6) Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
Merja Kyllönen /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevan
lakialoitteen sisältö on ihan vastaavanlainen
kuin tulossa oleva ruuan arvonlisäveron alennus vuoden
päästä syksyllä sillä poikkeamalla,
että tässä aloitteessa kiinnitettäisiin
huomiota myös siihen seikkaan, että elintarvikkeiden
arvonlisäverokannan alentaminen heikentää ravintoloiden
ja ruokaloiden asemaa, ja erityisesti se saattaa heikentää myös
työmaaruokailun kilpailukykyä, mikä on
myös tärkeä kansanterveydellinen kysymys.
Monipuolinen, terveellinen työmaaruokailu on hyvin tärkeä asia
ja yksi terveellisen elämän peruskivijalkoja,
ja siitä syystä toivoisimmekin vasemmistoliiton
eduskuntaryhmässä, että asia otettaisiin
valiokunnassa ja hallituksessa vakavasti ja mietittäisiin,
että myös ravintoloiden ja ruokaloiden ruokien
arvonlisäverokantaa alennettaisiin 12 prosenttiin. Tietenkin
myös ravintolayrittäjien elinolosuhteiden ja toiminnan turvaaminen
ja mahdollistaminen ovat tärkeitä asioita. On
tullut jo etukäteen paljon palautetta siitä, että ollaan
huolissaan, käyvätkö ihmiset entistä vähemmän
ravintolassa syömässä. Itse asiassa en
käytä tämän enempää tämän
asian esittelyyn, että keskustelua.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä asia on hallituksessa
hallituksen osalta käsitelty, ja on yleisesti tiedossa,
että tämän suuntaisesti toimitaan. Minusta
vaan olisi reilua aina näissä asioissa ottaa huomioon
tämä kaupan portaan rooli ja suvereniteetti näissä asioissa,
sillä ei ole olemassa mitään sitoumusjärjestelmää,
joka sen kaupan vähittäisportaan sitoo näihin
ratkaisuihin. Se ratkaisu voi olla hyvin hyvin yllättävä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Itse tämä perusajatus tässä lakialoitteessa
on hyvä, ja samaa ajattelin vähän niin
kuin ed. Pulliainen edellä, jotta nämä välikädet
tässä ovat semmoisia, jotta sitä ei vaan
kukaan voi vahtia, millä tavalla alennus tulee sen kuluttajan
hyödyksi, onpa se sitten tuolla kaupan hyllyssä tai
ravintolapöydässä, jotta se ihminen saa
todella hyödykseen sen alennuksen, vaikka veroja lasketaan.
Mutta tämän perusjujun tässä pitää olla
se, että lähtökohtaisesti ruuan hintaa
ei pidä veroilla korottaa. Nyt tässä on
tiedossa kuitenkin jo tämänhetkisten uutisten
mukaan se, jotta ruuan hinta tulee nousemaan. Siinä on
eri näköisiä syitä: Energiaverot ovat
nousseet, tai hallitus on nostanut energiaveroja härskisti,
sanotaan niinpäin. Sitten lannoitteiden hinnat ovat nousseet
eri syistä, ja sitten kaikki muutkin kustannukset, palkkakustannukset,
ovat nousseet jo, mikä tarkoittaa sitä, että nyt on
jo ilmoitettu hyvissä ajoin, jotta elintarvikkeiden hinnat
tulevat ensi vuonna nousemaan siitä huolimatta, vaikka
verojakin alennettaisiin. Minusta tämä on tervetullut
siinä mielessä, että tämä toivon
mukaan estää sen, jotta työpaikkaruokailu
vähenee, koska se on hyvin tärkeä elementti
ja jokaisen ihmisen pitäisi ainakin yksi lämmin
ateria päivässä syödä.
Ja monessa tapauksessa, kun itsekin tuolla teollisuudessa olen ollut,
niin tiedän, jotta joillekin ihmisille se työpaikkaruoka
on ainut lämmin ateria, jonka he syövät.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun tästä nyt vielä ohi
satuin menemään ja tuli näin tärkeä asia,
varsinkin, kun ed. Pulliainen mainitsi tämän,
että hallitus on kykenemätön, ei epäkelpo,
mutta voimaton välikäsien edessä. Niitähän ovat
siis nämä Fortum ja Vattenfall ja mitä niitä kaikkia
onkaan. Eli jopa Aamulehti — kannatan siis tätä juttua — mainitsi,
että tämä ahneuden salliminen kilpailuttamisen
nimissä on saavuttanut Suomessa, alkaa saavuttaa muissakin
eurooppalaisissa valtioissa, jo kestämättömän
huippunsa. Eli lähinnä on itse aiheutettua hallitusten linjojen
myötä koko inflatorinen kierre ja romahtaminen,
mikä perustuu siihen, että hallitus ei pysty valvomaan
näitä, sitten tulevaa ruuan arvonlisäveron
alennusta, puhumattakaan jos tämä toteutettaisiin.
Eli meidän on pakko tämmöisten lakialoitteiden
ja muiden avulla, lähitulevaisuudessa kun näitä esitetään
ja viedään eteenpäin, kehittää hallituksesta
ja eduskunnasta toimivampi ja demokraattisempi laitos kuin se nykyään
on. Antaessaan vallan esimerkiksi Vattenfallin, tai no, sanotaan
Fortumin tapauksessakin, ulkopuoliselle hallintoneuvostolle tai
hallitukselle hallitus tai eduskunta tai ne puolueet, jotka siis
ovat hallituksen takana tekevät lähinnä itsestään
naurettavan. Eihän tällä lailla voida
hoitaa niitä asioita, että näennäisesti
luvataan yhteisölle, ihmisille, kansalaisille, tiedonvälityksissä selkeitä alennuksia
ja sitten kuiteskin ollaan mukamas voimattomia väliportaan
suhteen. Sen takia, vaikka kannatankin tätä aloitetta,
suhtaudun kyynisesti sen toteutumiseen. Mutta kannatan silti edelleen ja
toivon hallitukselle, varsinkin kun on tämmöinen
erittäin oikeistolainen hallitus, kykenevyyttä ja
potenssia ja ryhtiä näitten asioitten suhteen.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Pitää tulla ihan
tänne korokkeelle. Tämä asia on minulle
henkilökohtaisesti iso asia 30 vuotta ravintoloitsijana
olleena ja ravintola-alalla töissä olleena vielä muutama
vuosi päälle.
Arvonlisävero ravintola-alalla muuttuu todella epäkohdaksi
ravintoloitsijoitten kannalta ja ravintolaelinkeinon kannalta suhteessa
vähittäiskauppaan, kun lähes samalta
tiskiltä voidaan saada 10 prosenttia halvemmalla samainen
salaattiannos: Tiedämme, kuka tästä kärsii.
Tämähän ei ole tietysti ollut helppo
asia. Ed. Pertti Virtanen sanoi, että tässä on
luvattu. Ei ravintolaelinkeinolle ole luvattu tämän
hallituksen tiimoilta arvonlisäveron pudotusta, vaikka
me hallituspuolueiden jäsenetkin, joita tämä asia
läheltä liippaa, olemme vaatineet.
Olen pitänyt tästä porua jo edeltävällä eduskuntakaudella,
ja aina on vedottu tähän EU-säädöstöön.
Ehkä se lähtöasetelma silloin aikoinaan,
kun EU:hun liityttiin, on antanut ne emmeet, että me emme
tuota arvonlisäveroa saada ruuan osalta hoidettua. Ravintolaelinkeino
työllistäjänä on mittava Suomessa
yhä enemmän. Yksi ateria päivässä syödään
ravintoloissa, työmaaruokaloissa jne. Tältä osin,
kun raaka-aineiden hinnat nousevat koko ajan, ja myös henkilöstökulut,
mikä on ymmärrettävää,
niin ruuan myyminen katteellisesti ja sen elinkeinon pyörittäminen
on todella ongelmallista monta kertaa.
Tässä ollaan kyllä puun ja kuoren
välissä. Tämä aloite, jonka
ed. Kyllönen on tehnyt, on todella tärkeä.
Toivon mukaan me Suomessa saamme samalle viivalle tuon veroprosentin
myös ravintoloissa. Suomen hotelli- ja ravintolaliitto voimakkaasti
ajaa tätä asiaa. Toivon mukaan EU:n kanssa päästään
sellaiseen sopimukseen, että tästä hyöty
tulisi myös ravintolaelinkeinolle.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Oleellinen kysymyshän tässä arvonlisäveroratkaisussa
on se, kuinka suuri osa tästä hyödystä siirtyy
sitten asiakkaalle vai siirtyykö ensinkään.
Minä olen jututtanut aika monia kauppiaita, jotka ovat
vakuuttaneet, että kilpailu on niin kovaa, että se
pakottaa siirtämään sen edun asiakkaalle,
mutta samaan aikaan valmistuu tutkimustuloksia, joissa yhteenveto
on se, että Suomessa vähittäiskauppa
on niin keskittynyttä, että se rajoittaa jo tietyllä tapaa
kilpailua. Se, mikä on huolestuttavaa tässä ajassa,
elintarvikkeista on tullut sijoitusinstrumentti, esimerkiksi viljasta,
ja kaikki elintarvikkeitten tuottamiseen liittyvät kustannustekijät
kallistuvat koko ajan. Lopputuloksen ennustaminen tämänkin
ratkaisun kokonaisvaikutusten osalta on äärimmäisen
vaikeaa.
Se, mikä kannattaa muistaa, on kuitenkin tämän
hallituksen iso verolinja, elikkä verotuksen painopistehän
on siirretty kaiken kaikkiaan valtionverotuksesta kuntatasolle ja
välillisiin veroihin, ja noin miljoona pienituloista suomalaista
ei hyödy millään lailla tästä veroalesta,
vaan aika ison osan kokonaisverorasitus kasvaa, ja juuri välilliset
verot ja asiakasmaksut rappaavat kaikista pahimmin sitä,
joka elää kädestä suuhun. Vaikkakin
tämä arvonlisäveron alennus siirtyisi vain
osin asiakkaan hyödyksi, sekin osa on äärimmäisen
tärkeä ja kaikista tärkein sille, joka keplottelee
pienimmillä tuloilla.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Asia ei tosiaan ole uusi. Ed. Kyllönen
on tämän lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja,
ja tosiaan tämä päätöshän
hallitukselta on, että noin vuoden päästä ruuan
arvonlisävero alenee. Jos ajatellaan sitten kaiken kaikkiaan
ravintola-alaa, niin ed. Paajanen jo viittasi niihin haasteisiin,
joita on ollut pitemmän aikaa, mutta kun ajatellaan tätä talouskehitystä ja
kaiken kaikkiaan sitä, mitä edessä on,
niin kun aikanaan tämä ruuan arvonlisäveron
alennus tulee, niin toki silloin entistä haasteellisempi
on tämä ravintola- ja ruokalapuoli, ja toki toivoisi,
että sitten siellä päästäisiin samalle
tasolle.
Mutta niin kuin täällä viitattiin
edellisessä puheenvuorossa, tästä keskustelua
käydään sitten, millä tavalla
tämä menee tosiaan hintoihin. Erilaisia tutkimuksia
on, ja muun muassa hyvin monissa tutkimuksissa on todettu, että noin
kaksi kolmasosaa sitten tosiaan näkyy näissä hinnoissa.
Mutta tätäkin keskustelua on käyty tästä kaupan
vahvasta asemasta, ja toivottavasti nyt sitten, kun aikanaan ruuan
arvonlisäveron alennus astuu voimaan, tosiaan suuri osa
tästä menee hintoihin, tietysti toivottaisiin,
että kaikki, nimittäin tässä liikkuu
satoja miljoonia. Tässäkin talossa edustajat ovat
eri mieltä siitä, että toki tavallaan toisenlaisiakin
kohdentamisia voisi olla, mutta allekirjoittanut on ollut sen kannalla
ja on edelleen, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin,
ja myös olen tämän lakialoitteen kannalla.
Markku Pakkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveron alentamisesta
hyödymme me kaikki. Ensi syksynä, vuoden päästä, kun
tämä toteutuu, se on hyvä veroale koko
Suomen kansalle. Tulevaisuudessa pitää myös
huolehtia siitä, että tämä ed.
Kyllösen tekemä hyvä lakialoite päätyy
aikanaan myös sellaiseen ratkaisuun, että myös
ravintolaruuan arvonlisäveroa pystytään
laskemaan kilpailukykyiselle tasolle ja tämmöistä epäsuhdetta
kaupan ja ravintoloiden välillä ei edes pääse
syntymään, mitä tässä ed.
Paajanen omassa puheenvuorossaan kuvaili. Tämä on
hyvä lakialoite ja hyvin kannatettava. Toivotan sille hyvää menestystä.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! On selvää, että ruuan
hinta on noussut liian voimakkaasti, ja siinä on tietysti
energian hinnannousu taustalla, mutta myös valitettavasti
kotimaisia ratkaisuja, niin kuin lannoiteteollisuuden myynti norjalaiselle
Yaralle on kaksin—kolminkertaistanut lannoitteiden hinnan,
joka tulee olemaan maataloustuottajille erittäin vaikea
kysymys ja lisää paineita hinnannousuun myös
ruuan puolella.
Verotuksen ja veronkevennysten kohdentaminen on se, jossa hallitus
on minusta väärällä tiellä.
Tältä osin tämäkin pelivara
olisi pitänyt kohdentaa tehokkaammin tuloverotukseen, sen
alentamiseen, ja sosiaalietuuksien korottamiseen nimenomaan pienituloisten
ja lapsiperheiden ja pienituloisten eläkkeensaajien kannalta.
Nämä veronkevennykset yleensä hallitus
kyllä kohdentaa nyt suhdanteiden kannalta oikeaan aikaan,
mutta niitten sosiaalinen oikeudenmukaisuus on se, joka niistä puuttuu.
Pienituloisille kohdennettuna nämä veronkevennykset
tulisivat myös välittömästi
kulutukseen, koska pienituloisilla ei ole varaa kasvattaa korkeakorkoisia
tilejä tai sijoitustilejä, vaan he käyttävät
rahaa elämiseen, ja tältä osin köyhyyden
ongelma on Suomessa pahenemassa. Tässä suhteessa
voidaan kyseenalaistaa nyt verotuksen sisältö:
varakkaille annetaan, pienituloisiin ei kohdenneta niitä panostuksia,
ja erityisesti kuntapalveluissa sosiaali- ja terveydenhuollon puolella
rahoituskriisi kärjistyy.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vielä noista verojen kohdistumisista:
Uskon taatusti, että ruuan arvonlisäveron pudottaminen
ilman muuta vaikuttaa hintoihin. Se, halpenevatko kaikki hinnat,
jää nähtäväksi, ja
eivät varmasti halpenekaan, mutta ruuan arvonlisäveron
pudottaminen pitää hintatason kuitenkin paikallaan,
ja vuodesta toiseen tietysti aina pikku korotuksia eri raaka-aineisiin
tulee.
Mitä kohdentamiseen tulee, olisiko tätä ruuan arvonlisäveroa
vai jotakin sosiaalipuolen verotusta pitänyt muuttaa, niin
tästä voidaan aina olla monta mieltä.
Minä uskon, että tämä ruuan
arvonlisävero on ihan yhtä sosiaalinen veronkevennys
kuin olisi joku muukin verotuskevennys.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää kollegoita
hyvästä ja rakentavasta keskustelusta, ja mehän
nyt porukalla pistämme asioita järjestykseen.
Tosiasiahan on se, että kansa odottaa tällä hetkellä kovasti
ruuan arvonlisäveron alentamista, ja koen, että se
olisi aikamoinen maton jalkojen alta pois vetäminen, jos
tässä vaiheessa peruttaisiin suunnitelmat siitä.
Sen lisäksi toivonkin tietysti, että jatketaan keskustelua
ravintoloiden ja ruokaloitten tilanteesta ja siitä, millä tavalla
voitaisiin muuttaa tätä arvonlisäverotusta
myös näitten kohdalta.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Olen ed. Rajamäen kanssa aivan samaa mieltä siinä,
että pitää pohtia myöskin sitä,
kuinka korotetaan pienituloisten etuuksia tai vaihtoehtoisesti sitten
voidaanko luoda semmoinen verovähennysjärjestelmä,
joka on oikeudenmukainen. Mutta meillä kuitenkin vasemmistoliitossa, kun
pohdittiin tätä ryhmäaloitetta, lähdettiin niinkin
pragmaattisesti liikkeelle, että oletettiin, että tämän
porvarihallituksen aikana ei tule mitään oleellista
parannusta näihin pienimpiin etuuksiin — esimerkiksi
työttömyysturvaahan ei koroteta kahdeksaan vuoteen
sentin senttiä — ja ajateltiin, että vaikka
tästä ruuan, elintarvikkeitten, arvonlisäveron
alentamisesta edes pieni marginaali siirtyy asiakkaalle, niin sekin
on iso apu sille pienituloiselle. Ikävä kyllä,
nykyinen verolinjahan tarkoittaa sitä, että raskaimmin
veroja maksaa työtön, sitten eläkeläinen,
seuraavaksi ansiotuloa saava ja kaikista keveimmin verotetaan sitä,
joka voi nostaa pääomatuloja.
Keskustelu päättyi.