Täysistunnon pöytäkirja 92/2009 vp

PTK 92/2009 vp

92. KESKIVIIKKONA 14. LOKAKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

 

Erkki Virtanen /vas:

Herra puhemies! Kysymys tässä lakiesityksessä on siitä, että hoitovapaata laajennetaan nyt koskemaan myöskin yrittäjiä. Tietysti perustuslain kannalta on kohtuullista, että yrittäjiä kohdellaan tässäkin asiassa sosiaaliturvan osalta samoin kuin työsopimussuhteessa olevia, kunhan nyt huolehditaan siitä, mihin valiokuntakin on viitannut, että se yrittäjän määrittelyn alaraja saatetaan sellaiselle tasolle, että ihan oikeasti sitten puhutaan yrittäjistä.

Mutta erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota nyt kuitenkin tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön viimeiseen kappaleeseen, jossa todetaan: "Osittainen hoitoraha rahoitetaan kuntien ja valtion budjeteista. Ehdotetun muutoksen aiheuttamat kustannukset kunnille vuonna 2010 ovat 3,1 miljoonaa euroa, josta valtion osuutena kunnille korvataan puolet eli 1,55 miljoonaa euroa." Eli kunnille jää nettona 1,55 miljoonaa. Tämä on yksi osa niitä tehtäviä, joita näköjään jatkuvasti siirretään tai tässä salissa säädetään kunnille, ja vastaavasti sitten rahaa annetaan vaan puolet niistä tehtävistä, ja sen jälkeen sitten ihmetellään, minkä takia niitten kuntien taloudelliset vaikeudet sen kun vaan pahenevat.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä todellakin ensinnäkin korotetaan tätä osittaista hoitorahaa 20 eurolla kuukaudessa eli 70 eurosta 90 euroon ja sitten myös laajennetaan tämä oikeus osittaiseen hoitorahaan koskemaan yrittäjiä. Nämähän ovat molemmat myönteisiä ehdotuksia, minkä vuoksi myös tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Erityisen tärkeänä pidän tätä esitystä naisyrittäjien kannalta. Heillä ei siis nykylain mukaan ole lainkaan oikeutta osittaiseen hoitorahaan. Tosin täytyy todeta, että 20 eurolla korotettunakin osittainen hoitoraha on tasoltaan varsin vaatimaton kompensoimaan palkan alennusta, joka osittaisesta hoitovapaasta seuraa, ja tämä varmasti myös osaltaan selittää sen, että osittaista hoitorahaa on käytetty varsin vähän. Eli meillä on maassa vuosittain noin 10 000 perhettä tätä mahdollisuutta käyttänyt. Valtaosa heistä on käyttänyt sitä juuri tuossa esiopetusvaiheessa ja koulun aloitusvaiheessa. Mutta iloitsen siitä, että pieneltä osin tässä mennään oikeaan suuntaan ja eteenpäin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys todella on erittäin hyvä, koska tämä hoitorahahan nousee melkein 15 prosenttia ja se on sekä lasten että perheiden edun mukainen.

Mutta tässä on juuri se ongelma, mistä jo vasemmistoliiton ed. Erkki Virtanen sanoi: se lisää kunnan menoja kaksi kertaa niin paljon kuin mitä valtio tästä uudistuksesta maksaa. Me olemme luvanneet, että kuntien menot eivät lisäänny, mutta kyllä ne nyt näyttävät taas pikkuisen lisääntyvän. Pääkaupunkiseudun kuntien kannalta tämä on erittäin rasittavaa, että näin tapahtuu, koska nämä valtionosuudethan häviävät täältä Etelä-Suomen kunnista lähes kokonaan tämän verotulotasauksen myötä, joten ei tämä mikään hirveän positiivinen asia ole kunnille.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että osittainen hoitoraha korotetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kuukaudelta ja oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Mielestäni tämä esitys on järkevä ja kannatettava, vaikka ehdotettu korotus onkin sangen pieni. On tärkeää, että yhteiskunta tukee pienten lasten osa-aikaista kotihoitoa ja näin helpottaa työn ja perhe-elämän yhdistämistä.

Lasten varhaisten vuosien palveluiden kehittämiseksi lapsiasiavaltuutetun julkaisemien teesien mukaan alle 3-vuotiaiden päivähoito tulisi järjestää aina perhepäivähoitona tai muuten kodinomaisena. Mitä pienempi lapsi on, sitä parempi hänen on olla kotona, ja oman vanhemman läsnäolo ja hoiva on tietysti paras mahdollinen vaihtoehto. Valitettavasti monilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia jäädä vanhempainvapaan jälkeen kokonaan kotiin. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen työ on usein hyvä vaihtoehto ja on hyvä, että yhteiskunta edes hiukan korvaa lastensa hyväksi töitä vähentäville vanhemmille aiheutuvia ansionmenetyksiä. Osittaisen hoitorahan ulottaminen myös yrittäjille on ilman muuta paikallaan. Ihmisten tulisi voida oman elämäntilanteensa mukaan päättää, mikä on heille ja heidän perheelleen paras rat-kaisu.

Nyt käsiteltävä hallituksen esitys parantaa nykytilaa, mutta toivottavasti jatkossa saamme perheiden palveluihin tuntuvampiakin parannuksia. Lasten hyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä siis osittaista hoitorahaa ollaan korottamassa 70:stä 90 euroon, ja tämä esitys on sinänsä oikein tervetullut, etenkin kun se koskettaa naisyrittäjiä. Tämä on myös oikein, sanoisinpa jopa, antelias kädenojennus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Nuorten ja etenkin naisten kohdalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmat voivat monesti asettua esteeksi sille, että yrittäjäksi ei ryhdytä.

Tämä tuen laajentaminen myös yrittäjiin parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa yhdenmukaistamalla yrittäjäasemassa olevien pienten lasten vanhempien oikeudet, jotka näin voidaan rinnastaa jopa palkansaajavanhempien oikeuksiin. Osaltaan tämä uudistus parantaa jälleen yrittäjien sosiaaliturvaa oikeudenmukaisempaan suuntaan, ja tämänhän asian arvellaan koskevan noin 500:aa yrittäjää.

Tähänkin kysymykseen kuitenkin liittyy joitakin epäkohtia ja pohdittavia asioita. Onko yrittäjällä mahdollisuus jäädä osittaiselle hoitovapaalle, kuka tekee ne puuttuvat tunnit? Ja koska työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys on merkittävästi suurempi kuin osittaisen hoitorahan määrä ja alle 3-vuotiaiden lasten perheiden taloudellinen tilanne on usein tiukka, tätä osittaista hoitovapaata ei voida kuitenkaan käyttää siinä laajuudessa kuin perheet varmasti haluaisivat. Pohdittavaa on myös siinä, miten kunnat pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tuoda vielä esiin sen seikan, joka valiokunnassa herätti keskustelua ja nousi esiin myös asiantuntijakuulemisessa, että ihan kaikkia yrittäjiä tämä esitys ei vieläkään koske, nimenomaan yrityksen osaomistajia, ja jonkin verran keskustelua käytiin tai toiveita heräteltiin siitä, olisiko jo tässä vaiheessa pitänyt tämä korjaus ottaa huomioon. Mutta valiokunta sai selvityksen siitä, että tällä hetkellä työryhmä on parhaillaan valmistelemassa nimenomaan näitten yrityksen osaomistajien osalta määrittelyä, jolloin hekin tulisivat automaattisesti tämän lain piiriin.

Haluan vielä todeta sen, että osittainen hoitorahahan koskee alle 3-vuotiaita lapsia ja lisäksi peruskoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla olevia lapsia, ja aivan erityisesti tuo nivelvaihe, jossa lapsi aloittaa koulunkäynnin, on usein sellainen, jossa hän tarvitsee sitä vanhemman aikaa, ja on tärkeää, että äiti tai isä on ottamassa lasta vastaan, kun hän tulee koulusta. Tätä tarkoitusta varten erityisesti sekä hoitovapaata että sitten oikeutta osittaiseen hoitorahaan on käytetty.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä työelämä muuttuu hurjaa vauhtia, ja olemme antaneet yhä enemmän elinkeinovapauksia, siis siten että työn ja perheen yhteensovittaminen on joillakin ryhmillä selvästi vaikeutunut ja odottaa vielä ratkaisua. Meillä esimerkiksi kaupan alan työaikojen vapauttaminen ja sitten kunnalliset palvelut lastenhoidon suhteen eivät mitenkään kohtaa tällä hetkellä, ja tuo yhtälö on kokonaan vielä auki ja ajattelematta.

On myönteistä, että erilaisia joustavia malleja kehitetään siihen, että työ ja lastenhoito voidaan järjestää ja että vanhemmilla on useita vaihtoehtoja. Hyvin tärkeä lähtökohta tälle on ollut se, että aikoinaan on päivähoito tullut subjektiiviseksi oikeudeksi, ja se oli tärkeää saada ensin kuntoon, mutta tätä täytyy kehittää yhä enemmän joustavampaan ja monipuolisempaan suuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi.