Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen lapsiköyhyys on kasvanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana hälyttävästi. Stakesin mukaan Suomen lapsista 12 prosenttia elää köyhyydessä. Köyhien lapsiperheiden määrä on yli kaksinkertaistunut sitten vuoden 1990. Vuonna 2005 Suomessa oli Stakesin mukaan yli 52 000 toimeentulotukea saavaa lapsiperhettä, joissa asui yli 97 000 lasta.

Lapsiperheiden tulokehitys on myös eriarvoistunut. Samaan aikaan, kun suurin osa lapsiperheistä on päässyt mukaan nousukauden hyvään tulokehitykseen, ovat yksinhuoltajaperheet, alle 3-vuotiaiden lasten perheet ja monilapsiset perheet köyhtyneet.

Lasten luokkayhteiskuntakehitys näkyy muuallakin kuin perheiden tulotasossa. Koulupudokkuus ja lisääntyneet huostaanotot puhuvat omaa kieltään. Viimeviikkoiset Jokelan tapahtumat ovat viimeistään herättäneet meidät kaikki siihen, että jotain on lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi tehtävä.

Tulonsiirtojen korottaminen on tärkeä, mutta ei yksin riittävä toimenpide. Perheiden, lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien palvelujen rapautuminen on pysäytettävä. Laadukkaat kunnalliset palvelut ovat tasa-arvoa tavoittelevan hyvinvointivaltion kivijalka. Palvelujen alennustilasta voidaan päästä eroon, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus on sitoutunut vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja ehkäisemään lapsiperheiden syrjäytymiskehitystä. Hallitus haluaa vähentää perheiden köyhyyttä ja kohentaa niiden taloudellista asemaa. On perustettu myös lasten, nuorten ja perheiden oma politiikkaohjelma.

Syitä kohentamiseen onkin. Samaan aikaan, kun työssä käyvien reaaliansiot kasvoivat vuodesta 1993 vuoteen 2005 yli 25 prosentilla, laski lapsiperheiden saamien tulonsiirtojen reaaliarvo taloutta kohden noin 10 prosenttia. Vähimmäisetuuksien ja indeksiin sitomattomien etuuksien taso on jäänyt jälkeen paitsi palkkojen, myös hintojen kehityksestä.

Suomalaisen perhepolitiikan tavoite on ollut antaa vanhemmille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua lastensa hoitamiseen ja turvata perheille tähän tarkoitukseen riittävä ansiotaso. Ehkä tärkein perhepoliittinen etuus on lapsilisä, jonka tarkoituksena on tasata lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden tuloja.

Erityisesti tulontasausta tarvitsevat yhden vanhemman perheet, joiden asemaan hallitus onkin ensi vuoden alusta tuomassa helpotusta, kun lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa. Tämä on toki hyvä asia, niin kuin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahan nosto työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 alkaen.

Yksi asia hallitukselta on kuitenkin päässyt unohtumaan. Kaikkein köyhimmille yksinhuoltajaperheille, jotka saavat toimeentulotukea, ei lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen kasvusta koidu mitään hyötyä. Heillä nimittäin lapsilisä syö pois vastaavan summan toimeentulotuesta. Tämä ei voi olla oikein.

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n mukaan toimeentulotuen suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kaikki kyseisen henkilön ja hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevat tulot lukuun ottamatta niin kutsuttuja etuoikeutettuja tuloja, joita ovat muiden muassa äitiysavustus, hoitotuki, vammaistuki ja vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiotulot sekä eräät kulukorvaukset. Lapsilisä ei kuulu näihin etuoikeutettuihin tuloihin ja vähentää siis toimeentulotukea.

Tällä lakialoitteella halutaan korjata tätä seikkaa edes niiden 10 euron osalta, jotka hallitus yksinhuoltajille antoi. Ehdotamme, että 10 euroa kuukaudessa lapsilisästä tehtäisiin etuoikeutetuksi tuloksi niille, jotka saavat toimeentulotukea. Näin myös kaikki toimeentulotukea saavat yksinhuoltajat saisivat osuutensa korotuksista, jotka muille yksinhuoltajille vuoden alusta tulevat. Pidemmällä aikavälillä lapsilisä on myös sidottava indeksiin, jotta sen ostovoima säilyisi tulevaisuudessa.

Lapsiperheet saavat toimeentulotukea keskimäärin 5,5 kuukautta vuodessa. Näin ollen tämän lakialoitteen hyväksymisen seurauksena budjettiin tulisi ottaa noin 5,4 miljoonaa euroa lisää rahaa vuositasolla. Uskon, että tämä on pieni hinta siitä, että kaikkein köyhimpien perheiden asemaan saataisiin edes jonkinlainen korotus.

Voin tässä mainita, että muun muassa Rkp:n edustaja Anna-Maja Henriksson on tehnyt vastaavan sisältöisen lakialoitteen, joka minun ymmärrykseni mukaan eroaa tästä omasta lakialoitteestani ainoastaan siinä, että siinä on ajateltu, että lapsiperheet saavat toimeentulotukea koko vuoden aikana, kun taas itse olen ottanut huomioon tämän tilastollisen faktan, joka on se, että toimeentulotukea saadaan keskimäärin 5,5 kuukautena vuodessa. Eli tämän ed. Henrikssonin lakialoitteen hintalappu on muutama miljoona euroa enemmän kuin tämän omani, mutta tietysti sitäkin kannatan, jos vain rahaa riittää.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aloite on kannatettava ja toivon sille myönteistä jatkokäsittelyä. Kyse on lapsiperheitten köyhyyden poistamisyrityksestä ja yksinhuoltajien kohdalla aivan erityisesti. Toivon aloitteelle myönteistä jatkokäsittelyä.