Ari Torniainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että molemmat lakiehdotukset, niin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta kuin myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, hylätään. Siltä varalta, että jostain syystä 1. lakiehdotus tulisi hyväksytyksi, esitän siihen lausumaa saliin jaetun esityksen mukaisena, joka kuuluu seuraavasti:

"Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriön on seurattava valtionosuuslakiin tehtävien muutosten tosiasiallisia vaikutuksia eri kuntien asemaan ja kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. Tarvittaessa hallituksen on tehtävä alueellisen yhdenvertaisuuden vakavien vääristymien korjaamiseksi tarvittavat ehdotukset."

Mikko  Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Torniainen teki hyviä esityksiä. Kannatan edustaja Torniaisen esittämiä lakiehdotusten hylkäyksiä sekä kannatan myös edustaja Torniaisen tekemää esitystä lausumaehdotuksesta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tähän lausumaesitykseen sinänsä täytyy sanoa, että se on varsin kohtuullinen, koska kunnathan ovat viime kädessä ne, jotka joutuvat tykönänsä tämän valtionosuuksien leikkaamisen sitten toteuttamaan. Minusta se on erittäin hyvä, vaikka sinne mietintöönkin on jo osin asia kirjattu, ja tällainen seuranta olisi ehdottoman tärkeää. Nimittäin tässä esityksessä ollaan leikkaamassa aika tärkeää osaa kunnallista itsehallintoa eli talouspohjaa. Kyllä minä näen, niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, että suomalainen kansanvalta perustuu edelleenkin siihen kunnalliseen itsehallintoon ja paikallisdemokratiaan, jota tuo esitys nyt olisi kaventamassa.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden lähivuosien näkymiä on arvioitu sekä valtioneuvoston selontekoon sisältyvässä peruspalveluohjelmassa että vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyvässä peruspalvelubudjetissa. Tässä nyt, kun käydään keskustelua siitä, pitäisikö kunnilta leikata tai joudutaanko leikkaamaan valtionosuuksia, ja ihmetellään sitä, niin haluan jälleen kerran muistuttaa sitä, että koko julkisen talouden velkataakka lienee tällä hetkellä noin 100 miljardin paikkeilla ja siinä ovat mukana myös nämä sosiaalirahastot. Valtionvelka on siis 52 miljardia, ja kuntien velkamäärä on 30 miljardin paikkeilla.

On selvä, että yleinen talouskehitys heijastuu myöskin kuntatalouteen ja kuntatalouden näkymät kiristyvät tästä syystä lähivuosina. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tästä seuraa, että kuntarakenteisiin on syytä puuttua. Kansalaisille on tärkeämpää, että peruspalvelut toimivat, kuin se, millä etäisyydellä kunnantalo sijaitsee. Siksi hallituksen käynnistämä kuntauudistus tulee toteuttaa, jotta kunnat pystyvät sen avulla varmistamaan kansalaisille laadukkaat peruspalvelut.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöveron poistamisella valtionosuuden tasausjärjestelmästä tavoitellaan kiinteistöveron osuuden lisäämistä kuntien verotuloista. Jos muutos toteutetaan, siitä hyötyvät kunnat, joissa on paljon vapaa-ajan asutusta, sekä niin sanotut voimalaitoskunnat. Näin kunnat joutuvat maantieteellisen sijaintinsa perusteella täysin eriarvoiseen asemaan, sillä joidenkin vesistörikkaiden kuntien alueella on mahdollista rakentaa vapaa-ajan asutusta ja joidenkin niin sanottujen kuivan maan kuntien alueella ei vapaa-ajan asutusta juuri rakenneta. Siis ne kunnat, joiden alueella sattumalta on järviä, hyötyvät ja järvettömät kunnat kärsivät uudistuksesta. Myös pääkaupunkiseudun kunnat hyötyvät uudistuksesta, koska alueella on runsaasti arvokiinteistöjä. Mielestäni tämä on epäoikeudenmukaista, ja tätä epäoikeudenmukaisuutta tasoittaisi erinomaisesti tämä kiinteistöveron säilyttäminen ennallaan. Suurin yksittäiselle kunnalle aiheutuva lisäys on noin 640 euroa asukasta kohden ja suurin menetys 114 euroa asukasta kohden.

On syytä palauttaa mieliin, että perustuslakivaliokunta totesi jo kaksi vuotta sitten, että valtionosuusjärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla on olosuhteista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytykset selvitä erityisesti lakisääteisistä tehtävistään.

Kun edustaja Östman tässä totesi, että ei ole tärkeää se, missä kunnantalo sijaitsee, vaan se, mistä palvelut saa, niin pelkään pahoin, että kun näitä veroja kiristetään, kuntaliitoksia tulee ja palvelun tarjoaja etääntyy palvelun tarvitsijasta entistä kauemmaksi, ja näin ollen on myöskin merkitystä sillä, miltä etäisyydeltä ne palvelut saa. Kun viittaan tuohon, mitä äsken keskusteltiin polttoaineveron korotuksesta, niin julkista liikennettä ei haja-asutusalueilla juuri ole. Niitä yhä kauemmaksi loittonevia palveluja joudutaan hakemaan omilla kulkuvälineillä, ja niitten hakeminen tulee entistä kalliimmaksi.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa nyt on moneen kertaan muisteltu sitä, mitä edellinen hallitus teki, ja minäkin tässä nyt sitten pikkusen uskallan pohtia sitä, että Paras-lainsäädännön vaihtuminen tähän uuteen rakennelakiin on kyllä aika kova muutos. Tarkoitan sitä, että nämä karttaharjoitukset ja hallintohimmelit olisivat kyllä vaatineet myös ihan toisenlaista strategista lähestymistä, ja minua harmittaa, kun porkkanarahoja on ollut jossain vaiheessa käytössä, että ne sitten ovat kuitenkin päätyneet sillä tavalla hieman huonoihinkin ratkaisuihin, että ne palvelut ovat todellakin karanneet ja kuntien välinen yhteistyö ei ole sitten onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Mutta jos tullaan tähän päivään takaisin, niin kuitenkin hallitusohjelma leikkaa kunnilta nettona 448 miljoonaa, ja kyllä tämä on minusta aika merkittävä heikennys kuntien tulopohjaan. Minä todella toivoisin, että meillä olisi mahdollisuus käyttää Suomea taloudellisesti, alueellisesti hyväksi, ihan Lapista tuonne Hankoniemeen asti, ja minä näen, että myös ruuhkautuminen tulee maksamaan tälle yhteiskunnalle. Ei meillä semmoisia laskelmia näy, missä olisi laskettu näitä ruuhkautumisen aiheuttamia ongelmia, joten näen kyllä nämä kuntarahoituksen leikkaukset huonoina.

Arto Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on yksi tasaveron suuntaan menevä asia jälleen kerran täällä tänä iltana. Kunnat joutuvat nostamaan omaa veroprosenttiaan. Mänttä-Vilppulan kaupungissa jouduttaisiin — ja varmaan keskimäärinkin Suomessa tällä hetkellä — nostamaan noin 1,5 prosenttiyksikköä juuri valtion omien toimenpiteitten ja leikkauksen osalta. Siinä valtio siirtää sitä velkaansa ja talousvastuuta kunnille.

Tässä on aika problemaattinen myös tämä, että tehtiin sata kuntaliitosta kaikkinensa Paras-hankkeen aikana, ja siellä annettiin määrätynlainen lupaus valtion osalta niille kunnille, kun oli ensin, sanotaan, porkkanarahat, mutta nyt aika monessa kunnassa ne porkkanarahat on nyt syöty. Nyt sitten liipaistaan siitä pois tällä matematiikalla se 400 miljoonaa niitten kuntienkin kehittämisestä, ja se on erittäin raskasta taloudellisesti niissä liitoskunnissa, missä tällä hetkellä ponnistellaan sen palvelurakenteen muutoksen kautta. Toinen, mikä siellä on olemassa, on juuri tämä työntekijäturva. Se on viisivuotinen turva, ja sitä on varmaan useassa kunnassa vielä jäljellä. Välineet ovat hyvin vähäisiä kunnilla sitten tasapainottaa sitä talouttaan. Se on sitten vaan velanottoa lisää tai sitten veroprosenttia ylös, sieltä on vaikea leikata palvelutuotannosta.

Minä toivoisin, että valtio tekisi tämmöisen palvelutakuujärjestelmän jollain tavalla näistä lähipalveluista. Tämä ei tarkoita pelkästään kuntapalveluja, ne ovat paenneet jo aika laillakin hiljaisilta maaseutualueilta ja näitten kuntaliitostenkin johdosta, mutta tarkoitan myös valtion palvelujen osuutta tässä asiassa. Valtion palvelut keskittyvät pelkästään näihin keskuskaupunkeihin, ja sitä kautta menettävät niin sanotut seutukaupungit ja pienet maaseutukaupungit oman toimintakykynsä niin valtion palvelujentarjoajana kuin omien palvelujenkin tuottajana, eli asukkaat sieltäkin muuttavat lähimpiin maakuntataajamiin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahden puheenvuoroa kuunneltuani tuli mieleen, että jos nyt olisi viime kausi ja olisin keskustan eduskuntaryhmän jäsen, niin sanoisin, että hallitus antaa kunnille kuitenkin 450 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tässä on tietenkin se näköharha, että kun mukaan lasketaan indeksitarkistukset ja veromenetysten kompensaatiot, niin silloin päädyttiin tähän aivan samaan ilmiöön, joka tapahtui jo edellisillä kausilla. Ongelman ydin: kukaan meistä ei tietenkään riemulla näitä kuntiin kohdistuvia leikkauksia tee, mutta kaikki me tiedämme myöskin, että 7,5 miljardia otetaan lainaa. Kysymys on siitä, millä tavalla tämä talous saadaan tasapainoon, ja kun tiedämme, minkä osuuden valtionosuudet valtiontaloudesta aiheuttavat, niin minun on ollut vaikea keksiä keinoa, millä tavalla tätä tasausta voitaisiin tehdä niin, että kunnatkaan eivät joutuisi jostain tinkimään. Miten se tapahtuu oikeudenmukaisesti, se on sitten toinen juttu.

Se on kuitenkin sanottava, että kun ikään kuin implisiittisesti viittasitte, että kunnallisvero olisi tasavero, niin sitähän se nyt ei ole missään tapauksessa. Se on prosentuaalinen vero: 100 000 ansaitseva maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin 10 000 ansaitseva tai sata kertaa enemmän kuin tonnin ansaitseva, itse asiassa maksaa enemmänkin, koska kunnallisvero on tällä hetkellä progressiivinen johtuen näistä perusvähennyksistä, ja sitä progressiivisuutta nyt hallitusohjelman mukaisesti ensi vuoden budjetti- ja verolakeja vahvistettaessa tullaan entisestään vahvistamaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset eivät myöskään voi hyväksyä sitä, että kuntien menoja leikataan tällä nettomäärällä 448 miljoonaa, ja siitä syystä onkin helppo yhtyä edustaja Torniaisen esitykseen lain hylkäämiseksi. Toivomme myös sitä, että tämä herättää keskustelua myös tämän vaalikauden aikana, kun seurataan sitä, millä tavalla tämä leikkaus vaikuttaa ja kuinka ne kiinteistöverojen tuotot vaikuttavat kuntien elinvoimaan, ja tämä tulisi keskusteluun hallituskauden aikana vielä uudelleen.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kunnilta leikataan peruspalvelujen valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Kuntien yhteisövero-osuuden supistaminen tämänvuotisesta ja yhteisöveron alentaminen vähentävät kuntien rahoitusta noin 330 miljoonaa. Samaan aikaan kuntien tehtävät ja palvelujen tarpeet kasvavat. Valtionosuus kuntien rahoituksesta supistuu, mutta sitä yritetään peitellä esittelemällä tilanteen parantamiseksi se, että kustannustason nousua korvataan osittain valtionosuuksien indeksikorotuksilla ja veromuutosten kunnille aiheuttamaa tulojen vähenemistä korvataan niin ikään. Jopa kuntaverotuksen kiristäminen on joissakin kirjoituksissa esitetty harhaanjohtavasti tilanteen parantumiseksi, mutta kaikki me, jotka olemme osallistuneet tänä syksynä ensi vuoden budjetin laadintaan, voimme kyllä oman kuntamme kohdalla todeta tämän tilanteen, minkä tässä kerroin.