Kalle Jokinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä tietoyhteiskuntakaaresta noin 7,5 kuukauden hyvin intensiivisen asian käsittelyn jälkeen. Tämä käsittää yhteensä kahdeksan lakia, ja kokonaisuus käsittää 352 pykälää. Keväällä kesken jääneitä kysymyksiä työstettiin myös kesäkuukausien aikana eteenpäin. Haluan ensiksi kiittää ministeri Kiurua ja myöskin ministeri Viitasta viestintäministerinä toimiessaan erinomaisesta yhteistyöstä asian käsittelyssä eri vaiheissa valiokunnan kanssa.

Herra puhemies! Tietoyhteiskuntakaaren vaikuttavuutta lakina voidaan nyky-yhteiskunnassa pitää varsin laajana. Viestintäverkoilla, viestintäpalveluilla ja erilaisilla muilla sähköisillä palveluilla on huomattava merkitys kansalaisten ja yritysten arjen ja käytännössä kaikkien yhteiskunnan sektorien kannalta. Näiden palveluiden mahdollisuuksia ei ole vielä lähimainkaan kaikilta osin hyödynnetty, ja lainsäädännön tulee pyrkiä osaltaan luomaan tähän mahdollisuuksia.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pitänyt tietoyhteiskuntakaarta koskevaa lakihanketta yleisesti ottaen onnistuneena ja kannatettavana ja uskoo, että sääntelyn kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi voi lisätä ennustettavuutta, edistää alan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja markkinoiden kehittymismahdollisuuksia sekä helpottaa myös sääntelyn jatkokehittämistä.

Esitykseen sisältyy useita tavoitteiltaan hyviä ja kannatettavia kuluttajien oikeuksia ja myös yksityisyydensuojaa edistäviä ehdotuksia. Kuluttaja voisi esimerkiksi kääntyä tietyissä mobiilimaksamisen ongelmatilanteissa myös palvelun tai tavaran laskuttamisesta huolehtivan teleyrityksen puoleen yleispalvelusääntelyä täydentämään, ja myös markkinoiden sääntelyllä tähdätään viime kädessä palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.

Valiokunta on pitänyt tietoyhteiskuntakaaren yhtenä keskeisimmistä tehtävistä yksityisyydensuojan ja luottamuksellisen viestin suojan turvaamista. Valiokunta korostaakin mietinnössään, että nykyisestä suojan tasosta ei tule jatkossakaan tinkiä ilman välttämättömiä perusteita.

Arvoisa puhemies! Esityksen käsittelyyn valiokunnassa toi oman voimakkaan vivahteensa huhtikuussa 2014 tullut EU:n tuomioistuimen ratkaisu, jossa yllättäen tietyn esitykseen sisältyvän sääntelyn pohjana oleva direktiivi todettiin pätemättömäksi. Samalla tuomioistuimen ratkaisussa asetettiin tällaiselle sääntelylle varsin tiukkoja edellytyksiä yksityisyydensuojan turvaamiseksi. Kyse oli säännöksistä, joiden perusteella teleyrityksillä on nykyisin velvollisuus säilyttää viestintään liittyviä tietoja vakavan rikollisuuden selvittämisen tarpeita varten. Valiokunta joutui melko poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa oli pohdittava osin kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja kyseiseen sääntelyyn ja samalla jouduttiin arvioimaan asiaa keskeisiltä osin kansalliselta pohjalta.

Valiokunta ehdottaa mietinnössään, että vakavan rikollisuuden selvittämistä koskevien viranomaisten toimintaedellytysten kannalta välttämätön sääntely on tarpeen hyväksyä, mutta sääntelyn lähtökohtia tulee arvioida osin perusteellisesti uudelleen, ja esitykseen tulee tehdä olennaisia rajauksia ja muutoksia. Säilyttämisvelvollisuus rajataan valiokunnan muutosehdotuksilla EU:n tuomioistuimen ratkaisussa ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellyttämällä tavalla vain siihen, mikä on välttämätöntä sääntelyn tarkoituksen kannalta.

Valiokunta ehdottaa, että laissa rajataan ja yksilöidään ne palvelut, joista tietoja säilytetään. Jatkossa tietoja säilytettäisiin vain matkapuhelinverkon puhelu- ja tekstiviestipalveluista, internet-yhteyspalveluista ja internetpuhelinpalveluista. Esimerkiksi lankapuhelinverkon puheluista tai sähköpostipalveluista tietoja ei säilytettäisi jatkossa viranomaisten tarpeisiin. Keskeistä on lisäksi huomata, että käytännössä teleyrityksen tulisi kuitenkin säilyttää laissa luetelluista tiedoista viranomaistarpeisiin vain ne tiedot, jotka se säilyttää muutoinkin omiin tarpeisiinsa esimerkiksi laskutusta varten.

Valiokunta korostaa, että viestien sisältöä ei velvollisuuden perusteella säilytetä jatkossakaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että säilytettävät tiedot yksilöidään tyhjentävästi laissa. Tietojen säilyttämiselle valiokunta ehdottaa säädettäväksi aikarajat 6, 9 tai 12 kuukautta sen perusteella, miten hyödyllisiä kyseisen palvelun tiedot ovat vakavien rikosten selvittämisen kannalta.

Tietoja saa käyttää vain pakkokeinolaissa tarkoitettujen vakavien rikosten selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Riippumatta siitä, miten komissio tulee reagoimaan asiaan aikanaan, esimerkiksi uusin säädösehdotuksin, kotimaiseen säätelyyn voidaan joutua tekemään siinä vaiheessa muutoksia. Jatkossa on muutoinkin tärkeää arvioida, onko mainittuja säännöksiä tarpeen muuttaa esimerkiksi palvelujen käyttäjämääriin tai viranomaisten tarpeisiin liittyvistä muutoksista johtuen.

Arvoisa puhemies! Sähköinen viestintä on yhä enemmän globaalia toimintaa. Tietoyhteiskuntakaaren myötä eräät yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan liittyvät säännökset koskisivat jatkossa myös viestintään käytettäviä kansainvälisesti tarjottavia palveluja. Toimijoiden, joilla on Suomessa sijaitsevia palvelin- tai vastaavia laitteita tai jotka tarjoavat Suomeen suunnattuja palveluja, tulisi tietyin edellytyksin ottaa nämä vaatimukset huomioon.

Valiokunta ehdottaa mietinnössään säännökseen useita täsmentäviä ja ehdotettua sääntelyä rajaavia muutoksia. Näiden ehdotusten tarkoituksena on rajata sääntelyn soveltaminen kansainvälisluonteisissa palveluissa vain sellaisiin riittävän täsmällisesti määriteltyihin tilanteisiin, joissa toimijalla on selkeä ja konkreettinen yhteys Suomeen. Valiokunta pitää mietinnössään tätä säännöstä periaatteellisesti merkittävänä liikkeellelähtönä pyrittäessä vastaamaan muun muassa haasteisiin, jotka liittyvät verkkoympäristössä erilaisiin kansainvälisesti tarjottaviin viestintään käytettäviin palveluihin. Ehdotus myös tasapuolistaa sääntelyä markkinoiden toimijoiden kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöksellä ei arvioida olevan olennaisia vaikutuksia ulkomaalaisten palveluntarjoajien investointeja tai toiminnan sijoittamista koskeviin ratkaisuihin.

Herra puhemies! Tietoyhteiskuntakaaren myötä Viestintäviraston toimintavalmiudet markkinoiden sääntelyssä lisääntyvät tietyiltä osin olennaisestikin. Valiokunta pitää hyvänä, että kyseinen sääntely antaa välineitä selkeisiin markkinoiden toiminnan epäkohtiin puuttumiseen. Valiokunta kuitenkin katsoo mietinnössään, että toimintavalmiuksia on tärkeä käyttää oikeasuhtai-sesti. Viestintämarkkinoiden sääntelyssä ja tietoyhteiskuntakaaren toimeenpanossa tulee pyrkiä keskeisinä lähtökohtina sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähentämiseen, palvelukehityksen mahdollistamiseen ja alan investointien edistämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä on ehdotettu verkkoneutraliteettia koskevaa sääntelyä, jolla pyritään turvaamaan käyttäjän oikeutta valita vapaasti internetliittymänsä kautta käytettävät palvelut. Valiokunta on pitänyt kyseistä sääntelyä periaatteellisesti hyvin tärkeänä. Valiokunta korostaa mietinnössään, että verkkoneutraliteetin tulee olla internet-yhteyspalvelussa selkeä lähtökohta ja laissa säädellyt mahdollisuudet asettaa rajoituksia ovat aina poikkeuksia tähän pääsääntöön.

Verkkoneutraliteetin periaate ei voi kuitenkaan olla ehdoton. Teleyritysten on tarpeen voida toteuttaa muun muassa palvelujen toimivuuden ja tietoturvallisuuden kannalta välttämättömät liikenteen hallinnan toimenpiteet. Valiokunta ehdottaa, että näiden lisäksi verkkoneutraliteettia koskevia rajoituksia voisi asettaa, jos ne ovat välttämättömiä internet-yhteyspalvelun laadun ja muiden palvelusopimuksessa määriteltyjen palvelujen keskeisten ominaisuuksien toteuttamiseksi. Tällaiset ominaisuudet ja rajoitukset tulisi määritellä selkeästi ja kattavasti palvelusopimuksessa ja huomioida ne myös palveluiden markkinoinnissa, jotta mahdollisten rajoitusten merkitys palveluiden käytön kannalta on käyttäjien tiedossa.

Valiokunta katsoo mietinnössään, että internetliittymien käyttäjien mahdollisuudet käyttää haluamiaan internetin sisältöjä ja palveluja tulee turvata. Valiokunta pitää myös keskeisenä, että kokonaan ilman käyttäjän valinnanmahdollisuuksia vähentäviä rajoituksia olevia internet-liittymiä tulee olla markkinoilla jatkossakin saatavilla. Lisäksi on olennaista huolehtia, että muun muassa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien internetin julkisten palvelujen käyttömahdollisuudet varmistetaan aina myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Lyhytaikaisilla radiotoiminnan luvilla on käytännössä joissain tapauksissa harjoitettu myös jatkuvaluonteista radiotoimintaa, mikä ei ole ollut sääntelyn alkuperäinen tarkoitus. Valiokunta on pitänyt tarkoituksenmukaisena, että näiden lupien ketjuttaminen ei enää jatkossa olisi esityksen mukaan mahdollista. Sen sijaan esitykseen sisältyvää lyhytaikaisen radiotoiminnan mainonnan kieltoa valiokunta ei pidä perusteltuna. Valiokunta katsoo mietinnössään, että kyseinen ehdotus voi heikentää alalle tulon edellytyksiä, ja ehdottaa näin ollen sen poistamista. Yhtenä keskeisenä näkökohtana valiokunta on pitänyt hyvin tärkeänä, että monilta osin hiipuneen paikallisradiotoiminnan elpymiseen pyritään löytämään myös jatkossa keinoja.

Alan ja tekniikan nopea kehittyminen ja markkinoiden kansainvälistyminen asettaa tietoyhteiskuntakaarelle jatkuvaluonteisen haasteen. Myös tietoyhteiskuntakaaren laajuudesta johtuen valiokunta korostaa sääntelyn, seurannan ja vaikutusten arvioinnin merkitystä jatkossa. Valiokunta katsoo mietinnössään, että erityisesti sääntelyn vaikutuksia tulee arvioida verkkoneutraliteetin, alan investointien ja yksityisyydensuojan näkökulmista.

Herra puhemies! Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kuusi lausumaa, jotka löytyvät tavanomaiseen tapaan mietinnön lopusta. Tässä puheenvuorossa en niitä ajankäytöllisistä syistä ala erittelemään.

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä lopuksi vielä kiittää valiokuntaa ja sen virkamiehiä varmasti tämän vaalikauden valiokunnan vaativimmasta lainsäädäntökokonaisuudesta, joka on vaatinut paljon työtä. Se on sujunut erittäin mallikkaasti.

Ja vielä lopuksi: valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskuntakaari on aivan poikkeuksellisen laaja ja myös haastava lakihanke. Kaareen on onnistuttu kokoamaan jo melkoinen siivu tietoyhteiskuntaa koskevasta lainsäädännöstä, vaikkakaan ei vielä ihan kaikkea. Liikenne- ja viestintävaliokunta myös teki hallituksen esitykseen poikkeuksellisen paljon muutoksia. Arvioisin, että valiokunta teki juuri sen työn, joka sille demokratiassa kuuluu, siis punnitsi hallituksen esitystä, korjasi sieltä teknisiä virheitä ja myös teki kohtuullisen merkittäviä parannuksia sisällöllisesti, toki hyvässä yhteistyössä ministeriön kanssa.

Tietoyhteiskuntakaaren laajuuden takia keskityn nyt vain kahteen kokonaisuuteen eli teletunnistetietojen tallennusvelvoitteeseen ja verkkoneutraliteettiin, joita valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Jokinen tuossa edellä jo käsitteli.

Laissahan oli vanhastaan kohta teletunnistetietojen säilyttämisestä, ja sillä velvoitettiin yritykset säilyttämään käytännössä kaikki tunnistetiedot kaikilta käyttäjiltä siltä varalta, että poliisi saattaa niitä jossain vaiheessa tarvita rikosten selvittämisessä. Kesken tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn tuli kuitenkin EU-tuomioistuimen päätös, joka oli aika suorasukaista ja karuakin luettavaa. Jos sieltä poimii vain yhden lainauksen, "kyseisellä direktiivillä", siis tällä teletunnistetietojen tallentamisvelvollisuuden taustalla olevalla direktiivillä, "puututaan yksityiselämän suojaa ja henkilötietojen suojaa koskeviin perusoikeuksiin laajamittaisesti ja erityisen vakavasti, eikä puuttuminen rajoitu ehdottoman välttämättömään". No, tuomioistuimen päätöksen myötä direktiiviltä putosi pohja ja sitä myöten siltä kansalliselta lainsäädännöltä, joka tämän direktiivin perusteella oli meillä kirjattu.

Oli välttämätöntä rukata tietoyhteiskuntakaarta. Periaatteessa olisi voitu tehdä niin, että poistetaan koko tallennusvelvoite laista. Minkä takia näin? Sen takia, että teleyritykset joka tapauksessa säilyttävät käyttäjiltään tunnistetietoja jo omiin tarpeisiinsa ja poliisilla olisi ollut mahdollisuus oikeuden päätöksellä saada näitä tietoja joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä lakiin on kirjoitettu. Valiokunta ei kuitenkaan päätynyt tälle kannalle sen takia, että pelkona oli, että jos tällainen velvoite poistuu, niin jotkin tiedoista poistetaan yritysten järjestelmistä varhemmin ja sitä kautta poliisilta saattaa mennä mahdollisuus saada joitakin rikosten selvittämisessä tärkeitä tietoja omaan käyttöönsä. Niinpä liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi rajamaan tätä tunnistetietietojen tallennusvelvollisuutta kahdessa olennaisessa suhteessa: ensinnäkin sen suhteen, mitä tietoja tallennetaan, ja toiseksi, kuinka kauan niitä täytyy tallentaa.

Voi varmaankin todeta, että yksityisyydensuojan näkökulmasta valittu ratkaisu ei ole ihanteellinen, mutta se on yhtä kaikki askel parempaan suuntaan. Siinä on selvästi rajattu teletunnistetietojen tallennusvelvollisuutta siinä hengessä, mitä varmaankin EU-tuomioistuin on tavoitellut. Meneekö se riittävän pitkälle, siitä voidaan keskustella, mutta suunta ainakin on oikea. Mitä vähemmän ihmisiä kytätään, sen parempi.

Toiseksi, arvoisa puhemies, verkkoneutraliteetista. Tietoyhteiskuntakaaren verkkoneutraliteettia koskevat kohdathan pulpahtivat taannoin ihan julkiseen keskusteluun asti, ja hyvä niin, koska kyse on hyvin keskeisestä asiasta. Verkkoneutraliteetin voi suomeksi ehkä tiivistää niin, että siinä on kyse siitä, että kaikkea liikennettä verkossa kohdellaan samalla tavalla. Www:n keksijä Tim Berners-Lee on kuvannut, että jos verkkoneutraliteetista luovutaan, silloin menetetään verkko sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan. Verkon vahvuus on juuri sen vapaus, ja se vapaus mahdollistaa paitsi ihmisten perusoikeuksien toteutumisen myös monenlaiset innovaatiot, ja sen takia siitä vapaudesta kannattaa pitää kaksin käsin viimeiseen asti kiinni.

Liikenne- ja viestintävaliokunta otti ilahduttavasti mietinnössä topakasti kantaa verkkoneutraliteetin puolesta. Valiokunta totesi muun muassa, että verkkoneutraliteetin pitää olla aina lähtökohta ja kaikkien rajoitusten siihen hyvin perusteltuja poikkeuksia. Valiokunta myös edellytti, että jos tästä neutraliteetista joissakin palveluissa poiketaan, niin silloin se pitää kuluttajalle kertoa selväsanaisesti. Ja valiokunta vieläpä velvoitti, että juurikin verkkoneutraliteetin toteutumisesta pitää pitää aivan erityistä huolta, kun nyt tietoyhteiskuntakaarta lähdetään eduskunnan hyväksynnän jälkeen toimeenpanemaan. Liikenne- ja viestintävaliokunta siis joiltakin osin paransi eli tiukensi hallituksen esitystä verkkoneutraliteetin puolustamisessa, ja olen siitä iloinen. Tämä on oikea valinta, ja liikenne- ja viestintäministeriön tulee sitä noudattaa.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskuntakaari on laaja kokonaisuus sähköisen viestinnän kokonaisuudistuksesta. Työtä on tehty koko tämä vuosi ja työ on saatettu lähestulkoon päätökseen. Tästä on vallinnut laaja yksimielisyys, miten ja mihin suuntaan tietoyhteiskuntakaarta kaarretaan tässä Suomessa.

Olemme saaneet lainsäädännön harppauksen 2020-luvulle, ja sähköisen viestinnän palveluiden kehittymisen ja kehittämisen pitää olla koko ajan keskiössä. Maailma muuttuu koko ajan ympärillä ja sähköistyy, ja kun puhumme esimerkiksi sote-uudistuksesta, niin tietoyhteiskunta on koko ajan läsnä, kun kehitämme sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.

Me käytämme puhelinta, matkaviestintää, internetiä, radiota, televisiota päivittäin työssämme, vapaa-ajalla. Ne ovat läsnä koko ajan missä, milloin ja mihin aikaan tahansa. Tietoyhteiskunta on kaikkialla, ja kun tätä tietoyhteiskuntakaarta on käsitelty, niin on väistämättä tullut se tosiasia eteen, että yli hallintokuntien meidän pitäisi miettiä tietoyhteiskunnan tilaa, että se olisi kaikkien ulottuvilla, saatavilla ja myöskin jokainen pysyisi mukana tässä kehityksessä.

Meille sähköisten palveluiden käyttäjille erityisen tärkeää on sovellettavan tekniikan osalta se, että se on ajantasaista, turvallista, helppokäyttöistä ja kaikkien ulottuvilla ja että se on myöskin kohtuuhintaista. Kun puhumme laajakaistasta joka kotiin, niin ennen kaikkea alleviivaan kohtuuhintaisuutta tässä tapauksessa. Tulevalla sääntelyllä ja tällä hallituksen esityksellä ja valiokunnan mietinnöllä pyritään siihen, että turvataan sähköisen viestinnän tarjonta. Laajakaistat ja internet-yhteydet valitettavasti eivät kuitenkaan esimerkiksi ole kaikkien ulottuvilla, puhumattakaan siitä, että matkapuhelinverkko, tämä vanha ja tarvittava, olisi jokaisen saatavilla.

Teknisesti meillä on erittäin paljon vielä tekemistä. Perusinfraa nämä laajakaistayhteydet ovat totta vieköön, ja kun aiomme toteuttaa erilaisia hankkeita Suomessa esimerkiksi tämän sote-uudistuksen mukaisesti, niin palveluiden sähköistymisen ja palvelujen saamisen joka puolella Suomea pitää olla turvattuna. Olemme yleensä puhuneet siitä, että kaiken tämän laajakaistatoiminnan pitää olla toteutusneutraalia, niin että mobiilit ja kiinteät valokuidut voisivat olla mahdollisia. Silti alleviivaan sitä, että tulevaisuudessa, kun laajakaistahanke etenee, myöskin valokuitu olisi mahdollinen esimerkki siitä, että jos ja kun me haluamme sähköisistä palveluista esimerkiksi vientituotetta, niin meillä pitää olla perusinfra kunnossa, ja sitä se ei tällä hetkellä ole.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan lausumaehdotus 3 sisällyttää paljon viisaita ajatuksia siitä, että tietoyhteiskuntakaaren toimeenpanossa pyritään lähtökohtaisesti sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähentämiseen, joka on hyvä asia toteuttajien kannalta, ja palvelukehityksen mahdollistamiseen sekä siihen, että alan investointeja toteutetaan ja niitä edistetään. Tämä on hyvä lausumaehdotus.

Arvoisa puhemies! Moni meistä kansanedustajista on käynyt maanpuolustuskurssin, ja olen omalta osaltani sen myöskin suorittanut. Olen siellä viisastunut sen verran, että yhteiskuntamme uhkia ja haavoittuvuuksia ovat muutkin kuin maailman sodat. Sotien sijaan meidän on varauduttava entistä paremmin kyberhyökkäyksiin ja sähköisten palvelimien teknisiin ongelmiin. Kun me menemme tähän tietoyhteiskuntaan oikein syvälle, niin silloin myöskin uhkat ovat monenlaisia. Häiriötilanteet ja kriisiajan viestintä teleyrityksen osalta tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme yhteistyötä viranomaisten puolella erittäin laajasti.

Tietoyhteiskuntakaarta käsiteltäessä yksityisyydensuoja ja tietoturva olivat äärimmäisen kovasti meillä tapetilla, ja siitä sen verran, että lausumaehdotuksessa 4 erittäin hyvin pureudutaan siihen, että yksityisyydensuojan ja luottamuksellisen viestin suojan säilymisestä huolehtimisen keinoja sähköisissä palveluissa ja verkkoympäristössä on korostettava ja niitä kehitettävä. Edustaja Tynkkynen edellä puhui erittäin hyvin tästä yksityisyydensuojan vaalimisesta ja sen kehittämisestä.

Valiokuntakäsittely kokonaisuudessaan oli varsin laajaa ja perusteellista, ja toimijoiden kanssa käytiin monenlaisia hyviä keskusteluja. Tämän vuoden aikana tuli myöskin todellakin EU:n lainsäädännöstä erilaisia viestejä ja direktiivejä, joita meidän tuli sitten soveltaa, ja saimme tähän käsittelyyn ne mukaan, ja se on erittäin edistyksellistä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän ministeriä hyvästä yhteistyöstä. Oli erittäin isosta asiasta kysymys, ja kun tätä alkuun tarkasteli — oli kymmenkunta lakia, ja niistä piti vääntää sitten yksi lakiesitys — niin ihan alkuun hirvitti.

Mutta tietoyhteiskuntakaariesitys on todellakin laaja sähköisen viestinnän uudistus. Siitä johtuen valiokunta käsitteli mietinnössään vain keskeisimpiä asian käsittelyssä ja asiantuntijakuulemisessa esille nousseita kysymyksiä. Ensimmäinen, mikä nousi perustusvaliokunnassa, oli lain nimike, ja ehkä eräät asiantuntijatkin kritisoivat lain nimikettä, sitä, että se ei kuvaa oikeastaan sitä todellista, että on laista kysymys. Mutta liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi kumminkin ministeriön esitykseen, elikkä nimi on tietoyhteiskuntakaari, elikkä se hyvin kuvaa kumminkin erittäin laajaa kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Nostan tässä muutamia kohtia esille. Ensinnäkin tämä niin sanottu 2 §, eli esityksen 2 §:ään sisältyy säännös, jonka kautta esityksen yksityisyydensuojaa ja luottamuksellisen viestin suojaa sekä tietoturvaa koskevat säännökset ulotettaisiin koskemaan tietyin edellytyksin myös sellaisia kansainvälisluonteisia viestinnän välittämistä sisältäviä palveluja, joilla on esityksessä määritelty yhteys Suomeen — esimerkiksi Googlea.

Valiokunta pitää säännöksen tavoitetta kansalaisten yksityisyyden suojaamisesta erittäin kannatettavana. Toimintaympäristön tekniseen ynnä muuhun sellaiseen kehittymiseen ja kansainvälistymiseen liittyviin muutoksiin tulee tarvittaessa pyrkiä reagoimaan myös lainsäädännöllisin keinoin. Lähtökohtaisesti on myös perusteltua, että samanlaista toimintaa harjoittavia toimijoita koskee myös sama sääntely. Muutettu 2 § on yhteensopiva asiaan liittyvien EU-säädösten kanssa, mitä täällä on jo hyvin todistettu.

Arvoisa puhemies! Verkkoneutraliteetti: Internet-yhteyspalveluissa tulee olla selkeänä lähtökohtana verkkoneutraliteetti. Verkkoneutraliteetissa on kyse periaatteessa kaikkien viestintäverkon sisältöjen ja palvelujen tasapuolisesta kohtelusta ja käyttäjän kannalta ennen kaikkea verkkojen ja palvelujen käytön rajoittamattomuudesta sekä toisaalta käyttäjien valinnanvapaudesta. Erilaisten internetin sisältöjen ja palvelujen tarjoajien kannalta kyse on syrjimättömyydestä ja tasapuolisista toimintamahdollisuuksista.

Lisäksi asiakkaan tulee voida käyttää internet-yhteyspalveluja kaikkiin niihin tarkoituksiin, joihin käyttäjällä on palvelusopimuksen ja palvelusta annettujen tietojen perusteella ollut perusteltu aihe olettaa sitä voitavan käyttää. Sopimusehtojen ja annettavien tietojen tulee olla selkeitä ja kattavia siten, että asiakas ymmärtää mahdollisen rajoituksen merkityksen ja sen vaikutuksen palvelun käytön kannalta.

Valiokuntahan sitten esitti kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta lausumaehdotuksia. Niihin on viitattu täällä, mutta nostan vielä erään kuluttajansuojaa koskevan sääntelyn. Viestintäpalvelussa olevat virheet kiusaavat niiden käyttäjiä. Se näkyy erityisesti kuluttajaviranomaisille suuntautuneissa kysymyksissä. Kysymysten kirjo on valtava, ja niiden määrää selittää myös se, että ala on jatkuvassa muutoksessa, kun uusia ja uudenlaisia palveluita syntyy koko ajan. Siksi alalle myös tarvitaan säännöksiä, jotka täsmentävät ja selkeyttävät yleistä kuluttajansuojasääntelyä. Tällä hetkellä tämä sääntely löytyy pääosin viestintämarkkinalaista.

Kuluttajan asemaa pyritään parantamaan uudistuksessa monilla eri tavoilla. Erityisesti kuluttajansuojasääntelyä parannettaisiin teleyritysten yhteisvastuuta, korvauksia ja sopimusehtoja koskevalla sääntelyllä.

Yksityisyydensuoja ja viestinnän luottamuksellisuus: Yksityisyyden suojaamisesta ja tietoturvasta on muodostunut ohittamaton ja olennainen osa sähköistä viestintää. Niiden merkitys yhteiskunnassa nousee sen myötä, kun uusia sähköisiä palveluja innovoidaan markkinoille. Erityisesti kansainvälisyys ja uudet tavat toimia herättävät kysymään, kuka tiedoillamme saa tehdä ja mitä ja kuinka tiedot on suojattu.

Yksityisyydensuojaa ja viestinnän mahdollisuuksien suojaa koskevilla säännöksillä tarkennetaan perustuslain asianomaisia säännöksiä. Sääntely antaa raamit sille, kuinka ja missä tilanteessa muut kuin viestinnän osapuolet saavat käsitellä viestejä ja niihin liittyviä tietoja. Asiaa koskevat säännökset sisältyvät nykyään sähköisen viestinnän tietosuojalakiin.

Arvoisa puhemies! Minä kiitän myös valiokunnan jäseniä, ennen kaikkea valiokunnan virkamiehiä ja valiokuntaneuvosta. Hän teki tässä erittäin merkittävän työn, ja lopputulos on todella hyvä. — Kiitos.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitykseen tietoyhteiskuntakaaresta on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säädökset, se sisältää peräti 360 pykälää. Kiitos valiokuntaneuvokselle ja koko valiokunnalle tästä muokkaamisesta. Päällekkäisyyttä nykyisiin lakeihin on poistettu ja sääntelyä on selkeytetty.

Tärkeä asia on ollut koko ajan viestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyydensuoja ja tietoturva. Se on myös kilpailukykytekijä, että me saamme kansainvälisiä firmoja tänne muun muassa paremmin kuin Ruotsiin.

Toisaalta on sitten ollut yksi puhuttava asia tämä rikosten tutkimisen kannalta edellytetty viestinnän teletunnistetietojen säilyttäminen viranomaisen tarpeisiin. EU-tuomioistuinhan oli hyvin kriittinen tästä. He sanoivat, että puututaan vakavasti ihmisten yksilönsuojaan. Toisaalta tuomioistuin vakavan rikollisuuden torjumisen vuoksi sallii ei sisältöjen mutta siis televälitystietojen tallentamisen. Tallennusvelvoite olisi voitu tosiaan tästä tietoyhteiskuntakaaresta poistaa, koska teleyritykset tallentavat muutenkin näitä tietoja, mutta viestintävaliokunta rajasi kuitenkin sitten teletunnistetietojen tallennusvelvoitetta. Tätä asiaa täytyy totta kai myös seurata.

Otan vain ihan muutaman asian, koska tämä on niin laaja kokonaisuus. Laajakaistasta sen verran, että teleyritysten tekemät investoinnit vaikuttavat välillisesti koko yhteiskunnan toimintaan ja erityisesti aluekehitykseen.

Itse tein kirjallisen kysymyksen juuri äskettäin siitä, että ely-keskus Tampereella laskuttaa kovasti rahaa siitä, kun valokaapelia rakennetaan, ja tämä ei edistä kyllä millään tavalla tätä valokaapelin levittämistä. Me kuitenkin kaapelia tarvitsemme, koska siellä on sitä kapasiteettia riittävästi.

Lähivuosina matkaviestinverkkojen käytössä tullaan siirtymään nykyistä enemmän kiinteiden kuukausimaksujen sijasta datamääräiseen palvelun käytöstä laskuttamiseen. Tämänkaltainen kehitys saattaa vaatia paljon kapasiteettia ja sisältöjen lisääntyessä entisestään korostaa tätä valokaapelia ja verkkojen rakentamisen tarvetta.

Toisaalta asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös se, että osa 700 megahertsin taajuusalueesta tulisi aikanaan myöntää langattoman laajakaistan käyttöön, ja toivottavasti näin sitten voidaan täällä täydentää tuota valokaapelia.

Multicasting oli tärkeä asia. Siinähän on kyse siitä, että voidaan laajakaistaverkkojen kapasiteettia riittävästi kasvattaa niin, että televisiolähetyksiä ja muuta verkon kapasiteetin kannalta haastavaa sisältöä, sanotaan vaikka elokuvia, voidaan jatkossa lähettää ilman, että siellä naapurilla pimenee sitten mökissä nettiyhteys. Tämä multicasting on sitä tulevaisuutta, jossa televisio ja tietokone siis yhdistyvät ja voidaan katsoa sitten tosiaankin erilaista sisältöä, muun muassa Yle Areenaa, television kautta eikä tarvitse sitä tietokoneesta katsoa. Mutta tämä tulee olemaan todella tärkeä asia, että se on tässä nyt mukana ja me edistämme sitä. Mutta emme tietenkään puutu näihin tekijänoikeusneuvotteluihin, ne pitää sitten erikseen neuvotella.

Televisio-ohjelmien siirtovelvoite, must carry, on tietysti minulle taiteilijalähtöisenä edustajana tärkeä, että siellä myös olisi tämä tekijänoikeus huomioitu. Suomihan on ainoa maa Euroopassa, missä nämä kaapeliyhtiöt eivät maksa tästä edelleenlähettämisestä mitään, ja sitähän on muun muassa EU:n komissio edellyttänyt ja tehnyt huomautuksen tästä asiasta.

Paikallisradiotoiminta totta kai on tärkeää ja se rikkaus, mikä sieltä tulee paikallisesti. Nyt on vain valitettavasti käynyt niin, että useamman hallituksen aikana on tapahtunut kova keskittyminen ja ulkomaalainen omistus ja ketjuuntuminen näissä paikallisradioissa ja siellä ei juuri ole paikallista ohjelmaa. Olisin halunnut tähän vahvemmin esille tämän paikallisuuden, mutta siihen ei meillä valiokunnassa riittänyt kuitenkaan ihan poliittinen tahto. Mutta se oli hyvä asia, että näille lyhytaikaisille radioille voidaan antaa mahdollisuus myydä myös mainoksia. Sitähän yrittivät lobbarit tietysti kieltää, nimenomaan suurten radioketjujen suunnasta. Mutta tämä on hyvä asia, että voidaan kuitenkin alalle tulla kokeilemaan, voiko tällä lyhytaikaisella radiolla olla menestystä, ja sitten ehkä hakea sitä pitkäaikaisempaa lupaa.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tämä on ollut valtava sivistyskokemus jokaiselle edustajalle, koska tässä on niin paljon tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa, ja täällähän ovat hyvät nämä lausumaehdotukset, että seurataan tätä tietoyhteiskuntakaaren toimeenpanoa.

Se täytyy sanoa, että muutokset ovat niin suuria viestintäalalla, että tämä TYKKI on jo syntyessään hieman vanhentunut, koska tässä tulee niin suuria muutoksia. Mutta meidän täytyy todella olla valmiita harppaamaan digipalveluissa esimerkiksi siihen, mitä Ruotsi on tehnyt, että telepalveluja edistetään voimakkaasti ja siirrytään sillä tavalla voimakkaammin palveluyhteiskuntaan myös pilvipalveluilla ja nettikaupassa ja niin edelleen. Tämä on tärkeää siinä mielessä, että me valmistaudumme tämmöisellä lakikokonaisuudella tulevaisuuden säännöksiin.

Me palaamme tähän sitten palautekeskusteluissa aikanaan, ja silloin voidaan vielä lisää ottaa muutamia kohtia esille. — Kiitoksia.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän myös liikenne- ja viestintävaliokuntaa erittäin hyvästä työstä. Tässä on useita lakikokonaisuuksia saatu yhteen ja saatu toimiva säädöstö aikaiseksi, ja tietenkin myös ministeriölle ja ministerille kiitokset tästä paketista. On tietenkin toimintojen kannalta tärkeätä, että sääntely muodostaa yhden johdonmukaisen kokonaisuuden.

Muutamia asioita nostan. Tämä teknologianeutraliteetti, joka täällä mainitaan, tuo mahdollisuuksia uusiin avauksiin ja teknologiaan. Tässä edellä mainittu verkkoneutraliteetti on avainasemassa, kun palveluita kehitetään käyttäjälähtöisiksi.

Haluan nostaa esille täältä valiokunnan kannanoton tähän laajakaistarakentamiseen. Olen siitä ollut huolissani ja tehnyt varmaan muutaman kirjallisen kysymyksenkin sen edistämisen osalta. Meillä täällä eduskunnassa aika monessa selonteossa, kuten tulevaisuusselonteossa, on monta kertaa "digi, digi". Sote-uudistuksessa meillä lukee "digi, digi". Valtion palvelujen uudistamisessa ja keskittämisessä on "digi, digi, digi", maataloustuotteiden ja -palvelujen kehittämisessä "digi, digi", ja kuntien säästöissä sanotaan, että sielläkin on "digi, digi" -palvelut. Kun tämä digitaalisuus tulee niin monen kautta, niin olen todella huolissani, kuinka me kohtaamme tällä haja-asutusalueella sitten nämä ihmiset ja olemmeko tasavertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa sitten näitten palvelujen ääressä.

Laajakaistarakentaminenhan meni aika hyvin Manner-Suomen maaseudun rahoittamisen osalta ja myös osaltaan tämän Laajakaista joka kotiin -hankkeen osalta, mutta nyt kun nämä rahoituslähteet ovat muuttuneet, niin tämä markkinaehtoisen alueen ulkopuolinen maaseutualue on jäänyt kyllä lapsipuolen asemaan tällä hetkellä varsinkin tämän valokuituverkon rakentamisessa. Se olisi erittäin tärkeätä myös muun muassa vanhustenhuollon, vanhusten turvallisuuden osalta, että laajakaistaverkot olisivat toimivia. Ongelmia näen tässä tämän rahoituksen suhteen. Tämä Laajakaista joka kotiin -hanke, valtion hanke, ei tuo riittävän lähelle sitä laajakaistaa. Koska siellä on paljon katvealueita tai alueita, jotka lasketaan markkinaehtoisesti toimiviksi alueiksi, niin nämä kylät jäävät sitten kuitenkin näitten tukien ulkopuolelle. Meillä Pirkanmaallakin on 6—8 hanketta, joiden rahoitus on jäädytetty.

Sitten edustaja Alatalo toi tuossa esille, että on tullut muuta harmia näille paikallisille puhelinyhtiöille. Esimerkiksi aikaisemmin tämmöinen lupa, kun laajakaistaverkkoa on vedetty tien viereen, on maksanut noin 160 euroa kappale, ja nyt niitten hankkeitten hinta on noin 2 000 euroa kappale. Siellä tarvitaan kuusi-, seitsemänkohtaisia erilaisia selvityksiä, ely-keskus vaatii. Tämä hidastaa, tämä kallistaa tätä toimintaa. Jollain tavalla täytyisi saada järkeväksi ja yhdensuuntaiseksi tämä ely-keskuksen toiminta. Vai haluaako ely-keskus nyt sitten vain rahoittaa tätä omaa budjettialijäämäänsä tämmöisellä toiminnalla?

Toinen on tämä verkkotoimijoiden ja sähköyhtiöiden ja näitten yhteistyö. Sitä ei varmaan tällä tietoyhteiskuntakaaripaketilla voida avittaa, mutta näkisin, että siihen pitäisi saada kanssa yhdenmukaista säännöstä, että niihin aventoihin voitaisiin yhtäaikaisesti vetää valokaapelit ja yhtä lailla sitten sähköjohtoja.

Meillä on maaseudulla tarve teollisuuden, yritystoiminnan, palveluiden osalta ihan merkittävä. Vaikka meillä tulee olemaan verkkopalveluja, myös muita palveluja, niin eivät ne 3G-pisteet ole aina täysissä voinneissa siellä meidän haja-asutusalueilla.

Sitten ehkä kolmas asia vielä tähän digitalisaatioon liittyen. Niin sanotuilta sähköallergisilta ihmisiltä ja näiltä säteilyallergisilta ihmisiltä on myös tullut paljon viestiä siitä, että valokuitu olisi, ja onkin, se ratkaiseva tekijä, ja se vähentää myös osaltaan tätä meidän niin sanottua säteilysaastetta Suomessa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskuntakaaren tavoite on kerätä yhteen tietoyhteiskunnan toimintaan ja sen rakenteisiin vaikuttavaa lainsäädäntöä. Tämä on erittäin hyvä asia: tarvitaan poikittaisuutta, ei vain siiloissa tapahtuvaa muutosta. Tavoite on yksinkertaistaa säätelyä. On tärkeätä huolehtia tässä yhteydessä myös yksityisyydensuojasta ja huolehtia siitä, että julkiset palvelut toimivat ja ovat kaikkien saatavilla. Edustaja Pirttilahti totesikin, että digitalisaatio todellakin jyrää Suomessa, ja tällöin huoli on se, että ihmisten taidot ovat kovin erilaisia käyttää eli päästä palveluiden ääreen, kun palveluita digitalisoidaan.

Koulutusalan ihmisenä näen suuret mahdollisuudet uusien oppimisympäristöjen, oppimisteknologioiden ja oppimisprosessien käyttöönotossa, kun siirrymme maailmaan, jossa tieto ja toiminta digitalisoituvat. Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa kouluihin ja siihen, että oppilaat voivat omaksua 2000-luvun taidot siinä, kuinka hakea tietoa, kuinka tuottaa yhdessä uutta tietoa.

On tärkeätä, että sähköiset oppimispalvelut ovat edullisia ja helppokäyttöisiä. Oppilailla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä tiedon maailmaan joka puolella Suomea. Samalla on myös huolehdittava siitä, että seurataan sekä reagoidaan, jos altistuminen radiotaajuussäteilylle kasvaa. Säteilyturvakeskuksen mukaan näin ei ole tapahtunut, vaikka sähköinen viestintä on lisääntynyt.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten muutkin valiokunnan jäsenet ja puheenjohtaja, minäkin yhdyn kiitoksiin sekä ministerin että ministeriön suhteen että ennen kaikkea valiokunnan ja valiokunnan virkamiesten suhteen. Tämä on ollut suunnaton työ, ja moninaisten keskustelujen jälkeen tästä on saatu yksimielinen ja toivottavasti Suomea eteenpäinvievä kokonaisuus.

Nykypäivänä tietotekniikka hallitsee ihan meidän perustarpeitamme ja perusinfraa. Tässä samaan aikaan, mitä enemmän tietotekniikka hallitsee meidän vesiverkostoamme, viemäriverkostoamme, sähköverkostoamme, on muistettava, että tämä maailma on myös haavoittuva. Siinä suhteessa on aina silloin tällöin palautettava mieleen, että perusinfran, perustarpeiden äärellä pitää olla se plan B elikkä ihan vaikka manuaalinen karvalakkiversio siitä, miten tämä yhteiskunta sitten poikkeustilanteessa pyörii.

Kun tämä meidän arkemme on joka tapauksessa tietotekniikan hallitsema, on samaan aikaan kyettävä hallitsemaan tämä kybermaailma mutta myös pidettävä yksityisyydensuojasta kiinni, koska sehän on ensinnäkin meidän kaikkien oikeutemme mutta myös semmoinen vetovoimatekijä, millä voidaan houkutella erilaisia isoja toimijoita ja investoijia Suomeen ja tuomaan Suomeen kaivattuja verotuloja.

Kuten aloitin, niin tämän tietoyhteiskuntakaaren paras puoli on se, että nyt on koottu kasaan useista laeista yksi iso kokonaisuus. Moni asia tässä on hieman semmoisen kyseenalaisen tulevaisuuden valossa, ei tiedetä ihan, mihin suuntaan ollaan menossa. Monessa on pikkasen vielä viilaamisen varaa, ja kuten edustaja Alatalo sanoi, osa on jo vanhentunuttakin. Tämä tarkoittaa sitä, että monia asioita ja tätä koko ympäristöä on seurattava ja kyettävä linjanmuutoksiin, lainmuutoksiin ja nopeutettava reagointia. Niin tai näin, tämä on tämmöinen mahdollistava iso paketti, millä me pystymme elämään nykypäivänä ja kehittämään toimintojamme.

Yhteen yksityiskohtaan tahdon tässä pikkasen puuttua — muutenhan tämä oli tämmöinen isolla pensselillä maalattu puhe. Tämä lyhytaikaisen radioluvan ketjutuksen kielto poistaa radiotoiminnasta epäkohtia, mitkä ovat tällä hetkellä olleet siellä sekoittavana tekijänä. Toisaalta, kun tämä ketjutus kiellettiin, myös sallittiin sitten mainostaminen, joka toimii erinomaisena ponnahduslautana sitten uusille toimijoille alalle. Tämän yksityiskohdan pyrkimyksenä kokonaisuudessa on se, ettei kermaa päästä kuorimaan niiltä paikallisradioilta, mitkä toimivat siellä pienin varoin, pienin resurssein, eli kyseessä on tämmöinen oikeudenmukaisuuden tavoite.

Tässäkin kohtaa on seurattava sitä, miten tämä nyt toimii. Oikaiseeko se esimerkiksi tämmöisiä epäkohtia, missä osa radiokanavista toimii hieman paikallisluvan ja valtakunnan luvan välimaastossa ja sekoittaa pakkaa? Sitten on myös semmoinen asia tähän kerman kuorintaan liittyen, että ylettyykö se ketjutuksen kielto myös semmoiseen vuosittaiseen toistoon, joka tapahtuu vaikka Pori Jazzien aikaan tai jonkun muun ison festivaalin aikaan, sillä aina sen vuotuisen toistuvan festivaalin aikaan pieni lyhytaikainen radiolupa anotaan ja saadaan ja näin kuoritaan kerma. Tämä on yksi semmoinen yksityiskohta, mitä tulee seurata.

Mutta niin tai näin, maailma on tietotekniikan ympärillä, maailma muuttuu, nopeus on valtavaa. Meidän on seurattava tilannetta ja pystyttävä reagoimaan nopeasti.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yksi periaate tämän lain valmistelussa on ollut toimilupajärjestelmän tehostaminen ja yksinkertaistaminen. Siinä on hyviä näkökulmia tai hyviä periaatteita se, että esimerkiksi kaikki halukkaat saavat toimiluvan silloin, jos taajuuksia vain on käytettävissä. Se lisää viestinnän tasapuolisuutta ja myös sananvapautta Suomessa. Se on hyvä periaate.

Taajuuksien käyttöä tehostetaan niin, että esimerkiksi vanhoista matkaviestintätaajuuksista peritään markkinaehtoista taajuusmaksua. Markkinaehtoinen taajuusmaksu peritään myös televisiotaajuuksista ja sitten myös keskustelua herättäneistä Puolustusvoimien taajuuksista. Lain valmisteluvaiheessa oli keskustelussa myös se, tulisiko nykyisin käytössä olevat taajuudet alistaa huutokauppamenettelyyn ja sitä kautta tehostaa tätä toimintaa, mutta siitä ihan perustellusti luovuttiin, ja sitten tämä markkinaehtoinen taajuusmaksu on ikään kuin korvauksena siitä, miten näitä taajuuksia käytetään.

Puolustusvoimien osalta on siirtymäaika vuoteen 2024 asti, ja siihen saakka Puolustusvoimilla on oman suunnitelmansa mukaan tarkoitus siirtyä niin sanotuille sotilastaajuuksille, jotka ovat sitten maksuttomia. Mikäli Puolustusvoimat sitten edelleen käyttää näitä nykyisiä niin sanottuja siviilitaajuuksia, niin tuo maksu on alennetun laskentakaavan mukainen.

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana digitaalisesta jäämistöstä. Tuossa asiantuntijakuulemisessa nousi esille kuolleen henkilön sähköisessä muodossa olevan omaisuuden oikeudellinen asema. Tällä hetkellä se ei ole tarpeeksi selkeä ja vaatii arviointia, mutta valiokunta totesi, että se kuuluu jäämistöoikeuden piiriin, ja siinä mielessä tässä lainsäädäntövaiheessa ei lähdetty sitä linjaamaan. Valiokunta kannustaa kuolleen henkilön sähköisessä muodossa olevan omaisuuden oikeudellisen aseman selvittämistä, jotta tämä oikeustila selviintyy.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on tämän vuoden alusta asti ollut käsiteltävänä kyllä varsin kova paketti. Täytyy sanoa, että jos viime hallituskaudella aluehallintouudistus oli se iso paketti, niin tällä kaudella varmasti tänään on ollut se merkittävä lainsäädäntöuudistus käsittelyssä, koska viestintäpoliittisesti merkittävin uudistus on se, että hallitusohjelmassa luki tuoreelle ministerille, että uudistetaan koko viestinnän lainsäädäntö. Kyllä siinä hetken joutui miettimään, että työtä tässä riittää, koska Yle-uudistus ja tämä viestinnän lainsäädännön uudistaminen olivat aika isoja hallituskirjauksia, joista nyt molemmat ovat tulleet jo näin pitkälle.

Tämä merkittävä uudistus on tietysti ollut käsittelyssä asianomaisessa valiokunnassa, mutta myös muut valiokunnat ovat laajalla pensselillä antaneet lausuntonsa, eli sekä perustuslakivaliokunta, hallinto-, puolustus-, sivistys- että talousvaliokunta ovat asiaa käsitelleet. Ja tämä kertoo tietysti siitä, kun valiokuntien määrä on näin valtava, kuinka kattavasta hankkeesta on ollut kysymys.

Kysymys on siis siitä, että koko sähköisen viestinnän kenttä on nyt käyty läpi, perattu, ja siltä osin tehty juuri sitä, mikä eduskunnan keskeisimpänä työnä on, eli perattu keskeisimmät asiat läpi. Minusta tässä edustaja Vehkaperä oli oikeassa, että nyt byrokratiatalkoot on täällä käyty läpi, koska pykälien määrää on merkittävästi vähennetty ja olennaistettu sanomaa lainsäädännössä.

Ja siksi minä haluan kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa. Te olette tehneet valtavan työn, 7,5 kuukautta tämän asian ympärillä, ja voin sanoa, että olemme lukuisia kertoja kyllä edestä ja takaa tavanneet tätä isoa pakettia. Ja myös puheenjohtajalle lämmin kiitos, niin kuin valiokuntaneuvoksellekin, te olette tätä myös ansiokkaasti vieneet eteenpäin. Jokainen kansanedustaja on joutunut kyllä tekemään todella paljon työtä tässä monipuolisessa ja asiantuntevassa käsittelyssä. Nyt on mietintö selkeä, tarkkaan harkittu ja tasapainoinen kokonaisuus, ja olen siitä valtavan ylpeä. Kiireestä huolimatta, valiokunnalla kun muitakin töitä on ollut, olette varsin nopealla aikataululla saaneet läpi tämän prosessin, ja nyt ne uudistusehdotukset, jotka on tuotu eduskunnan käsittelyyn, on kaikki katsottu ja sitten hyvässä yhteisymmärryksessä on puututtu asioihin, joissa on ollut vielä viilattavaa.

Minusta edustaja Piirainen hyvin luonnehti tätä koko kuvaa, eli yksin jo nimestä voidaan olla niin montaa mieltä. Kun me puhumme tietoyhteiskuntakaaresta, tarkoitetaan koko sitä lainsäädännön eri lakien kokonaisuutta, jotka on laitettu vanhalla nimikkeellä yhteiseen kaareen, jossa kerrotaan siitä, että tietoyhteiskunnalla on oma lainsäädäntönsä. Tietenkin ymmärrän myös kritiikkiä siinä suhteessa, mutta on hienoa, että valiokunta tämän saman ajatuksen tässä nyt sitten myöskin otti.

No, haluan edelleen myöskin kiittää eduskuntaa siitä, että tässä on ollut hyvin yllättäviä vaiheita tämän valmistelun suhteen, ja yksi yllättävä vaihe oli se, että Euroopan unioni sanoi sanasensa tuomioistuimen päätöksellä, kun keväällä tuli tunnistamistietojen tallentamista koskeva tuomio, ja tätä kautta myös Suomi joutui sitten arvioimaan omaa lainsäädäntöään yhtenä EU-maista. Tätä kautta kuitenkin tärkeää on, niin kuin tässä edustajat Jokinen ja Tynkkynen peräänkuuluttivat, tämä teletunnistetietojen rajaus ja sen pohtiminen, mikä on yksittäisen viestin luottamuksellisuuden suojan näkökulmasta mutta myöskin sitten kokonaisedun kannalta yhteiskunnassa sitä tavoiteltavaa. Olemme saaneet aikaan kuitenkin erittäin eheän kokonaisuuden, ja olen kiitollinen siitä, että saimme sen yhdessä tällaiseen asentoon viilattua.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu hyvin poikkeuksellisen laajaan ja avoimeen valmisteluun. Meillä on valtava joukko ihmisiä, lähes 150—200:kin ihmistä, pyörinyt tämän työn pohjalta. Pohjatyö on myöskin näkynyt sitten siinä, että hallituksen esityksen eduskuntakäsittely on sujunut varsin mutkattomaksi, eli kyllä täällä vastakkaiset näkemykset ovat olleet hyvin tiedossa. Silloin kun tätä sorvattiin sille kierrokselle, josta sitten tänne tultiin, nämä osapuolet puhuteltiin hyvin moneen kertaan. Meillä oli hyvin yhtenäinen näkemys myöskin siitä, mistä sitten pitäisi keskustella, ja se on näkynyt näissä vaiheissa.

Hyvät kollegat, tietoyhteiskuntakaarella valmistetaan se, että sähköisen viestinnän palveluja on saatavilla kaikkialla Suomessa, ja me luomme myös tällä paremmat edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Meillä on valtava mediamurros meneillään tällä hetkellä, ja sitä kautta monet haasteet liittyvät myöskin lainsäädäntöön, ja tätä kautta, toimilupamenettelyn kautta, esimerkiksi on pyritty yksinkertaistamaan asioita ja tekemään myöskin mahdolliseksi se, että alalle on helpompi tulla. Ja myös erityisiä televisio- ja radiotoimintaan liittyviä kysymyksiä on pohdittu, joista jo valiokunnan jäsenet tässä äsken puhuivatkin. (Puhemies koputtaa) Eli monia tulevaisuuden haasteita.

Arvoisa puhemies! On hyvä kuitenkin lopuksi todeta, että meillä on myös täällä lainsäädännön sisällä yksi iso asia, johon monet teistä edustajista viittasivat. Minusta on hienoa se, että me olemme pystyneet myöskin katsomaan sitä, että tuodaan uutta pykälää eli 2 §:ää siltä osin tähän keskusteluun, että se on ensi askel siihen, että meillä on toimijaneutraalimpi sääntely internetmaailmassa. Tämä on ollut iso juttu, lähdetäänkö tähän vai ei, ja nyt eduskunta on omalta osaltaan näyttänyt tietä siihen, että tällaisessa maailmassa toimijat ovat kyllä globaaleja mutta käyttäjän odotukset palveluille ovat hyvin paikkasidonnaisia, ja se tarkoittaa sitä, että me olemme sekä kuluttajansuojan että yksityiselämän suojan näkökulmasta hakeneet ratkaisuja riippumatta siitä, missä maassa näitä palveluita tarjotaan. Eli miksei silloin sääntelynkin pitäisi olla sama, ja nyt näitä pieniä päänavauksia ollaan ottamassa. Ymmärrän sen, kuinka monimutkainen vyyhti tähänkin kietoutui, mutta valiokunta sen hyvin kuulemisissaan kävi läpi, mistä todellisuudessa on kysymys.

Arvoisa puhemies! Minä kiitän siitä, että olen saanut puhua näin isosta lainsäädännöllisestä muutoksesta tämän viisi minuuttia. Ja kiitän vielä kerran teitä kaikkia asianosaisia ja yhdyn siihen, mitä edustaja Alatalo tässä äsken sanoi. Tämä on meille kaikille ollut varsinainen tällainen digitaalisen sivistyksen prosessi, ja uskon, että se tuo takaisin myöskin kuluttajille yhä paremmat palvelut tällä sähköisellä alalla.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain yhteydessä, tuossa esityksen 28 luvussa, otetaan kantaa myös siihen, että sähköinen viestintä on yhteiskunnalle ja sen kansalaisille elintärkeä palvelu. Siinä 28 luvussa säädetään teleyritysten oikeudesta sijoittaa telekaapeleita, tukiasemia ja radiomastoja tietyin edellytyksin maa-alueille ja kiinteistöihin ja siinä tuodaan nyt sähköinen viestintä perinteisen sähköverkon tärkeyden rinnalle.

Tämä keskustelutti valiokunnassa paljon ja tuossa kuulemisessa myös, miten siinä yksityisen omaisuuden suojaan kajotaan, kun on oikeus sitten sijoittaa tietyin edellytyksin näitä laitteita sinne maa-alueille tai kiinteistöihin. Valiokunta korosti siinä, että tämä tulee tehdä pääasiassa neuvottelemalla ja sopimalla ja hakea yhteistä näkemystä siinä, miten tämä sijoittelu ratkaistaan. Varmaan siinä hyvään tulokseen päästäänkin. Siinä myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtiin muutos.

Tämä on ihan tärkeää, että laajakaistayhteyksien saatavuus ja sitten moitteeton toiminta voidaan tätäkin kautta turvata. Sehän on edellytys sille, että yhteiskunnan palveluja voidaan yhä enemmän sähköistää, ja se taas tuo kansalaisille tasapuolisuutta, vähentää sitä eriarvoisuutta siinä, että riippumatta asuinpaikasta olet mahdollisesti myös palvelujen ulottuvilla, kun sähköiset palvelut tavoittavat ja tietoverkot toimivat.

Yksi näkökulma ja -kanta, johon valiokunta otti kantaa ja jota se halusi kiirehtiä, oli se, että näiden telekaapeleiden sijoittaminen tuonne maastoon saadaan mahdollisimman pian digitaaliseen muotoon. Se myös sitten nopeuttaa tätä kaapelointien tekemistä ja muuten näitä muutostöitä, ja ne ovat helposti sitten urakoitsijoiden saatavilla digitaalisessa muodossa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokuntahan itse asiassa mietinnössään lievensi maanomistajan kannalta tätä alkuperäistä lausuntoa, elikkä siinä pitää ottaa huomioon, mihin sijoitetaan esimerkiksi näitä teleantenneja, ja näin yhteistyössä sitä tehdään.

Olisin sen verran vielä palannut tuohon siirtovelvoitteeseen, kun en ehtinyt tuossa varsinaisessa puheessani sitä sanoa, että sehän on toki tekijänoikeuslakiin liittyvä laki ja se täytyy sitten jossain vaiheessa varmasti säätää. SiV on pitänyt sitä lausunnossaan tärkeänä, koska komissio on tehnyt huomautuksen, että tekijöille, esittäjille ja tuottajille taataan oikeus korvaukseen jakeluvelvoitteen alaisten kanavien edelleenlähettämisestä. Itse olen sitä mieltä, että ainoastaan Yleisradio kuuluu tähän must carryn piiriin, mutta siihen täytyy palata.

Olisin kuitenkin vielä kysynyt ministeriltä: Missä määrin seuraatte paikallisradiotilannetta? Sehän on kovin keskittynyt ja ulkomaiseen haltuun. Ja millä me voisimme mahdollisesti tulevaisuudessa tätä tietoyhteiskuntakaarta sillä tavalla päivittää, että me luomme mahdollisuuksia alalle tuleville yrittäjille? Nythän muun muassa näissä lyhytaikaisissa luvissa emme lobbareita kuunnelleet vaan annoimme luvan myydä mainoksia eikä vain sponsorointia. Tässä mielessä sananvapauden kannalta ja alueiden tiedonvälityksen kannalta olisi tärkeää maakunnissa, että siellä on semmoisia todellisia kaupallisia radioita, jotka lähettävät myös paikallista ohjelmaa, ettei se jää pelkästään Yleisradion harteille.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja nosti tuossa esille tämän telemastojen sijoituksen, ja tahdon siihen vain todeta, että valiokunta teki erittäin vahvan viittauksen myös terveysvaikutuksiin tältä osalta. Sekin on huomioitava.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Paikallisradiotoiminta keskustelutti aika paljon, ja näissä kuulemisissa tulivat esille paikallisradiotoiminnan ongelmat tällä hetkellä. Radiot ovat ketjuttuneet, niin kuin edustaja Alatalo tuossa puheenvuorossaan toi esille huolen siitä, ja valiokunta pohti sitä, miten tätä paikallisradiotoimintaa voitaisiin edistää, onko paikallisen ohjelmatuotannon vaatimus se tapa, jolla lisätään paikallista radiotoimintaa, koska kansalaiset kuitenkin odottavat sitä. Nämä ketjuradiot, joiden paikallinen ohjelmatuotanto on hyvin niukkaa ja joilla ei ole kontaktia siihen paikalliseen väestöön, eivät vastaa väestön odotuksiin. Elikkä ihmiset haluavat paikallisesti tuotettua ohjelmaa, joka kertoo sen alueen tapahtumista, ja tämä ongelmakysymys jäi edelleen ikään kuin työn alle, ja valiokunta kyllä edellytti, että pitää selvittää, miten paikallisradiotoimintaa voidaan edistää. Toivoisinkin ministeriltä kommenttia: onko teillä näkemystä, mitkä ovat niitä keinoja, joilla tätä voidaan edistää? Tämä liittyy oikeastaan myös sitten tähän lupakysymykseen, eli on tilanteita, joissa halukkaita radiotoiminnan aloittajia on mutta kuitenkaan ei niitä lupia ole sitten järjestynyt.

Nyt yksi kysymys vielä: Tässä käsittelyssä nousi esille, että nyt niille, jotka ovat ikään kuin vakiinnuttaneet toimintansa näillä ketjutetuilla lyhytaikaisilla luvilla, tulisi taata mahdollisuus saada pysyvä lupa. Onko tämä asia nyt kunnossa ja se selvitys menossa, että ne, jotka ovat ikään kuin ketjutetuilla luvilla vakiinnuttaneet toimintansa mutta eivät ole pysyviä lupia saaneet, tulevat sen saamaan?

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tietokone ja televisio välineinä ovat yhdistymässä. Älytv:t pystyvät lähettämään muun muassa Yleisradion Areenaa ja erilaisia katsojapalveluita, ja on tärkeää, että laajakaistaverkkojen kapasiteetti on riittävä ja että televisiolähetyksiä ja muuta verkon kapasiteetin kannalta haastavaa sisältöä voidaan lähettää laajakaistaverkkojen välityksellä yhtäaikaisesti myös suurille katsojaryhmille. Itsekin olen muun muassa Netflixin asiakas, ja se vie kapasiteettia todella paljon, koska se on teräväpiirtokuvaa siellä. Näin kaupunkipaikassa tämä onnistuu, mutta mitenkä sitten maaseudulla?

Olennaista on, että löydetään pikaisesti malli, jossa suomalaisten verkko-operaattoreiden verkoissa pystytään lähettämään teräväpiirtolähetyksiä ja muuta paljon kapasiteettia vievää sisältöä. Myös Yleisradion taholta tuli tästä kovasti toivomuksia, että tämä multicasting kehittyisi mahdollisimman pitkälle ja että he voisivat tulevaisuudessa luottaa siihen, että myös tosiaan netinkin kautta voidaan televisio-ohjelmia vastaanottaa, olkoonkin että myös perinteisten muotojen täytyy säilyä, ihan antenni- ja kaapelitalouksien.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa tulee hyvin selkeästi julki se, että valiokunta on hyvän työn tehnyt siinä, että tätä digitaalista tulevaisuutta on katsottu joka kulmasta. Olen iloinen siitä, että teidän puheenvuoroissanne on todella käyty keskustelua kuluttajien oikeuksista, mikä käy tässä ilmi. Eli jokaisella asialla on kääntöpuolensa, ja myöskin kuluttajan oikeudet ovat erittäin tärkeitä. Sitä linjaa on täällä puolustettu, niin kuin viestinnän luottamuksellisuuttakin. Olen erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että näin todella on.

Mutta on myös katsottu liiketoiminnan edellytyksiä, ja tämä radiolupakeskustelu liittyy juuri siihen, että meidän pitäisi pystyä suomalaisessa viestintäpolitiikassa tekemään sitä, mitä ihmiset tilaavat. Emme me voi kansakuntana tarjota jotain muuta kuin sitä, mitä ihmiset täällä haluavat. Sen takia on tärkeätä, että kun me tiedämme, että nämä kotimaiset, paikalliset sisällöt ovat tärkeitä, meidän pitäisi pystyä ohjaamaan myöskin meidän viestintäpolitiikkaa siihen suuntaan, että me arvostamme sitä kansalaisten tahtotilaa. Ja minusta tässä lainsäädäntöpaketissa nyt puututaan niihin tiettyihin keskeisiin asioihin jo, ja nytten kehitettävää jää, koska meillä on tulossa näitä toimilupakierroksia, maakunnallisia kierroksia. Millä tavalla me ylipäänsä siihen kokonaisuuteen pureudummekaan, niin minä toivoisin, että me voisimme, kun me valiokunnan kanssa tapaamme nyt, ottaa — huolimatta siitä, että on tarkoitus tietysti olla tyytyväinen myöskin jo tehtyyn työhön — näitä uusia asioita esille. Eli siltä osin jatkaisimme sitä radiolupakeskustelua.

Toisaalta tässä oli hyviä esimerkkejä siitä, että on myös muita lainsäädäntöjä, jotka liittyvät meidän lainsäädäntöön ja joita nyt tähän pakettiin ei otettu, koska hallitusohjelman rajaus oli selvä ja yksiselitteinen. Sitä kautta nämä tekijänoikeuskysymykset jäivät sinne kulttuuriministerin tontille, mutta me voimme niihin palata kansanedustaja Alatalon kanssa vielä erikseen. Olen niistäkin tietoinen.

No, sitten tärkeä kysymys on se, haluammeko me nähdä, minkälaisilla pienillä teoilla me voimme tulla alalle. Ja ei vain tälle radioalalle, vaan myöskin sitten iso juttu on se, kun rakennetaan verkkoa, olemmeko me tosissamme siinä, että sitä oikeasti voidaan rakentaa. Mutta samalla pitää katsoa, että myöskin kuluttajat kestävät ne ratkaisut, ja minusta siinä valiokunta on tehnyt esimerkillistä työtä.

Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan vain todeta, että minusta on hienoa, että tämä iso linja tulevaisuuden suhteen on valiokunnalla hyvin tiedossa ja hallussa ja halu nähdä maailma sellaisena, että me lainsäädännöllisesti pystymme ponnistamaan kohti uusia digitaalisia mahdollisuuksia, on otettu vakavasti. Yksi esimerkki on tämä, mikä tässä nostettiin jo esiin multicastingista, mutta on paljon mahdollisuuksia, ja meidän pitää pystyä ne ottamaan niillä sanoilla, millä Pirttilahti, Lipponen ja monet muut teistä täällä kävivät keskustelua näistä uusista kuvista, mitä maailmassa on. Mutta myös täytyy sanoa, että edustaja Jokisella oli hyvä kommentti siitä, että tässähän tehtiin valtavan iso palvelus myöskin nykyisille liiketoiminnan harjoittajille, (Puhemies koputtaa) koska vanhat luvat eivät menneet kaupan. Ja minusta se on todella iso juttu ja suuri, suuri ojennus liiketoiminnalle tällä hetkellä, että — jää monesti alleviivaamatta — tässä yhteiskunnassa on jouduttu tekemään valtavia säästöjä mutta siihen ei lähdetty edes talouspoliittisista syistä vaan viestintäpoliittisesti tämä palveli sitä isoa linjaa, joka meillä on jo aikaisemmin valittu.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on monesti todettu, tämä on ollut valtava työmäärä sekä ministeriölle siellä valmistelussa että valiokunnalle täällä eduskunnassa ja myös monille sidosryhmille. Silloin kun kahdeksan lakia kootaan yhteen yhden kaaren alle ja 352 pykälää laitetaan kansiin, niin siinä on hyvin moni ihminen tehnyt paljon työtä, ja siitä tässä lopuksi vielä haluan kiittää.

Samaan aikaan pitää muistaa, että me olemme tämän lain kanssa alati muuttuvassa kansainvälisessä kentässä, jota sähköinen viestintä on. Se muuttuu koko ajan. Tämänkin keskustelun aikana varmasti uusia innovaatioita ja ideoita sähköisen viestinnän alalta jossain päin maailmaa kehitellään. Samaan aikaan meidän tulee muistaa, että tämä kokonaisuus tulee varmasti olemaan monta kertaa meidän pöydällä. Siihen tuodaan lisäyksiä, tehdään muutoksia, ehkä liitetään vielä kokonaisia lakeja tämän kaaren alle, ja niin tulee ollakin. Pitää reagoida niihin tarpeisiin, joita tämän sähköisen viestinnän kentällä on, jotta se palvelu ja se viitekehys palvelee kansalaisia ja alan yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla ja tietoyhteiskuntakehitys menee eteenpäin.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että ministeri on ymmärtänyt totaalisesti tämän, että ihmisiä täytyy kuulla ja myös viestintäpolitiikassa täytyy taistella tällaisia keskittymis- tai kansainvälistymisomistamisen trendejä vastaan. Täytyy olla myös kotimaista omistusta.

Olen itse tällaisen informatiivisen ohjelmapolitiikan lapsi. Olin toimittajana Yleisradiossa silloin, kun ei ollut kuin kaksi kanavaa ja katsoakseen viihdeohjelmaa piti katsoa välillä vähän asiaakin. Tuskin me enää pääsemme siihen, että väkisin informoimalla ihmisiä täytyy kouluttaa. Mutta se, että ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja, että "ai, tällaistakin ohjelmaa on olemassa" ja "tällainenkin radio on olemassa" — se on minusta tärkeää, että ihmiset voivat sitten tehdä niitä valintoja. Jos se on vain yhtä ketjua, jossa yhdestä paikasta lähetetään koko valtakunnan ohjelmaa, niin ei se palvele sitä tarkoitusta, mikä on sananvapauden merkitys ja mikä on sen sivistyksellisyyden merkitys. Tässä mielessä, vaikka meillä ei ole paluuta enää sinne väkisin sivistämiseen ehkä, pikkasen sitä peräänkuuluttaisin, että ihmisillä olisi mahdollisuus oppia. Tämähän koskettaa erityisen paljon Yleisradio-politiikkaa. Yleisradionhan täytyy tehdä kaikki se, mitä muut eivät tee, ja nyt tietysti on vielä tiukka tilanne, kun on yt-neuvottelut ja näin. Mutta kyllä tässä minun mielestäni kaupallisellakin kentällä jonkunlaista vastuuta, jonkunlaista etiikkaa pitäisi olla sen suhteen, mitä ihmisille lähetetään vai onko se pelkkää jukeboxia, jota sieltä tulee.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä olen erittäin iloinen siitä minuutista, koska nyt päästiin siihen lopulliseen, oikein isoon kuvaan. — Yleisradion aikoinaan keskeisenä tehtävänä, vaikkei sitä varmaan niin ääneen sanottukaan, oli kansan sivistäminen myös siinä, että tuli urheilua ja vähän viihdettäkin, jotta sitten tuli myös asiaohjelmaa. Sitä kautta kansan sivistäminen on ollut yksi suomalaisista hienoimmista keksinnöistä, eikä se kuulu vain koululaitokselle, vaan erityisesti viestintävälineet ovat sitä tehtävää varten aina jalostettuja. Meidän on tärkeää pitää huolta siitä, että meillä säilyy monialainen, moniääninen lehdistö, meillä säilyy monialainen media tässäkin murroksessa, jossa me olemme. Sen takia meidän täytyy myös pitää omissa käsissämme sitä regulaatiota, että me voimme ohjata tätä prosessia siihen, että vähän katsotaan myöskin, miten maailma makaa. Tämä on minusta se iso juttu, että tässä on myös isossa kuvassa kansan sivistämisestä kuitenkin kysymys, koska miljoona suomalaista yhä on ilman digitaalisia kansalaistaitoja. Nämä kaikki liittyvät toisiinsa, ja siksi kuluttajien oikeudet ja nämä ovat erittäin tärkeitä juttuja.