lain mukaan aika tarkastella kustannusten jakoa ja kustannusten tasoa valtion ja kuntien kesken, ja kuntien ja Kuntaliiton laskelmien mukaan 350 miljoonaa euroa pitäisi antaa kunnille tänä vuonna lisää rahaa, jotta ne selviäisivät näistä haasteista tulevaisuudessa. Näistä 350 miljoonasta 300 miljoonaa menisi nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tästähän on kysymys. Meillä voi olla vaikka kuinka hyviä tavoitteita, mutta jos ei ole riittävästi rahaa, kunnat eivät selviä velvoitteistaan. Kysyisinkin valtiovarainministeri Kalliomäeltä:

Ollaanko tekemässä tätä tarkistusta kuntien ja valtion kesken, jossa kunnat saisivat lisää rahaa palveluihin?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämä liittyy normaaliin budjettivalmisteluun tietenkin. Kuntaliiton kanssa ei ole vielä sen kummemmin keskusteluja käyty, jollei nyt ihan käytäväkeskusteluja tähän mukaan lasketa, mutta normaalissa budjettiaikataulussa tämäkin asia käydään läpi. Pitää muistaa, että kehyksissä pitäisi kyetä kuitenkin pysymään, ja se on myöskin lähtökohta valtion puolelta tähän kunta—valtio-suhteeseen. Vastaavia tilanteita on toki ollut aikaisemminkin edellisten hallitusten aikana. Ehkä sieltä on oppia otettavissa.

Arvoisa herra puhemies! Edellisen puheenvuoron jälkeen toivotan onnea ministeri Hyssälälle näissä neuvotteluissa. Paitsi ryhmäkokoja, niin myös, niin kuin tänään on tullut esille, sisältöä on mietittävä. Edellisen hallituksen peruja oleva valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnasta lähtee siitä, että jokaisella lapsella, sekä alle kouluikäisellä että kouluikäisellä, pitäisi olla oikeus vähintään tuntiin liikuntaa joka päivä. Kun ed. U. Anttila mainitsi muun muassa ADHD:n, niin hyvin keskeinen osa ADHD:n ennaltaehkäisyä on nimenomaan motoriikan kehittyminen pätevällä liikuntaohjauksella. On osoittautunut, että tämän toteuttamisen yksi suurimpia esteitä on henkilökunnan koulutus ja ryhmien liian suuri koko, niin että ryhmiä ei tosiasiallisesti voida viedä pihalle taikka liikuntaan soveltuviin tiloihin. Kysyisinkin:

Olisiko tässä yhtenä osauudistuksena mahdollista toteuttaa terveysliikuntatoimikunnan selvä päätös, valtioneuvoston periaatteisiin kirjattu selvä päätös?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Terveysliikuntaa tuetaan tänä vuonna viimevuotista enemmän. Meillä on terveysliikunnassa poikkihallinnollista yhteistyötä juuri sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, aivan kuten edustaja tässä totesi.

Terveysliikuntaa tuetaan tänä vuonna opetusministeriön osalta 300 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi Teli-ohjelma kuin myös Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, jotka juuri tähtäävät siihen, että niille ihmisille, jotka liikkuvat liian vähän, olisi enemmän liikuntamahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön puolella on myöskin osuutensa tässä terveysliikunnassa, mutta opetusministeriön puolella viemme yhdessä eteenpäin näitä yhteistyöhankkeita.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Liikuntakasvatus kouluopetuksessa on tietysti tuntijaossa hyväksytty kiinni, ja varmasti ed. Brax tämän tietääkin.

Mutta tähän kysymykseen liittyen: Tämä vuosi on erityinen EU:n liikuntakasvatuksen vuosi. Tämän yhteydessä on lukuisa joukko hankkeita, joita kouluissa toteutetaan ja joilla pyritään kouluissa myös tällaista normaalia liikuntaa lisäämään, luomaan edellytyksiä, että lapset liikkuisivat siellä koulussa myös muulloin kuin liikuntatunneilla. Silloin puhutaan muun muassa välituntien organisoinnista ja siitä, miten järjestöjen kanssa, kansalaisjärjestöjen, urheilujärjestöjen kanssa, voidaan yhteistyötä lisätä, ja tähän on nyt erillistä rahoitusta suunnattu ja siinä työtä tehdään. Mutta sinänsä tuntijako opetuksessa on kiinni lyöty ja sen mukaisesti eletään.