Outi Ojala /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys sinällänsä on hyvä eli se, että työmarkkinatukea saavan puolisoa koskevaa tarveharkintaa lievennetään ja kohtuullisen hyvinkin. Haluaisin kuitenkin tässä yhteydessä vielä kerran todeta sen, että vasemmistoliiton tavoitteena on, että tämä tarveharkinta kokonaan poistetaan.

Tässä yhteydessä haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, että myöskin perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan viime vuonna kiinnittänyt tähän huomiota ja todennut kyllä aika lievästi, että tämä "tarveharkinta ei ole vaivatta sopusoinnussa perusoikeuksien yksilöllisen luonteen kanssa". Tämä on aika lievästi sanottu, mutta todellisuushan on todellakin se, niin kuin valiokuntakin toteaa, että paras tapa olisi se, että tarveharkinta kohdistuu ainoastaan työttömän omiin tuloihin, koska todellakin tässä nyt katsotaan, että aviopuoliso on automaattisesti elättäjä työttömän osalta, mitä ei kuitenkaan automaattisesti edellytetä esimerkiksi silloin, kun ollaan avioliitossa ja molemmat töissä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus, jossa harkinta ulottuu työttömän omien tulojen lisäksi myös hänen puolisonsa tuloihin. Aivan niin kuin ed. Outi Ojala edellisessä puheenvuorossaan viittasi, tähän asiaan perustuslakivaliokunta kiinnitti viime kaudella huomiota sikäli, että kyseinen toimintamalli "ei ole vaivatta sopusoinnussa perusoikeuksien yksilöllisen luonteen kanssa". Tämähän on selvä viesti ollut silloin ja on selvä viesti edelleen meillekin, kuinka tässä asiassa tulee toimia.

Toisaalta, kyse on myös toiminnasta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja siitä työstä, mitä tällä politiikanlohkolla tehdään. Hallitus on tuonut esityksen, joka — osoitus siitä on, että se ei sisällä vastalauseitakaan — on vähintäänkin oikean suuntainen. Sillä, että tulorajan muutos on noinkin suuri, uskotaan olevan myös käytännössä aivan suurikin merkitys.

Kolmanneksi, tässä kysymyksessä on myös tasa-arvonäkökulma, koska tämä kohdistuu erityisesti työttömiin naisiin muun muassa miesten ja naisten palkkaeroista johtuen. Eli hallitus on saanut aikaan hyvän esityksen, ja se on nyt eduskunnan hyväksyttävänä.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on mielestäni työttömyysturvan ja koko sosiaaliturvan yksi suurimpia kannustinloukkuja. Tämä nimenomaan, siis työmarkkinatuessa puolison ja omienkin tulojen tarveharkinta, aiheuttaa tilanteen, jossa määrätyissä tilanteissa ei kannata hakeutua osa-aikatyöstäkään kokoaikatyöhön, koska perheen tulot silloin pienenevät. Tässä olisin tietysti toivonut, että on ...

Ensinnäkin täytyy kiittää hallitusta siitä, että se on puuttunut tähän, jatkanut edellisen hallituksen linjaa, jossa nimenomaan vasemmistoliitto tätä asiaa vei eteenpäin. Nyt hallitus on tehnyt muutoksen tähän, mutta muutos ei vieläkään ole riittävä, koska näillä tulotasoilla vieläkin on yhä edelleen ongelmia. Tämä aiheuttaa myöskin osittain niin sanottuja tekaistuja avioeroja ja kahden eri asunnon hankkimista. Tässä minusta olisi yksi edullinen keino poistaa kannustinloukkuja. Se olisi tällainen porkkanaratkaisu keppien sijaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Huotari totesi juuri tämän ongelmatiikan. Tämähän tekee sen, jotta, jos katsoo yksittäisissä tapauksissa, mikä eniten aiheuttaa tämmöisiä teknisiä avioeroja, jos sitä kuvaisi niinpäin, tämä on se. Tällä esityksellä, kun nyt väljennetään tulorajoja, voi olla jossakin tietyssä tapauksessa vaikutusta siihen, jotta tämmöistä kalliimpaa vaihtoehtoa ei oteta, siitä yhtenä esimerkkinä vasta hiljattain yhden henkilön soitto Joensuusta, missä tämmöistä suunniteltiin. Kun kuvasin, mitä nyt ollaan tekemässä, paljonko tämä tuloraja väljenee, niin tässä kyseessä oleva mieshenkilö, hänen vaimonsa sattuu olemaan sairaanhoitaja, laski, jotta hänellä taitaa ollakin raja aika lähellä ja jospa hän vielä jatkaisi sen vaimonsa kanssa elämistä.

Siinä mielessä se kuvasti, miten ihmiset laskevat tarkkaan. Ei ollut tarkoituskaan oikeasti erota. Tarkoitus oli vaan, että se mieskin saa jonkinlaisen kohtuullisen tupakkarahan vai mihin lie hän rahansa käyttääkin, mutta olisi mennyt teknisesti erilleen asumaan, vaikka asuvat yhdessä, ja sitten olisi saanut asumistuet ja täyden työmarkkinatuen. Onhan tämä ihan pöljä homma, että meidän lainsäädännössämme on tämmöisiä asioita, jotka tulevat kalliiksi järjestelmälle.

Sen takia minusta tulot pitäisi erottaa ehdottomasti, jotta jokaisella on oikeus omaan rahaan, tai sitten meidän pitää muutta verotusta. Meidän pitää ottaa se perheverotus, jolloin sieltä kautta onkin se velvoite, että toista pitää elättää. Mutta periaatteen kaikessa lainsäädännössä pitäisi olla se, että pidetään itsestä huolta, aikuiset ihmiset, eikä tässäkään pitäisi kytkeä niin, että ollaan kuin toisen orjana.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa kaikki se, mitä täällä edellä on sanottu puheenvuoroissa tästä asiasta, sanottiin myöskin valiokunnassa. Valiokunta laajasti, ed. Rehula mukaan lukien, oli yhtä mieltä niistä epäkohdista, jotka tässä ovat nousseet esille.

Se, että en jättänyt vastalausetta tähän asiaan, vaikka olen sinänsä ihan samaa mieltä kuin edustajat Outi Ojala ja Anne Huotari, johtuu myöskin osittain siitä, että mielelläni jossain kohdassa testaan sitä yhteistä hyväntahtoisuutta, jonka uskomme hallituksen meihin kohdistavan, kuten ed. Rehula edellisessä puheenvuorossaan totesi. Katsotaan nyt sitten, toteutuuko tämä valiokunnan mietintöönsä kirjaama yhteinen tahto tässä asiassa. Palataan asiaan uudelleen, ellei.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Nämä teknisen avioeron ongelmat ja näkökulmat ehkä ovat pienempiä. Siihen aikaan, kun työttömyysturva oli varsin heikko, silloinkin pysyttiin naimisissa. En pidä sitä perustelua nyt tässä päällimmäisenä, vaan päällimmäisenä mielestäni on yksinkertaisesti se, että hyvin matalilla tuloilla puoliso ei ole saanut työttömyysturvaa. Hän voi olla mies tai nainen. Näitä on myöskin miehiä toki. Heidän kohdallaan ikään kuin se rasite henkisellä puolella on entistä suurempi, kun vaimon tulot ovat tämä, millä eletään. Kaiken kaikkiaan tilanne on ollut tietysti hankala. Kaikkea hankaluutta ei ole poistettu. Mutta yhdyn niihin ajatuksiin, että hallitus on edennyt hyvään suuntaan. Tässä vaan seuraavan askelen ottaminen on tarpeellinen, niin kuin ed. Huotarikin totesi.

Riikka  Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustajat Huotari ja Esa Lahtela puhuivat teknisistä avioeroista. Minä kyllä mieluusti puhuisin niistä nuorista ihmisistä, jotka opintojen jälkeen eivät välittömästi pääse työmarkkinoille. Heitähän tämä hyvin usein koskettaa. Minun mielestäni hallitus on nyt tiedostanut tämän ongelman ja tehnyt erinomaisen esityksen parempaan suuntaan ja nimenomaan näitä nuoria ihmisiä kohtaan. Minun mielestäni on hyvin vaarallista puhua lain kiertämisestä. Toki näitä henkilöitä löytyy, mutta valtaenemmistö niistä, jotka työmarkkinatuen piirissä ovat, on juuri näitä nuoria ihmisiä.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatuella on hyvin monen tyyppisessä elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Mutta emme voi sulkea silmiä myöskään siltä ongelmalta, joka ilmenee, kun puoliso on töissä ja toisella puolisolla on loppunut ansiosidonnainen työttömyysturva ja 180 päivää työmarkkinatukea sen jälkeen. Minä olen tehnyt yhden laskelman tällaisen kahden lapsen perheen kohdalta, jossa vaimo ilmoitti, että hän ei elätä enää miestä, koska mies ei tuo silloin yhtään markkaa perheeseen. Kun laskettiin se, paljonko tämä ero olisi tullut maksamaan, se olisi tullut maksamaan yhteiskunnalle yli 10 000 markkaa kuukaudessa, kun olisi pitänyt miehelle hankkia vuokra-asunto ja siihen asumistuet. Sosiaalitoimisto olisi maksanut elatustuen ja toimeentulotukea vielä tälle miespuolisolle. Tämän teoreettisen laskelman mukaan se tuli maksamaan yli 10 000 markkaa siinä tilanteessa nimenomaan yhteiskunnalle sekä kunnalle kuukaudessa, ja tietenkin työmarkkinatuki siinä tilanteessa maksetaan vielä päälle.

Eli käytännössä työmarkkinatuen hinnalla vältetään näitä, olivatpa ne teknisiä tai ihan oikeasti todellisia eroja siinä tilanteessa, kun työttömyys on jatkunut pitkään ja alkavat talousasiat rassata jo perhesuhteita ja kaikkea muutakin. Kyllä minusta pitää pyrkiä hakemaan ratkaisuja, ehkäisemään niitä tilanteita, jotta perheet pysyisivät paremmin kasassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Moilanen-Savolaiselle voisi todeta sen, jotta meillä ilmeisesti on eri tuttavapiirit ja yhteydenottajat. Totta kai nuorissakin on hyvin paljon semmoisia ilman muuta, jotka ovat työmarkkinatuella ja tätä ongelmaa syntyy. Mutta ainakin minulla sattuu tässä olemaan semmoisia ihmisiä, jotka soittavat aika usein, ja joka viikko varmaan tulee useampi tapaus, jotka ovat juuri tällä tavalla ratkaisemassa sitä ongelmaa, millä tavalla heidän taloutensa voidaan hoitaa, koska aikanaan on tehty mahdollisesti asuntolainaa. Se on kahden henkilön tulojen mukaan mitoitettu, miten se maksukyky on, ja siihen se eläminen rakennettu ja vedetty tiukalle sitten pankissa jopa rahoitusneuvojan toimesta, jotta näin sinä selviät.

Sitten mennään siihen tilanteeseen, jotta ei saa kuin yhden henkilön tulot, toinen ei saa mistään mitään. Siinä tilanteessa tehdään niitä ratkaisuja, käydään ihan laskemaan kylmästi, mikä kannattaa. Ei kysymys ole siitä, jotta muuten perheessä suhteet olisivat millään muotoa menneet huonoiksi, vaan siinä käydään miettimään, miten tätä teknisesti hoidetaan, ja yhteiskunta joutuu maksamaan, niin kuin ed. Huotari totesi, usein ison laskun juuri asumistukien muodossa ja kaikkien muiden tukien muodossa. Nimittäin oli yksikin tapaus, jossa perheessä on kolme lasta, vaimo lähti erilleen ja otti kolme lasta mukaansa, ja maksoi aika paljon se homma.

Ed. Tiusanen totesi, jotta tämä miehiä rassaa enemmän. Siitä on tehty tutkimus. Siinä tutkimuksessahan on seurattu ja haastateltu, otantaa en muista, paljonko. Siinä todettiin, että miehiä se koettelee enemmän, koska perinteisesti kuitenkin odotetaan, jotta mies on niin kuin jotenkin perheenpää. Silloin miehen pitäisi pitää huolta ja paine on kovempi, koska perinteisesti taas on semmoinen ajattelu kansan syvissä riveissä, jotta naisen paikka on enemmän kotona. Se hyväksytään paremmin taikka koetaan, että se on niin kuin kuuluukin, kun nainen on siellä kodissa. Suomessa meillä on muuten murrettu se raja, ettei enää vaadita sitä. Sen takia miehelle se on kovempi pala, jos jää toisen, siis naisen, elätettäväksi. Sen takia tämä on todellista ja odottaisi, että hallitus jatkaisi tätä linjaa, mikä tässä nyt on, että väljennettäisiin tulorajoja viime kädessä, jotta ei olla kytköksissä toisten tuloihin ollenkaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Huotari, puhuitte puheenvuorossanne siitä, miten edellisellä vaalikaudella viitoitettiin tietä, jossa työmarkkinatuen tarveharkintaa puolisojen osalta lievennetään. Ihan muistin virkistämiseksi olisin kysynyt, mitkä muutokset vasemmistoliitto tähän menneen vaalikauden aikana ajoi, että tulee oikea mielikuva salissa oleville edustajillekin, mitä tapahtui ja mitä erityisesti vasemmistoliiton toimesta tapahtui. Me täällä olleet muistamme, että eduskunta käsitteli työttömyysturvalain kokonaismuutoksen isompana pakettina ja siellä oli yhtenä tämä työmarkkinatuen puolisojen tarveharkinnan kohta, ja jos oma muistini on vähänkään oikein, kun käsittelyssä mukana olin, yhtään vastalausetta ensiksikään kyseiseen lakiin ei sisältynyt, keskustakaan ei sitä aikanaan tehnyt. Toiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunta ja sitä kautta eduskunta päätyi lausumaan asiasta. Mutta sitä, että olisi tehty joitain muutoksia, voisitteko, ed. Huotari, hieman valottaa, ettei jää salissa oleville edustajillekaan väärää kuvaa?

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Se ei tapahtunut 1.1.2003 tulleen suuren työttömyysturvauudistuksen yhteydessä vaan sitä aiemmin. Se tuli voimaan 1.8., nyt en muista, oliko se 2002 tai 2001. Se oli 15 prosentin lievennys työmarkkinatuen tarveharkintaan, ja muistan hallitusneuvotteluissa, kun esitimme paljon korkeampaa lievennystä tähän, mutta silloin hallituskumppanimme kokoomus ei siihen suostunut. Muistan tämän asian erittäin tarkkaan, koska olin tätä asiaa valmistelemassa.