Reijo Tossavainen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen työllisyyden hoidon pahimpiin ongelmiin eli nuorisotyöttömyyteen, rakennetyöttömyyteen ja työurien pidentämistarpeeseen on olemassa yksinkertainen lainsäädännöllinen ratkaisu, joka ei vaadi lisärahoitusta, jos asia nähdään kokonaisuutena yhteiskunnan kannalta.

Ratkaisu on yksinkertainen. Nykyisen osa-aikaeläkejärjestelmän ikärajoja muutetaan siten, että jo 55-vuotiailla olisi mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle, mikäli työnantaja sitoutuu samalla palkkaamaan vähintään yhden työttömän osa- tai kokoaikaiseksi työntekijäksi ja vähintään yhdeksi vuodeksi.

Suomesta löytynee jopa 100 000 työntekijää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja jotka vapaaehtoisesti lähtisivät puolipäivätyöhön, jos työaika vähenee 50 prosenttia mutta käteenjäävä tulo osa-aikaeläkkeen kanssa vain noin 15 prosenttia. Nämä ihmisethän ovat jo tehneet töitä keskimäärin 35 vuotta, ja samalla he ovat joutuneet kokemaan työpaikoilla kiristyneen työtahdin. Monet ovat jo lähellä loppuunpalamista, useat ovat sairauslomilla tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä jne. Lisäksi jatkossa pitäisi jaksaa työssä vielä kauemmin työurien pidentämisen vuoksi. Työurien pidentäminen mahdollistuu paremmin, kun työntekijät päästetään osa-aikatyöhön. Tällöin he jaksavat pysyä työtä tekevinä veronmaksajina nykyistä selvästi pidemmälle, ehkä monet jopa 70-vuotiaiksi saakka.

Arvoisa puhemies! Jos esimerkiksi 100 000 työntekijää siirtyy puolipäivätyöhön, syntyy 50 000 kokoaikaista työpaikkaa. Näihin vapautuneisiin työpaikkoihin voivat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömät hakeutua jo olemassa olevien tukityökalujen kuten esimerkiksi työvoimakoulutuksen ja oppisopimuksen avulla. Lisäetuna osa-aikaeläkkeelle siirtyvillä työntekijöillä oleva hiljainen tieto siirtyy automaattisesti nuoremmille työntekijöille, koska kokeneet taitajat ovat kuitenkin paikalla puolipäiväisesti.

Työnantajia kiinnostanee työllistämiskustannusten aleneminen. Kokeneiden työntekijöiden osalta kustannukset putoavat puoleen, ja uusien tulijoiden alkupalkkataso on pienempi kuin vuosia työelämässä olleiden.

Ehdotettu järjestely on yhteiskunnalliselta kannalta järkevä myös kustannusten osalta, sillä lisääntyneet eläkekulut korvautuvat säästyneinä työttömyysturva-, sairausvakuutus- ym. kuluina ja lisääntyneinä veronmaksajina työttömyysturvan nauttijoiden sijasta. Osa-aikaeläkkeisiin tarvittavat varat löytyvät siis näistä säästöistä ja lisääntyneistä tuloista. Lisäksi työllisyydenhoitovaroja voidaan suunnata uudelleen, esimerkiksi yrityksille suunnattuja työntekijän työllistämistukia voitaisiin vähentää tai ehkä lopettaa lähes kokonaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Työssäjaksaminen on entistä tärkeämpää ja vaikeampaa, kun kilpailukyvyn parantamiseksi työvoimaa on kiristetty ja vähennetty ja työtaakka on silloin lisääntynyt jokaista työntekijää kohden. Näin ollen tämmöinen osa-aikatyö on yksi hyvä vaihtoehto siinä työssäjaksamisen parantamisessa. Nyt kun valiokunnassa pohditaan tätä laki-aloitetta, niin on hyvä pohtia myös muita keinoja nimenomaan työssäjaksamisen parantamiseksi, että tämä kasvava työtaakka huoltosuhteen huononnuttua tulee jotenkin hoidettua.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tossavaisen tekemä lakialoite on erittäin hyvä. Niin kuin Tossavainen perusteli, tällä tavalla pystytään sitten keventämään jo yläpäässä olevien työntekijöiden työtaakkaa ja vastaavasti, kun meillä on työttömiä nuoria olemassa, perehtymään tähän hommaan. Tämä on edistämässä kaikella tavalla meidän yhteiskuntaamme ja on säästämässä työttömyysmenoja ja näin luomassa myös uutta ostovoimaa tässä. Näin ollen ei tarvitse ajatella sitä, niin kuin tässä välillä on tästä huoltosuhteesta puhuttu, että on työuria pidennettävä. Tällä pystytään tasaamaan tämä erittäin hyvin. Todella tämä on erittäin hyvä lakiehdotus. Kannatetaan!