Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen biopankkilaiksi sekä tähän lakiin liittyvistä muista laeista. Ollaan luomassa täysin uutta lainsäädäntöä, jopa Euroopan laajuisesti, uutta lainsäädännön perustaa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi biopankkilaki sekä muutettaviksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettua lakia ja potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia.

Esityksen tarkoituksena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja turvata yksityisyydensuoja näytteitä käsiteltäessä. Biopankkilakia sovellettaisiin ihmisperäisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen säilyttämiseen ja käsittelyyn terveyden edistämistä ja sairauksien syitä, ehkäisyä ja hoitoa koskevassa tutkimuksessa sekä terveyden- ja sairaanhoitoa palvelevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ehdotetussa laissa määriteltäisiin näytteiden käytön ja muun käsittelyn edellytykset ja yleiset periaatteet. Tässä yhteydessä totean, että valiokunta on päätynyt yksimieliseen mietintöön tämän lain täytäntöön panoon liittyen.

Tutkimuksen edistäminen biopankkien perustamisella edellyttää, että samalla huolehditaan näytteiden luovuttajien asemasta ja yksityisyydensuojasta. Rekisteröidyn oikeuksien asianmukaisella ja luotettavalla järjestämisellä on ratkaiseva merkitys biopankkitoiminnan onnistumisen kannalta. Ehdotetun lainsäädännön mukaan oikeus näytteiden keräämiseen ja säilyttämiseen biopankissa perustuu näytteen luovuttajan suostumukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, ettei ehdotetussa sääntelyssä ole rajattu laajan suostumuksen antamista vain biopankkitutkimukseen. Koska näytteen luovuttaja ei omista biopankissa olevaa näytettään, on välttämätöntä, että hänen oikeutensa turvataan myös suostumuksen antamisen jälkeen. Itsemääräämisoikeutensa käyttämiseksi näytteen luovuttajan on esimerkiksi saatava riittävät tiedot siitä, mihin näytteitä voidaan käyttää, ja siitä, miten häntä koskevat tiedot suojataan. Lisäksi on olennaista, että biopankkien toiminta on kaikin tavoin eettisesti hyväksyttävää.

Lakiehdotuksissa annetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, eli Valviralle, uusia tehtäviä biopankkien valvonnassa ja lupamenettelyssä. Valiokunta katsoo, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle on turvattava riittävät voimavarat ehdotetussa lainsäädännössä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ottanut kantaa useampaankin lakiesityksessä olleeseen kohtaan. Me olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tarpeelliset ja perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset lakiin tehneet, mutta erikseen totean, että perustuslakivaliokunta on lausunnossaan käsitellyt muun muassa hyvään hallintoon ja oikeusturvaan sekä muutoksenhakuoikeuteen liittyviä lakiehdotuksen muutostarpeita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lausunnon edellyttämiä muutoksia yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla. Valiokunnan ehdottamilla muutoksilla pyritään lisäksi selkeyttämään esityksen sisältöä ja vähentämään mahdollisia tulkintaongelmia.

Esityksen käsittelyn yhteydessä on ehdotettu biopankkilain 19 §:n muuttamista siten, että näytteitä voisi käyttää esimerkiksi rikostutkinnassa. Valiokunta pitää perustuslakivaliokunnan tavoin arkaluonteisten henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta asianmukaisena lakiehdotuksen ehdotonta kieltoa käyttää biopankissa säilytettävää näytettä tai siihen liittyvää tietoa esimerkiksi rikostutkinnassa tai henkilöä koskevassa hallinnollisessa päätöksessä.

Koska ehdotettu lainsäädäntö on keskeiseltä osaltaan uutta eikä kaikkia käytännön soveltamistilanteissa ilmeneviä vaikutuksia voida kattavasti ennakoida, on uudistuksen seuraaminen erityisen tärkeää. Tähän liittyen valiokunta, ja kuten jo kertaalleen, arvoisa herra puhemies, totesin, yksimielisessä mietinnössään esittää lausumaa, jolla edellytetään seurantaa ja että tarvittavat muutokset lainsäädäntöön siinä vaiheessa, kun käytännöstä on riittävästi kokemusta, tehdään. Valiokunta esittää lausumana: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi biopankkilainsäädännön toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi."

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Biopankkilainsäädäntöä on valmisteltu pitkään, ja nyt on erittäin hyvä, että lainsäädäntö saadaan voimaan. Toiveissa on, että tämä osaltaan edesauttaa lääketieteellisen tutkimuksen tekemistä Suomessa, mikä on tietenkin hieno asia. Kyse on varsin monimutkaisesta sääntelystä, niin kuin edustaja Rehula täällä kertoikin. Tässä käsittelyn myötä tehdyt tarkennukset tuohon lainsäädäntöön tiettyjen perustuslakivaliokunnan vaatimien määritelmien ja muiden yksityiskohtien myötä toivottavasti edesauttavat sitä, että laki todella käytännössä toimii tutkimusta edistävästi. Toisaalta on myös tärkeää, että valiokuntakäsittelyn myötä turvattiin näytteenantajan oikeudet saada terveyttä koskevia tietoja näistä näytteistä johdettuna.

Eräs asia, joka keskustelutti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa paljon, on tämä laajan suostumuksen periaate. Onkin erittäin hyvä, että tämä biopankkilaki nyt turvaa näytteenantajalle mahdollisuuden antaa varsin laajan suostumuksen tietojen ja näytteiden käyttöön myös muussa kuin tässä varsinaisessa biopankkitutkimuksessa.

Eräs teema, joka niin ikään keskustelutti, oli tietojen mahdollinen muu käyttö, esimerkiksi käyttö vakavien rikosten selvittämisessä tai kuolinsyyn selvittämisessä. Tältä osin nyt tämä lainsäädäntö päätyy lopputulemaan siitä, että biopankeissa olevia näytteitä ei voi käyttää esimerkiksi vakavien rikosten tai kuolinsyyn selvittämisessä. Tältä osin toivon myös, että asiaa seurataan ja jatkossa arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa käyttöä tännekin.

Niin ikään pidän tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan kirjaaman lausuman mukaan tämän lainsäädännön vaikutuksia seurataan kokonaisuutena, jotta todella varmistetaan, että lääketieteellinen tutkimus ja biopankkitutkimus edistyy tämän lainsäädännön myötä eikä vaikeudu.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, mitä edustaja Männistö ja puheenjohtaja Rehula tuossa edellä totesivat, ehkä tiivistäisin itse asiassa koko biopankkilain ytimen, tavallaan sen dilemman, siihen kysymykseen, miten samalla turvataan kudosnäytteisiin perustuvan tutkimuksen tekemisen mahdollisuudet ja toisaalta turvataan myöskin näitä kudosnäytteitä luovuttaneitten ihmisten yksityisyydensuoja ja oikeus päättää tai ainakin vaikuttaa siihen, miten heidän luovuttamiaan näytteitä voidaan käyttää. Voi aika rehellisesti kyllä sanoa, että siinä vaiheessa, kun lakiesitys tuli eduskuntaan, jonkin verran parantamista siinä tasapainossa oli. Perustuslakivaliokunnan käsittelyn myötä ja niihin liittyvien prosessien myötä lakiesitys on nyt siinä muodossa, että sen kanssa voi kyllä kohtuudella elää. Tuo lausuma tietysti luo edellytyksiä sille, että jos ongelmia esiintyy, niin niihin myöskin puututaan mahdollisimman pian.

Yleisesti voisi ehkä sanoa tästä lääketieteeseen ja tutkimukseen liittyvien tietojen luovuttamisesta, että eikö kannattaisi jossain muussakin yhteydessä vielä erikseen miettiä sitä, mikä on yksityisyydensuojan ja toisaalta sitten teoreettisesti yksityisyydensuojaa vaarantavien toimien suhde esimerkiksi silloin, jos tulee tilanteita, joissa tärkeitä tietoja, jotka ovat ikään kuin yksityisyydensuojan takana, ei voida käyttää sen takia, että sitä suostumusta ei olekaan ihan helposti saatavissa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on todellakin uusi laki, joten sen käytäntöön soveltamisen seuranta on erittäin tärkeää. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin osoittaa erityisesti huoleni Valviran resursseista, koska tämä laki edellyttää Valviralta uusia toimenpiteitä. Siellä lisääntyvät valvontatehtävät, ja siellä on jo tällä hetkellä kova puute resursseista, joten todellakin ministerillekin sellaisia terveisiä, että miten ihmeessä Valviran resurssit voitaisiin tämän lain toteutumisen seurantaan taata.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Biopankkilaki kuulostaa kovin kryptiselle tavallisen ihmisen näkökulmasta, ja silloin myöskin meidän käsittelyssämme usein tulevat erittäin vahvasti näkymään potilaan oikeudet.

Tietenkin tässä on kaksi kysymystä, jotka nousevat kansalaisen näkökulmasta. Ensinnäkin, kuka näytteet omistaa ja mitä niillä näytteillä tehdään, ja toiseksi, mitä näillä näytteillä saadaan aikaiseksi ja ymmärtääkö näytteen antaja, mihin näitä näytteitä tullaan käyttämään.

Biopankkilaki mahdollistaa meidän potilaiden ja kansalaisten kannalta sen, että me pystymme entistä paremmin muun muassa terveyden edistämisen näkökulmasta ehkäisemään sairauksia. Pystymme etukäteen tietämään, mitä meissä on sellaisia tekijöitä, joihin meidän tulee vaikuttaa etukäteen. Se tarkoittaa myös sitä, että me pystymme entistä paremmin tunnistamaan ja diagnosoimaan tauteja ja antamaan eksaktisti täsmälääkehoitoa. Saattaa olla esimerkiksi niin, että masennuksen hoidossa, jossa ei tänä päivänä ihan tiedetä sitä oikeaa lääkettä, joka pitäisi henkilölle antaa, tulevaisuudessa me pystymme täsmällisesti antamaan sen oikean lääkkeen heti ensimmäisellä hetkellä.

Nämä ovat niitä konkreettisia etukysymyksiä potilaan kannalta, ja siltä osin tietenkin on meidän tehtävämme katsoa, että me emme tee esteitä tällaisen lääketieteellisen tutkimuksen tekemiseksi, vaan teemme sen mahdolliseksi. Siltä osin, kun on huolia, että laki saattaa byrokratisoida ja hankaloittaa lääketieteellisen tutkimuksen tekemistä, on syytä seurata lain toimeenpanovaiheessa, ettei tällaista tule vastaan, ja siltä osin ne mahdolliset säädösmuutokset olisi tuotava meille eduskuntaan mahdollisimman nopeasti.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Joudumme aika ajoin miettimään erilaisten perusoikeuksien suhdetta muihin yhteiskunnan kannalta hyvin tarpeellisiin näkökohtiin, kun on kyse esimerkiksi siitä, että jos johonkin rekisteriin, kuten useasti puheena olleeseen passirekisteriin tai nyt kyseessä olevaan biopankkirekisteriin, tulee henkilöistä tietoja, joita tietoja voitaisiin, jos niin sallittaisiin, käyttää joissakin tilanteissa esimerkiksi vakavien rikosten selvittämiseen, niin tuleeko tämä voida mahdollistaa.

En ymmärrä sitä allergiaa ja hyvin tiukkaa linjaa, jolla tähän kysymykseen suhtaudutaan. Siis meillähän perustuslakivaliokunnassa ja koko eduskunnassa on suhtauduttu ja säädetty, että esimerkiksi passirekisterin tietoja ei saa käyttää edes vakavimpien rikosten selvittämiseen. Samoin nyt tässä lähdetään siitä, että tällaisen biopankkirekisterin tietoja ei saa käyttää.

Ajatellaan, että meillä olisi tapahtunut joku hyvin törkeä rikos, esimerkiksi pienen tyttölapsen surma, ja että me pystyisimme rikospaikalta löytyneiden sormenjälkien tai veritahrojen perusteella selvittämään tämän rikoksen, jos saisimme käyttää esimerkiksi passirekisterissä olevia sormenjälkiä tai tässä biorekisterissä olevia verinäytteitä. Mikä on se yhteiskunnallinen intressi, joka panee meidät säätämään, että edes tällaisen törkeän murhan selvittämisessä me emme saa käyttää näitä tietoja, vaikka ne olisivat käsillä?

No, me suojaamme yksityisyydensuojaa, totta kai. Mutta kyllä tässä harkinnassa, jossa perusoikeus ja toisaalta tämmöinen tärkeä yhteiskunnallinen intressi laitetaan vastakkain, yhteiskunnalliselle intressillekin pitäisi antaa enemmän painoa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista, ja erityisesti Ben Zyskowiczin käyttämä puheenvuoro oli hyvä. Tämä on herättänyt ajatuksia myös täällä suunnassa, että miksi näin ei voitaisi tehdä.

Pari huolen aihetta: Merja Mäkisalo-Ropponen otti hyvin esille tämän Valviran valvomisen ja sen, onko heillä siihen resursseja. Itse kantaisin huolta tästä biopankin siirtämisestä osittain tai kokonaan ulkomaille. Sehän edellyttää viranomaisen lupaa. Siihen liittyy se, että kun se näyte siellä on pankin omaisuutta, niin kuinka sitten tämä yksityisyydensuoja ja itsemääräämisoikeus siellä toteutuu. Norjassa esimerkiksi tämä siirtäminen tapahtuu ministeriön luvalla ja näytteen luovuttajan hyväksymänä. Tätä ehkä sitten tulevaisuudessa joudutaan seuraamaan, että mitenkä kaikki sitten toimii.

Toinen on sitten tämä näytekokoelmien perustaminen biopankkilain alaisuuteen, mikä ei ole välttämätöntä. Siitä syntyy hieman epäselvä tilanne, ovatko annetut näytteet ja tiedot näytteistä erilaisessa asemassa sen mukaan, missä päin Suomea tai sairaanhoitopiiriä ollaan ja millainen tutkimusjärjestelmä alueella on.

Kyseessä on uusi lainsäädäntö, ja emme tiedä mitä on tulossa, mutta seurataan, ja varmasti seurantaa tarvitaan, niin kuin lakiinkin kirjataan.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokuntakin käsitteli tätä biopankkiasiaa, mutta se käsitteli sitä tutkimuksen näkökannalta, koska biopankit ovat yksi tärkeä terveyden tutkimuksen infrastruktuuri. Koska kilpailu tutkimuksen saralla on todella kiivasta, me kannoimme kovasti huolta siitä, ettemme me tällä lailla heikentäisi tutkimusmahdollisuuksia ja et-temme myöskään heikentäisi kansainvälistä menestymistämme. Me lausunnossamme annoimme useita kohtia, joita haluttiin vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkitsevan muutettavaksi yksiselitteisemmiksi ja niin selkeiksi, ettei erillisiä ohjeita tarvita. Ja mitä olen nyt katsonut, niin ne kaikki lakimuutokset on varmaankin tänne tehty, toivottavasti näin.

Timo Soini /ps:

Herra puhemies! Nämä asiat ovat sensitiivisiä, ja on hyvä, että on mahdollisimman tarkkarajaista lainsäädäntöä. Täällä päätösesityksen 20 §:ssä todetaan mielestäni aivan oikein, ja on syytä, että tämä täällä on: "Jos on syytä olettaa, että henkilö eläessään olisi vastustanut näytteidensä tutkimuksellista käyttöä, näytettä ei saa siirtää biopankkiin." Näin pitää ollakin.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että tämä terveyteen liittyvä tutkimus on meillä ollut yksi tärkeimmistä tutkimusaloistamme, joka on tämmöinen kansainvälinen. Niin kuin edustaja Vahasalo totesi, biopankit ovat yksi keskeisimmistä terveyden tutkimuksen infrastruktuureista meillä. Todellakin tämä laki tarvitaan viivytyksettä, koska me olemme sitoutuneet tähän eurooppalaiseen infrastruktuurikonsortioon, joka edellyttää tätä lakia ensi vuoden alusta alkaen.

Nämä asiantuntijat, joita meillä on sivistysvaliokunnassa kuultu, ovat pelänneet sitä, että jos tästä järjestelmästä tulee kankeasti toimiva, se voisi todellakin vaikeuttaa kansainvälisen tutkimusyhteistyön tekemistä kaikillakin tutkimusaloilla ja osaltaan voisi heikentää Suomen mahdollisuuksia menestyä tässä globaalissa kilpailussa. Tästä herää pieni huoli, ja oikeastaan voisi Suomen Akatemian sanoin todeta, että vaikka on tärkeää varmistaa näytteitä luovuttaneiden kansalaisten yksityisyys ja tietosuoja, on vieläkin tärkeämpää turvata kaikkien kansalaisten oikeus hyvään terveyteen ja toimivaan terveydenhuoltojärjestelmään myös tulevaisuudessa. Nyt herää pieni huoli siitä, että jos tutkimuksen edellytys heikentyy, niin onko tämä asia uhattuna.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä muutaman hetken, koska äsken loppui aika kesken.

Viime aikoina on oikeustieteellisessä keskustelussa kiinnitetty enenevää huomiota siihen, että meillä on syntynyt koulukunta, jota voisi kutsua vaikka perusoikeusfundamentalisteiksi, jotka tarkastelevat kaikkia mahdollisia asioita liioitellun perusoikeusnäkökulman korostamisen kautta ja jättävät siviilioikeudelliset näkökohdat tai muut näkökohdat vähemmälle huomiolle. Tämä perusoikeusfundamentalisteista käyty keskustelu sopii myös tähän yhteyteen ja jo aikaisemmin mainitsemaani passirekisterin sormenjälkitietojen käyttämiseen. Nämä perusoikeusfundamentalistit lähtevät siitä, että tämä yksityisyydensuoja on niin tärkeä perusoikeus, että sen rinnalla saavat muut seikat väistyä.

Kärjistän vielä esimerkillä tilannetta. Ajatellaan, että meillä löydettäisiin 12-vuotias surmattu ja raiskattu tyttö ja että me pystyisimme tämän surmaajan mahdollisesti saamaan selville, jos voisimme käyttää passirekisteriä tai jos voisimme käyttää tätä nyt puheena olevaa biopankkirekisteriä. Ja ajatellaan edelleen, että tällä rikoksen selvittämisellä me pystyisimme ehkä ehkäisemään vastaavien rikosten toistumisen, eli tämä sama tekijä muodostaa huomattavan uhan myös esimerkiksi muille lapsille, joiden raiskaaminen ja murhaaminen saattaisi hänen kohdallaan jatkossakin tulla kysymykseen. Onko silloin järkevää, että me nostamme tämän yksityisyydensuojan, sen, että kenenkään sormenjälkiä passirekisteristä tai kenenkään dna-tietoja tästä rekisteristä ei vain käytetä rikosten selvittämiseen, että me nostamme tämän yksityisyydensuojan niin keskeiseksi arvoksi, että esimerkiksi tällaisessa hyvin törkeässä tapauksessa tämän rikoksen selvittämisen intressi ja yhteiskunnan turvallisuuden intressi joutuu väistymään?

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä puheenvuorosta on helppo lähteä jatkamaan terveyden näkökulmasta. Näytteen antajan kannalta se aina pohdituttaa, miten se kerrotaan, että sinun näytteelläsi voidaan itse asiassa pelastaa henkiä. Nekin syövät, joita tänä päivänä ei pystytä parantamaan: saattaa olla, että juuri biopankkikokoelmien avulla pystytään löytämään ne keinot, joilla ne hankalat syövät pystytään jatkossa parantamaan ja siltä osin pelastamaan ihmishenkiä. Siltä osin on pohdinnan paikka, että missä kohdin menee näytteen omistus ja suostumusten antaminen. Tanskassa on malli, jossa nimenomaisesti kielletään käyttämästä omia näytteitä, ja se on huomattavasti kevyempi byrokraattisesti. Tältä osin saattaa osoittautua, että tämä meidän valitsema malli ei ole tarkkarajainen, ja myöskin se saattaa osoittautua hankalaksi käytännön tasolla, ja siltä osin seuranta on erittäin tärkeätä tulevina vuosina.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Puutun edustaja Zyskowiczin käyttämään puheenvuoroon. On nimittäin totta, että meillä muun muassa turvallisuuden osalta on näillä tietojensaantiasioilla ja myöskin väärillä asenteilla aiheutettu erittäin nurinkurisia tilanteita. Onhan se aika erikoista, että Suomessa toki murha on sanktioitu ja rikosoikeudelliset seuraamukset siitä seuraa, mutta vakavan rikoksen suunnittelu ei ole sanktioitu rikosoikeudellisesti. Tätä sisäministeriö on pitempään jo esittänyt, niin että kyllä tässä nyt eduskunnankin taholta meidän pitää paineita saada, että tämä oikea suhde näihin asioihin tulee.

Toinen asia oli myöskin Prümin sopimus rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunnassa. Suomihan tuli 5.12.2006 ensimmäisten maiden joukossa tähän dna-tietojen vaihtojärjestelmään. Ja jo ensimmäisissä ristiinajoissa Itävallan ja Saksan välillä löytyi vakavien rikosten, murhien, raiskausten ym. osalta syylliset. Eli kyllä tässä suhteessa Euroopan unionin ja rajat ylittävä yhteistyö myöskin dna-tietojen osalta on myös meidän turvallisuutta.