Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Kun me täällä tänä päivänä puhumme energiapolitiikasta, puhumme itse asiassa monista muistakin asioista. Energiapolitiikka on ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa sekä talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Energiapolitiikka on myös huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että koko eduskunta pääsee näistä suurista kokonaisuuksista keskustelemaan. Käsittelen tässä ilmoituksessani energiaratkaisuja näistä näkökulmista.

Arvoisa puhemies! Maapallo ja sen luonto on meillä vain lainassa meidän jälkeemme tulevilta sukupolvilta. Ihmisen tieteellinen, tekninen ja taloudellinen kehitys on varjopuolenaan tuonut mukanaan myös suuria riskejä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaaminen ovat ihmiskunnan suurimpia uhkia. Maapallo ja sen ekosfääri voidaan pilata myös lopullisesti.

Kansainvälisen ilmastopaneelin uusin raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdyt toimet eivät ole riittäviä. Uhka pystytään torjumaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Tarvitaan laaja sitoutuminen globaalien päästöjen vähentämiseen. Siksi asia on korkealla YK:n agendalla. Seuraava toivo sitovammasta kansainvälisestä sopimuksesta on 2015 Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä. Ilman sitovaa sopimusta olemme ehkä lopullisesti myöhästyneet.

Ilmastonmuutosta ei siis ratkaista yksin. Meidänkin energia- ja ilmastopolitiikkamme perustuu EU:ssa yhdessä tehtäviin ratkaisuihin. EU:n vuoteen 2020 asetettuihin tavoitteisiin kuuluvat päästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Nämä tavoitteet ovat toteutumassa ainakin päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian osalta.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi teimme 2010 merkittäviä energiapoliittisia linjauksia: energiatehokkuustoimia, uusiutuvan energian ohjelman sekä periaatepäätökset kahden uuden ydinvoimayksikön rakentamisesta. Näillä linjauksilla haluttiin parantaa myös Suomen energiaomavaraisuutta sekä vahvistaa kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Tästä pääsemmekin toiseen aiheeseen eli talous-, teollisuus- ja työllisyyspolitiikan näkökulmaan. Talouden ja ympäristön hyvinvoinnit eivät ole toistensa vastakohtia, ellemme ehdoin tahdoin politiikallamme niistä sellaisia tee. Tavoitteiden kustannustehokkaassa toteutuksessa ei ole täysin onnistuttu eurooppalaisella tasolla. On huolehdittava, että tehokkaimmat tavat vähentää päästöjä voittavat markkinoilla. Mitä pienemmin kustannuksin päästöjä vähennetään, sitä enemmän niitä on samoilla resursseilla mahdollisuus vähentää.

Tiukka päästötavoite ja toimiva päästökauppa ovat tehokkain tapa tämän toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta EU:n tavoitteet eivät saa liiaksi sitoa jäsenmaita toimeenpanemasta tehokkaimpia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Liian sitovat velvoitteet näiden osalta sotkevat päästökaupan toimivuutta. Päästöjen tehokas vähentäminen on pääasia.

Päästöillä täytyy siten olla markkinahinta. Silloin talouskasvu ja ekologinen kestävyys ovat tasapainossa. Tällä tavalla seuloutuvat siis myös tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi. Näin ne myös toteutuvat tehokkaina investointeina ja kilpailukykyisenä tuotantona. Vain sellaiset ratkaisut voivat olla myös kansainvälisiä vientituotteita.

Euroopan kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka ei ole tähän mennessä tuottanut halutunlaista vihreän talouden kasvua ja vientiteollisuuden työpaikkoja cleantech-alalle. Paremmin toteutettuna ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei ole talous-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikan kanssa ristiriidassa, vaan kulkee päinvastoin käsi kädessä.

Arvoisa puhemies! Sitten kolmanteen näkökulmaan: maailmanpoliittinen tilanne — ei vähiten Venäjän toimet Ukrainassa — on korostanut harkintaa energiaratkaisujen suhteen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Energian käyttö painostuskeinona on otettava huolellisesti huomioon riskianalyyseissämme.

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista viime vuodelta totesi: "Energiahuoltovarmuuden tulee perustua monipuolisiin energialähteisiin ja polttoaineisiin, riittävään ja hajautettuun energiantuotantoon sekä toimintavarmoihin siirto- ja jakelujärjestelmiin."

Tuontienergiamme on pääosin kivihiiltä, öljyä, kaasua ja sähköä. Näiden korvaaminen mahdollisimman nopeasti uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla vähentää päästöjä ja korvaa tuontienergiaa.

Moni kansalainen on ymmärrettävästi ollut tästä näkökulmasta huolissaan Fennovoiman vähemmistöomistuksen siirtymisestä ja laitetoimittajan vaihdoksesta Venäjän valtion omistamalle Rosatomille. Fennovoima haki täydennystä periaatepäätökseen laitostoimittajan muutoksen vuoksi, mutta ei siis pyytänyt jatkoaikaa periaatepäätökselle. Sen on tehtävä päätös rakennusluvan hakemisesta ensi kesään mennessä. Päätökseen lisättiin ehto noin 60 prosentin suomalaisesta — tai vaihtoehtoisesti EU/Eta — omistusosuudesta.

Fennovoima on enemmistöltään suomalaisomisteinen. Se on suomalaisten operoima laitos, joka sijaitsee Suomessa. Siten se vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä energiasta, vaikka moni intuitiivisesti toisin ajattelee. Fennovoiman hanke vähentäisi valmistuessaan tarvetta tuontienergiaan. Totta kai se siten vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.

Toinen strategisesti merkittävä hanke tästä näkökulmasta on Balticconnector, kaasuputki Viron ja Suomen välille. Silloin meillä olisi käytössämme vaihtoehto Venäjältä suoraan putkea pitkin tuotavalle kaasulle. Neuvottelut tähän liittyvästä LNG-terminaalista ovat Viron kanssa käynnissä.

Ilmastopolitiikan, huoltovarmuuden, kauppataseen ja suomalaisen työllisyyden näkökulmasta on ongelmallista, että kivihiilen käyttö Suomessa on lisääntynyt viime vuosina, aivan viime aikoja lukuun ottamatta. Syynä tähän on ollut kivihiilen maailmanmarkkinahinnan nopea lasku sekä parin vuoden takainen turpeen veron korotus ja sitä vastaava metsähakkeen syöttötariffin leikkaus. (Mauri Pekkarinen: No nyt sanoi pääministeri rehellisesti niin kuin se on!)

Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käyttö kivihiilen sijasta olisi ilmastoystävällisempää, parantaisi kauppatasetta jättäen rahat kotimaahan ja olisi satsaus suomalaiseen työhön. (Välihuutoja) Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tänään, että turpeen ja metsähakkeen osalta tulemme tekemään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen. (Välihuutoja) Jatkovalmistelu asiassa on elinkeinoministeri Vapaavuorella ja valtiovarainministeri Rinteellä. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on energiajärjestelmän monipuolisuus. Sen vaaliminen vähentää haavoittuvuutta ja lisää mahdollisuuksia toimia ketterästi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sääoloista riippuvien tuotantomuotojen eli tuuli- ja aurinkovoiman ohella Suomessa tarvitaan riittävästi vakaata kapasiteettia, jota ydinvoima pystyy tarjoamaan.

Kaikki kannattavat kivihiilestä luopumista energiantuotannossa kustannustehokkaasti ja huoltovarmuutta vaarantamatta. Käytännössä tämä edellyttää kivihiilen korvaamista ydinvoimalla. Bioenergian täysimääräisen hyödyntämisen lisäksi esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvattaminen on myös tärkeää. Ilman ydinvoimaa tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta lähivuosikymmeninä. (Ben Zyskowicz: Näin se vain on!)

Energian omavaraisuudesta huolehtiminen vahvistaa myös Suomen kansantaloutta. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen synnyttää merkittäviä lisäinvestointeja paitsi energiasektorille myös rakentamiseen ja monille investointihyödykkeitä tuottaville toimialoille. Arvioiden perusteella investoinneista syntyvät lisätulot piristävät myös kulutusta. Nämä hyödyt on mahdollista saavuttaa myös ilman valtion tukia. Tämä on energiasektorilla myönteinen poikkeus.

Miksi hallitus ei esittänyt TVO:n periaatepäätökselle jatkoaikaa? Yhteiskunnan kokonaisedun arvioiminen ydinenergian kohdalla on aina herkkä kysymys. Molemmista näistä, kuten aina ennenkin kaikista ydinvoimapäätöksistä, äänestettiin hallituksessa. TVO ei valitettavasti pystynyt antamaan varmuutta investoinnin toteutumisesta. Päätös ei olisi siten tuonut mukanaan toivottua talouskasvua tai yhtään uutta työpaikkaa. Päätös olisi sen sijaan tuonut jatkuvaa epävarmuutta energiaratkaisuihimme. TVO:n periaatepäätös on edelleen voimassa ensi kesään saakka. Sen jälkeen pöytä on puhdas myös muille operaattoreille mahdollisesti hakea periaatepäätöstä. Myös TVO on erittäin tervetullut hakemaan uutta päätöstä aikanaan. Päätös selkeyttää tilannetta myös muiden energiamuotojen, kuten uusiutuvien, investointien suhteen.

Arvoisa puhemies! Komissio antoi talvella esityksensä vuoteen 2030 ulottuvasta energia- ja ilmastopaketista. Se on jatkoa 2020-tavoitteille. Paketti on parin viikon kuluttua Eurooppa-neuvostossa. Kunnianhimoisuus ilmastopolitiikassa jatkuu, mutta keinoihin on haettu joustavuutta ja kustannustehokkuutta.

Päästöjen vähentäminen asetettiin tärkeämpään rooliin. Päällekkäiset tavoitteet ja ohjauskeinot ovat sotkeneet toisiaan ja johtaneet ylikompensoiviin tukijärjestelmiin. Tämä on haitannut energian sisämarkkinoita ja laskenut päästöoikeuksien hintaa, mutta samalla nostanut päästöjen vähentämisen kokonaiskustannuksia merkittävästi.

Päästöjen kaikkia sitova vähennystavoite olisi 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvalle energialle asetettaisiin 27 prosentin ja energiatehokkuudelle 30 prosentin EU:n laajuinen tavoite. Nämä kaksi eivät ole sitovia jäsenmaille. Paketin yhteydessä annettiin lakiesitys päästökaupan markkinareservistä. Se on tervetullut uudistus, jonka tarkoituksena on estää jatkossa epätasapainojen syntyminen päästökauppaan. Energiaintensiiviset teollisuudenalat saavat jatkossakin poikkeuksen ilmaisten päästöoikeuksien muodossa nykyisessä muodossaan. Näin huolehditaan energiatehokkaan teollisuutemme kilpailukyvystä ja estetään päästöjä vain siirtymästä hiilivuotona Euroopan ulkopuolelle.

Tämä on päälinjoiltaan hyvä kokonaisuus ilmastopolitiikkaan kustannustehokkuuden ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Jäsenmailla on aiempaa suurempi vapaus valita keinot päästövähennyksiin ja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Kustannusten jakautumisen suhteen jäsenmaiden välillä on kuitenkin oltava oikeudenmukainen.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin on oltava ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmassa. Suomen taas pitää näyttää esimerkkiä Euroopassa. Haluamme silti samalla säilyttää Suomen hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi päästöttömyyden tavoittelu ei saa vaarantaa teollisuuttamme ja työpaikkojamme.

Suomi on sitoutunut toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vähennämme päästöjä vuoden 1990 tasosta 80—95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava. Tavoitteen saavuttamiseksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi. Toimia vaaditaan sekä valtiolta, yrityksiltä että meiltä jokaiselta suomalaiselta. Kulutustottumustemme on muututtava ilmastoystävällisemmiksi. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean työ on tässä erittäin arvokas. Energia- ja ilmastokysymykset ovat vaikutuksiltaan niin suuria, että on hyvä saada laaja kansallinen yhteisymmärrys politiikan päälinjoista pitkällä aikavälillä.

"Uusiutuvia vai ydinvoimaa" ei siten ole oikea kysymyksenasettelu. Uusiutuvien energialähteiden potentiaali kasvaa ja kustannukset laskevat koko ajan. Tarvitsemme silti sekä uusiutuvia että ydinvoimaa. Vain siten voimme korvata fossiiliset polttoaineet ja tuontienergian. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti päästötöntä Suomea luomalla uutta hyvinvointia tulevaisuuteen.

Globaali energiantarve kasvaa nopeasti. Ensi vuoden Pariisin ilmastokokouksessa tämä on sovitettava yhteen päästöjen hillitsemisen kanssa. Päästöjen kasvun hillitsemiseen vaikutetaan parhaiten ottamalla kehitysmaissa suoraan käyttöön uusinta ja puhtainta uusiutuvan energian teknologiaa sekä energiatehokkaita ratkaisuja. Energia- ja ympäristöteknologian vienti onkin nopeassa kasvussa, ja sillä on suuri työllistävä merkitys.

Edistyksellinen energia- ja ympäristöteknologia muodostaa maailmanmarkkinoiden ehkä nopeimmin kasvavan liiketoimintapotentiaalin. Suomen tulee saada kokoaan suurempi osuus kasvavista maailmanmarkkinoista. Suomi on maailman kärkeä esimerkiksi yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä bioenergian hyödyntämisessä. Myös esimerkiksi tuulivoimateknologia, integroidut aurinkoenergiajärjestelmät sekä sähköautot ovat nopeasti kasvavia ympäristöteknologian aloja. Niissäkin suomalaisilla on halutessaan kaikki mahdollisuudet menestyä globaalisti. Suomalaisen työn ja hyvinvoinnin edistäminen ja maapallon pelastaminen onnistuvat yhdessä. — Kiitos.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ärade herr talman! Yhteiskuntamme on erittäin energiariippuvainen. Häiriötön ja kohtuuhintainen energiansaanti muodostaakin monella tapaa osaltaan sivilisaatiomme perustan. Ei ihme, että energiakysymykset ovat kansallisesti tärkeitä kysymyksiä kaikkialla maailmassa. Suomessa energian rooli korostuu ilmaston, maantieteen ja teollisuusrakenteemme takia entisestään.

Energiapolitiikalla on monia tavoitteita. Suomessa se on ennen kaikkea liitetty kansalliseen kilpailukykyyn, mikä selittää energia-asioiden kotipesän elinkeinopolitiikan yhteydessä. Globaali kehitys puolestaan korostaa sen ilmastoulottuvuutta. Viimeksi Ukrainan kriisi on muistuttanut toimitus- ja huoltovarmuustulokulmasta.

Jokainen näistä perustavaa laatua olevista tavoitteista — niin kilpailukyvyn vaaliminen, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu kuin toimitusvarmuuden turvaaminen — on jo yksinään erittäin vaikea ja moniulotteinen kysymys. Erityisen haasteelliseksi kestävän energiapolitiikan harjoittamisen tekee se, että siinä täytyy pystyä tasapainoisella tavalla yhteensovittamaan kaikki nämä tavoitteet. Kun vielä otetaan huomioon vaikeasti ennakoitava teknologinen ja kansainvälinen kehitys, energiainvestointien pitkä aikajänne ja vaatimus kustannustehokkuudesta, energiapolitiikka on aivan liian vakava ja aivan liian monimutkainen kokonaisuus alistettavaksi politiikassa aika ajoin ilmenevälle huutokauppa- ja basaarimeiningille.

Kovinkin kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita tai isänmaallisilta kuulostavia omavaraisuustavoitteita on toki helppo heitellä, eikä niistä periaatteellisella tasolla varmaan olla eri mieltä. Kokonaan toinen asia on, mikä on realistista, mikä on kustannustehokasta ja miten kaikki saadaan aikaan. Jos jossakin, niin energiapolitiikassa pitäisi toimia johdonmukaisesti ja ennakoitavasti.

Energiapolitiikan kansainvälisestä luonteesta huolimatta se mahdollistaa vahvasti kansallisen tulokulman, toki muistaen, että olemme osa eurooppalaista sisämarkkinaa ja pohjoismaista sähkömarkkinaa. Energiapolitiikan isossa kuvassa meillä on käytössä kaksi aidosti hyvää kotimaista vaihtoehtoa: energiatehokkuus ja uusiutuvat energianlähteet. Tässä yhteydessä ei muuten ole kyse pelkästään energiapolitiikasta, liittyyhän kasvun kärjistämme cleantech vahvasti energiatehokkuuteen ja biotalous uusiutuvien edistämiseen.

Energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä, säästää energiakustannuksia ja parantaa toimitusvarmuutta. Uusiutuva energiakin vähentää päästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja luo uusia työpaikkoja. Molemmilla on suotuisa kauppatasevaikutus.

Suomessa merkittävin uusiutuvan energian lähde on metsäbiomassa. Sen käyttöä puoltavat mittavat resurssit, kustannustehokkuus, kyky korvata fossiilisia polttoaineita ja kehittyvät uudet käyttömuodot. Pääministerin mainitsema tämänpäiväinen päätös, jolla tullaan keventämään turpeen verotusta ja parantamaan metsähakkeen syöttötariffia, osaltaan edistää tätä tavoitetta.

Arvoisa puhemies! Suomi on hoitanut energiapolitiikkaansa hyvin jo pitkään. Monipuolinen energiapalettimme kerää kiitoksia Kansainvälistä energiajärjestöä myöten. Olemme saavuttamassa niin kansalliset kuin Eurooppa-tason tavoitteemme. Olemme edelläkävijöitä muun muassa uusiutuvissa energianlähteissä, biopolttoaineissa, energiatehokkuudessa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja energiateknologiassa. Energia on teollisuudellemme kohtuuhintaista, olkoonkin että se eräät muut kilpailuhaittamme huomioon ottaen voisi olla vieläkin huokeampaa. Itse asiassa energiapolitiikan suuren linjamme tuleekin olla jatkaa valitsemallamme linjalla. Meillä ei ole tarvetta isompiin korjauksiin siihen, mitä olemme jo useita vuosikymmeniä johdonmukaisesti tehneet.

On meillä toki ongelmia ja haasteitakin. Suurin huolenaiheemme lienee sähköntuotantokapasiteetin kasvava vaje. EU-komission tuoreiden stressitestien mukaan olemme paitsi kaasun osalta, mikä on ollut yleisessä tiedossa, myös sähkön osalta koko unionin haavoittuvimpia maita, joka on talvikauden ajan joka ikinen viikko riippuvainen tuontisähköstä. Suomessahan vuosittaisesta sähkön hankinnasta vajaa viidennes katetaan tuonnilla. Uuden kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin tarve säilyy myös Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Jos vielä Fennovoiman ydinvoimala saadaan suunnitellusti käyttöön, Suomi ei todennäköisesti olisi vähään aikaan nykyisessä määrin riippuvainen sähkön tuonnista, olkoonkin että sähköntuotantokapasiteettia koko ajan myös poistuu. Loviisan voimalaitosten sulkeminen ja lisääntyvä sähkön kysyntä kuitenkin palauttavat vahvan riippuvuuden tuontisähköstä vuoden 2030 jälkeen.

Jo tätä taustaa vasten ei ollut mahdollista, että olisimme Olkiluoto 4:n osalta sitoneet energiaratkaisumme kokonaisuutta useammaksi vuodeksi riippumaan hankkeesta, jonka toteutumisesta ei ollut lähellekään riittävää varmuutta. Ison voimalaitosyksikön periaatepäätös on omiaan rajoittamaan muun sähköntuotantokapasiteetin lisäämistä, ja siksi on tärkeää, ettei synny tilanteita, joissa isoja hankkeita on pöydällä samanaikaisesti pitkään. Pahimmassa tapauksessa epävarmuus tulevan energiantuotantokapasiteetin rakentumisesta johtaisi siihen, että Suomi tulisi entistäkin riippuvaisemmaksi tuontisähköstä.

Toinen iso haasteemme liittyy hiilivuodolle alttiin perusteollisuutemme kohteluun globaaleja ja EU-tason päätöksiä sorvattaessa ja aivan erityisesti metsäbiomassalle jatkossa mahdollisesti tuleviin kestävyyskriteereihin. Molemmissa näissä meillä on merkittävä ja pysyvä kansallisen edunvalvonnan tarve.

Arvoisa puhemies! Vastuullinen energiapolitiikka on Suomelle kansallinen kysymys. Siksi siinä on pidettävä pää kylmänä kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa. Ratkaisut tehdään joka tapauksessa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, olivat seuraavat vaalit sitten lähempänä tai kauempana. Haihatteluun, hötkyilyyn tai taivaanrannan maalailuun meillä ei ole varaa. Kokonaisvaltainen tulokulma on välttämätön. Itse asiassa mikään sellainen ehdotus, joka ei ota asianmukaisesti huomioon kaikkia energiapolitiikan perustavoitteita — kilpailukykyä, toimitusvarmuutta ja ilmastoa — ei viime kädessä ole kovinkaan hyödyllinen.

Heikki Autto /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan viisaat periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja edullisuus. Päästöttömyys on vastuunkantoa yhteisestä ilmastostamme. Viime vuonna jo lähes puolet energiastamme tuotettiin päästöttömästi. Olemme saavuttamassa meille tähän mennessä asetetut päästövähennystavoitteet. Jatkossa tavoitteenamme tulee olla energian osalta lähes täysin hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2050.

Yksin emme toki pysty ilmastoa pelastamaan: päästömme ovat alle 2 promillea maailman päästöistä, ja osuutemme on kovaa vauhtia vähenemään päin. Tärkeintä onkin saada aikaan Pariisiin ilmastokokouksessa sopimus, jossa ovat mukana myös suurimmat päästöjen aiheuttajat.

Arvoisa puhemies! Energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä. Tahdomme, että Suomessa on teollisuutta ja työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Työ ilmaston parhaaksi sekä talouskasvu ja työllisyys ovat yhteensovitettavissa, kun keskitymme päästövähennyksiin oikeasti vaikuttavilla keinoilla. Suomessa tuotettu paperi- tai terästonni, suomalainen työ ylipäätään, on globaali ekoteko, sillä tuotantomme kuuluu maailman puhtaimpiin ja resurssitehokkaimpiin. Energiapolitiikalla ei saa ajaa tuotantoa maihin, joissa päästöistä ei välitetä. Sellainen politiikka ei palvele Suomea eikä ilmastoa.

Tuontienergia heikentää kauppatasettamme ja tekee maastamme haavoittuvan kriisitilanteissa. Viime vuonna energiaa tuotiin nettona lähes 7 miljardilla eurolla. Pelkästään Venäjältä Suomeen tuodaan energiaa joka tunti miljoonalla eurolla, tämänkin keskustelun aikana siis kolmella miljoonalla eurolla. Tehokkaimmat toimet päästöjen vähentämiseksi vahvistavat samalla kauppatasettamme ja lisäävät huoltovarmuutta. Tavoitteena pitää olla edullinen energian hinta maailman puhtaimmalle teollisuudellemme. Kokoomus haluaa myös, että tavallisen suomalaisen perheen sähkölasku pysyy kohtuullisena. Saunassa pitää olla varaa käydä pakkasellakin.

Arvoisa puhemies! Bioenergia on Suomelle merkittävä vaurauden lähde. Tätä kotimaisen lähienergian käyttöä on edelleen lisättävä määrätietoisesti. Tämän vuoksi kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on erinomaista, että pääministeri Stubb ilmoitti puheenvuorossaan hallituksen tämänpäiväisestä päätöksestä, että kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä parannetaan. Kannatamme turpeen veron laskua ja hakkeen tuen korotusta. Luotamme, että elinkeinoministeri Vapaavuori ja valtiovarainministeri Rinne saavat aikaan hyvän esityksen, jolla käännetään nyt ulkomaille virtaavia rahoja takaisin kotimaahan ja luodaan kestävää pohjaa koko biotalouden nousulle ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökulmat.

On selvää, että bioenergiaa lisättäessä paikalliset luontoarvot ja vesistövaikutukset tulee ottaa tarkasti huomioon. Siksi myös lupaprosessit tulee saada sujuviksi. Jokainen ymmärtää, että uudella autolla ajaminen on puhtaampaa kuin 70-luvun autolla. Samalla tavalla teknologia ja osaaminen on kehittynyt myös bioenergian hyödyntämisessä.

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle energia ei ole ideologinen kysymys. Meille kelpaavat kaikki järkevät päästöttömät energiamuodot. Uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima eivät ole toisiaan poissulkevia vaan yhdessä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Vesivoima on arvokasta säätövoimaa, jota voidaan lisätä jo rakennetuissa vesistöissä. Uusien hankkeiden ehtona on oltava ympäristöarvojen kunnioittaminen ja vaelluskalakantojen palauttaminen. Ydinvoima on edullista, päästötöntä perusvoimaa, joka ei tarvitse tukia. Kokoomus on valmis kannattamaan sellaisia hankkeita, jotka täyttävät hyväksytyt kriteerit ja joiden toteuttamisaikataulusta on riittävä varmuus.

Tuttujen ja turvallisten ratkaisujen ohella tulee katsoa myös tulevaisuuteen. Aurinkoenergiassa on valtava potentiaali, ja teknologia kehittyy jatkuvasti. Kokoomus tahtoo uusia kannustimia asentaa aurinkoenergiaa koteihin. On otettava harkintaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentaminen tältä osin. Myös ennakkoluulottomassa jätteidenkäsittelyssä on paljon potentiaalia. Tuulivoimakin voi sopivilla alueilla kuulua energiapalettiin. Uusiutuvien tuotantoon tulee kuitenkin panostaa siten, että priorisointi tehdään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta: tuki suunnataan jatkossa sinne, mistä veronmaksajien eurolla saadaan edullisin kotimainen kilowattitunti. Myös tämä periaate puoltaa hallituksen tämänpäiväistä päätöstä vahvistaa bioenergian kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että Suomi on uusiutuvien energiamuotojen osuudessa jo nyt maailman kärkeä. Pääministerin esittelemillä askelmerkeillä Suomesta tehdään energiateknologian, -tehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen entistä vahvempi suurvalta. (Puhemies koputtaa) Jatketaan määrätietoisesti tätä työtä, sillä siinä meillä on vain voitettavaa.

Päivi Lipponen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhumme energiasta, puhumme suuresta kaaresta, joka alkaa ihmisen ruokapöydästä. Puhumme työstä, taloudesta, tuotannosta, yritysten luottamuksesta investoida sekä maiden välisistä suhteista myydä ja ostaa energiaa. Puhumme riskeistä ja ekologisista rajoista.

Nykyisellä elämäntavallamme maapallon ekologiset rajat ovat tulleet vastaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii hiilidioksidipäästöjen leikkaamista, vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymistä. Tarvitsemme energian säästämistä, energiatehokkuuden kasvattamista, päästötöntä ja uusiutuvaa energiatuotantoa, toimivia energia- ja päästömarkkinoita.

Onko kestävä talouskasvu suotavaa? Jos talous ei kasva, talous supistuu: vähemmän investointeja, vähemmän työpaikkoja, vähemmän palkka- ja verotuloja, vähemmän julkisia palveluita ja tulonsiirtoja. Se tarkoittaa köyhtymistä siten, että pieni eliitti jopa rikastuu, kun valtaosa ihmisistä köyhtyy köyhtymistään. Tuskin tällainen Suomi-kuva voi olla visiomme. Tarvitsemme kasvua.

Suomalaiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä, jos ne ovat markkinoilla laadullisesti ylivoimaisia tai ne eivät ole kilpailijamaiden tuotteita kalliimpia. Teollisuutemme rakenne on energiaintensiivisiä investointituotteita valmistavaa: koneita ja laitteita. Tuotteen hinnassa energiaosuus voi olla merkittävä.

Jos teollisuutemme selkäranka katkeaa, mistä silloin löytyy työ ja toimeentulo ihmisille, mistä vientitulot ja verotulot palveluiden ja tulonsiirtojen rahoittamiseen? Kuinka rakentaa cleantechin vaatima tutkimus- ja kehitystyö?

SDP:n kanta on: Tarvitsemme ison investoinnin rakentamiseen. Se tuo suuren määrän työtä ja luo rohkeutta yrittää. Pitkällä aikavälillä päätös luo suotuisat olosuhteet uusille teollisille investoinneille, työpaikoille ja kasvulle kohtuuhintaisen energian turvaamisen kautta.

Taloutemme on velkakierteessä. Yritykset eivät investoi ja perusta työpaikkoja. Miksi? Yritysten miljardi-investoinnit vaativat rohkeutta ja luottamusta siihen, että valtio harjoittaa pitkäjänteistä teollisuus- ja energiapolitiikkaa.

Mihin kohdistamme niukkenevat veroeuromme? Kohdistammeko ne Saksan ja Espanjan tavoin energiatukiin — pois koulutuksesta, tutkimuksesta ja terveydenhoidosta? Ihmisten kasvavat elinkustannukset eivät kaipaa lisärasitusta sähkön kallistumisesta, niin kuin Saksassa on käynyt.

Suomi pyörittää nyt teollisuutta tuontienergian varassa. Tuomme ydinvoimalla tuotettua sähköä niin Ruotsista kuin Venäjältä. Vaihtoehtona on tuottaa tarvittava ydinvoimasähkö Suomessa, suomalaiset säteilyturvastandardit täyttävällä tekniikalla ja voimaloilla, jotka tuottavat entistä vähemmän ydinjätettä. Näin ydinvoimainvestointi pitäytyisi Suomessa, työllistäisi Suomessa, olisi suomalaisessa valvonnassa ja kukaan ulkopuolinen maa ei voisi katkaista tuotantoa. Ainoana maana olemme ratkaisseet jätteen loppusijoituksen.

Kivihiilen käyttö taas merkitsee päästöjä ja ilmakehän lämpötilan peruuttamatonta nousua. Musta sade sulattaa ikijään, ja kasvavat päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Me emme voi Saksan tavoin kasvattaa kivihiilen käyttöä. Pääministeri kertoikin ilmoituksessaan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tänään linjanneen, että turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan suhteessa kivihiileen.

Tällä hetkellä metsähakkeen, energiaturpeen ja teollisuuden puutähteen kokonaistyöllisyysvaikutus on yli 16 000 henkilötyövuotta. Nämä ja muut alan työpaikat ovat usein haja-asutusseuduilla, missä niiden suhteellinen merkitys on suuri.

Ulkomaisen kivihiilen korvaaminen kotimaisilla energiamuodoilla lisää alan mahdollisuuksia työllistää. SDP:lle on tärkeää, että koko maassa voi asua ja omalla työllään elättää itsensä ja perheensä. Jokainen uusi työpaikka Suomeen on tavoittelemisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja energiapaletin monipuolinen. Ydinasia on vähentää päästöjä. On hyödynnettävä uusiutuvaa energiaa ja kehitettävä siihen liittyvää teknologiaa. Ydinvoima on Suomen energiapaletissa ylimenokauden ratkaisu.

Kotimainen ja pitkäjänteinen energiatuotanto on ainoa tekijä, joka luo turvaa niin teollisuudelle kuin kotitalouksillekin. Vaikeassa taloudellisessa ja työllisyystilanteessa tarvitaan edullista ja varmaan tuotantoon perustuvaa energiaa, joka pohjautuu pitkäjänteiseen suunnitelmaan.

Täytyy löytyä yhteinen tahtotila, yhteiskunnallinen näkemys ja päättäväisyyttä. On tehtävä strateginen linjaus, mitä me oikeasti haluamme olla ja mitä työpaikkoja, osaajia ja aloja haluamme Suomeen.

Nyt, hyvät kollegat, te tiedätte sosialidemokraattisen vaihtoehdon. Jokainen työpaikka on tärkeä.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyisen hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista. (Silvia Modig: Yllättävä aloitus!) Viime vuonna hiilen käyttö lisääntyi lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski. Hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian, kuten turpeen ja puuenergian, tukia on jo johtanut siihen, että kivihiili on ohittanut puun kilpailukyvyn lauhdesähkön tuotannossa. Ilolla otan vastaan tiedon, että hallitus on vihdoin tullut perussuomalaisten järkilinjalle ja on nyt perumassa aiemmat, virheelliset päätöksensä ja aikoo keventää turpeen verotusta ja lisätä puuhakkeen tukea. Tämä on hieno uutinen.

Mutta valitettavasti vahinko on jo monelle tapahtunut. Energiayhtiöt ovat jo tehneet investointeja, joilla kotimaista bioenergiaa korvataan kivihiilellä. Maamme energiapolitiikka nimenomaan kärsii tästä epäjohdonmukaisuudesta ja ennustamattomuudesta. Energiapolitiikkaamme tulee saada poukkoilevan päätöksenteon sijaan yli vaalikausien kestävää ennakoitavuutta. Nyt näin ei ole vuosien ja hallitusten vaihtuessa käynyt. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat nykyisen hallituksen edestakaiset toimet esimerkiksi turpeen verotuksen, windfall-veron ja ydinvoimalupien kohdalla.

Voimme perustellusti todeta, että Suomen nykyinen energiapolitiikka ei palvele kaikilta osin yhteiskunnan kokonaisetua. Energiapolitiikkamme perustuu osaltaan antiikkiseen ajatteluun ja puutteellisesti tutkittuun tietoon. Tämän seurauksena esimerkiksi vuonna 2012 toimme tähän maahan noin 8,5 miljardin euron edestä energiatuotteita, ennen kaikkea Venäjältä. Maassamme on miljardien eurojen verran kysyntää energiatuotteille, mutta verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infrastruktuurin puutteellisuuksien takia emme pysty kotimaisin voimin täyttämään tuota kysyntää. Energiapolitiikka huutaa siis käännöstä.

Arvoisa puhemies! Kotimaisten energialähteiden, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa ei pidä heikentää. Niitä tulee päinvastoin suosia. Meidän on ajateltava energiaa ihan uudella tavalla. On nähtävä kuusenoksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineena, vesi lämmönlähteenä. Meidän on nähtävä energia ympärillämme. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme.

Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistää myös maamme talouskasvua ja tuottaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Nämä työpaikat syntyisivät pääasiassa haja-asutusalueille, mikä mahdollistaisi osaltaan maaseudun pitämisen elinvoimaisena ja asuttuna. Lisäksi viimeaikainen kansainvälisen politiikan epävarmuus on varmasti palauttanut kaikkien mieliin energiaomavaraisuuden tärkeyden, myös huoltovarmuutemme näkökulmasta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on oltava energian kohtuullinen hinta. Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa, ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Siksi ei ole yllättävää, että energian kokonaiskulutus on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa niin suurta kuin EU:ssa keskimäärin. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Tätä taustaa vastaan viimeaikaisten hallitusten toimia energiaverotuksemme kiristämiseksi ei voida pitää järkevänä politiikkana.

Energiapolitiikalla on myös tulonjaollinen ja sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Energia on välttämättömyyshyödyke, jonka hinnannousu rankaisee eniten pienituloisia. On hälyttävää, että Suomesta löytyy yhä enenevissä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli ihmisiä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikkaamme vaikuttavat keskeisesti myös kansainväliset päästötavoitteet. EU:n komissio esittää, että kasvihuonepäästöjä vähennettäisiin vuoden 90 tasosta 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tämä tavoite avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle cleantech-toimialalle, on selvää, että tavoitteen saavuttaminen aiheuttaa myös merkittäviä lisäkustannuksia sekä teollisuudellemme että kotitalouksille. On syytä kysyä: kuinka järkevää EU:n on asettaa yksipuolisia ja selvästi kilpailijoitaan tiukempia päästötavoitteita, kun globaali ilmastosopimus junnaa paikallaan?

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomen on kyettävä tekemään omista tavoitteistamme lähtevää, ajantasaiseen ja perusteellisesti tutkittuun tietoon pohjautuvaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. Tämä on perusedellytys, jotta energiapolitiikkamme ajaa isänmaan etua, edistää talouskasvua ja tukee työllisyyttä. Uuden energiapolitiikan rakentamisen on oltava yksi seuraavan hallituksen kärkitavoitteista, sillä nykylinjasta kärsivät sekä talous että ympäristö.

Mauri Pekkarinen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa tarvitaan paljon energiaa. Syy on tuotantorakenteen, ilmaston ja etäisyyksien. Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata maailman ilmastohaasteeseen ja turvata tarvitsemamme energia kilpailukykyiseen hintaan. Vahvuutemme ovat biomassa ja teknologia.

Mutta matka maaliin on vielä pitkä. Energiaomavaraisuutemme on tällä hetkellä 35 prosenttia, uusiutuvan osuus noin 30 prosenttia. Laskumme energiasta ulkomaille on lähes 8 miljardia euroa vuodessa.

Vanhasen hallituskaudella Suomi päätti toimista kohti päästötöntä, energiatehokasta ja energiaomavaraista Suomea. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat poikenneet tältä tieltä monessa ja avanneet ovet hiilelle. Turve ei ole kelvannut vihreille eikä puun reipas lisäkäyttö kokoomukselle.

Mutta, arvoisa puhemies, Stubbin puheenvuoro täällä osoittaa, että kyllä Siperia on opettanut tätä hallitusta. Kahden vuoden hiilivaelluksen jälkeen tämä hallitus on kääntänyt kelkkansa, kääntänyt takkinsa ja kuunnellut keskustan ryöpytystä ja muuttanut niitä ratkaisuja, joihinka se 2013 alusta lähtien sitoutui. (Välihuutoja) Tämä on hyvä alku, ja tästä pitää jatkaa.

Muutkin hallituksen virheet on korjattava. On palattava uusiutuvan energian tielle, nyt entistä pitemmin askelin. Suomessa tarvitaan nyt kansallinen uusiutuvan energian sopimus. Sen tulisi katsoa konkreettisesti 30-luvulle ja suurissa linjoissa aina 50-luvulle saakka. Keskustan mielestä Suomella on edellytykset nostaa uusiutuvan osuus 30-luvulle tultaessa yli 60 prosentin ja energiaomavaraisuus ilman ydinvoimaa reilusti yli 60 prosentin sekin. Nämä ovat isoja asioita.

Avainasemassa näissä kaikissa on puun lisäkäyttö. Metsien hakkuut on nostettava kestävän maksimin tasolle. Tässä uudet biojalostamot ovat äärimmäisen tervetulleita. Vieläkin suurempaa lisätarjontaa löytyy energiapuusta. Energiapuu, teollinen puu yhdessä peltopohjaisen bioenergian ja biojätteen kanssa nostavat bioenergian lisäämismahdollisuudet yli 40 terawattitunnin 30-luvulle tultaessa. Tämä tarkoittaa yli miljoonan asukkaan yhden vuoden aikana käyttämän sähkön ja lämmön määrää. Bioenergian mahdollisuudet ovat erityisesti hiiltä korvaavassa sähkön ja lämmön tuotannossa, biokaasussa sekä nestemäisissä polttoaineissa. Arvoisa puhemies, Suomi on nostattava bioenergian mahtimaaksi maailmassa.

Mutta ei puu kaikkeen riitä, ei puu kaikkeen riitä. Vaikka Suomen metsien nykyinen käyttö kokonaisuudessaan muutettaisiin energiaksi, puu ei riittäisi kuitenkaan edes puoleen nykyisestä energiankulutuksesta.

Puun tukipolttoaine on turve. Vaikka se aiheuttaa päästöjä, on turvetta voitava käyttää niin kauan kuin tänne tulee hiiltä ja öljyä tankkereilla ja junilla. Turpeen vähentäminen voi tulla kysymykseen vasta silloin, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on maassa lopetettu. Jos hiilen varastoimisessa onnistutaan, turpeen merkitys voi kasvaakin, kunhan sen vesistöongelmat minimoidaan.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan nostaminen lähes kahteen kolmasosaan edellyttää lisää myös tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tässä yhdymme Kataisen hallituksen selonteon linjauksiin, emme kuitenkaan merelle rakentamisen osalta. Huolehtimalla kalateistä pieni määrä arvokasta säätövoimaa on otettavissa myös rakennetuista vesistä. Jatkossa myös aurinkoenergia tuottaa varteenotettavan siivun kulutuksestamme. Oman positiivisen lukunsa muodostaa pienimuotoinen, hajautettu uusiutuva energiantuotanto. Sen jakeluverkkoihin pääsyn esteet on purettava ja tuki- ja verokannusteet on pantava kohdalleen. Hallitus ei ole edennyt asiassa, ei liioin älykkäiden energiaverkkojen käyttöön ottamisessa.

Arvoisa puhemies! Hyödyntämällä energiatehokkuus täysimääräisesti ja älykkäät energiaverkot maksimaalisesti Suomella on mahdollisuudet, teollisuuden ja kotitalouksien tarpeista vähääkään tinkimättä, vähentää radikaalisti energiankulutusta. Energian kysynnästä runsas kolmannes, noin 85 terawattituntia, on sähköä. Jo edellinen hallitus päätti, että Suomen tavoitteena on varmistaa sähköomavaraisuus eli korvata sähkön tuonti ja kulutuksen kasvu omalla tuotannolla. Olemme lisäksi sopineet fossiilisen hiilisähkön alasajamisesta.

Näistä syistä tarvitsemme 2030-luvun alkuun mennessä uutta sähkökapasiteettia lähes puolet nykyisestä kysynnästä. Vaikka bioenergiaa pitää ja voidaan lisätä valtavasti, mahdollisuudet sen sähköksi tekemiseen ovat rajalliset. Liioin kasvavalla tuuli- ja aurinkoenergialla, vaikka niiden tukitarpeet pienenevät, ei kaikkea voida korvata. Siksi ylimenokauden ajan tarvitaan myös ydinvoimaa.

Arvoisa puhemies! Uusiutuva energia on siis meille, Suomelle, suuri mahdollisuus. Se ei tule ilmaiseksi, mutta se on tehtävissä edullisemmin meillä kuin missään muualla Euroopan unionissa.

Tukijärjestelmien tulee olla läpinäkyvät ja pitkäjänteiset. Niitä tulee vähentää jatkossa — tuesta voidaan jopa luopuakin. Palkintona suuresta satsauksesta uusiutuviin fossiilisen energian käyttöä voidaan 30-luvulle tultaessa pudottaa kolmannekseen. Samalla syntyy kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja ja kauppatase kohenee monella miljardilla eurolla. Ehkä tätäkin suuremman palveluksen näin toimiessamme teemme lapsillemme ja heidän jälkeensä tuleville ja helpotamme omalta osaltamme hitusen (Puhemies koputtaa) koko maailman yhteistä ilmasto-ongelmaa.

Silvia Modig /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on samanaikaisesti myös ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Sen takia Suomen energiapolitiikalle onkin asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Parhaillaan parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea työstää tiekarttaa siitä, miten Suomi pääsee riittäviin tavoitteisiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta, ja meidän tulee vähentää kasvihuonepäästöjä 80—95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kovat tavoitteet ovat tarpeen, jos haluamme olla mukana hillitsemässä ilmaston lämpenemistä yli 2 asteen kriittisen rajan ja pysyä kansainvälisissä sitoumuksissamme. Kestävän kehityksen alalla Suomi on jo nyt jäämässä jälkeen muista Pohjoismaista.

Käydäkseen läpi tarvittavan energiauudistuksen Suomen on samalla panostettava energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen sekä kasvatettava merkittävästi cleantech-alaa. Merkittäviä toimenpiteitä on tehtävä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, etenkin energian tuotannossa ja kulutuksessa mutta myös liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa, puhumattakaan maa- ja metsätaloudesta.

Arvoisa puhemies! Kotimainen uusiutuva energiatuotanto on tähän mennessä nojannut biotalouteen. Ylimenokaudella kohti uutta uusiutuvaa teknologiaa on biotalouden rooli keskeinen. Meidän on korvattava fossiiliset liikennepolttoaineet kehittyneillä biopohjaisilla polttoaineilla, joiden raaka-aineina tulee käyttää erityisesti kotimaista metsä- ja peltobiomassaa, jätteitä ja teollisuuden sivuvirtoja.

Turve on siirtymäajan vaihtoehto, jonka hyvät puolet liittyvät sen kotimaisuuteen ja siihen, että turve vähentää ulkomailta tuodun kivihiilen käyttöä. Päästöiltään, arvoisa pääministeri, se kuitenkaan ei ole kivihiiltä parempi. Turpeen käyttö on kehittynyt parempaan suuntaan. Suot on kartoitettu, turvetuotanto ohjattu jo ojitetuille, luontoarvoltaan vähemmän arvokkaille soille, vesiensuojeluun kiinnitetty huomiota ja soiden ennallistamista tehty. Silti tavoitteena on oltava, että turpeen käytöstä pitkällä aikavälillä luovutaan, jotta voimme pysyä päästövähennystavoitteissamme. (Eduskunnasta: Ei luovuta!) — Kyllä luovutaan, arvoisa Pekkarinen.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla kansainvälinen edelläkävijä cleantech-alalla. Tarttuakseen kunnolla tähän tulevaisuuden alaan tarvitaan herätystä kotimaisten yritysten parissa puhtaan teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin ja valtion tulisi varautua auttamaan referenssilaitosten ja -laitteiden aikaansaamisessa. Vientiä ei synny ilman näyttöä. Uusiutuva energia tuottaa myös enemmän työpaikkoja kuin fossiiliset energialähteet, joten investoinnit tälle alalle maksavat itsensä takaisin monella tasolla.

Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on panostaa energiatehokkuuteen. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan meillä edelleen tuntuvasti. Älykkäiden järjestelmien eli niin kutsuttujen smart gridien käyttöönotto ja energian kysyntäjouston lisääminen ovat keskeisiä energiatehokkuuden lisäämisessä.

Hajautettu energiatuotanto ja energiaosuuskunnat voivat pienentää huoltovarmuuteen liittyviä riskejä ja ovat väyliä tuoda lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille. Suomen energiakäänteessä tulisi panostaa jo mainittuihin älykkäisiin sähköverkkoihin ja joukkoliikenneinvestointeihin sekä energiatehokkaaseen rakentamiseen. Luonnollisesti tuulivoiman, aurinkoenergian ja biokaasun käyttöä tulee lisätä. Jos haluamme lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille, tulee meidän myös suunnata merkittävät investoinnit varsinkin niukassa taloustilanteessa tälle alalle.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suuria investointeja on ohjautumassa ydinvoiman lisärakentamiseen. Aiemmat päätökset Olkiluodon ja Fennovoiman ydinvoimalaluvista perustuivat toiveisiin halvasta sähköstä sekä omistajille että Suomen teollisuudelle. Fennovoiman ensimmäisen periaatepäätöksen aikoihin sähkön tukkuhinnat kävivät kaikkien aikojen huipussaan, ja vuoden 2020 sähkön tarpeen arvioitiin silloin olevan 9 terawattituntia vuodessa enemmän kuin tämän päivän arviot näyttävät. Lisäämällä energiatehokkuutta voimme madaltaa edelleen sähkön tarvetta tästäkin arviosta.

Tilanne on siis ydinvoiman suhteen muuttunut ja muuttumassa oleellisesti. Turvallisuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti, ja Fukushiman onnettomuus on antanut aiheen kiristää niitä lisää. Olkiluoto 3:a on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa vailla tietoa siitä, koska se pääsee sähköntuotantoon.

Fennovoiman omistajissa onkin käynyt kato. Siinä hankkeessa riskin kantavat Venäjän valtio Rosatomin kautta ja Suomen kunnat energiayhtiöidensä kautta. Vaikka Venäjällä olisi tähän riskiin varaa, on pakko kysyä, onko Suomen kunnilla. Hyvät edustajakollegat, jos ydinvoima olisi varmaa ja kannattavaa liiketoimintaa, sijoittajia olisi helppo löytää. Sen sijaan useat yksityiset teollisuuden ja kaupan yhtiöt ovat jättäneet tai jättämässä Fennovoiman hankkeen.

Arvoisa puhemies! Kun hahmotamme Suomen tulevaisuuden energiapolitiikkaa, on tarpeen pohtia, mihin me nyt ohjaamme investointimme. Uusiutuvasta energiasta ja cleantech-alasta voi tulla tulevaisuuden Suomelle voimavara ja merkittävä vientimahdollisuus, mutta ne vaativat meiltä nyt investointeja alan kasvuun ja kestävään kehitykseen.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset voimme itse valita kohtalomme, olemmeko suuren globaalin energiamurroksen tekijöitä vai olemmeko siihen sopeutujia. Globaalit energiamarkkinat ovat muuttuneet. Kuka tahansa voi olla nyt energian tuottaja.

Osaaminen ja teknologia määrittelevät vähähiilisen energiatalouden menestyjät, ei enää se, kenellä sattuu olemaan maassaan kivihiiltä, öljyä tai muita fossiilisia polttoaineita. Kotimaisia uusiutuvia, energiatehokkuutta ja sähköjärjestelmiä kehittämällä Suomi voi menestyä ja olla ratkaisemassa globaalia ilmastokriisiä. Ilmastokriisin ratkaiseminen on sukupolvemme velvollisuus.

Voi sanoa lyhyesti, että Suomi on harrastanut maailman parasta 1980-luvun energiapolitiikkaa. Sen jälkeen on kuitenkin maailmalla tapahtunut paljon. Siitä on jo pitkä pitkä aika. Muut ovat avanneet silmänsä nykymaailmalle ja energiatulevaisuudelle ja ratkaisujen kehittymiselle.

Kestävässä energiataloudessa on ajateltava kokonaisuutta. Kotimaisen puhtaan teknologian osaamisen, työllisyyden, vaihtotaseen, talouskasvun ja vientinäkymien on oltava johtotähtenä energiatalouden valinnoissa ja päästöjen vähentämisessä. Lyhyesti sanottuna emme enää etsi vain energiaa teollisuudelle, vaan energialla luodaan teollisuutta.

Me olemme hukanneet Suomessa paljon aikaa viime vuosikymmeninä, erityisesti kolmen ydinvoimapäätöksen tähden. Olemme jatkamassa hukattuja vuosia, jos eduskunta hyväksyy Stubbin hallituksen esityksen Fennovoiman ja Rosatomin ydinreaktorin periaatepäätöksestä. Ylimenokausi meni jo. Viime vuosien saavutukset kotimaisen biotalouden ja uusiutuvan energian saralla lepäävät Vanhasen toisen hallituksen ratkaisuissa, mutta paljon enemmänkin voisi tehdä.

Ydinvoiman suurin ongelma onkin siinä, että muun sivistyneen länsimaailman kohdatessa kestävän energiatalouden murrosta Suomi vain odottaa ja odottaa ja odottaa, että ydinreaktori joskus valmistuisi. Olkiluodon kolmosreaktori on ollut aina, koko rakentamishistoriansa ajan, noin neljän vuoden päässä valmistumisesta. Sitä se on yhä tänä päivänä. Odottaminen on vakavasti hidastanut energiataloutemme kehitystä ja heikentänyt kansantalouden näkymiä. Ydinvoima vaatii paljon pääomia. Siihen vuosikymmeniksi sidotut pääomat ovat poissa kotimaisista puhtaista vaihtoehdoista.

Lisää ydinvoimaa otetaan tällä hetkellä käyttöön maailmalla vain keskitetyn valtiojohdon maissa, ei vapailla länsimaisilla energiamarkkinoilla. Keskitetyissä maissakin, kuten Kiinassa, tuulivoiman tuotanto on ohittanut kasvutahtiaan yhä kiihdyttäen ydinvoiman, ja Euroopassa juuri kestävään energiatalouteen panostaneiden maiden taloudet ovat menestyneet. Saksan kansantalous kiittää teollisuuden työpaikoista ja parantuneesta vaihtotaseesta Energiewendeä. Ruotsissa ja Tanskassa tuulivoimalla tuotettua sähköä on otettu käyttöön jo viiden viime vuoden aikana enemmän kuin Rosatomin reaktori ehkä joskus tuottaisi. Kestävän energiatalouden työpaikat ja energiaomavaraisuus syntyvät sinne, missä kotimarkkinoita ja ratkaisuja luodaan.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi eilen mallin "Kotimainen energiaratkaisu — vaihtoehto Fennovoimalle". Siinä lisätään kotimaisten uusiutuvien ja energiatehokkuuden käyttöönottoa yhteensä vastaavasti 10 terawattitunnilla vuoteen 2025 mennessä alkaen tästä päivästä. Kotimainen energiaratkaisu vähentää Fennovoiman ja Rosatomin hanketta nopeammin ilmastopäästöjä sekä kivihiilen käyttöä, alentaa sähkön hintaa sekä luo puhtaan teknologian markkinoita ja työpaikkoja.

Sen sijaan Fennovoiman ja Rosatomin ydinhankkeessa riskiä otetaan kunnallisten energiayhtiöiden kautta veronmaksajien rahoilla vuosikymmenten ajan, maksoi mitä maksoi. Venäläinen omistaja Rosatom on tunnetusti Venäjän valtiojohdon välittömässä alaisuudessa toimiva valtionyhtiö, joka ei toimi vain kaupallisin perustein. Hankkeessa riippuvuus venäläisestä osa-puolesta on suurta alkaen reaktorista, ydinpolttoaineketjusta, rahoituksesta ja suuresta omistuksesta. Loppusijoitusta ei ole, infrastruktuuria ei ole.

Asiantuntijat ovat pitäneet vihreiden mallia varovaisena. Siinä lisätään uusiutuvan energian käyttöönottoa vuoteen 2025 mennessä noin 5 terawattitunnilla: tuulta, aurinkoa ja bioenergiaa sähkön ja lämmön yhteistuotantona.

Energiankäytön puolella vastaavasti korvataan sähkölämmitystä ja parannetaan kotien ja palveluiden energiatehokkuutta. Uusiutuvia otetaan käyttöön myös nopeaan ja kiihtyvään tahtiin tuottavuuden parantuessa. Se vähentää ilmastopäästöjä luotettavammin ja nopeammin kuin ydinvoima ja luo kotimaisia markkinoita meidän omalle teollisuudellemme, heidän tuotteilleen, ja vientinäkymiä niiden viemiselle maailmalle.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: EU:n vuoteen 2030 ulottuvassa energia- ja ilmastopaketissa Suomen on jatkossakin ajettava kunnianhimoista kokonaisuutta ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Uusiutuvien tavoitetta tarvitaan jatkossakin siihen, että näkymä vuoden 2030 jälkeisiin päästövähennyksiin (Puhemies koputtaa) on kustannustehokas.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Seuraavaksi tarvitaan uusi energiapolitiikka. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tarttuu tähän energia-alan kymmenen professorin ehdotukseen siitä, että seuraavan 3—4 kuukauden aikana valmistellaan laaja energiavaihtoehtojen arviointi, jossa luodaan teollisuuteen työtä, kasvuyrityksiä ja vientiä (Puhemies koputtaa) kokonaisuuden näkökulmasta.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Orsaken till att vi nu för en debatt om energipolitiken är regeringens principbeslut att bevilja ett tillstånd för uppförandet av Fennovoima/Rosatom-kärnkraftverket och beslutet att avslå TVO:s anhållan om att få förlänga det kärnkraftstillstånd som beviljades under den förra riksdagsperioden.

Svenska riksdagsgruppen är inte enig i inställningen till kärnkraft. En majoritet av gruppen motsätter sig Fennovoima/Rosatom-kärnkraftverket. Frågor som påverkat inställningen är den stora kärnkraftsolyckan i Fukushima, det geopolitiska känsliga läget som uppstått på grund av Ukrainakrisen och oklarheten kring frågan om var det radioaktiva avfallet från Fennovoima ska slutförvaras.

Inom gruppen ifrågasätter vi också planerna på att öppna en helt ny ort för kärnkraftsverksamhet. En stor del av kostnaderna för den infrastruktur som kärnkraft kräver faller i det långa loppet på statens axlar. Den geopolitiska situationen är en allvarlig fråga som har en direkt effekt på energipolitiken i Finland, EU och EU:s närområden. Finland har som en del av EU infört ekonomiska sanktioner mot Ryssland.

Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, mikä on meidän itse kunkin suhtautuminen ydinvoimaan energiamuotona, emme voi jättää vaille huomiota sitä, miten muut EU-maat näkevät tämän erityisen hankkeen. Rosatomin strategiana on toiminnan laajentaminen globaaleille markkinoille, ja uuden Suomessa olevan ydinvoimalan huomattavaksi osakkaaksi ryhtyminen sopii hyvin tähän strategiaan.

Hallitusta jakaa kysymys siitä, lisääkö vai vähentääkö Fennovoiman ydinvoimala energiariippuvuuttamme Venäjästä. Ilmoituksessaan pääministeri toteaa, että TVO:n ja muiden toimijoiden on lähivuosina mahdollista tehdä uusia ydinvoimalupahakemuksia. Ne, jotka näkevät ydinvoiman keskeisenä energiamuotona myös tulevaisuudessa, ottavat tämän tiedon vastaan todennäköisesti hyvin myönteisesti. Ydinvoiman lisärakentamista vastustavien mielestä kehotus on huolestuttava.

Arvoisa puhemies! Merkittävä näkökohta, jota kannattaa punnita ydinvoimainvestointien uusia periaatepäätössuunnitelmia vasten, on kysymys siitä, miten uusiutuvan energian osuutta voidaan kasvattaa Suomessa. Kokemus on osoittanut kiinnostuksen uusiutuvaan energiaan investoimiseen olevan Suomessa muita Pohjoismaita vähäisempää. Taloudelliset kannustimet aurinko- ja tuulivoiman sekä muiden teknologioiden, kuten älykkäiden energiaratkaisujen, kehittämiseksi puuttuvat tilanteessa, jossa investoinnit keskitetään ydinvoimaan.

Edes bioenergiaa, meidän tärkeintä uusiutuvaa energiamuotoamme, ei ole kehitetty niin nopeasti kuin olisi voinut odottaa. Esimerkiksi pellettien tuotanto ja kulutus on tuskin ollenkaan käynnistynyt Suomessa. Mahdollisuudet biokaasun talteenottoon ovat yhä edelleen käyttämättä maataloudessa. Suomi saattaa valitettavasti menettää mahdollisuutensa päästä johtavien maiden joukkoon maailmanlaajuisesti voimakkaasti kasvavalla cleatech-alalla, jossa uusiutuva energiateknologia ja energiatehokkaat ratkaisut ovat keskeisiä.

Hallitus on moneen kertaan todennut, että cleantech-alasta voisi tulla Suomen talouden uusi menestysala. Edellytykset bioenergiaan, tuuli-, aalto- ja aurinkoenergiaan perustuvan pienimuotoisen, hajautetun energiatuotannon laajentamiselle ovat periaatteessa erinomaiset Suomessa. Valtion edun mukaista olisi myös edistää tuulivoimaa Ahvenanmaalla, missä olosuhteet ovat suotuisat ja rakentamishalu on suuri.

Värderade talman! Det finns teoretiska möjligheter att år 2050 täcka över 60 procent av Finlands energibehov med inhemsk förnybar energi. Men det förutsätter en medveten politik som genomsyras av åtgärder för att öka energieffektiviteten i hela samhället.

I de övriga nordiska länderna utvecklas de nya förnybara energiteknologierna betydligt snabbare än i Finland. År 2020 beräknas Sverige producera 20 terawattimmar med vindkraft, Danmark 17 terawattimmar med vindkraft medan Finland endast 6 terawattimmar med vind, trots att vi har en lång kust och stora öppna områden i norra Finland. År 2020 beräknas solenergin vara marknadsmässigt konkurrenskraftig, men i Finland märks inget intresse för att investera i solkraft i dag.

Finland har förbundit sig att minska på utsläppen av växthusgaser med 80—95 procent till år 2050. Viktigt är att utsläppshandeln och klimatpolitiken formas så att den får en verklig, styrande effekt. Den globala energimarknaden har medfört att billig kol dumpats på marknaden i Europa som en följd av skiffergasproduktionen i USA, och det har lett till att användningen av kol på många håll ökat, vilket går stick i stäv med den uttalade klimatpolitiken.

Talman! Utvecklingen av bioekonomi- och cleantech-sektorn till en global framgångsnisch kräver nu målmedvetna (Puhemies koputtaa) politiska beslut och en hemmamarknad för produkterna. Det skulle vara ett stort misstag för Finland att försumma den här möjligheten.

Sari Palm /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiaintensiivinen teollisuus, välimatkat, harva asutus, neljä vuodenaikaa, erityisesti kylmät ja pimeät talvet — tässä syitä, miksi energiantarve ja energiaratkaisut ovat erityisen merkityksellisiä meille suomalaisille. Mitä johdonmukaisemmin voimme sekä ennakoida uutta että taata energian saatavuuden ja hinnan tulevaisuutta, sen paremmin turvaamme yhteiskuntamme toimintakykyä ja elinvoimaa. Energiakysymykset ovat laaja-alaista yli sektorirajojen ulottuvaa politiikkaa, ja energiasta ei voi tänä päivänä puhua ilman ilmastopoliittista vastuuta. Elinvoima, kilpailukyvyn turvaaminen ja ylipäätään hyvinvoinnin edellytykset liittyvät aina energiakysymyksiin, niin jokapäiväisessä arjessa kuin erityistilanteissa. Energian omavaraisuusosuus, saanti ja jakelukyky ovat huoltovarmuuskysymyksiä.

Millaisia tulevaisuuteen katsovia energiapäätöksiä teemme? Ilmastoneuvottelujen merkitys kansallisesti, eurooppalaisella tasolla ja globaalisti on maallemme monella tapaa suuri, kynnyskysymys. Kansallisella tasolla keskiössä on riittävä energian saatavuus ja mahdollisimman pitkälle viety omavaraisuus, tavoitteellisesti; Euroopan tasolla yhtä aikaa aktiivisuus neuvottelu- ja sopimusrintamalla, yhteisvastuuta kantaen mutta samalla suomalaisten erikoisuuksien, kuten turve ja metsät ja myös sääolot, erityispiirteet silmällä pitäen; globaalisti erityisesti cleantech-mahdollisuuksien hyödyntäminen mieluiten askeleen edellä muita — tässä on edelleen ryhdistäytymisen paikka, mahdollisuus ottaa markkinassa ja kehittämistyössä paalupaikka.

Kristillisdemokraatit haluavat olla matkalla yhteiseen tavoitteeseen, hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa — tarkennan: vaatii — koko yhteiskunnan eri toimijoilta ponnisteluja samaan suuntaan. Politiikan osalle jää johdonmukaisen ohjauksen, sääntelyn ja rakenneuudistusten mahdollistaminen ja toteuttaminen pitkäjänteisesti. Teollisuuden, yritysten, yhteiskuntatoimijoiden, kuten esimerkiksi kuntien, sekä yksityisten ihmisten tulee voida luottaa johdonmukaisuuteen ja elinkaareltaan riittävän vahvaan tulevaisuuskuvaan, tiekarttaan. Suomi on Euroopan perämetsä, ja metsä on meidän kulta. Tulevaisuuden tärkein tehtävä on hioa tästä aarteesta loistava timantti.

Pelkästään uusiutuvan energian osuuden lisäys 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta 2020 mennessä vaatii terävyyttä metsäbiomassan ja metsähakkeen osalta. Tältä osin pieni kiitos energiaa paljon käyttävän teollisuuden suuntaan: teollisuus on toiminut jo esimerkillisesti kehittäessään omaa toimintaansa ja erityisesti omaa tuotevalikoimaansa ja rinnalla energiavalikoimaansa. Metsän kokonaiskäytön lisääminen, pitkälle jalostetut tuotteet samoin kuin eri tuotevirtojen hyödyntäminen yhä aktiivisemmin myös energian osalta on otettava tulevaisuustehtäväksi, kiireellisyysmerkinnällä.

Arvoisa puhemies! Energiasta ei näinä päivinä pääse puhumaan ilman huomion kiinnittämistä ydinvoimaan. Meidän kristillisdemokraattien joukossa, kuten täällä eduskuntaryhmässäkin, on sekä ydinvoiman kannattajia että vastustajia. Tältä osin energian riittävyyskeskustelua on jatkettava: millaiset ovat jatkossa uusiutuvien mahdollisuudet, entä kaasujen, ja voidaanko vesivoimasta saada lisää potkua? Energiaa vaativat yhteiskunnassa niin teollisuus, yritykset, maatalous, yhteiskunnalliset palvelut, julkinen ja yksityinen liikenne kuin asuminen ja eläminen. Energiankäytön tapa ja energiatehokkuuden, resurssitehokkuuden, säästäväisyyden ja kierron merkitys korostuvat.

Tiedon lisääminen kansalaisten, energian kuluttajien, valinnoista ja mahdollisuuksista on tärkeää. Henkilökohtaisten ja yritys- tai toimialakohtaisten valintojen vaikutusmahdollisuuksien taloudellinen ja myös ilmastokestävä ja hiilineutraali hyöty tulee nähdä tavoiteltavana: aurinkopaneelien rakentamisen, jätekuorman vähentämisen, ruuan hävikin minimoimisen tai liikennesuunnittelun ja julkisten käytön, muutamana esimerkkinä mainiten, tulee jatkossa olla kannustavaa. Tarvitsemme poliittisia toimia, jotka tukevat yhteiskunnassa omaa vastuunottoa sekä arvovalintoina että taloudellisesti.

Herra puhemies! Positiivinen Suomi tarvitsee tekoja, energiatekoja, joilla kansalaiset voivat oikeasti kokea saavansa omalla panoksellaan aikaan puhdasta ja kannattavaa energiahyvää.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuoroista ehkä muutama johtopäätös.

Ensimmäinen on se, että kaikki lienevät olleet yhtä mieltä siitä, että me tarvitsemme mahdollisimman laajan energiapaletin, eli me emme voi keskittyä vain yhteen energialähteeseen, vaan pidämme kakkumme noin kutakuinkin yhtä kattavana kuin mitä se tällä hetkellä on.

Puheenvuoroista ehkä kävi myös ilmi, että on hyvä katsoa energia- ja ilmastopolitiikkaa laajasti, siis talouden näkökulmasta, työllisyyden näkökulmasta, huoltovarmuuden, omavaraisuuden, turvallisuuden, EU:n, ulkopolitiikan ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikan näkökulmasta. Ehkä myös rivien välistä oli luettavissa, että ne 2030-tavoitteet, jotka EU:n tasolla on asetettu — eli 40 prosenttia vähemmän päästöjä, energiatehokkuus 30, uusiutuvat 27 prosenttia — on hyvä tavoitetaso.

Ehkä monissa puheenvuoroissa kävi myös ilmi se, että talouskasvu ja ekologinen kestävyys eivät välttämättä ole toistensa vastakohtia. Esimerkiksi edustaja Niinistö vihreiden puheenvuorossa puhui globaalien energiamarkkinoiden tekijöistä. Olen tismalleen samaa mieltä. Tässä on meille kaikille suomalaisille mahdollisuus olla se energia- ja ilmastopolitiikan, cleantechin tai vaikkapa biotalouden edelläkävijä, ja meidän kannattaa tähän taloussektoriin panostaa.

Muutama lisähuomio. Ensimmäinen ehkä perussuomalaisille EU:n ilmastopolitiikasta. Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että EU:n ilmastopolitiikan pitää olla fiksua ja kustannustehokasta, ja sen pitää nimenomaan keskittyä päästöjen vähentämiseen. Olen myös samaa mieltä siitä, että siinä vaiheessa, kun lähdetään katsomaan taakanjakoa tarkemmin, se on silloin meille kaikille suomalaisille tarkan markan paikka. Ehkä ensimmäinen sellainen on nyt kahden viikon päästä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Siellähän on käytännössä vastakkain kaksi mallia, yksi bkt-pohjainen ja toinen tehokkuuspohjainen, ja me toki tähän jälkimmäiseen pyrimme panostamaan. Se perustuu toki meidän laskelmiimme siitä, mikä on meille hyödyllistä ja mikä ei.

Sitten viimeisenä huomiona substanssiin liittyen: Eniten keskustelua, ja ehkä iloakin, liittyy tuohon turpeen veroratkaisuun ja metsähakkeen tukeen. Aika monet, sekä keskusta että perussuomalaiset, halusivat vähän niin kuin omia tämän — en tiedä, jos eilen täällä olisimme olleet, niin senhän olisi voinut antaa edustaja Pekkariselle syntymäpäivälahjaksi, mutta koska emme olleet, niin näin ei voi tehdä. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Tässä on ollut lähtökohtana... Monet sanovat, että tuliko tämä liian myöhään. Meidän mielestämme ei, vaan me pyrimme tekemään ilmasto- ja energiapolitiikkaa myös ajassa, ja toimintaympäristöhän on muuttunut, ja se on muuttunut kahdesta syystä, joista ensimmäinen on kivihiilen maailmanmarkkinat, jotka ovat käytännössä romahtaneet ja sitä kautta saaneet kivihiilen liikkeelle tavalla, jota ei voitu ennakoida — siihen on monta syytä, varmasti tukipolitiikka eurooppalaisissa maissa, mutta myös sitten USA:n liuskekaasu on yksi niistä — ja toinen syy on tietysti se, että päästöoikeuden hinta on taantuman myötä laskenut. Tämä johti siihen, että kivihiili otti niskalenkin turpeesta ja metsähakkeesta myös meidän markkinoillamme, ja me pyrimme nyt korjaamaan tämän kokonaisuuden. Toivottavasti se on hyvä korjausliike. Tiettyjen arvioiden mukaan puhutaan jopa tuhannesta työpaikasta Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin, niin että tämä on myös siinä mielessä merkittävä työllisyyspoliittinen ratkaisu.

Mutta kaikista tärkeintä ainakin minulle tässä kokonaispaletissa on kaksi asiaa. Yksi on meidän omavaraisuutemme lisääminen, ja toinen on tietysti päästöjen vähentäminen, koska kivihiili ja kivihiilen tuonti on kuitenkin enemmän päästöjä lisäävää kuin vähentävää.

Viimeisenä huomiona: Ehkä keskustan puolelta taisi tulla ehdotus uusiutuvasta, parlamentaarisesta yhteisymmärryksestä. Emmeköhän me ole tässä menneet tavalla tai toisella askeleen eteenpäin. Vapaavuori ja hänen parlamentaarinen yhteistyönsä koskettaa koko meidän energiapolitiikkaamme, ja sieltäkin on nyt tullut viime tuntien aikoina hyviä ehdotuksia.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! On ollut tässä puheenvuoroja kuunnellessa hyvä huomata, että tämä hallituksen tämänpäiväinen ratkaisu vahvistaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä ja siten edistää bioenergian käyttöä Suomessa nauttii laajaa parlamentaarista tukea. Tämä on erittäin iso päätös hallitukselta. Se osoittaa hallituksen toimintakykyä. Toimintakyky on ehkä ollut jopa paranemaan päin tässä varsinkin energiapolitiikan osalta, näin voisi ehkä tulkita. Joka tapauksessa tämä vahvistaa Suomen omavaraisuutta ja kilpailukykyä ja on siten omiaan lisäämään suomalaisten hyvinvointia — erittäin hyvä näin.

Kysyn kyllä oppositioon siirtyneiltä vihreiltä, miksi te ette tuo omissa puheenvuoroissanne esiin sitä, että Suomi on jo bioenergian erittäin merkittävä maa Euroopassa ja näin hallitus vie bioenergiaa Suomessa eteenpäin. Meidän cleantech-sektorimme liikevaihto on 25 miljardia euroa, energia- ja ympäristöteknologian vientimme 9,5 miljardia euroa. Miksi te vähättelette näitä? Meillä on hyvä pohja, mille rakentaa tätä uusiutuvan energian kokonaisuutta. Kun hallitus tämän päivän päätöksellä sitä voimakkaasti edistää, niin miksi te sitten tätä vähättelette?

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessa voin todella iloisin mielin todeta, että laaja energiapaletti saa vahvan tuen eduskunnassamme. Jokainen ymmärtää, että vähähiilisen yhteiskunnan hinta tulee olemaan aivan liian kova, jos teollisuus liputtaa ulos Suomesta. Kuinka silloin rakennetaan se cleantech-vaihe, jossa tuotamme järkeviä tuotteita hyvin niukalla energiankulutuksella? Me tarvitsemme cleantech-teollisuuden vaiheen Suomeen. Ja onnittelen kovasti hallitusta, että se on panostanut suomalaiseen työhön ja suomalaiseen uusiutuvaan energiaan. Tätä lisää.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Auton puheenvuorosta voisi vetää semmoisen johtopäätöksen, että se järjen valo löytyi siinä vaiheessa, kun vihreät lähti hallituksesta. Mutta tämä oli vain minun tulkintaani tästä teidän puheenvuorostanne.

Toteaisin vain, että tervehdimme todella ilolla tätä turpeen ja metsähakkeen tulevaa verokohtelua. Mehän olemme sitä peräänkuuluttaneet jo pitkän aikaa, eli jos tästä nyt tulee sellainen kuva, että me tämän kunnian tästä otamme, niin kyllähän me otamme sitten sen kunnian, eihän siinä mitään.

Kysyisin pääministeriltä, kun te kuuntelitte nämä puheenvuorot ja tiedätte varmaan varsin hyvin tämän professorityöryhmän tavoitteen, mitä he tavoittelevat. Edustaja Niinistö käytti omassa puheenvuorossaan lyhyen kommentin liittyen tähän. Hän kysyi nimenomaan sitä, löytyykö meiltä nyt se yhteinen tavoite siitä, että me haluamme panostaa energian kotimaisuusasteen ja omavaraisuusasteen nostamiseen. Olemmeko me siitä maalista yhtä mieltä?

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jotta ei nyt ihan kaikkea sotkettaisi, minä palautan mieleen, että 2010 silloinen Vanhasen hallitus esitti toimet, joilla suomalaisen puun ja turpeen kilpailukykyä parannettiin muihin fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Se oli iso päätös, eikä sitä tehty nyt, vaan se ratkaisu tehtiin 2010.

Kataisen hallitus muutti aivan järjettömällä tavalla tätä ratkaisua ja avasi ovet hiilen tulla tänne. Kun pääministeri nyt sanoi, että tämä muutos tehdään sen takia, että tällä vähennetään päästöjä — hyvä on, tällä vähennetään päästöjä. Mutta minkä takia taakse jääneen kahden vuoden aikana ei ollut tärkeää vähentää päästöjä? (Ben Zyskowicz: Kysykää vihreiltä!) Te avasitte oven hiilen tulla yltympäri Suomea hiililaitoksiin. Kaiken lisäksi viime vaalikaudella päätettiin, että 12—13 ison hiililaitoksen, jotka ovat rannikolla ja jotka ovat suuria chp-tuotantolaitoksia, hiili piti muuttaa uusiutuvalle. Ensimmäisessäkään laitoksessa ei ole tehty tällaisia muutoksia juuri sen takia, että te olette panneet puun ja turpeen pannaan. No, hyvä on, että tämä Siperia nyt opetti.

Mutta, arvoisa pääministeri, (Puhemies koputtaa) sanokaa suoraan, että te teitte virheen — ettehän te ollut silloin edes pääministeri! (Naurua) Pankaa Kataisen piikkiin ja kertokaa, että nyt vihdoinkin (Puhemies koputtaa) tuo korpivaellus on opettanut teitä.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille kotimaisuus on aivan varmasti tärkeä arvo, mutta meidän pitää muistaa, että energiapolitiikka on samanaikaisesti myös ilmastopolitiikkaa, joten kyllä päästötavoitteiden täytyy olla koko ajan mukana. Pelkkä kotimaisuus ei tee tuotantomuodosta päästötöntä, jos me siihen pyrimme.

Varmaan semmoinen asia, mikä joka puheenvuorossa tuli, on, että me kaikki uskomme cleantechiin. Se on suuri mahdollisuus. Myös tässä ministeri Vapaavuoren johtamassa parlamentaarisessa energia- ja ilmastokomiteassa olemme keskustelleet cleantechistä, sen mahdollisuuksista, mutta myös siellä se on meillä toiveen, mahdollisuuden, ajatuksen tasolla. Mitä konkreettista me voimme tehdä, että tämä lähtee lisää kasvamaan? Puhumme joka viikko tässä salissa siitä, että vienti ei vedä, me tarvitsemme lisää tuotteita, meidän tarvitsee paremmin osata jalostaa meidän osaamistamme uusiksi vientituotteiksi ja sitä kautta saada työllisyyttä. Mitkä ovat ne konkreettiset keinot? Pääministeri, mitä me voimme vielä tämän kauden aikana tehdä? (Erkki Virtanen: Kaikki on tehty jo, oletko sinä lukenut lehtiä?)

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tämä maailman paras 1980-luvun energiapolitiikka tuli tässä keskustelussa jo hiukan saamaan vahvistusta. Nyt tässä käydään keskustelua, onko kivihiili, turve vai ydinvoima Suomen tulevaisuutta.

Eiköhän meillä ole juuri niitä puhtaita teknologioita. Tuulivoiman ja aurinkovoiman hinta on laskenut viisi kertaa pienemmäksi kuin se oli vielä Fennovoima-päätöstä tehtäessä. Elikkä meillä on tulevaisuuden ratkaisuja jo muualla Euroopassa vahvasti käyttöön otettuina tänään, ja me puhumme edelleen siitä, että turve vai kivihiili. Turve aiheuttaa ilmastopäästöjä yhtä paljon kuin kivihiili, mutta sivupolttoaineena puuhakkeelle se on parempi. Vihreät ovat esittäneet erilaisia ratkaisuja tämän ongelman ratkaisuun. Me olemme halunneet, että hallitus olisi nostanut puuhakkeen tukea niin, että se sidottaisiin aina halvimpaan fossiiliseen tai turpeeseen, eli silloin kun kivihiili on halpaa, niin puuhakkeen tuki automaattisesti nousee. Tämä ongelma olisi ratkaistu jo aikapäiviä sitten, muu hallitus ei halunnut tätä tehdä.

Esitän myös muutaman muun ratkaisun: nettolaskutus, verottomuus sähkön pientuotannolle, puuhakkeen syöttötariffin (Puhemies koputtaa) korottaminen alhaisilla päästöoikeushinnoilla. Miksi näitä ei tehdä? Odotetaanko vain ydinvoimaa? (Puhemies: Aika!) Taas odotetaan.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Suomen johtavat energia-alan professorit ovat todenneet, että Suomen on mahdollista oikealla energiapolitiikalla kääntää 8,5 miljardin euron energiantuonti kysynnäksi kotimaahan. Suosimalla kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja ja energiateknologioita voisimme luoda yli 30 000 uutta pysyvää työpaikkaa Suomeen.

Talman! Det är ett faktum att Finland med nuvarande, och tidigare energipolitik har blivit efter de riktiga föregångarländerna när det gäller cleantech. Vi har också blivit efter de andra nordiska länderna när det gäller ibruktagande och utvecklande av ny förnybar energi. Har regeringen bekantat sig med energiprofessorernas rapport, och vad kommer regeringen att göra för att lyfta oss till de övriga nordiska ländernas nivå när det gäller förnybar energi och nya energiteknologier?

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Meillä usein täällä eduskunnassakin huolehditaan haja-asutusalueen ja maaseudun tulevaisuudesta. Kysyisinkin, herra pääministeri: mitä me voisimme tehdä edistääksemme maatilojen, omakotitalojen ja muiden tällaisten kiinteistöjen hajautettua energiatuotantoa ja poistaaksemme samalla hallinnollisia esteitä ja edistääksemme normipurkua niin, että esimerkiksi maaseudulla voitaisiin tehdä mallimaatiloja, joissa esitellään ja myös tieteellisesti kokeillaan ja kehitetään erilaisia pienen mittakaavan energiatuotantoratkaisuja nimenomaan mikrotasolle?

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Ensiarvoisen tärkeää on se, että olemme energiatuotannossa mahdollisimman pitkälle omavaraisia. Missään tapauksessa emme saa olla liikaa riippuvaisia Venäjältä tulevasta energiasta. Mieluummin rakennamme Suomen täyteen vaikkapa lantavoimaloita.

Päivän sana on cleantech, ja voihan olla, että keksitään vielä uusiakin puhtaita energiantuotantomuotoja. Uskon, että tieteen kehitys ei ole tässäkään suhteessa pysähtynyt.

Mitä sitten ydinvoimaan tulee, niin siinä on syytä kuunnella tarkoin kansalaismielipidettä. Siitä olisi syytä järjestää kansanäänestys, niin kuin monesta muustakin asiasta. Mutta jos nyt uusia ydinvoimaloita päätetäänkin rakentaa, sovitaanko niin, että omistus ja tekniikka ei tule epävakaasta itänaapurista.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta päätöksestä koskien turpeen veron alentamista ja metsähakkeen syöttötariffin korottamista. Se on hyvä, että myöskin oppositio on tämän asian hyväksynyt, vaikka siinä onkin tällaista väärin sammutetun henkeä. Uskon kuitenkin, että tämä ymmärretään, ja pääministeri myös perusteli sen, minkä takia tämä päätös oli juuri nyt paikallaan. Siellä on se kivihiilen kansainvälinen hintataso ja myöskin päästöoikeuden hinta.

On erittäin tärkeää, että meillä on entistä enemmän kotimaista energiaa, mutta on myöskin hyvin tärkeää, että meillä on kohtuullinen energian hintataso niin kotitalouksille kuin yrityksille. Jos näin ei ole, niin työtä siirtyy Suomesta muualle. Ja aivan kuten Heikki Autto täällä sanoi, suomalainen teollinen työpaikka on aina globaali ekoteko, koska me teemme tavaroita ja tuotamme niitä puhtaammin kuin muualla. Esimerkiksi Outokummun teräs on maailman puhtaimmin tuotettua.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että politiikkaa on tehtävä ajassa. Tämä Lipposen, siis entisen pääministeri Lipposen, usein toteama viisaus sopii myös energiapolitiikkaan. Vaikka energiapolitiikka on hyvin pitkäjänteistä, pitkälle katsovaa, on myös siinä huomioitava muuttuva toimintaympäristö. Tällä hetkellä, kuten pääministeri totesi, toimintaympäristö on muuttunut siten, että tahtomattamme kivihiili on tullut liian isoon osaan kotimaisessa energiapolitiikassa, ja sen takia on hyvä, että hallitus on tehnyt politiikkaa ajassa, korjausliikkeen tältä osin, jolloin voidaan tukea kotimaista energiaa: turvetta, puuta.

Tältä osin pidän hyvänä, että täällä on hyvin laaja konsensus energiapolitiikan kokonaisuudesta, ei mitään yksittäistä energiamuotoa vastaan, ei vain yhden puolesta, vaan hyvin laajapohjainen energiapaletti. Tältä osin odotan luottamuksella hallituksen loppukauden energiapolitiikan linjauksia.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Turve on ollut pannassa, ja biokaasussa ollaan muuta maailmaa hirveästi jäljessä. Kotimaista haketta ja korjuujätettä ei ole hyödynnetty, mieluummin on tuotu sitten ulkoa esimerkiksi kivihiiltä kuin olisi maksettu kotimaiselle korjuuketjulle pientä bonusta. Mutta on ihan hyvä, että ollaan saatu myönteistä signaalia. Kaikista tärkeintä on kotimaisuus, huoltovarmuus ja tietysti edullinen kuluttajahinta. Niiden pitäisi aina olla tärkeimpiä kriteereitä. Se työllistää ja kasvattaa myös talouskasvua.

Nyt kun ollaan puhuttu turpeesta, niin tätä luvitusta pitäisi nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Kiitos myös, että verotusta alennetaan. Tällä hetkellä luvitusta odottaa noin 12 000 hehtaaria. Vuoden 2014 jälkeen turvetuotantoa poistuu arvioiden mukaan jopa 4 000 hehtaaria ja uutta on tulossa tuhannen hehtaaria. Täällä on koko vuosi puhuttu energiapolitiikasta, niin toivotaan nyt, (Puhemies koputtaa) että ruvetaan sanoista tekoihin.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Päätös puuhakkeen aseman palauttamisesta on hyvä. Harmi vain, että niin moni laitos ehti investoida kivihiileen. Energiapolitiikan suunnanmuutos vaatii tavoitetason nostamista alalla, ja alan laitevalmistukseen on mahdollista luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Keskustan vaihtoehto 2030-luvulle lähtee yli 10 prosentin kokonaisenergiankulutuksen vähenemisestä, ja tämä voidaan saavuttaa energiatehokkuuden kasvamisella. Omavaraisuutta voidaan nostaa nykyisestä reilusta kolmanneksesta 60 prosenttiin, sähkössä jopa 100 prosenttiin. Liikenteessä voidaan päästä 40 prosentin omavaraisuusosuuteen, bioenergiaosuuteen, ja sähkö mukaan lukien jopa 50:een.

Kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä 80 miljoonaan kuutioon kestävästi, ja siitä riittää energiatuotantoon sopivia jakeita. Tarvitaan myös tuulivoimaa, vesivoimaa, lämpöpumppuja, aurinkovoimaa, biokaasua — turvettakin, niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään. (Puhemies koputtaa) Fossiilisten polttoaineiden suhteen voidaan päästä yhteen kolmasosaan, mutta myöskin pientuotannolla on oma roolinsa, ja mielenkiinnolla odotan hallituksen nettomittarointiselvityksen valmistumista.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Ensin huomio, joka ei varsinaisesti liity yhtään mihinkään: 1980-luvun jälkeen vihreät ovat olleet hallituksessa 15 vuotta.

Mutta, arvoisa puhemies, jos ajatellaan meidän energiapolitiikkaa, niin siinä on kaksi keskeistä asiaa: ilmasto ja ympäristö ja työllisyys.

Ensinnäkin meidän pitää tehdä sellaista ilmastopolitiikkaa energiapolitiikassa, että saamme kunnianhimoiset tavoitteet jo 2030 toteutettua, jotta päästään 2050 niihin tavoitteisiin, jotka meillä ovat erittäin kunnianhimoiset: hiilineutraaliuteen.

Työllisyysnäkökulma, arvoisa puhemies, erittäin merkittävä. Viimeksi tänään on valitettavasti taas kuultu yt-neuvotteluista: Neste Oil 250, Kesko noin 250. Pitää panostaa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta sellaiseen energiaan, joka työllistää nopeasti ja hyvin, ja se on kotimainen uusiutuva energiatuotanto. Pääomat, joita nyt ollaan sijoittamassa ehkä 10—15 vuoden päästä rakennettavaan ydinvoimaan, ovat poissa (Puhemies koputtaa) kotimaiselta uusiutuvalta energialta ja työllisyydeltä.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy onnitella hallitusta siitä, että ilmeisesti parhaimpia uudistuksia esimerkiksi tämä turveveron alennus on, kun kaikki haluavat ottaa siitä kunnian. Eli aivan erinomaiset onnittelut, kaikki ovat nyt kunniansa ansainneet. (Välihuutoja) Koko eduskunta on varmasti tyytyväinen.

Mutta sitten muutamia kommentteja opposition puolelle. Monta kertaa tässä sanoitte, että ydinvoima ja uusiutuvat ovat toisilleen vastakkaisia. Eivät ne ole. Me tarvitsemme sen kaiken energian tässä Suomessa, koska me haluamme nostaa omavaraisuutta — edelleenkin tuodaan nettona 6,9 miljardilla eurolla — ja toisaalta molemmat vähentävät CO₂-päästöjä. Sehän kuulostaa aika hyvältä kombinaatiolta, eikö kuulostakin, arvoisat kollegat?

Ja vasemmistoliiton puolelle kommenttina se, että ei sähkön tarve todellakaan pienene yhteiskunnassa. Kokonaisenergia voi pienentyäkin, mutta sähkön osuus kasvaa, ja siinä suhteessa meidän täytyy miettiä, miten me saamme sen sähköntuotannon sataprosenttisesti Suomeen.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskari pohti äskeisessä puheenvuorossaan, onko meillä energiapolitiikassa toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, ja kyllä meillä valitettavasti ja tosiasiassa on. Kokoomuksen puheenvuoroissa usein todetaan, että heidän energiapolitiikkansa olisi jotenkin ideologiasta vapaata. Ei se ole. Kokoomuksen energiapolitiikan kärki on ollut ajaa ydinvoimahankkeita läpi, vähän realiteetteihin katsomatta, ja tästä on ollut Suomelle valtavasti haittaa. Meillä on kesken iso määrä hankkeita. Niihin on sidottu tai aiotaan sitoa iso määrä pääomia, ja tämä kaikki on pois kotimaisen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kehittämisestä. Meillä olisi niin paljon enemmän mahdollisuuksia tässä maassa kasvattaa meidän nyt jo loistavaa cleantech-sektoriamme, jos me todella valitsisimme sen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ja saisimme kotimarkkinan kukoistamaan (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta viennin kasvuun.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessahan ydinvoimalat ovat joko valtion energiayhtiön Fortumin tai sitten teollisuuden omistaman TVO:n omistamia, ja ennen kaikkea teollisuus tarvitsee tätä omakustannetuotettavaa sähköä omien prosessiensa eli suomalaisen työn takaamiseen. Ja siksihän teollisuus on esittänyt, että Suomeen rakennettaisiin uusi voimalaitos, jotta suomalaisen työn tulevaisuus voitaisiin turvata, jotta meidän metalliteollisuutemme, jolla tähän asti ei ole ollut näitä omia Mankala-periaatteella toimivia, omakustannehintaisia voimalaitoksia, joista saadaan takuuvarmasti sitä takuuhintaista sähköä juuri silloin, kun sähköä tarvitaan, pystyy turvaamaan sen maailman puhtaimman energian ja resurssitehokkaimman tuotannon täällä Suomessa. Eli siinä mielessä voidaan toki sanoa, että kokoomuksella on ideo-logia. Kokoomuksen ideologia lähtee suomalaisen työn puolustamisesta, suomalaisten hyvinvoinnin lisäämisestä, (Puhemies koputtaa) ja se on se ideologia, joka on meidän energiapolitiikkamme taustalla. Ne keinot tulevat (Puhemies: Aika!) sitten niiltä toimijoilta.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! En olisi kuuna päivänä uskonut, että rupean puolustelemaan kokoomusta tässä, mutta pakko on hieman tulla kokoomuksen linjoille. Edustaja Jaskari sanoi, että ei pidä laittaa ydinvoimaa ja uusiutuvia vastakkain. Ei pidäkään, se on aivan järjetöntä. Siitähän me tässä nimenomaan keskustelemme. Nyt me takerrumme juuri siihen, mitä tämä proffatyöryhmä tarkoitti. Me rupeamme väittelemään, onko ydinvoima hyvä, onko turve hyvä, ja eihän tämä vie tätä keskustelua eteenpäin. Meidän pitäisi keskustella ihan muista asioista, ja ne muut asiat ovat se kysymys, minkä esitin pääministeri Stubbille, voimmeko me olla siitä maalista, siitä kotimaisen energian ja omavaraisuuden lisäämisestä, yhtä mieltä. Jos me olemme siitä yhtä mieltä, aletaan sen jälkeen riitelemään näistä yksityiskohdista.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vihreät sanovat, että uusiutuvaan pitää satsata. Kuunnelkaa, mitä he sanovat: 5 terawattituntia vuoteen 25 mennessä uusiutuvaa. Mitä se on? Meillä tällä hetkellä tuotetaan energiaa 170 terawattituntia fossiilisilla energialähteillä. Vielä kertaalleen: 170 terawattituntia fossiilisilla polttoaineilla. Ja he lupaavat 5 terawattituntia uusiutuvilla päästöttömillä energialähteillä. Ei tämä voi riittää meille suomalaisille. Meidän pitää ajaa fossiiliset polttoaineet alas, ottaa ihan eri mittasuhteissa ohjelma, jolla uusiutuvaa energiaa radikaalisti lisätään. Silloin teidän pitää tunnustaa, että meidän pitää panna paljon enemmän puuta energiatarpeisiin, että meidän pitää hyväksyä vesivoiman lisäkäyttöä ja niin poispäin. Vasta silloin teille tulee uskottava sanoma, kun te osoitatte, kuinka paljon niillä toimilla saadaan energiaa aikaiseksi, joihinka te olette sitoutuneet. Keskusta esittää toimia, joilla fossiilisista 170 terawattitunnista peräti 100 terawattituntia voidaan korvata uusiutuvilla päästöttömillä kotimaisilla (Puhemies koputtaa) energialähteillä. Tulkaa perässä.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Vihreiden malli on tosiaan vaihtoehto Fennovoimalle, kotimainen energiaratkaisu. Siinä osoitetaan, että nykyisten jo sisällä olevien suunnitelmien lisäksi voidaan Fennovoiman suunniteltu tuotanto, 10 terawattituntia, korvata kotimaisilla uusiutuvilla ja energiatehokkuudella. Eli tässä kansanedustajat voivat tutustua näihin kahteen eri vaihtoehtoon.

Me tiedämme sen, minkä ministeri Vapaavuorikin on avoimesti aitiosta sanonut: tosiasiassa nämä pääomat menevät joko uusiutuviin tai energiatehokkuuteen, tai sitten ne menevät Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen. Me tiedämme sen, että kunnalliset energiayhtiöt ovat päärahoittajia tässä hankkeessa: viime kädessä veronmaksajien rahoilla otetaan riskiä vuosikymmeniksi Mankala-periaatteella, jolloin se maksetaan, maksoi se mitä maksoi. Vaihtoehtona on se, että tehdään niin kuin vaikka Etelä-Savon Energia on tehnyt: panostetaan jo nyt sähköä tuoviin aurinkovoimaan ja biohiileen. Ja tässä asiassa olemme edustaja Pekkarisen kanssa aivan samaa mieltä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme Suomessa perusvoimaa, joka huolehtii siitä, että pankkijärjestelmä toimii yötä päivää, sairaalat toimivat yötä päivää ja myöskin energialaitokset toimivat yötä päivää, ja tähän eivät kaikki uusiutuvat millään pysty. (Ville Niinistö: Miksei?) Kun katsomme aurinkoenergiaa, tuulivoimaa tai näitä muita, niitten merkitys on vähän yli nollasta muutamaan prosenttiyksikköön. Ei sillä yhteiskunta toimi. Kun katsotaan sitten, mikä koko energiasta on ydinvoiman osuus, se on noin 20 prosenttia, sähkön tuotannossa noin kolmisenkymmentä prosenttia. Tämä täytyy ottaa huomioon siinä suhteessa, miten yhteisvaikutuksellisesti saadaan sellainen tilanne, että me saamme tätä uusiutuvaa lisää. Esimerkiksi 2010 päätöksissä edellytettiin, että uusiutuvaan panostetaan, säästää pitää, energiatehokkuutta pitää lisätä, mutta ei ole tapahtunut sellaisia toimenpiteitä kuin täällä esimerkiksi vihreät ovat edellyttäneet koko 2000-luvun. Ei ole tapahtunut. (Välihuutoja)

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Energiantuotannon täytyy olla kustannustehokasta. Minulle sopii, että uusiutuvilla tuotetaan Suomessa vaikka 100 prosenttia energiasta, jos se on kustannustehokasta.

Täällä edustaja Niinistö on kovasti kehunut saksalaista järjestelmää, mutta täytyy ottaa huomioon, että saksalainen kuluttaja maksaa sähkölaskullaan pelkästään uusiutuvien tukimaksuja enemmän kuin suomalainen maksaa sähköenergiasta. Ei se voi ihan näinkään mennä. Samaten sitten ovat nämä tuulivoiman syöttötariffit, joilla taataan tuulivoimayrittäjälle tietty voitto yhtiössä, veronmaksajat takaavat sen.

Mutta mitä tulee tähän turpeeseen ja metsähakkeeseen ja siihen, tehdäänkö politiikkaa ajassa: Energiapolitiikan pitää olla pitkäjännitteistä eikä sitä ajassa tekemistä. Kolmen ja puolen vuoden aikana hallitus on tästä samasta asiasta tehnyt jo neljä päätöstä. Ensin metsähakkeen tuotantotukea laskettiin veronkorotuksen vuoksi, kun turvetta korotettiin. Hallitus teki toisen samanlaisen päätöksen. Kolmas päätös oli, että tämä jälkimmäinen peruttiin, ja neljäs päätös oli, että nyt peruttiin se ensimmäinenkin päätös.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström täällä totesi, että ei pidä keskustella siitä, onko turve tai ydinvoima parempi. Voin sanoa, että molemmat ovat huonoja. Turve on kyllä kotimainen, mutta se ei ole ilmaston kannalta hyvä. (Eduskunnasta: Mites kivihiili?) — Nimenomaan tässä keskustelussa on se ongelma, että jotenkin ajatellaan, että turve olisi ilmaston kannalta parempi kuin kivihiili. — Kivihiili ei ole kotimainen. Turvetta tarvitaan esimerkiksi hakkeessa, puuvoimassa sytykkeenä. Mutta nyt täällä kannattaa lopettaa sellainen keskustelu, jossa annetaan ymmärtää, että turve olisi ilmaston kannalta oiva ratkaisu. Sen vuoksi pitää panostaa kotimaiseen, esimerkiksi biomassaan, uusiutuviin tai vaikkapa aurinkovoimaan, jota tässä vähätellään. Vasemmistoliitto puolueena osti itselleen oman aurinkopaneelin, ja suosittelen sitä muillekin puolueille, jotka haluavat uusiutuvia kotimaisia energiamuotoja. (Eduskunnasta: Oliko puoluetuella?)

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäelle: Kyllä totta kai me voimme täällä väitellä siitä, onko turve huono, ydinvoima hyvä tai ydinvoima huono. Te kiinnitätte huomiota ilmastopolitiikkaan. Se on hieno homma, näin pitääkin. Mutta kun ongelma on se, että mennään aina joku kylki edellä, ja minä ymmärrän niin, että energiapolitiikan pitää olla sitä, että siellä on kilpailukyky, siellä otetaan sekin huomioon, otetaan talous huomioon, otetaan ilmasto huomioon. Nämä kaikki pitää ottaa, kokonaisuus pitää ottaa huomioon, eikä vain mennä yksi kylki edellä. Siinä on energiapolitiikan heilahtelujen syy. Se on se syy, minkä takia tämä suomalainen energiapolitiikka on mennyt ylös ja alas, ja siihen pitää puuttua. (Ari Jalonen: Jatkuvuutta!)

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kun käydään energiapoliittista keskustelua, kun tehdään energiapolitiikasta päätöksiä, niin vasemmiston mielestä pitää olla kaksi keskeistä kylkeä: toinen on ilmasto ja ympäristö, ja toinen on työllisyys. Meidän pitää tehdä energiapolitiikkaa, joka tukee näitä molempia asioita.

Parhaiten suomalaista työllisyyttä tukee kotimaisiin uusiutuviin panostaminen, ei se, että laitetaan pääomat kiinni esimerkiksi ydinvoimahankkeisiin, jotka toteutuvat mahdollisesti 10—15 vuoden päästä, vaan referenssilaitoksiin, joilla pystytään luomaan työtä itse energiatuotannossa mutta myös työtä vientiteollisuudessa. Vaikkapa siellä metalliverstailla tarvitaan energiansäästöä, tarvitaan taajuusmuuntajia, tarvitaan kotimaista tuotantoa, jotta me voimme tehdä tuulivoimaa, niille runkoja. Tätä on se työllistävä ja ilmastosta (Puhemies koputtaa) huolehtiva politiikka.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Arhinmäki, te annoitte juuri kylmän suihkun Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston kannattajille.

Puhemies! Keskusta on tyytyväinen, että hallitus korjaa aikaisempia virheitä turve- ja puuhakepäätöksissä. Se osoittaa, herra pääministeri, teiltä vaalien alla suurta itsesuojeluvaistoa.

Puhemies! Suomeen rakennetaan tuulivoimaa merkittävässä määrin. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan myöskin säätövoimaa. Tunnetusti vesivoima on kaikista parasta säätövoimaa ympäristön kannalta ja myöskin taloudellisesti. Mielestäni hallituksen pitäisi käynnistää nopeasti valmistelut Kollajan ja Vuotoksen altaan toteuttamiseksi kolmikantaperiaatteella, energiayhtiö, valtio ja alueen kunnat, sillä periaatteella, että jatkossa uudesta vesivoimasta jäisi alueelle paikalliselle väestölle ja kunnille enemmän taloudellista hyötyä, joka lisäisi sitten merkittävässä määrin myöskin vesivoiman hyväksyttävyyttä. Tulevaisuudessa (Puhemies koputtaa) ei voida jättää toteuttamatta mitään hanketta, joka ei tarvitse valtion tukea.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vesivoimasta on hyvä jatkaa. Sierilän lupahakemus on ollut nyt byrokratian rattaissa 11 vuotta, ja se on nyt hallinto-oikeudessa vasta maastovaiheen katselmuksessa, eli vielä korkein hallinto-oikeus häämöttää edessä, ja tämä on nimenomaan jo rakennetussa joessa. Tältä osin kyllä soisi, että näitä lupaprosesseja nopeutettaisiin.

Ilolla kuitenkin tervehdin tätä turpeen ja metsähakkeen käytön lisäämistä ja parantamista, koska Suomessa on pitkin poikin Suomenniemeä monia hankkeita, jotka ovat olleet jäissä nyt tämän epätietoisuuden vuoksi, ettei näitä ole uskallettu lähteä viemään eteenpäin, koska ei ole tiedetty sitä, miten näitä voidaan käyttää jatkossa.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Täällä on muutamissa puheenvuoroissa puhuttu vesivoimasta ja todettu täällä virallisissakin puheenvuoroissa, että vesivoimaa voidaan rakentaa jo rakennetuissa vesistöissä. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kollajan allas voitaisiin rakentaa, koska siellä on jo alapuolisessa vesistössä voimalaitoksia. Eli tässä asiassa on kyllä hieman hämäyksen makua.

Mitä sitten tulee tähän koko projektiin, se tarkoittaa sitä, että pitäisi purkaa koskiensuojelulaki, jolla yli 50 hienointa koskea tässä maassa suojeltiin jo 80-luvun lopussa. Tämä on aivan järjetöntä, että tällaisesta syystä tuotettaisiin 1 prosentti Suomen vesivoimasta — Kollaja on 1 prosentti Suomen vesivoimasta — ja 0,1 prosenttia koko maan sähkön kulutuksesta ja uhrattaisiin tällainen fantastinen luonnon elementti. Ei tässä ole mitään tolkkua. (Puhemies koputtaa)

Sitten täällä on paljon puhuttu siitä, että...

Okei, jatkan sitten hetken kuluttua.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Vesivoimahan on säätövoimaa, eli sen merkitys on paljon suurempi kuin nämä äsken esitetyt prosenttiosuudet.

Ei keskusta aja kautta linjan koskiensuojelulain purkamista, ei tietenkään. Mutta kun meillä on Iijoessa jo pitkälle rakennettu vesistö, niin nyt ne selvitykset, mitä on tehty, muun muassa ympäristövaikutusten arviointien osalta, kertovat siitä, että tämä Kollaja uudessa muodossaan voidaan toteuttaa lähes kaikki ympäristöarvot toteuttaen ja se tuo myöskin alueelle lisää elinvoimaa, ja kun solmitaan sellainen sopimus voimayhtiön ja kunnan kanssa, niin kuntakin saa merkittävästi tuloja, joita se tarvitsee peruspalveluitten tuottamiseen.

Pitäisi ajatella niin, että kunnioitetaan alueen ihmisten päätöksiä ja kansalaismielipidettä. Ei ole oikein, että täällä Kehä kolmosen sisällä asetetaan rajoitteita pohjoisen elinkeinojen ja elinvoiman vahvistamiseen, mistä tässä juuri, edustaja Salolainen, on täysin kyse. Pitäisi hyväksyä se, että jos siellä alueen ihmisten enemmistö, kunnallisen demokratian enemmistö, tukee hanketta, niin valtiovalta (Puhemies koputtaa) ei estäisi sitä, vaan kannustaisi.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Kansalaisten enemmistö sillä alueella ei hyväksy Kollajan rakentamista. Se on selvitetty mielipidetutkimuksissa. Ja vaikka Teollisuuden Voima ja Pohjolan Voima ja kaikki nämä voimayhtiöt ovat käyttäneet kaikki voimansa ja illallis- ja lounasrahoja siihen, että saataisiin paikkakuntalaiset taipumaan, niin sekään ei ole vielä auttanut.

Mitä sitten tulee tähän koko koskiensuojeluun ja koskiensuojelulakiin, täällä puhutaan paljon siitä, että ydinvoima on tällainen omantunnon kysymys ja eettinen kysymys. Ettekö ymmärrä sitä, että monille meistä tämä koskiensuojelu on eettinen ja omantunnon kysymys? Tässä tulemme monet äänestämään tätä vastaan kaikissa olosuhteissa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen kiinnitti huomiota aivan oikeaan asiaan. On äärimmäisen tärkeä kysymys se, että kun puhutaan ryhmäpuheissa esimerkiksi, että vesivoiman lisärakentaminen jo rakennetussa vesistössä voidaan hyväksyä, niin kannattaa muistaa, mikä on Kemijoen vesistörakentamisen historia. Saksalaisten polttaman, jokisuulla sijainneen sillan rakentamiseksi haettiin rakennuslupaa, mutta siitä sillasta tuli vahingossa pato, ja silloin loppui lohen nousu Kemijokeen. Tällainen historia on, ja sen takia nämä käsitteet ja käsitteillä pelaamiset pitää avata tässäkin keskustelussa.

Minä itse tulen alueelta, jonne aikoinaan nousivat kahden meren lohet kutemaan. Nyt eivät enää nouse. Ja onhan se hurja tilanne, jos Tornionjoella iloitaan — ja on aivan oikein, että iloitaan — siitä, että siellä on lohi, ja sitten samat kansanedustajatkin osin ovat valmiit hukuttamaan Itä-Lapin ja varmistamaan, että lohi ei tule enää koskaan sinne nousemaan.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Me Suomessa usein katsomme ja ihailemme, että Ruotsissa ovat hyvin asiat. Ruotsissa panostetaan ydinenergiaan ja siellä on vesivoimaa käytetty. Minä toivoisin, että me Suomessa myös ajattelisimme, kuinka voimme edelleen tehostaa vesivoiman käyttöä Suomessa. Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisia ratkaisuja.

Edustaja Arhinmäelle haluaisin kyllä todeta, että kun hän peräänkuuluttaa, että biomassaa pitäisi enenevästi käyttää, niin se edellyttää juuri turvetta, ja siitähän täällä iloitaan nyt laajasti kansanedustajien joukossa, että nyt tähän tapahtuu muutos eli me voimme käyttää suomalaista raaka-ainetta, uusiutuvaa raaka-ainetta, ja myöskin luoda Suomeen työtä.

Haluaisin kyllä myös vihreille sanoa sen, että me emme voi rakentaa meidän energiatuotantoamme erilaisten tukiaisten varaan, koska se on kallista energiaa, mutta se myös vie näitä vähäisiä veroeuroja pois näistä sosiaali- ja terveyspuolen ja koulutuspuolen palveluista. Eli meidän täytyy miettiä tämä energiapaletti laajana ja sitä kautta rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä sali on etevä saamaan aikaan messevän riidan silloinkin, kun riitaa ei ole olemassa. Energiapolitiikasta vastaavana ministerinä tätä seurattuani tuntuu edelleen siltä, että meillä on lähes liikuttava yksimielisyys energiapolitiikan isosta linjasta, ja se on minusta hieno asia, koska kyse on kansallisesti merkittävästä asiasta. Itse asiassa ainoa merkittävä jakava tekijä liittyy ydinvoimaan, ja siltä osin ainakin vihreät ja vasemmistoliitto tuntuvat suhtautuvan siihen fundamentaalisella vastustuksella, kuitenkin siten, että suurin osa, ainakin kaikki neljä isompaa eduskuntaryhmää, on tästä eri mieltä.

Vihreät esittävät, että Fennovoiman sijasta pitäisi säästää energiaa ja panostaa uusiutuviin. Minusta kysymys ei ole joko—tai-tilanteesta, vaan sekä—että-tilanteesta: tarvitsemme näitä molempia. Mutta jos tässä tilanteessa jätämme ydinvoiman pois paletista, se tarkoittaa sähkön hinnan kallistumista, kasvun heikkenemistä ja hyvinvoinnin laskua. Tätä taustaa vasten, edustaja Sinnemäki, pidän muuten heittoanne kokoomuksesta, ydinvoimasta ja ideologiasta kohtuuttomana. Mikäli olette seurannut viime aikojen tapahtumia, olette ehkä huomannut, että kokoomuslainen elinkeinoministeri ja häntä tukeva kokoomuslainen pääministeri eivät olleet myöntämässä eräälle ydinvoimaluvalle jatkoaikaa. Me suhtaudumme siihen pragmaattisesti, toisin kuin te, jotka suhtaudutte siihen ideologisesti.

Mitä sitten tulee keskustaan ja perussuomalaisiin, niin kyllä minun, edustaja Pekkarinen, melkein käy teitä sääliksi. Te olette täällä kaksi vuotta keskittyneet energiapolitiikassa puhumaan turpeesta ja metsähakkeesta. Keskustajohtoinen hallitus muuten viime teoikseen päätti nostaa turpeen verotusta, toisin kuin edellinen hallitus, tämä hallitus päättää viime töikseen laskea sitä, ja ei teillä ihan hirveästi enää tämän jälkeen ehkä riidanaihetta täältä löydy.

Niin tai näin, on totta, että kotimaisten polttoaineiden kilpailutilanne suhteessa kivihiileen on viime vuosina laskenut. Suurin selittävä tekijä on kivihiilen maailmanmarkkinahinnan muutos, mutta toki on vaikutusta myös kotimaisilla veropäätöksillä, muistaen, että keskusta siis oli viime töikseen nostamassa turpeen verotusta. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Se ei ole kuitenkaan ollut hirveän dramaattinen. Sitä ei ole tapahtunut chp-tuotannossa, (Mauri Pekkarisen välihuuto) joka on ollut kaikkein olennaisin kysymys, mutta lauhdetuotannon puolella kiistatta näin on tapahtunut, ja nytten hallitus reagoi kivihiilen maailmanmarkkinahinnan muutoksiin tavalla, joka on varmaan yhteinen etumme.

Te puhuitte Vanhasen hallituksen aikaisista hienoista päätöksistä: olen niistä samaa mieltä. Olin siinä hallituksessakin, mutta siitä huolimatta olen samaa mieltä asiasta. Mutta on hyvä muistaa, että ne keskeiset päätökset, mitkä silloin tehtiin muun muassa puun ja muun uusiutuvan käytön osalta, ovat toteutuneet. Ne ovat toteutuneet sen jälkeen. Tämä muutos, joka on tapahtunut kivihiilen maailmanmarkkinahinnassa, on pikkasen muuttanut sitä tietyissä tapauksissa toiseen suuntaan, mutta tältäkin osin ehkä vielä isompi tekijä on se, että lauhdetuotannon osuus on ylipäänsä noussut.

Edustaja Gestrin vertaili Suomea Pohjoismaihin. Rehellisyyden nimissä lienee hyvä todeta, että Suomessa uusiutuvien osuus on suurempi kuin Tanskassa. Lienee myös rehellistä todeta, että Ruotsissa ja Norjassa se on suurempi, mutta se perustuu vesivoimaan, ei cleantechiin. Suomi on kaikkien maailman arvioitten mukaan maailman johtava cleantech-maa, ehkä Tanskan ja Ruotsin ohella, ja se, kun täällä eduskunnassa väitetään, että me olisimme olennaisesti heitä jäljessä, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Perussuomalaiset, teidän ehkä keskeisin kysymyksenne hallitukselle, useamman kerran, oli se, olemmeko maalista samaa mieltä eli omavaraisuuden nostosta. Totesin omassa avauspuheenvuorossani moneen otteeseen, että energiapolitiikalla on useita eri tavoitteita: toisaalta on kilpailukyky, sitten on ilmasto, ja sitten on toimitus- tai huoltovarmuuden parantaminen, johon omavaraisuuskysymys liittyy. Kaikki nämä kolme ovat energiapoliittisesti keskeisiä tavoitteita, mutta niitä pitää pystyä edistämään tavalla, joka ottaa ne kaikki asianmukaisesti huomioon.

Arvoisa puhemies! Täällä on useaan otteeseen viitattu, taisi olla, eilen julkistettuun professorityöryhmän raporttiin. Siihen on pääosin helppo yhtyä. Siinä on rakentava tulokulma, ihan oikeita ajatuksia. Se, mikä siinä jää ehkä vähemmälle huomiolle, on se, että iso osa siitä työstä, mitä siinä ehdotetaan tehtäväksi, on jo tehty parlamentaarisessa ilmasto- ja energiakomiteassa.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Heti aluksi totean, että mielestäni ministeri Vapaavuori TVO:n Olkiluoto 4:n ratkaisussa oli täysin oikeassa. Olen samaa mieltä. Noin piti menetelläkin.

Fennovoiman osalta: Olin jo valmis tukemaan Fennovoiman luparatkaisuja täällä eduskunnassa sitten, kunhan ne tänne tulevat, mutta täytyy sanoa, että näiden Fennovoiman omien sekoilujen vuoksi olen kyllä pannut asian uudelleen harkintaan. Mielestäni näitä sekoiluja ovat olleet tämä omistuspohja-asia, se, että turvallisuusasiat eivät ole kunnossa, ja ennen kaikkea sitten vielä jätteitten loppusijoitusasia on myöskin ratkaisematta. Eli Fennovoiman osalta tulen harkitsemaan omalta kohdaltani ratkaisua, äänestänkö täällä vastaan (Puhemies koputtaa) vai puolesta.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Monet vannovat kotimaisen uusiutuvan nimiin, ja hyvä näin. Keskusta on vielä esittänyt ohjelman, miten se nostetaan yli 50:n, jopa 60 prosenttiin. Siitä kiittävät Suomen talous ja työpaikat ja myös ilmasto.

Mutta nyt, hallitus, te ilmoitatte siis, että peruutatte Kataisen hallituksen tekemät heikennykset kotimaiseen energiaan. Kaksi vuotta sitten löitte kotimaista uusiutuvaa nuijalla päähän ja nyt ilmoitatte, että ryhdytte korjaamaan. Se on kiitoksen paikka, että ryhdytte korjaamaan, mutta perutteko nuo heikennykset kokonaan? Huolestuin siinä vaiheessa, kun kerrottiin, että nyt tunnetusti hyvin toimeen tulevat ministerit Vapaavuori ja Rinne alkavat neuvotella tästä. Tehän voitte viihtyä siinä neuvottelussa niin kauan, että milloin se päätös tulee! Eli perutteko kokonaan (Puhemies koputtaa) heikennykset vai mistä haette sitä sopua?

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Kyllä hallituksella aika poukkoileva linja näissä kuitenkin on. Otetaan nyt esimerkiksi tämä voimalaitoksilta perittävä niin kutsuttu windfall-vero eli voimalaitosvero. Sen poistamiseen on kyllä aika vaikea yhtyä, siihen näkemykseen, että mikä järki siinä olisi.

Mutta ministeri Vapaavuori tuossa kutsui meitä ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia fundamentalisteiksi, ja ihmettelen kyllä, koska eivät kaikki energiamuodot ole samalla linjalla. Ydinvoimassa on paljon ongelmia. Ensinnäkin uraanin louhinnassa tuhotaan niiden ihmisten asuinalueita, jotka asuvat siellä, missä sitä louhitaan. Ydinvoiman käytön aikana on suuria riskejä. Vieläkään ei ole kunnossa se vastuu, kuka sen vastuun kantaa, jos ydinvoiman käytössä tapahtuu ongelmia, ja jäteongelmaa ei ole ratkaistu — Fennovoiman osalta ei mitenkään, eikä muutenkaan. Onko Suomi muka ainoa maa maailmassa, joka turvallisesti (Puhemies koputtaa) voi tällaisen säteilevän jätteen sijoittaa? Ei ole.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka edustaja Lapintie kyselikin ministeriltä, niin pakko ottaa tähän ydinvoimaan kantaa.

Ei kukaan ole täällä sanonut, että ydinvoima on ongelmaton, mutta ei myöskään turve ole ongelmaton. (Eduskunnasta: Eikä hiili!) Kaikissa näissä on omat ongelmansa. Mutta olisi kiva kuulla, mikä on sitten se realistinen vaihtoehto sille ydinvoimalle. Minä vaihdan heti takkia sen jälkeen ympäri, kun joku kertoo minulle, mikä on se ydinvoiman realistinen vaihtoehto. (Anni Sinnemäen välihuuto) Sen jälkeen voidaan jatkaa tätä keskustelua.

Toinen asia on sitten — kun täällä nyt sitten huudetaan milloin työllisyyden, milloin ilmaston puolesta — että itse asiassa pitäisi miettiä niin kuin laajemmin kokonaisetua, sitä, mikä on tämän kansakunnan kokonaisetu. Ministeri Vapaavuori tuossa mainitsi hyviä pointteja: talous, työllisyys, ympäristö, ilmasto, omavaraisuus, kotimaisuus, turvallisuus, hinta kuluttajalle ja huoltovarmuus. Nämä kaikki kun katsotaan ja sen jälkeen päätetään, mitä ollaan mieltä, niin ollaan jo paljon viisaampia.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Kokoomus hokee, ettei ydinvoima ole sille mikään ideologinen kysymys. No, jos ei ole, niin miksi te sitten olette valmiita valitsemaan venäläisen ydinvoimalan Suomen maaperälle, vaihtoehdon, jossa ei työllisyyden tai turvallisuuden näkökulmasta ole mitään järkeä?

Pääministeri Stubb totesi, että Suomen tulisi ottaa ydinvoiman riskianalyysissa huolellisesti huomioon se, miten energiaa voidaan tulevaisuudessa käyttää painostuskeinona. Jäljelle jää enää kysymys, miten Suomi käytännössä estää sen, ettei Venäjä käytä ydinvoimaa painostuskeinona. Venäläiseen teknologiaan ja omistukseen nojaava Rosatom on tunnetusti Venäjän valtionjohdon alla toimiva yhtiö, jonka intressit eivät ole puhtaan kaupallisia.

Vihreillä on esittää Fennovoimalle kotimainen, turvallinen, työllistävä ratkaisu ja vaihtoehto, jossa Fennovoiman kaltaisia riskejä ei olisi — ja tämä tiedoksi myös edustaja Lindströmille.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös kiittää hallituksen tämänpäiväisestä päätöksestä kotimaisen bioenergian edistämiseksi. Olisin oikeastaan kysynyt, millä aikataululla on nyt tarkoitus tuoda tähän liittyviä ratkaisuja eduskuntaan, ja sitten olisin sanonut, että kyllä kai se voidaan todeta, että vihreiden lähtö hallituksesta on omalta osaltaan edistänyt tämän järkevän ratkaisun syntymistä.

Kun edustaja Alanko-Kahiluoto korosti tämän Fennovoima-hankkeen venäläisiä ulottuvuuksia, niin haluan vain sanoa, että meillä on erittäin suuri energiariippuvuus Venäjästä. Meillä on myös sähkössä riippuvuutta Venäjästä. Fennovoima on suomalainen hanke, jolla sitä pyritään vähentämään. Mutta jos me asettaisimme omaehtoisia, juuri meitä vahingoittavia taloudellisia pakotteita Venäjälle tässä Fennovoima-hankkeessa, niin me olisimme ampumassa itseämme toiseen jalkaan sen lisäksi, että EU-tasolla ne pakotteet jo vaikeuttavat meidän talouttamme.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan pitää olla työllisyyttä tukevaa, ja aina kun täällä energiapolitiikan keskustelua käydään, niin enemmän keskitytään siihen, että mitkä suljetaan pois. Tyyppiesimerkkinä vasemmistoliiton puheenvuoro: ensin sanottiin, että pitää huolehtia kotimaisesta työllisyydestä, ja sen jälkeen suljettiin pois turve, suljettiin pois ydinvoima, suljettiin pois vesivoima, ja ei tietenkään hiiltäkään. Aurinkopaneelit ovat sinänsä hyvä asia, mutta jos aiotaan koko Suomen energiapaletti hoitaa sillä, että käytetään aurinko- ja tuulivoimaa, niin silloin pitää tuessa mennä niin pitkälle kuten Saksassa, että joudutaan tukemaan myös hiilivoimaa veronmaksajien varoin, eikä siinä ole mitään järkeä.

Mutta, arvoisa puhemies, olin kuulevinani uutisen, kun perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Lindström sanoi, että energiapolitiikassa on otettava huomioon ilmasto. Kun minä olen tähän mennessä kuullut perussuomalaisilta, lähinnä työmies Putkoselta, semmoisia kolumneja, joissa kiistetään ilmastonmuutoksen olemassaolo, niin ovatko perussuomalaiset nyt suhteessa tähän ilmastonmuutokseen vaihtaneet linjaa?

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtman, ei tässä mitään uutta ole. Me katsomme tätä kokonaisetua kokonaisvaltaisesti, ei tässä ole mitään ristiriitaa meidän aikaisempiin puheisiimme nähden. Ilmastonmuutos — no, siitä voidaan toki kiistellä, onko sitä vai ei. Siinä vaiheessa, kun se vesi tulee olohuoneeseen, sitten voidaan miettiä, oliko sitä vai ei. No, minun mielestäni se on ihan selvästi todistettavissa, että on.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Minä menin nyt ihan sanattomaksi, kun täällä kyseenalaistettiin ilmastonmuutos aivan täysin. Onko todella niin, että meillä on Suomen eduskunnassa puolue, joka ei näe minkäänlaista muutosta ilmastossa tai ei näe minkäänlaista tarvetta meillä hillitä ilmaston lämpenemistä tai tehdä mitään tekoja sen eteen, että meidän päästöt vähenisivät?

Minulta hävisi ihan pointti. Ai niin, se oli Lindtmanille — anteeksi, arvoisa puhemies. Se, miten vasemmistoliitto katsoo sitä, on se, että energiapolitiikan päätavoitteen täytyy olla se, että päästöt pysyvät hallinnassa ja me pääsemme meidän päästövähennystavoitteisiimme. Me näemme, että sen voi tehdä samanaikaisesti työllisyyttä edistävien ratkaisujen kanssa, joihin me näemme, että kotimainen uusiutuva energia kuuluu.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä vastaus vasemmistolle ja sosialidemokraateille: Kaikki täällä tykkäävät puhua ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta ja sitten tykkäävät puhua luonnonsuojelusta, mutta tosiasiassa: kuinka moni meistä poliitikoista tietoisesti talouskasvun nimissä hyväksyy luonnonvarojen liikakäytön? Esimerkiksi kaikki laitteethan valmistetaan ohjelmoidusti kuolemaan määrätyn ajan kuluessa. Esimerkiksi elektroniikkalaitteita valmistetaan kestämään vain haluttu aika ja niiden halutaan hajoavan ennakoidusti. Tämä kaikki tapahtuu ympäristönsuojelua vaativien poliitikkojen siunauksella, joten minun mielestäni on aika populistista puhua täällä jatkuvasti työllisyyden kasvusta ja samaan aikaan vaatia ilmastonsuojelua, jos me emme tosiasiassa estä semmoista turhaa ympäristön liikakäyttöä esimerkiksi lainsäädännöllä, mikä olisi hyvin mahdollista.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä minulla on ideologia, ja minun ideologiaani kuuluu, että suomalaista talouskasvua, työllisyyttä, ilmastonsuojelua edistetään. Juuri tästä syystä kokoomuskin kannattaa ydinvoimaa. Kokoomus on eittämättä eduskunnan ydinvoimamyönteisin puolue, on sitä ollut ja tulee varmasti olemaan. Kokoomus on valmis kannattamaan markkinaehtoisesti syntyviä ydinvoimaloita myös jatkossa. Tästä syystä olen vakuuttunut siitä, että kokoomus myös TVO:n luvan osalta on valmis painamaan vihreää välittömästi, kun tulee takeet siitä, että yleiset kriteerit täyttyvät ja varmuus tuosta rakentamisesta saadaan aikaiseksi. Sen sijaan on kovin vaikea ymmärtää vasemmistopuolueiden häilyvää kantaa tässä ydinvoimassa. Haluatteko te Suomeen hyvinvoinnin turvaavaa työtä ja talouskasvua?

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan, mitä tässä hallituksessa on tapahtunut, niin nimenomaan SDP on vankasti seisonut kaikkien työpaikkojen kannalla riippumatta siitä, tulevatko ne Satakuntaan vai pohjoiseen.

Mutta haluaisin vielä todeta nyt tästä ilmastonmuutoksesta ja energiapolitiikasta: Kun edustaja Modig täällä sanoi, että pitää tukea kotimaista bioenergiaa, niin siihen tarvitaan sitä turvetta seospolttoaineena, etteivät kattilat mene rikki ennen aikojaan. Jos halutaan vähentää päästöjä, niin siinä tarvitaan myös ydinvoimaa, koska se on päästötöntä. Ja näille molemmille vasemmistoliitto sanoo "ei". Jos me sanomme kaikille näille "ei", niin silloin meidän täytyy tunnustaa, että me emme taistele niin paljon ilmastonmuutosta vastaan kuin me haluaisimme.

Mutta edelleenkin jäi epäselväksi perussuomalaisten osalta, kun he ovat täällä alkukauden aikaisemmin kiistäneet ilmastonmuutosta, ovatko he nyt tulleet järkiinsä tässä asiassa. Onko se asia, jota vastaan pitää taistella?

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt täytyy Lindtmanille sanoa, että kyllä perussuomalaiset on sitä mieltä, että kyllä sitä ilmastonmuutosta hivenen on. Tullaan vähän vastaan.

Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin muistuttaa hallitukselle, että ei pelkästään turveveron alentaminen riitä. Täytyy myös puuttua nopeasti tähän luvitusprosessin nopeuttamiseen. Pääministeri mainitsi puheenvuorossaan uusiutuvan energia-alan positiivisista työllisyysvaikutuksista. Kuitenkaan viimeiset hallitukset erilaisine kokoonpanoineen eivät ole paneutuneet sen tuomiin työllisyysvaikutuksiin riittävällä toimeliaisuudella. Jos esimerkiksi ne 80 miljoonaa euroa, jotka vihreiden innostamina hallitus laittoi soiden suojeluun, olisi vaikkapa annettu Vapon käyttöön alentuvan veron muodossa, olen varma, että niillä rahoilla oli saatu luotua maahamme (Puhemies koputtaa) useita satoja uusia työpaikkoja. Nyt ne rahat on tuhlattu...

...mitään tuottamattomiin rämesoihin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että kokoomus ja hallitus ovat vihdoinkin heränneet kotimaisen bioenergian asialle. Kokoomuksen vaalitiimi on saanut aikaiseksi energiakäänteen, vai olisiko armeijan termin mukaisesti kyseessä vaaliasento? On oleellista ja hyvä, että hallitus korjaa virheitään, ei taida muuhun ehtiäkään.

Arvoisa pääministeri, tuossa ette kertonut tarkemmin tämän korjauksen sisältöä. Toivottavasti tästä korjauksesta ei tule samanlainen kuin lapsivähennyksen byrokratiahimmeli vaan siinä mennään olennaisiin asioihin. Keskustan esitys tähän on, että palataan vuoden 12 verotasolle ja yhtä lailla hakkeen tukitasolle. Myös kivihiilen veronkorotus ei ole poissuljettua.

Hallituksen tulisi myös korjata, kuten edustaja Oinonen sanoi tässä, että nämä lupaprosessit tulisi jouhevoittaa ja nopeuttaa. Meillä on varmaan huono hakea esimerkkejä tuolta Ruotsista mutta ehkä mieluummin sitten Tanskasta. Kuten ministeri Vapaavuori sanoi, me olemme Pohjoismaissa enemmän biovaltio kuin esimerkiksi Tanska, jossa on 70 prosenttia hiilivoimaa ja (Puhemies koputtaa) 30 tuulivoimaa. Hallituksen... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Yritän hakea vastausta neljään kysymyskokonaisuuteen.

Monet puhuivat professoreiden raportista, joka minulla tässä on edessäni. Sehän keskittyy aika pitkälti talouteen, teollisuuteen, työllisyyteen ja kasvuun, ja siinä esitetään kolme kokonaisuutta, jotka ovat yhteiset tavoitteet, tiedon ja materiaalien kerääminen ja vaihtoehtojen rakentaminen. Kaikki sinänsä ovat hyviä, mutta kuten elinkeinoministeri tuossa aikaisemmin totesi, aika paljon ollaan jo menty näissä eteenpäin.

Toinen kokonaisuus, joka nostettiin esille, oli cleantech, ja tässä olen tismalleen samaa mieltä, olisiko ollut, edustaja Modigin kanssa, joka nosti tämän kysymyksen esille. Siinä meillä on paljon savottaa, mutta olen myös vahvasti sitä mieltä, että Suomi on yksi kaikkein edistyksellisimmistä cleantech-maista tällä hetkellä ja siihen kannattaa panostaa, ja se on myös yksi meidän taloutemme avaimista. Suomen osuus cleantech-markkinoistahan on suhteellisen suuri suhteutettuna joko meidän väestöön tai sitten meidän bruttokansantuotteeseen.

Kolmas kokonaisuus, johonka haluaisin puuttua, on tämä keskustelu omavaraisuuden ja huoltovarmuuden välillä. Tässä menevät ehkä välillä pikkasen puurot ja vellit sekaisin. Siis omavaraisuus on vaikeata toistaiseksi, koska meillä ei ole öljyä, kaasua eikä kivihiiltä. Huoltovarmuus taas linkkautuu takakautta tähän, mutta ei suoraan. Nyt pitää muistaa, että omavaraisuudessa me pyrimme myös rakentamaan pohjoismaisia energiamarkkinoita. Me pyrimme myös rakentamaan eurooppalaisia energiamarkkinoita. Siinä mielessä ei kannata ehkä välttämättä luoda sellaista kuvaa, että meillä tulee olemaan kokonaisuudessaan omavarainen energiateollisuus, vaan se tulee aina olemaan linkissä meidän pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin partnereihimme. Yhtä kaikki, se on ilman muuta selvää, että kotimainen energiatuotanto vähentää energian tuontia ja sitä kautta parantaa myös meidän tasettamme.

Ehkä viimeisenä huomiona vihreille: Minä en oikein tykkää tästä ajatuksesta, että uusiutuvat korvaisivat ydinvoiman. Ehkä omassa ajattelussa on enemmän niin, että uusiutuvat ja ydinvoima ovat päästöttömiä ja ne korvaavat fossiiliset energiatuotantojärjestelmät. Se on se tulokulma. Eli käytännössä en minä myöskään näe tätä ideologisena kysymyksenä, vaan käytännönläheisenä kysymyksenä. Minä mietin sitä ehkä enemmän sitä kautta, että teidän tavoitteenanne on ydinvoiman vähentäminen ja päästöjen vähentäminen, meidän tavoitteenamme on pelkästään päästöjen vähentäminen. Se on ehkä se suurin ero. Venäjä-kortin vetäminen tähän kysymykseen, kuten tuossa aikaisemmin totesin — itse asiassa Fennovoima-ratkaisu vähentää meidän riippuvuuttamme ulkomaisesta sähköntuotannosta.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Täällä on noussut esiin tämä ilmastonmuutoskeskustelu, ja se onkin oikein tervetullutta, koska välillä on tuntunut, että talouden taantuman takia tämä ilmastokeskustelu on jäänyt hyvin vähälle viime aikoina. Nyt kun lähestymme kohti näitä EU 2030 -neuvotteluja ja toisaalta sitten kansainvälistä ensi vuonna koittavaa ilmastokokousta Pariisissa ja niitä neuvotteluja, missä on kunnianhimoinen tavoite saada aikaan maailmanlaajuinen ilmastosopimus, niin tätä keskustelua nimenomaan pitää täällä Suomen eduskunnassakin käydä.

Ilmastonmuutos on suuri haaste, ja se toisaalta tarjoaa meille myöskin paljon mahdollisuuksia. On löydettävissä, uskoakseni, uusia tapoja tehdä asioita, tuottaa energiaa ja hyvinvointia. Suomalaisella cleantech-osaamisella voimme olla mukana ratkaisemassa globaaleja ilmastohaasteita. Eli samalla kun pelastamme maailmaa, voimme olla myöskin luomassa kotimaahan uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia.

Toinen asia, mikä täällä nousi esiin, oli tämä lupaprosessien vauhdittaminen. Sekin liittyy tosiaan näihin energiaratkaisuihin, ja me olemme kutsuneetkin koolle 14.10. puolueet keskustelemaan siitä, mitä voisimme tehdä erilaisen sääntelyn parantamiseksi ja tiettyjen byrokratiaesteiden purkamiseksi. Erityisesti esimerkiksi omalla hallinnonalallani, ympäristöhallinnossa, voisi olla tässä lupaprosessien vauhdittamisessa tehtävää sikälikin, että voisimme saada vauhtia näihin uusiutuviin energiamuotoihin, kotimaisiin energiaratkaisuihin ja ympäristön kannaltakin erittäin tärkeisiin asioihin, esimerkiksi nyt mainitaan vaikka tuulivoiman luvittaminen. Jos saisimme siihen vauhtia, niin se olisi kyllä kotimainen ympäristöteko.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Tämä tämänpäiväinen hallituksen päätös oli erittäin tervetullut kotimaisten energiamuotojen kannalta. Haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että ei puun käyttö energianlähteenä ole mitenkään alamaissa ollut, se on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Metsähakkeen käyttö on kahdeksankertaistunut 2000-luvun alkuvuosista. Täällä on tehty hyvää energiapolitiikkaa, tämä metsähakkeenkaan osuus ei ole ollut missään kadotuksessa, mutta piristystä tarvitaan.

Nyt meidän täytyy huolehtia jatkosssa siitä, että metsähaketta, energiaa metsästä, kerätään edelleenkin. Siksi eduskunnalle on annettu esitys Kemera-lainsäädännön uudistamisesta. Tähän sisältyy tärkeä asia, eli pienpuun energiakäytön keräämisen tukea, petua, esitetään liitettäväksi Kemera-lainsäädäntöön pinta-alatukena, ja tämä olisi iso askel, että me saisimme tämän monen vuoden jahnaamisen jälkeen ratkaistua. Silloin meillä on hyvä kokonaisuus, miten me saamme energiaa, metsähaketta, liikkeelle metsistä. Ja meidän pitää huolehtia sitten jatkossa myöskin siitä, että mikäli tämä petun yhdistäminen Kemeraan onnistuu, niin onnistuu myöskin se, että rahat siirtyvät perässä momentilta toiselle.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Palaan hiukan tähän turvekeskusteluun vielä sen verran, että kun täällä edustaja Arhinmäki, joka nyt on poistunutkin, sanoi, että turvetta käytetään puuhakkeen sytyttämiseen, niin eihän sitä todellakaan niin käytetä, vaan se on seospolttoaineena puun mukana ja polttaa sen puun puhtaammin niin, että päästöt vähenevät, ja näin kokonaisuutena päästöt vähenevät. Turpeen polttaminen on siinäkin mielessä kivihiiltä paljon edullisempaa, että kivihiili on sataprosenttinen polttoaine, jota kattilassa poltetaan, kun taas turve on seospolttoaine ja poltetaan puun kanssa, ja parhaimmissa kattilatekniikoissa päästään jopa 7 prosenttiin turpeen osuudessa ja pienempiinkin. Päästöissä täytyy ottaa huomioon myöskin nämä luonnontilansa menettäneet suoalueet. Jos tuotanto suunnataan sinne, niin kokonaispäästöt ovat reilusti pienemmät kuin kivihiilellä. Tästä on tehty tutkimus LUTissa, Sanni Väisänen 2013. Nämä ovat semmoisia asioita, jotka täytyy ottaa huomioon, kun meillä on satojen miljardien omaisuus turpeessa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole tehnyt ensimmäistäkään päätöstä uusiutuvan energian edistämiseksi. Te kaadoitte petu-hankkeen Brysselissä, te nostitte vesisähkön veroa, ja te teitte puun ja turpeen kannalta nämä ratkaisut, joita te nyt sitten pyritte jälkikäteen korvaamaan, jotka ovat tehneet kahden vuoden ajan ikävää jälkeä meille.

Arvoisa puhemies! Tietysti olisi hyvä, että kun ministeri nimeltä mainitsee edustajan, niin pääsisi heti häntä kommentoimaan, mutta kiitos, että sain nyt tilaisuuden kommentoida. Ministeri täällä sanoi, että se ratkaisu, mikä on tällä hetkellä voimassa, on veron osalta edellisen hallituksen aikaisia ratkaisuja. Edellinen hallitus päätti 2010—2011, että 2013—2014 turpeen vero on 2,9 euroa megawattitunnilta. Silloinkin edellytettiin, että seurataan, miten puun ja turpeen kilpailukyky muihin fossiilisiin nähden kulkee, ja 2015 se voisi olla 3... (Puhemies koputtaa) — Jos minä nyt saan sanoa tämän loppuun asti. — Hallitus muutti jo 2013...

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen ollessaan ministeri 2010 teki aivan oikein. Hän vei eteenpäin niin sanottua syöttötariffijärjestelmää. Sieltähän meidän tuulivoiman syöttötariffi on peräisin, 83,5 euroa megawattitunti. Me teimme valtiona sellaisen sopimuksen, että tämä syöttötariffi maksetaan 12 vuoden ajan, ja niitä on vaikea mennä jälkikäteen enää perumaan.

Tässä on tullut nyt kaksi ongelmaa. Kukaan ei silloin ilmeisesti ottanut huomioon, että sähkön hinta voi olla alhaalla. Se on tänä päivänä 30—40 euroa megawattitunti, ja se tarkoittaa, että me joudumme veronmaksajien kukkarosta maksamaan tuulivoiman tuottajille 40—50 euroa megawattitunti. Kun meidän tavoitteemme on 2 500 megawattia eli kaksi pientä ydinvoimalaa, niin tämä on valtava summa, mikä ohjautuu valitettavasti ulkomaille. Näiden tuulivoimaloitten kotimaisuusaste on erittäin alhainen. Kysynkin ministeriltä, voidaanko jälkikäteen niille hankkeille, joilla ei vielä ole rakennuslupaa, edellyttää tiettyä kotimaisuusastetta, esimerkiksi 40—45 prosenttia ydinvoimalle, ja kenties joku katto tälle syöttötariffille, siis niille luville, jotka eivät vielä ole voimassa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan aikanaan päättämä syöttötariffi on koko Euroopan unionin 22 maasta, joissa on tuulivoima, vastaava järjestelmä, ilmeisesti yksi ihan edullisimmista tai halvimmista. Kaiken lisäksi se maksetaan noin yhdelle kolmasosalle sen tuulivoiman pyörimisajasta. Elikkä täytyy ottaa huomioon tämäkin, että kaksi kolmasosaa siitä ajasta, minkä mylly pyörii, sille ei makseta senttiäkään tukea. Juuri tällä hetkellä on sähkön hinta kieltämättä alhaalla, ja juuri tällä hetkellä se tuki on suuri. Monessa muussa maassa, esimerkiksi Saksassa, tuen määrä on yli kaksinkertainen.

Mitä tulee vielä ministerin kommenttiin: kun edellinen hallitus päätti, että 2013—2014 turpeen vero on 2,9 euroa, tämä hallitus nosti 2013:sta lähtien sen veron suuruudeksi 4,9 euroa, ja oli tarkoituksena nostaa vielä 5,9 euroon. Tämä on se historia, mikä edelliseltä vaalikaudelta on. Mielellään kuulen, jos ministeri on eri mieltä.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Pääministeri kysyi, miten voi asettaa ydinvoiman ja uusiutuvat vastakkain. No, se on varsin helppoa. Ajatellaan, että meillä on tässä kasa pääomia. Osa pääomista menee ydinvoimaan — aika iso osa, koska 7 miljardia euroa maksaa Fennovoima-hanke, valtaosa siitä kunnallisia energiayhtiöitä Suomessa, (Jouko Skinnari: Kymmenen vuoden aikana!) jotka käyttäisivät rahansa muuten johonkin muuhun. Isolla riskillä ehkä voittoa 2040-luvulla, ehkä 2050-luvulla, sinä aikana rahat kiinni siellä. Pienempi kasa uusiutuviin. Jos ei siirretä rahaa Fennovoimaan, se raha menee uusiutuviin. Minusta tämä on aika selkeätä talouslogiikkaa.

Kiinnittäisin huomiota myös siihen, että uusiutuvien kannattavuus—tuottavuus-kehitys on koko ajan maailmalla parantunut huimaa vauhtia. Suomessa biotalouden ja meidän uusiutuvien vahva osuus perustuu teollisuuden, sellunkeiton sivutuotteena tulevaan vahvaan osaamiseen, mikä meillä on ollut pitkään, ja se on hyvää, mutta näistä uusista uusiutuvista me olemme jäämässä jälkeen. Jos me emme edistä uusilla ratkaisuilla tuulivoimaa, aurinkovoimaa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa bioenergiaa ja sitten kysyntäjoustoilla (Puhemies koputtaa) joustoa myös siellä kulutuspuolella ja laitteisiin...

...niin nämä ratkaisut pitäisi tehdä.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin edustaja Niinistöä näistä tosiasioista: Suomeen ostetaan öljyn hinnasta riippuen Venäjältä energiaa 9 miljardilla eurolla vuosittain. Vuodessa on 8 760 tuntia — se on miljoona euroa tunnissa, joka tunti. Nyt on keskusteltu 2,5 tuntia, se on 2,5 miljoonaa euroa. Sinne ne meidän pääomamme hukkuvat, kun tämä energiantuonti on niin valtavaa.

Sen vuoksi me tarvitsemme tämän koko energiapaletin. Kun pelkästään sähkön osalta sähköntuonnin osuus on viidennes, kotimaassa hiilivoimalla ja maakaasulla eli fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön osuus on neljännes, mielestäni tämän salin tarmo tulisi nyt kiinnittää siihen, että näitä pyritään korvaamaan näillä sinänsä hyvillä uusiutuvilla asioilla, joita muun muassa vihreät, kokoomus, vasemmistoliitto, keskusta ja perussuomalaiset mielestäni kaikki kannattavat. Nyt pitäisi keskittyä niihin oikeisiin asioihin eikä katsoa maailmaa niin kapeasti, ettei näe sitä kokonaisuutta.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En väittänyt, kuten edustaja Pekkarinen väitti, että nykyiset verotasot olisivat edellisen hallituksen päättämiä, mutta väitin, että edellinen keskustajohtoinen hallitus päätti turpeen veron korottamisesta asteittain. (Mauri Pekkarinen: Se on ihan eri asia!) — Edustaja Pekkarinen, sama suunta. Te päätitte, että verotaso, joka oli 1,9 viime hallituskauden taitteessa, nousee 2,9:ään vuonna 2013 ja 3,9:ään vuonna 2015. Koitte siis, että asteittain turpeen verotusta pitää kiristää ja metsähakkeen syöttötariffia laskea. Tämä oli teidän käsityksenne siitä, mihin suuntaan pitää mennä. — On totta, että tämä hallitus korotti sitä entisestään ja päätti 2,9:n sijasta nostaa sen 4,9:ään vuonna 2013 ja 5,9:ään vuonna 2015. Näistä jälkimmäinen päätös on jo peruttu ja nyt tänään on päätetty, että sen sijaan, että lähdettäisiin sille nousevalle uralle, jota siis keskustajohtoinen hallitus viime hallituskaudella halusi, lähdetään laskevalle uralle.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! En tiedä, saako täällä lukea iPadia, mutta vielä kertaan sen, että vuosille 2013 ja 2014 — muuten sivumennen sanoen teidän valtiovarainministerinne vaatimuksesta, niin kuin ministeri varmaan muistaa — nostettiin turpeen veroa. Päätettiin siis, että tulevaisuudessa, noina vuosina, se on 2,9 euroa. Teidän ratkaisussanne 2013 ja 2014 se on ollut 4,9 euroa. Ei nyt ihan kaksinkertainen, mutta vähän sinnepäin. Sitten kieltämättä 2015:lle oli, mikäli turpeen ja puun kilpailukyky sen kestää, mahdollisuus nostaa 3,9 euroon. Silloin päätettiin noin lähes puolet pienemmästä verotasosta kuin mihinkä te nostitte sen 2013 alusta lähtien.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Juuri näin. (Mauri Pekkarinen: No niin!) Mutta tämän tarinan opetus on, että meillä ei ole täysin toisistaan poikkeavaa linjaa, jossa keskusta olisi vaatinut veronalennuksia ja tämä hallitus niitä korotuksia, vaan molemmat olemme kannattaneet niitten korotuksia ja varmaan molemmat olemme arvioineet maailmanmarkkinatilanteen eri lailla. Mutta semmoinen mielikuva, jota täällä on kaksi vuotta nyt yritetty viljellä, että me olisimme fundamentaalisesti eri mieltä asiasta, jossa keskustajohtoinen hallitus viime kaudella päätti asteittain nostaa veron tasoa, ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun täällä on nyt keskustelu 2,5 tuntia energia-asiaa, me olemme tuoneet Ruotsista 1,5 ydinvoimalan verran sähköä. Me tiedämme, että Suomen talous on tällä hetkellä moniongelmainen, vienti junnaa paikallaan, mutta aikaisemmin teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi pidimme teollisuuden käyttämän energian hinnan kilpailukykyisenä. Kun teollisuuden kuljetuskustannukset ovat korkeita, kun tuotteet viedään meritse, voisitteko kertoa, ministeri Vapaavuori, mikä tällä hetkellä on energian hinnan tilanne teollisuuden osalta?

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Politiikka on valintoja. Ensimmäinen valinta on, kuten tässä on käynyt hyvin ilmi, se, rakennetaanko Fennovoiman ydinvoimala vai tuommeko ulkomailta sähköä vastaavan määrän ja erityisesti Venäjältä. Toinen kysymys on se, tuotetaanko meillä sähköä nimenomaan turpeella ja kotimaisella hankkeella vai tuotetaanko sitä kivihiilellä ja kenties maakaasulla. Nyt, kun vihreät eivät ole enää hallituksessa, voidaan panostaa kotimaiseen hakkeeseen sekä myöskin turpeeseen. Turvetta ovat vihreät fundamentaalisesti vastustaneet. He ovat puhuneet, että kivihiili on siirtymäajan energiaa, sitä halutaan käyttää ja myöskin maakaasua. Venäläistä kivihiiltä, venäläistä maakaasua te olette koko ajan puolustaneet. Nyt linja onneksi muuttuu.

Me tarvitsemme työpaikkoja Suomeen. Me tarvitsemme yhden ydinvoimalan lisää myöskin Fennovoiman jälkeen. Jos me katsomme investointeja, Helsingin Sanomissa oli: nyt Olkiluoto 3 yli 3 miljardia euroa, seuraava suomalainen investointihanke 100 miljoonaa euroa — yli 30 kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin hanke. Jos me saamme vielä toisen tämmöisen hankkeen, nyt Fennovoima, sen jälkeen ehkä yksi lisää seuraavien vaalien jälkeen, niin meillä on olennaisesti enemmän työpaikkoja ja halpaa energiaa. Uskon, että tällä tavalla kykenemme (Puhemies koputtaa) ratkaisemaan ongelmat.

Vihreät ovat olleet Suomessa hallituksessa, joka on myöntänyt kaksi lupaa...

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä hyvät tavoitteet, mitä tässä on nyt tuotu esiin, voi EU tuhota. Komission tammikuussa julkaisemassa ilmasto- ja energiakehyksessä vuosille 2020—2030 esitetään kunnianhimoisia tavoitteita. Jos energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan energian kulutuksen määrä, johtaa se siihen, että energiatehokkuuden laskentatapa on sellainen, ettei se kannusta korvaamaan tuontia kolmansista maista. Tällä saatetaan tehdä täysin mahdottomaksi se, että Suomen sähköntuonnista osa korvattaisiin omalla ydinvoimalla, koska tällöin ydinvoiman kokonaisenergia lasketaan 100-prosenttisesti, vaikka hyötysuhde on vain 33 prosenttia. Tällöin hukkalämpö olisi korvattava esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuudesta, mikä alkaa olla jo mahdotonta, koska seinämän paksuudet alkavat nyt olla jo lähes metrin luokkaa. Mielestäni on järkevää tuottaa sähköä oman maan ydinvoimalla. Miten varmistatte tämän seikan, ettei käy kuten vuonna 2008 käsiteltäessä rikkidirektiiviä? (Puhemies koputtaa) Silloin ministeri uinahti ratkaisevalla hetkellä.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä energian huoltovarmuus on ollut eri kulmiltaan esillä keskustelussa, mutta hallitus on ansiokkaasti pystynyt joitakin energiapolitiikan peruskiviä nyt linjaamaan oikeille kohdilleen. On käsittelyssä ydinvoiman lisäaika ja uusi järjestely Fennovoiman osalta, ja nyt sitten kotimaisen energian kilpailukykyä kivihiileen verrattuna parannetaan.

Energian huoltovarmuuden puolella on yksi merkittävä seikka ratkottavana. Tämä kaasun vaihtoehtoinen toimitustapa elikkä tuo LNG-terminaali on edelleen ratkaisematta Viron ja Suomen välillä. Kannustaisin hallitusta kyllä tehostettuihin pyrkimyksiin niin, että tämän vuoden aikana löytyy ratkaisu, koska se palvelee sekä Suomen että Viron etuja. Molemmissa maissa on vieläpä ensi keväänä vaalit samoihin aikoihin, ja tämmöinen hyvin tärkeä huoltovarmuutta koskeva ratkaisu pystyttäisiin päättämään, linjaamaan, vielä tämän vuoden puolella (Puhemies koputtaa) ja hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Energiantuotannon kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen kuuluu koko energiantuotannon ketju polttoaineista lähtien. Tässä meillä on hyvä vahvuus kotimaisissa uusiutuvissa energioissa, niin kuin vihreät esittävät: puu, tuuli, aurinkovoima ja energiatehokkuus. Näillä saamme parhaiten kotimaista työtä ja aluetaloudelle hyvinvointia.

Mutta kivihiili on saatava kuriin. Vihreät ovat esittäneet tähänkin runsaita vaihtoehtoja, ja arvoisa pääministeri sanoi nyt kolme pointtia, miten kivihiili laitetaan kuriin.

Ensiksikin, kivihiilelle on saatava haittavero, ja tämä voidaan selvittää, kun tehdään professoriryhmän esittämä kokonaisarvio Suomen energiapolitiikasta ja eri skenaarioista.

Toiseksi, päästökaupan virheet ja valuviat on korjattava loppuun. Nyt tehdyt muutokset ovat vain kosmeettisia, eikä hiilitonnin hinta ole vielä kohdillaan, jotta aidosti päästökauppa ohjaisi päästöttömyyteen.

Kolmanneksi, metsähakkeen tuotantotuki (Puhemies koputtaa) tulee irrottaa turpeen verotuksesta. Tämä kiikkulautayhteys pitää purkaa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, vai tiedämmekö me, kaksi kolmasosaa Suomen energiatarpeesta tuodaan maamme rajojen takaa. Sähkön osuus on onneksi vain yksi viidesosa. Olisiko oikein ja kohtuullista, että panostaisimme tulevaisuudessa entistä enemmän kotimaiseen energiaan, puuhun ja turpeeseen? Tämä voisi tapahtua siten, että turpeen verotusta lasketaan ja puun saamaa tukea nostetaan.

Arvoisa pääministeri, te puhuitte tuossa pari tuntia sitten, että olette laskeneet veroja. Kysymys kuuluu turpeen veron osalta: kuinka monta senttiä esimerkiksi per kilowattitunti te laskette turpeen verotusta, ja kuinka monta senttiä vaikkapa kuutioissa nostatte puun tukea?

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa puhemies! On luonnollisesti iloinen asia, että hallitus on tullut nyt mukaan niihin pyrkimyksiin, että kotimaisen ja kotimaisen uusiutuvan kilpailukykyä pyritään parantamaan.

Mutta, ministeri Vapaavuori, minulla olisi tarjota teille seuraavia askelmerkkejä, jotta te voitte löytää itsenne keskustalaisen energiapolitiikan polulta. Nimittäin kun tässäkin keskustelussa on puhuttu hyvin paljon tästä cleantechistä ja suomalaisesta osaamisesta uusiutuvan energian saralla, niin miksi te löysäilette siellä EU:n päätöksenteossa? Miksi hallitus ei aja sitovia uusiutuvan energian tavoitteita maakohtaisesti EU-paketissa nyt? Miksi te löysäilette liikenteen biopolttoaineen osalta, kun se on niin tärkeä vientituote suomalaisille isoille yrityksille? Ajaisitte siinäkin sitovia, kunnianhimoisia, myös maakohtaisia tavoitteita EU:ssa, niin se puskisi myös tätä suomalaista cleantechiä ja sen kansainvälistä kilpailukykyä eteenpäin.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänä iltana kannettu huolta ilmastonsuojelusta mutta myös energiaomavaraisuudesta ja perusteollisuuden energian turvaamisesta ja sen edullisuudesta.

Viime kaudella täällä eduskunta äänesti kahdesta ydinvoimalasta, TVO:n ja Fennovoiman, ja nyt näitä molempia on käsitelty valtioneuvostossa, ja vain toinen on edennyt tänne eduskuntaan. Minä olisin toivonut, että myös TVO olisi tullut tänne harkittavaksi, koska eduskunta on molemmille periaatepäätöksen antanut, ja että tällä sektorilla edettäisiin johdonmukaisesti ja eduskunta olisi päättänyt sitten molemmista. Nyt ei ole uudesta lisävoimasta kysymys vaan vain periaatteista siihen rakentamiseen.

Näen erittäin hyödyllisenä sen, minkä hallitus on tänä päivänä tehnyt, päätöksen siitä, että turpeen verotusta alennetaan. Sillä saadaan tuota biomassaa liikkeelle ja myös työpaikkoja ja sitä kautta vaihtotasevajeen parempaa suhdetta Suomen eduksi.

Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies! Energiakeskustelu, joka edelsi tätä pääministerin ilmoitusta, oli osittain vähän ikävä — nyt minä viittaan tähän Fennovoima-keskusteluun — mutta tämä on todella hyvä. Nyt hallitus näyttää, että on vaihtoehtoja. He kuvaavat, millä tavalla haluamme kehittää suomalaista energiapolitiikkaa. Tämä sisältää avauksia, ja siellä on myös tekoja. Tärkein ja nopein näistä teoista on nimenomaan turveveron laskeminen. Turveveron korottaminen oli virhe viime hallituksessa, ja se oli virhearvio tässä hallituksessa. Mutta nyt me korjaamme sen. Ja täytyy minunkin sanoa, että vihreitten lähtö hallituksesta oli osa tätä hyvää päätöstä. — Kiitos.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vielä hetkeksi tuohon ilmastokeskusteluun: kyllä ilmastonmuutos on todellisuutta, mutta perussuomalaiset ovat kritisoineet tätä päästökauppajärjestelmää, joka on nykyaikaista anekauppaa.

Mutta varsinaisesti ihmettelen sitä, miten suomalaisessa energiakeskustelussa on vaiettu täysin vesivoimasta. Hetki sitten jotakin tässä puhuttiin. Jokien rakentaminen on ymmärrettävästi ollut kirosana. Meillähän on ollut esimerkkinä Lokan ja Porttipahdan altaiden perusteella kaikki se tieto, miten niitä ei tulisi rakentaa. Samalla on vaiettu kuoliaaksi pumppuvoimalat, jotka olisivat erittäin sopivia tasaamislaitoksia. Vesivoimakeskustelun suurissa linjoissa ovat jääneet sivuosaan pienet nykyaikaiset ratkaisut, kuten miniputkivoimalat. Niiden tekeminen (Puhemies koputtaa) on vain niin hankalaa. Sääntelyä tulisi purkaa (Puhemies: Jaaha, aika täynnä!) tältäkin saralta.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa kolme asiaa on noussut ylitse muiden: omavaraisuus, luonto ja ilmasto. Omavaraisuus edellyttää investointeja omaan tuotantoon, verkkoon ja energiamarkkinaan. Hallituksen tehtävä on luoda edellytyksiä, että syntyy investointeja ja syntyy toimivia verkkoja ja syntyy toimiva energiamarkkina. Täällä on kuultu, että kahden edellisen vuoden aikana te olette tehneet erilaisia veroratkaisuja, jotka ovat sotkeneet energiamarkkinaa. Erityisesti puuenergian osalta kävi niin, että oli lämmin talvi tulossa, kivihiilen hinta laski. Te vähensitte puun tukea, minkä seurauksena monet pienet yrittäjät, jotka tekivät koneita ja laitteita tai ostivat niitä, joutuivat tekemään peruutuksia ja koko tämä ketju halvaantui. Kysynkin, kun täällä todettiin, että politiikkaa pitää tehdä ajassa: teittekö te politiikkaa ajassa?

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tuotannosta välillä kulutuspuolelle: Suomi on monissa tärkeissä asioissa noteerattu maailman kärkeen ja edelläkävijän asemaan, ja myös energiatehokkuus on asia, jossa meidän tulee pitää tavoitteet mitalisijoissa. Maassamme eletään olosuhteissa, joissa rakennusten lämmitys syö noin neljänneksen kaikesta energiasta, mutta korjauksilla ja älykkäillä järjestelmillä meidän olisi mahdollista aikaansaada säästöä lämmityskuluihin jopa 20 prosenttia pitkällä aikavälillä. Jotta tämä tavoite ei jäisi saavuttamatta, olisi paikallaan ottaa käyttöön markkinaehtoisia kannustemalleja, ja kannatankin edustaja Auton ajatusta siitä, että valtiontakaus energiatehokkuusremonteille tulisi selvittää pikapuolin.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapolitiikassa on musta, ammottava aukko. Hallituksen energiapolitiikka on hiilenmustaa — eli kivihiiltä avolouhoksilta suoraan Siperiasta. Hallituksen toimin ilmastoa saastuttavan kivihiilen käyttö lisääntyi vielä viime vuonna lähes viidesosan. Yritykset ovat jopa uusineet kivihiilikattiloitaan.

Kysyn hallitukselta ja edesmenneiltä vihreiltä ja vasemmistoryhmältä: Onko tämä todella vihreää politiikkaa, kun samaan aikaan olette leikanneet kotimaisen uusiutuvan bioenergian tukia ja vähentäneet kotimaisia työpaikkoja? Mitä teette kivihiilen käytön lopettamiseksi pikaisesti?

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On hyvä, että hallitus teki, armeijatermiä käyttääkseni, täyskäännöksen turpeen ja metsähakkeen verotuksessa. Hyvä niin, vihdoinkin.

Mutta, arvon hallitus, energiapolitiikka jos mikä vaatii erityistä pitkäjänteisyyttä, erityistä pitkäjänteisyyttä, sekä investointien osalta että sen kehittämisen osalta omavaraisuuden kohentamiseksi ja myönteisten ilmastovaikutusten aikaansaamiseksi.

Teknologiapuoli on yksi sellainen, joka pää edellä meidän pitää myöskin mennä. Meillä on paljon paljon tehtävää teknologian puolella. Kun otamme sitä käyttöön, pystymme entistä tehokkaammin uusiutuvista luonnonvaroistamme ja yhä monipuolisemmista luonnonvaroistamme saamaan puhtaalla tavalla energiaa irti, ja se meidän muuten pitää tehdä. Joka puolella maailmaa näitä keinoja etsitään, ja meidän pitää tehdä se myöskin ja olla maailman johtavia sillä puolella.

Mutta samaan aikaan kun me puhumme ilmastojalanjäljestä, meidän on nyt vihdoinkin ruvettava puhumaan byrokratiajalanjäljestä. Se on ihan käsittämätön niin energia-alalla kuin monella muullakin elinkeinohaaralla, ja siksi jokaisessa paikassa... Sanon tässäkin yhteydessä jälleen: käykää hallituksen esitykset lävitse, niin että me emme itse tätä byrokratiajalanjälkeä lisää täällä. (Puhemies koputtaa) Sillä me myöskin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikassakin aivan turhaan ideologisoidaan energiantuotantovälineitä ja -tuotantotapoja, kun meidän pitäisi ideologisoida sitä, että energiaa tuotetaan vähäpäästöisesti ja tavoitellaan energiaomavaraisuutta.

Tämä metsähakkeen ja turpeen kilpailukyvyn parantaminen kivihiileen nähden hallituksen veroratkaisulla on erinomainen asia. Se on hieno juttu.

Lähienergian käyttöä on edistettävä ja tavoiteltava myös jätteiden hyötykäyttöä enemmän tässä energiatuotannossa. Meillä on Suomessa paljon erittäin hyviä cleantech-kehityshankkeita nimenomaan jätteiden hyötykäyttöön, ja sitä osaamista tarvitaan, mutta siihen tarvitaan myös kotimaisia referenssejä, jotta voimme näyttää sitä osaamistamme myös ulkomaille ja sitä kautta viedä. Tämä energiaomavaraisuus on tärkeä, ja meidän pitää kehittää sitä ja kääntää se siihen asentoon, että voimme jopa viedä energiaa. Tällä hetkellä me tuomme sitä kohtuuttoman paljon.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pääministeri puolusti ilmoituksessaan lisäydinvoimaa, mutta, arvoisa pääministeri, kaikki muut Pohjoismaat ovat valinneet toisin, lähes kaikki muut läntiset teollisuusmaat ovat valinneet toisin.

Ministeri Vapaavuori ja muun muassa edustaja Autto muistuttivat, aivan oikein, että Suomi on maailman kärkeä bioenergian hyödyntämisessä. Me haluamme, että Suomi on maailman kärkeä myös muissa kestävissä energiaratkaisuissa.

Muutamia esimerkkejä näistä muista Pohjoismaista: Ruotsin tuore hallitus ilmoitti lisäävänsä uusiutuvilla sähköntuotantoa 30 terawattituntia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, siis kolmen Fennovoiman verran. Tanskassa tuulivoimaa on rakennettu 10 kertaa niin paljon kuin Suomessa, vaikka maa on kahdeksasosa kooltaan Suomesta. Pääministerin ilmoituksessa ehkä surullisinta onkin se, että siinä ylläpidetään kuvaa vaihtoehdottomuudesta energiapolitiikassa, mutta niin energiapolitiikassa kuin kaikessa muussakin politiikassa on aina vaihtoehtoja.

Hiilestä: Hiilen käyttö on vähentynyt alkuvuonna 30 prosenttia. Tällä vaalikaudella hiiltä on käytetty vähemmän kuin kertaakaan aiemmin 80-luvun alun jälkeen. Ja vihreät esitti kymmenen kohdan toimenpidepaketin kivihiilen käytön vähentämisestä aika tarkkaan vuosi sitten.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoisin edustaja Tynkkyselle sen, että Ruotsissahan on tehty päätöksiä ydinvoiman vähentämisestä, mutta siellä käytetään ydinvoimaa paljon enemmän kuin Suomessa käytetään. Samaten Saksassa on tehty päätös, mutta niin paljon kuin sielu sietää ostetaan Tšekeistä ja Ranskasta ydinvoimasähköä. Tämä on kaksinaamaista politiikkaa.

Samaten sitten tämä, kun täällä vihreitten taholta tuotiin, että 7 miljardia pannaan ydinvoimalaitokseen: No, niinpä pannaan suurin piirtein, mutta 10 vuoden ajaksi. Paljonko Suomessa rakennetaan? 25—30 miljardia vuodessa. Se on kuitenkin muutama prosentti koko rakentamisesta. Tässä mielessä täytyy olla tällaista, sanoisinko, suhteellisuudentajua.

Mitä työllistämiseen tulee, pitää paikkansa, että uusiutuva työllistää paljon. Mutta täytyy ottaa huomioon, että meillä on yli 2 miljoonaa palkansaajaa, muutama satatuhatta työttömänä: me tarvitsemme työpaikkoja, joita nimenomaan kohtuuhintainen sähkö tuottaa, ja perusvoimana ydinvoima tässä on yksi tärkeä tekijä, ei kuitenkaan ainoa, vaan (Puhemies koputtaa) tarvitaan uusiutuvaa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen tätä TVO:n luvilla kikkailua edelleen. Mielestäni ranskalaisen työnjohdon loogisuudella ei voi sorsia suomalaista teollisuutta, ja samaan aikaan kun olette perustamassa täysin uudelle paikkakunnalle ydinvoimalan, siinä väittääkseni hyötysuhteessa on uuden paikkakunnan ja olemassa olevan paikkakunnan kesken huomattava ero.

Toinen asia, joka ei ole hirveästi noussut esille, on tämä LNG-terminaali. Siinä kiista on nyt ollut Viron kanssa, ja ei ole selvitetty, miten se saadaan maaliin. Onko otettu huomioon, että näiden paikkakuntien, mihin luvat on myönnetty, kapasiteettia nostettaisiin, jolloin saataisiin tämä kiista ratkaistua, ja että esimerkiksi Porin LNG-terminaali on yhdistettävissä meidän olemassa olevaan putkistoomme samanlaisella putkella kuin mitä Suomenlahden ali vedetään?

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Täällä on aika vähän kytketty Suomen teollisuuden tilaa ja vientinäkymiä, jotka molemmat ovat aika synkissä väreissä, tähän energiapoliittiseen tilanteeseen ja tähän valintaan. Tämä on minusta kyllä aivan olennainen kytkentä. Syöksykierteessähän Suomen talous on kaikkine seurauksineen. Siihen nähden investoinneista on kirkuva pula ja niitä tarvittaisiin hurjasti, ja siinä pitkäjänteisellä, erittäin jämäkällä energiaratkaisulla on erittäin suuri merkitys. Se on kulmakivi, niitä muutamia kulmakiviä, joittenka varaan sitten kuitenkin investoinnit rakentuvat ja joiden varassa talous saataisiin Suomessa nousuun. Poukkoilevuus energiaratkaisuissa on pahinta, mitä voi ajatella, ja tämä kivihiilikeikka ei ollut kyllä oikein hyvä näyttö tässä mielessä, vaan se oli iso virhe. Energian saatavuus ja hinta kohdallaan on jatkossakin fundamentti, että tämä Suomen talous saataisiin vähitellen oikenemaan. Nythän ei ole semmoista näköalaa, valitettavasti.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon viitaten: Mielestäni tässä energiakeskustelussa on paljon kysymys myös teollisuutemme kilpailukyvystä ja kohtuuhintaisesta sähköstä. Eli on syytä varoa, etteivät pää ja jalat ole ilmassa yhtä aikaa, jotkut aikovat nimittäin harjoittaa teollista toimintaa Suomessa vielä tulevinakin vuosina.

Tämä turpeeseen liittyvä päätös on tässä nyt jo kehuttu ja kiitelty, ei siitä sen enempää, mutta tuossa muutamissa puheenvuoroissa tuotiin esille tätä ympäristölupaprosessia. Turpeen osaltahan tämä malli on itse asiassa jo keksitty, eli ympäristönsuojelulain yhteydessä me virallistimme tämän soiden luokittelumallin, eli luokkien 0—2 suot olisivat turvetuotantoon soveltuvia, ja nyt meidän pitää keskittää tarmomme nimenomaan siihen, että tämä on toimiva kokonaisuus silloin, kun avit niitä lupia myöntävät. Eli vauhtia rattaisiin! Kun nyt on saatu näin hyviä päätöksiä, niin kohta tehdään niitä lisää.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelun kuluessa on käynyt selväksi, että meillä kaikilla on yhteiset lähtökohdat: haluamme tuottaa päästötöntä energiaa ja haluamme tuottaa kotimaista energiaa. Mutta kieltämättä keskustelun kuluessa on käynyt selväksi myös se, että vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa tämä keskustelu on vaikeaa, koska heti kun esitetään, että pitäisi lähteä energiaa tuottamaan, sieltä tulee lista, että ei saa rakentaa ydinvoimaa, ei saa nostaa turvetta, metsät pitäisi suojella, ei saa rakentaa vesivoimaa, ja jokaiseen kysymykseen ja ehdotukseen vastataan ei, ei, ei. Eihän tällä tavalla voi rakentaa sitä päästötöntä tulevaisuutta, jota kohti meidän kumminkin tulee kulkea. Siksi on todella tärkeää, että laaja parlamentaarinen enemmistö tässä nyt on esittänyt vastuullisia vaihtoehtoja, pääministerin esittelemät toimenpiteet lisäävät Suomen omavaraisuutta ja vahvistavat kauppatasettamme mutta ennen kaikkea estävät sitä ilmastonmuutosta. Näillä toimenpiteillä Suomen hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kuten pääministeri hienosti aloitti puheensa, maapallo on lainassa jälkeemme tulevilta sukupolvilta, (Puhemies koputtaa) joten kiitän pääministeriä vastuullisesta politiikasta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on ilmennyt erilaisia kuiluja. Me tuomme 7 miljardilla eurolla energiaa. Nyt kysymys: tuotammeko itse vai tuommeko edelleen? Kun Suomi on tässä tilanteessa, me tarvitsemme jättimäisen investoinnin, luulisi tilanteen olevan kovin selkeä. Me haluamme suosia suomalaista biomassaa. Metsähakkeen käyttö edellyttää turvetta. No, tähän on tulossa nytten korjaus.

Mikään näistä energiamuodoista ei ole ongelmaton tai riskitön, mutta se ainakin tiedetään, että kivihiilen käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja se muutos on peruuttamaton, ja se on todella vaarallinen kehityssuunta. Eli samaan aikaan kun vastustetaan päästöjä, myöskin sitten vastustetaan tämmöistä päästötöntä energiaa, kuten vesivoimaa ja ydinenergian hyväksikäyttöä. Tämä vihreiden hellimä Saksan energiakäänne on erittäin ongelmallinen. Siellä on kivihiilen käyttö lisääntynyt, sähkön hinta kuluttajille on kallistunut, tukiaiset uusiutuvalle ovat merkittävät, ja onneksi ne todella työllistävät siellä Saksassa, se vielä puuttuisi, jos eivät työllistäisi, ja nyt on menty tilanteeseen, jossa kivihiilellekin aletaan jo maksamaan tukiaisia. Kyllä minä toivon, (Puhemies koputtaa) että tämmöistä sotkua ei ainakaan Suomeen saada rakennettua vaan otetaan opiksi ja hyvät käytännöt... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministeri Stubbille, että toitte tämän keskustelun tänne. Tämä oli syytä käydä, ja toivottavasti tämä keskustelu jatkuu. Syy, miksi tätä keskustelua pitää käydä, on minun mielestäni se, että tämä energiapolitiikka on ollut epäjohdonmukaista ja lyhytjännitteistä. Se olennainen kysymys on, pääsemmekö me tästä keskustelusta eteenpäin eli siihen, että meillä on tulevaisuudessa sellainen energiapolitiikka, joka palvelee tämän maan kokonaisetua, jossa on sitten niitä monia kulmia. Jotta se palvelisi sitä, meidän täytyisi saada semmoista tietoa, johon voi luottaa. Sen pitää olla ajantasaista ja perusteellista, ja vasta sen kautta me pääsemme semmoiseen pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen energiapolitiikkaan. Kiitoksia keskustelusta.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Kiitoksia hallitukselle takinkäännöksestä. Se oli hyvä. Mutta tänä aikana tulee tapahtuneeksi se, että monet monet yritykset, jotka ovat nimenomaan puun hankinnassa, tulevat kaatumaan, ja monet niistä ovat jo kaatuneet. Edelleen monella paikkakunnalla on investoitu kivihiilen käyttöön, esimerkiksi minun omalla paikkakunnallani Jyväskylässä.

Tämä hallitus tulee jäämään historiaan hallituksena, jonka toiminta oli kylmää uusiutuvan energian kannalta. Ei yhtään toimenpidettä koko 4 vuoden, siis nyt 3,5 vuoden, aikaan uusiutuvan energian hyväksi, monta sitä vastaan. Eikä hallituksen linjauksissa, mitä hallitus tässä esitti, ollut liioin toimia, konkretiaa. Hyvää retoriikkaa oli siellä täällä, mutta konkreettisia toimia, miten tästä eteenpäin, ei juuri ollut. Merkittävää tässä oli myös se, että vihreitten linja on todellakin ilmassa monin kohdin. Siihen palataan ensi viikolla.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan ilmiselvästi vaalit ja vaalien jälkeen uusi linja suomalaisessa energiapolitiikassa (Puhemies koputtaa) kohti päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! On tosiaan sanottava, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan nopeita toimia, ja tämän hallituskauden merkittävimmät saavutukset ovat olleet energiatuotannon ratkaisujen ulkopuolella. Ilmastolaki, kiertotalousratkaisut, kaatopaikkajätteen kielto, ne kaikki edistävät sitä, että päästöt vähenevät, mutta energiapolitiikka seisoo paikallaan ja odottaa niitä mahdollisia ydinvoimahankkeita, ja se on surullista.

Vihreiden mielestä, niin kuin nämä energia-alan proffat sanovat, pitäisi miettiä pitkän aikavälin näkökulmasta päästöjen vähentämistä niin, että saadaan Suomeen puhtaan teknologian työpaikkoja, saadaan omavaraisuutta, saadaan vaihtotase kuntoon, ollaan itse energiantuottajia ja maailman ongelmien ratkaisijoita. Tämäntyyppisiä energiaratkaisuja me tarvitsemme Suomessa käyttöön. Silloin puuhaketta pitäisi suosia pikemminkin kuin turvetta, koska sillä on tulevaisuutta, sillä on vientinäkymiä. Muuttuvahintaiset uusiutuvat, niin kuin tuuli ja aurinko, alentavat teollisuuden ja kuluttajien sähkön hintaa. Tämä on pakko sanoa ääneen. Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla ne työntävät kallista, saastuttavaa lauhdesähköä pois ja alentavat sähkön hintaa ja tuovat Suomeen työtä (Puhemies koputtaa) teollisuuteen, Wärtsilöille ja muille. (Puhemies: Aika!) Otetaan se!

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ensin kiitos idean isälle siitä, että käytiin pääministerin tiedonannon pohjalta keskustelua. Itse asiassa silloin se kiitos kuuluu ei niinkään pääministerille vaan puhemiehelle, jonka ehdotuksesta tämä keskustelu lähti liikkeelle. Minun mielestäni tämä on ollut erittäin ajankohtainen ja hyvä keskustelu, myös ihan omaa taustaani varten: tässä tapahtuu suuria ilmasto- ja energiapoliittisia päätöksiä seuraavien viikkojen aikana. Minulla oli viime viikolla mahdollisuus keskustella näistä kokonaisuuksista Saksan liittokanslerin, Tanskan pääministerin, Ranskan pääministerin ja Ranskan presidentin kanssa. Minulla oli eilen mahdollisuus kiertää maakuntaa Satakunnassa keskustelemassa muun muassa TVO-päätöksestä, ja huomenna tulen olemaan Lontoossa ja tapaan siellä Britannian pääministerin. Tästäkin keskustelusta sai paljon viestiä.

Toinen huomio tänään on se, että aika monet meistä ovat haikailleet uuden Nokian tai uuden nousun perään tässä viime vuosien varrella, ja uskon, että se keskustelu, mikä meillä tänään oli, luo sitä kehikkoa sille uudelle nousulle ja uudelle Nokialle, mutta se liittyy nimenomaan biotalouteen ja cleantechiin. Minusta ihan selvästi oli ilmassa henkeä siitä, että meidän pitää katsoa tätä kokonaisuutta energian, ilmaston, talouden, työn ja turvallisuuden näkökulmasta.

Vedän tästä keskustelusta kahdeksan johtopäätöstä, jotka liittyvät kaikki energiapolitiikkaan. Johtopäätös numero yksi, me tarvitsemme enemmän markkinaehtoisia energiapoliittisia investointeja tähän maahan, ja toivottavasti esimerkiksi turpeeseen ja hakkeeseen liittyvä takinkäännös, tai käännös tänään, on oikeansuuntainen. Numero kaksi, me tarvitsemme teollisuudelle edullista ja varmaa energiaa. Monessa puheenvuorossa korostettiin Suomen teollisuuden energiantarpeita. Numero kolme, me tarvitsemme kotitalouksille edullista energiaa. Numero neljä, meidän on vähennettävä energian tuontia ja sitä kautta lisättävä omavaraisuutta ja sitä kautta parannettava meidän vienti—tuonti-tasettamme. Numero viisi, me tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiaa, kuten monessa puheenvuorossa todettiin. Numero kuusi, meidän on vähennettävä päästöjä ja nimenomaan hiilidioksidipäästöjä. Numero seitsemän, meidän on parannettava energiatehokkuutta, ja numero kahdeksan, meidän on haettava lisää puhtaita ratkaisuja.

Minä uskon, että nämä kahdeksan tavoitetta, jotka tuossa äsken esitin, eivät sinänsä ole ristiriidassa sen keskustelun kanssa, mikä meillä tänään oli. Minä uskon, että ne ovat tavoitteita, jotka kaikki pystyvät tavalla tai toisella jakamaan, mutta tapa, jolla me sitten toteutamme nämä tavoitteet, on eri asia. Uskon, että sekä se keskustelu, mikä meillä tänään on ollut energia- ja ilmastopolitiikasta, että se parlamentaarinen energiapoliittinen ohjelma, joka on rakennettu ministeri Vapaavuoren johdolla, tulevat viemään meidät kohti uudentyyppistä energiapolitiikkaa. Kaikista tärkeintä tässä on, totta kai, se, että Suomi on näissäkin kysymyksissä edelläkävijä.