Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Lähtökohtana tulee olla, että kaikkia kasvihuonepäästöjä vähennetään ilmastonmuutoksen torjumiseksi, myöskin lentoliikenteen.

Lentoliikenteen päästöt ovat tänään merkittäviä. Sitä voi konkretisoida muun muassa siten, että yhden hengen meno—paluu-lento Lontoosta New Yorkiin aiheuttaa lähes yhtä suuret päästöt kuin eurooppalaisen keskivertoperheen asunnon lämmitys vuodessa. Lentoliikenteen hiilidioksidi- ja muita päästöjä voidaan verrata myös siihen päästöjen määrään, mikä kuuluu nykyiseen EU:n päästökauppaan. Kaikkien Euroopan sisäisten lentojen, mukaan lukien maiden sisäiset lennot, päästöt ovat noin 2,4 prosenttia päästökauppaan kuuluvista päästöistä. Kaikkien EU:sta lähtevien ja sinne saapuvien sekä EU:n yli lentävien lentokoneiden päästöt ovat noin 7,4 prosenttia päästökauppaan kuuluvista päästöistä, eli kyse on erittäin suuresta päästöjen määrästä. Suomessa lentoliikenne kulutti noin 5 prosenttia kaikesta maan liikenteeseen käytetystä energiasta vuonna 2007.

Lentoliikenteen päästöt ovat viime vuosina kasvaneet erittäin voimakkaasti, EU:ssa peräti 87 prosenttia vuodesta 1990, ja päästöjen ennustetaan kasvavan edelleen lentojen lisääntymisen myötä. Euroopan unionin konsulttiselvityksessä, joka tosin tehtiin ennen lentoliikenteen nykyisiä vaikeuksia, nykyistä talouslamaa, arvioitiin lentoliikenteen kasvavan 4 prosenttia vuodessa lähivuosien aikana. Uskon, että talouden elpymisen myötä tämä kasvuennuste lienee kutakuinkin kohdallaan.

Lentoliikenteen energiatehokkuudessa on viime vuosikymmeninä otettu pitkiä edistysaskeleita. Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden noin 70 prosenttia tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Uskon, että nykyiselle polttoaineelle ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole nähtävissä vaihtoehtoja, mutta energiatehokkuutta voidaan lisätä monella muulla tavalla. Näitä keinoja ovat muun muassa lennonjohtomenetelmien ja lentoreittien kehittäminen siten, että lentoliikenne sujuu mahdollisimman joustavasti. Energiatehokkuutta voidaan lisätä myös optimoimalla koneen nopeutta ja lentokorkeutta. Konevalinnoilla on myös suuri merkitys. Suomessa kotimaan lennoilla käytetään paljon potkuriturbiinikoneita, jotka ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin suihkukoneet.

Nyt tarvitaan kuitenkin taloudellisia ohjauskeinoja, ja tässä mielessä lentoliikenteen sisällyttäminen Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään on hyvä ja perusteltu keino. On arvioitu, että lentoliikenteen päästöt voivat vähetä jopa 46 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, kun lentoliikenne on mukana päästökauppajärjestelmässä.

Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön lentoliikenteen päästökauppadirektiivi, missä erityisen hyvä asia on mielestäni se, että direktiiviä sovelletaan paitsi Euroopan unionin sisäisiin myös Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin lentoihin. Mielestäni on tärkeää, että koska lentoliikenne on globaalia toimintaa, niin meidän pitää jatkossa pystyä sopimaan myös globaaleista pelisäännöistä lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen päästökaupan toimivuutta on myös epäilty ja arvosteltu. Erityisesti lentoyhtiöiden taholta on esitetty epäilyjä siitä, että päästökauppa voi vääristää yhtiöiden välistä kilpailua. EU-maiden yhtiöihin kohdistuu päästökaupan vuoksi suurempi kustannusrasitus kuin EU:n ulkopuolisiin yhtiöihin, joilla on päästökaupan ulkopuolista liikennettä. Meillä täällä Suomessa vaikutuksia voi olla myös sisäiseen lentoliikenteeseemme. Jo nyt kannattamattomien ja tuettujen reittien kannattavuus saattaa edelleen laskea, jolloin niiden liikennöinti tulee mahdollisesti uudelleenarvioitavaksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on siis jatkoa EU:n sisällä tapahtuneelle direktiivin kehittämiselle, ja tässä kohtaa voi todeta, että EU on hyvällä asialla toisin kuin monessa muussa, esimerkiksi de minimis -kysymyksessä. Mutta tähän asiaan liittyy myös se positiivinen piirre, että kaikkia päästöoikeuksia ei jaeta ilmaiseksi vaan 15 prosenttia huutokaupataan, toisin kuin mitä EU päätti viime vuoden joulukuussa teollisuuden päästöoikeuksien osalta, siis ilmaisjako ja hyvin avomielisesti, avokätisesti, kaikille tarpeiden ja vähän enemmänkin mukaan. Mutta tämä huutokaupan osuus on nyt 15 prosenttia. Toivon mukaan jatkossa se voi siitä kasvaa.

Mitä tulee näiden lentoyhtiöiden kilpailutilanteeseen esimerkiksi Finnairin kohdalla, on todettava, että Finnairin kalusto on nykyaikaista ja kustannustehokasta tässä mielessä. Finnair tuskin on tässä nyt ensisijaisesti menettämässä. Päämäärähän on niin, että planeetta voittaa eli ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään. Niin kuin edellinen puheenvuoron käyttäjä, ed. Kallio, totesi, lentoliikenteen päästöt ovat merkittäviä. Ne ovat kasvussa, ne nousevat todella taivaaseen, se on se kasvukäyrän suunta sinne kello yhteen päin. Sen lisäksi, että hiilidioksidipäästöjä tulee, tulee myös muita ilmastovaikutuksia, jotka tuntuvat ilmakehässä, muun muassa tämä pilvimuodostuma, joka sitten omalta osaltaan lisää lämpenemistä.

Lentoliikenteen muut mahdollisuudet osallistua verojen keräämiseen on hyvä myös pitää mielessä. Lentomaksu: Me olemme puhuneet innovatiivisista veroratkaisuista. Muun muassa Hollanti on ottanut käyttöönsä tällaisen lentomaksun, joka on kohtuullisen vähäinen; kun henkilö lentää Hollannista ulos, hän maksaa tällaista lentomaksua. Nämä liittyvät tähän keskusteluun Tobinin verosta. Me voisimme nimenomaan lentoliikenteelle asettaa globaalisti lentomaksun, joka olisi sitten osaltaan helpottamassa tätä globaalia rahoitusta, mitä tarvitsemme ilmastonmuutoksen hillintään, esimerkiksi ja nimenomaan myös kolmannessa maailmassa, siis kehittyvissä maissa.

Arvoisa puhemies! Myöskin päästökauppaa tulee laajentaa laivaliikenteen puolelle. Sekä lento- että laivaliikenne ovat pitkään olleet ilmastoneuvotteluissa mukana, on hitaasti edistytty. Tässä tapauksessa EU:n päästökauppajärjestelmä on nyt hyvällä asialla, kun se on ottamassa lentoliikenteen tähän mukaan. Ja Kööpenhaminassa joulukuussa on mahdollisuus jälleen ottaa lisäaskeleita siihen suuntaan, että tällainen päästökauppa laajenisi koko maapallon laajuiseksi.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisessa harvaanasutussa ja vielä oman kansallisen lentoyhtiön omistavassa maassa tämä esitys lentoliikenteen päästökaupaksi on hieman ristiriitainen. On tietenkin todettava, että lentoliikenne on pitkään ollut kansainvälisessä päästö- ja ilmastopolitiikassa vähän tällainen lehtolapsi, esimerkiksi lentobensiiniä ei ole oikeastaan verotettu eikä päästöihin ole kiinnitetty päästökaupan tai muiden keinojen osalta kauheasti huomiota.

Huomenna käsittelemme täällä hallituksen tulevaisuusselontekoa, jossa todetaan, että lentoliikenteen päästöt — muistini mukaan — ovat vain noin 1 prosentti kokonaispäästöistä, eli ei puhuta kovin isosta suuruusluokasta, mutta lentoliikenteestä arvellaan koituvan muitakin ongelmia, kuten nämä pilvivanat, jotka lämmittävät ilmastoa. Siinä mielessä on ihan oikein, että lentoliikenne on otettu päästökaupan ja ilmastotoimenpiteiden kohteeksi.

Mutta on erittäin tärkeää, että tästä todellakin tulee tasapuolinen ja oikeudenmukainen maailmanlaajuisesti. Lentoliikenne on jo luonteeltaan globaalia liikennettä, eikä sitä voida altistaa sellaisille kustannuksille, joissa tämän seurauksena tulisi hiilivuotoa tai mahdollisuus sellaiseen. Se olisi aika kohtalokasta myöskin suomalaiselle lentoyhtiölle. Tämän kustannuksiksi arvioidaan, tämän pienenkin päästökauppaosuuden jälkeen, 20—30 miljoonaa euroa vuodessa. Yhdistettynä näihin lentoliikenteen muihin taloudellisiin vaikeuksiin se voi olla kohtalokas erityisesti näille syrjäisten seutujen vuoroille. Tässä mielessä tätä esitystä pitää kannattaa, mutta se vaatii kyllä jatkuvaa seurantaa ja myöskin puuttumista siihen, että tällä ei lentoliikennettä Suomessa ja lentoyhtiön tulevaisuutta vaaranneta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunistolle: Ei varmaankaan vaaranneta, kun otetaan huomioon, mitenkä moderni kalusto Finnairilla ja eräillä muillakin yhtiöillä tällä hetkellä Suomessa on.

Arvoisa puhemies! Tällä modernilla kalustolla lennetään korkealla maan pinnasta lukien, 12,5 kilometriä on Airbus-koneilla tavallinen lentokorkeus, ja se on paljon. Minulla oli ilo ja kunnia keskustella lukuisia kertoja jo kymmenkunta vuotta sitten sen henkilön kanssa, joka Suomesta on ollut neuvottelemassa näitä direktiiviasioita, joita nyt käsitellään täällä hyväksymismielessä, ja hän sanoi, että on hirmustuttavaa se, millä tavalla ilmaa pilataan, ylempiä ilmakerroksia laadullisesti pilataan tällä lentoliikenteellä. Kun meillä on laajalti maailmalla käytössä semmoinen mekanismi, että kansallisesti kielletään liian meluisien koneitten laskeminen lentokentille, niin pitäisi rohkeasti saada aikaan se, että jos on suuret päästöt näillä ilma-aluksilla, niin kielletään niitten laskeutuminen ja silloin samalla nouseminen ilmaan samoilta kentiltä. Silloin päästäisiin todella nopeasti eteenpäin. Päästökauppa on eräs väline, mutta tämä olisi paljon tehokkaampi, ja jos se meluisien koneitten kieltäminen ei ole kaupan este, niin ei sitten se suuripäästöisyydenkään kieltäminen voi olla kaupan este.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitys on varmasti ilmastonmuutoksen vuoksi perusteeltaan aivan oikean suuntainen ja oikeanlainen, mutta on syytä olla samoista asioista huolissaan, mitä tässä ed. Kaunisto jo esille toi, eli ensinnäkin siitä, sitoudutaanko millä tavalla ympäri maapallon näihin tavoitteisiin, on syytä olla huolissaan siitä, että EU:n sisäiset lentoyhtiöt ja ulkopuoliset yhtiöt asettautuvat hiukan eriarvoiseen asemaan, ja erityisen huolissaan on syytä olla tämän esityksen vaikutuksista Suomen sisäiseen lentoliikenteeseen huolimatta siitä, että meillä on hyvin uudenlainen lentokalusto.

Täällä lakiesityksen yleisperustelujen luvussa 4.4 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset todetaan, että "lentoliikenteen liittäminen EU:n päästökauppajärjestelmään vaikuttaa todennäköisesti eniten Suomen kaltaisiin EU:n reuna-alueisiin, jotka ovat kansainvälisessä liikenteessä eniten riippuvaisia lentoliikenteestä" jne. jne. Kyllä pakko on tietysti kysyä myös sitä, onko tässä jälleen yksi sellainen tekijä, joka on omiaan karsimaan maan sisäistä lentoliikennettä ja saattamaan sitä kautta maan eri osat eriarvoiseen asemaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tätä siis pitää katsoa isommasta näkökulmasta siinä mielessä, jotta tässä on yksi meidän pisara tässä meressä, ja kyllä, niin kuin edelliset puhujat ovat todenneet, pitäisi saada myös kaikki muutkin tähän leikkiin mukaan. Nimittäin kun tiedetään kuitenkin tämä fossiilisten polttoaineiden määrä, mitä se tulee olemaan, ja kun katsoo ihmetyksellä, katsoo miten lentokenttiä laajennetaan, tehdään uusia konetilauksia kymmenien vuosien päähän, niin saa nähdä, millainen ryysis mahtaa ollakaan tuolla viljelypelloilla, kun käydään sitten viljelemään siellä viljelykasveja ja kehittelemään lentopolttoainetta. Jo tänäkin päivänä tuolla alikehittyneissä maissa ihmiset näkevät nälkää sen takia, että siellä suuryhtiöt ja isot valtiot ovat hankkimassa viljelymaata, jotta sieltä saadaan polttoaineita.

Sen takia minusta tässä pitäisi kyllä nämä temput tehdä, mitä nyt tehdään, ja tietysti sitten isona liikennepoliittisena linjauksena tehdä se, että missä voidaan kiskoliikennettä suosia ja vesiliikennettä suosia ja tämän tyyppisiä vähäpäästöisiä liikennemuotoja, mitkä käyttävät vähän energiaa ja voivat käyttää tämmöisiä uusiutuvia energioita tehokkaasti, niitä suositaan. Missään tapauksessa tämä lentoliikenne ei tule olemaan hirveän pitkässä pelissä järkevää. Meidän elinaikanamme, ketkä tässä salissa nyt olemme, varmaan vielä voimme lennellä ihan huoletta ja tupsutella ja pilata ilmaa, mutta meidän lapsenlapsemme varmasti jo voivat joutua katselemaan vähän fiksumpia juttuja, jos me emme tee jotain tässä, puhumattakaan siitä, mitä sitten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan, ja tämä on yksi osa sitä ilmastonmuutosta, jos ei hillitä lentoliikennettä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella, aivan niin kuin ed. Lahtela totesi, vähäpäästöisiä liikennemuotoja kuten raideliikennettä on edistettävä ja suosittava, ja se kilpailee Suomessa tietysti lentoliikenteen kanssa tietyillä etäisyyksillä ja on kilpaillut hyvin. Muun muassa kilpailu ulottuu nyt Ouluun saakka, kun saadaan Pohjanmaan rata kuntoon ja junien nopeudet toimimaan ja myöskin se, että ne voivat täsmällisesti ajaa. Tässähän on tietysti myös eduskunnalla tehtävää.

Mutta itse tähän esitykseen. On myös huomioitava ja huomattava se, että näistä päästöoikeuksista voidaan myöskin huomata, että lentoliikenteen harjoittaja voi ostaa muualta näitä lisäoikeuksia itselleen, muilta toimialoilta, ja näin ollen avataan kyllä aika liberaalisti tätä kauppaa. Se on aina sitten tietysti pidettävä mielessä, että toivon mukaan niitä eri aloille tulevaisuudessa myönnetään vain tarkoituksenmukaisesti eikä todella avomielisesti ja avokätisesti yli oikean tarpeen ja yli sen määrän, mitä ilmastonmuutos kestää.

Tämähän on osa tätä Euroopan unionin päästökattoa, tämä koko päästökauppajärjestelmä, jolloinka sen katon pitää olla tehokas ja efektiivinen, kyllin alhaalla ja myöskin niin, että suurin osa, oleellinen osa, päästövähennyksistä tapahtuu Euroopan unionin sisällä eikä mekanismeja käyttäen hankita niitä EU:n ulkopuolelta.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvin ymmärrettävää, että päästökauppaan myös lentoliikenne tulee mukaan tällä mekanismilla. Se on ymmärrettävää. Sen sijaan kiusallista tai ikävää on se, että tämä järjestelmä, joka sitten käyttöön tulee, on niistä neuvotteluvaiheessa esillä olleista vaihtoehdoista Suomen kannalta heikoin mahdollinen. Se suosii lentämistä lyhyillä reittiväleillä täysillä koneilla, kun taas Suomen kaltaisessa maassa tyypillinen lentäminen on pitkillä väleillä ja valitettavasti ainakin toiseen suuntaan useimmiten mennään vajaalla kuormalla.

Finnair sinänsä kansallisena lentoyhtiönä on oman laivastonsa osalta valmis päästökauppajärjestelmään, mutta tämä järjestelmämalli, joka käyttöön nyt on tulossa, ei parhaalla mahdollisella tavalla huomioi tätä meidän, Suomen, tilannetta. Siksi täytyy todeta, että tässä lain käsittelyn yhteydessä meidän on vielä tarkasteltava sitä, millä tavalla Suomen sisäisen, kansallisen periaatteen, lentoliikenteen säilyttämisperiaatteen, osalta voidaan huomioida pitkät etäisyydet, koska saavutettavuus käytännössä on sellainen keskeinen asia muun muassa pohjoisessa matkailukeskusten osalta. Verkostoperiaate on toinen periaate, josta täytyy lentoasemaverkoston osalta pitää kiinni, ja onneksi sen osalta myös EU:ssa on tunnustettu Suomen malli, jossa näitä noin 25:tä lentoasemaa verkostoperiaatteella ylläpidetään.

Eli sekä hyvää että huonoa liittyy tähän esitykseen, ja siltä osin tietysti kansallista varautumista niin paljon kuin se on mahdollista täytyy vielä kyetä huomioimaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on Suomen kannalta erinomaisen ratkaisevaa, miten kohdellaan Suomea lentoliikenteen osalta. Pitää myös Suomen olla ja lentoliikenteen olla tässä mukana, se on aikamoinen saastuttaja, mutta Suomessa ollaan kaikesta sivussa. Väkimääriin liittyen, niin kuin täällä ed. Seurujärvi totesi, eivät ole aina koneet täynnä ja kumminkin suositaan, että niiden pitäisi olla täynnä. Suomessa on paljon kansainvälisiä yrityksiä, täältä lennetään monista kaupungeista ja syötetään Helsinkiä ja sieltä lähdetään maailmalle. Jos ei tällaista lentoliikennettä ole ja mahdollisuutta kulkea, niin veikkaan, että tämmöisten kansainvälisten suurfirmojen, jotka Suomessakin ovat, pääkonttorit siirtyvät sitten tuonne Keski-Eurooppaan ja sellaisiin maihin, missä voidaan sitten lennellä. Tämä pitäisi ottaa huomioon ja nähdä myös, että tässä ei nyt sitten rangaista itse itseämme. Ja varsinkin tämä työmatkaliikenne pitäisi huomioida, että yrityksetkin täällä säilyvät ja työpaikat tämän myötä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Kankaan edellä esittämä näkemys on hieman arveluttava. On ehkä syytä kysyä, kuinka pitkälle ilmastonmuutoksen pitää edetä, ennen kuin aidosti alamme kysyä sen perään, mikä on tarpeellista ja mikä on välttämätöntä. Minä olen itse — oma merkitykseni Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ei ole kovin suuri — viimeiset 15 vuotta esimerkiksi Kuopiosta Helsinkiin matkustaessani pääasiassa lentänyt, eikä ole hirveästi huolestuttanut, mutta jossain syvimmissä sopukoissa tämän ilmastonmuutoksen entisestään edetessä huoli on ehkä pikkuisen kasvanut, ja kun siltä kannalta tarkastelen omaa tähänastista lentämistäni, niin minusta tuntuu, että olisin voinut olla lähes kokonaan lentämättä. Esimerkiksi tänne eduskuntaan tänään tiistai-aamunakin, kun tuolta lähdin lentämään, niin ihan yhtä hyvin olisin voinut tulla junalla, jos yöjunia ei olisi lopetettu, mutta olisin voinut tulla tietysti junalla jo eilen illallakin.

Mutta tietenkin on niin, että johonkin rajaan asti esimerkiksi napapiirin pohjoispuolella olevan matkailuyrittäjyyden näkökohdat on otettava huomioon ja on otettava muitakin näkökohtia, mutta ennemmin tai myöhemmin meidän on tehtävä se periaatteellinen ratkaisu, haluammeko me torjua ilmastonmuutoksen vai emmekö me halua.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon toteaisin, että kansanedustajat kyllä junalla kerkeävät tänne, ei siinä ole ongelmia Suomessa. Mutta voin ottaa esimerkiksi Metson, joka on maailman ykkösfirmoja paperikoneiden teossa ja niiden huollossa. Jyväskylään on keskitetty maailmanlaajuinen paperitehtaitten huolto, sieltä hoidetaan eri maanosien paperikoneiden huolto, ja sieltä ihmiset lähtevät lentokoneella. Se on syöttöliikennettä, ja täältä Helsingistä lähdetään eteenpäin, ja on monia muita — tätä tarkoitin tällä sisämaaliikenteellä.

Mutta siitäkin täytyy todeta, että eihän täältä rautateillekään ole rahaa tullut tarpeeksi. Pendolinoja tilataan pitkin tuolta Euroopasta ja sitten niillä ajetaan jotain sataaviittäkymppiä, vaikka paljon nopeammin pystyisi ajamaan, mutta kun ratoja ei pidetä kunnossa. Kyllä tässä kansanedustajan on turha tähän vedota, kyllä me keretään junalla ja linja-autolla, millä vaan, mutta ehkä se on vähän ylellisyyttä lennelläkin. (Ed. Gustafsson: Kyllä vikaa on Pendolinoissakin!)

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas, ei pidä yleistää. Nimittäin totta kai pääsee, mutta kyllä tuolta Pohjois-Karjalan perukoiltakin kun tänne eduskuntaan lähtee ja menee pois, niin hyvä, että ennättää viikonloppuna käydä kotona. Siellä valitettavasti kun eivät yöjunat kulje, niin pitäisi lähteä jo maanantaina iltapäivällä, ja joskus sitten lauantaina varmaan takaisin, kun lähtee täältä menemään.

Mutta itse tähän asiaan. Itse päästökauppajärjestelmää olen aina arvostellut ja tässäkin tapauksessa tulen vähän arvostelemaan. Tämä saa mennä näin, mutta kun miettii sen filosofiaa, niin jos käydään kauppaa saastuttamisoikeuksilla, niin eihän siinä ole päätä eikä häntää siinä mielessä, jotta siinähän rahalla saa ja hevosella pääsee, niin kuin meillä sanotaan. Eli kenellä on varaa ostaa päästöoikeuksia, ne saavat, ja sehän tarkoittaa, että silloin varakkaammat kyllä pyyhältelevät tuolla ja ostavat, kun heillä on mania siihen.

Minusta pitäisi kokonaan uudelleen tämä päästökauppamekanismi katsoa, tehdä normitukset. Niin kuin tuossa ed. Pulliainen totesi, vaikka tämä, että jos ovat liian voimakasäänisiä, meillä on rajoitettu näitä, mutta tarvitaan normitukset, mitä se kone voi laskea sieltä pakoputkistaan taivaalle saastetta, ja vanhemmat koneet pantaisiin jäihin tai sitten pannaan niin kova hinta sille saastuttamiselle, jotta se maksaa, niin että kannattaa ennemmin tehdä uusi investointi.

Hehkulamput on hyvä esimerkki siitä, jotta siinä mietitään, miten ympäristö siinä paranee tai muuta, mutta kohta ei sitten saa hehkulamppuja ollenkaan, vaan on näitä vähempi energiaa kuluttavia lamppuja, mikä kuvaa sitä, jotta siitäkin olisi voinut tehdä semmoisen lain, jotta olisi ostettu päästöoikeuksia, jotta voidaan käyttää Suomessa hehkulamppuja pitempään. En esitä sitä missään tapauksessa, mutta se kuvaa vaan sitä normitusta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Huomenna käsittelemme laajemminkin kaikkia tulevaisuuden ilmaston pelastamiseksi tehtäviä toimia, mutta tässä on esillä yksi niistä, mitä voimme lentoliikenteen puolella tehdä. On tärkeää, että myös Kööpenhaminaan mentäessä EU ja Suomi osana sitä saisi tästä esimerkistä myös jotain voittoa, niin että myös muut kuin vain EU:n lentokentiltä lähtevät lennot tai niille tulevat lennot saataisiin tämän piiriin, jotta todella vähennettäisiin päästöjä.

Itse näen, että kun päästöjä halutaan vähentää, silloin pitäisi myös vähentää sitä lentämistä. Ei se paljon auta, että siitä vain maksetaan enemmän, jos päästöt yhä kasvavat. Sen takia näissä esityksissä pitäisi ottaa myös semmoinen inhorealistinen realismi, mitä tällä todella saavutetaan. Sen takia minusta tästä saavutetusta esityksestä, jolla on EU-enemmistö takana, ei voi olla hirveän iloinen, koska tämä ei välttämättä nimenomaan korvaa lentoliikennettä muilla matkustusmuodoilla, kun tämä kuitenkin päätyi suosimaan hinnalla niitä keskieurooppalaisia täysiä, ehkä lyhyenkin matkan lentoja.

Tällainen vihertävyys, että kaikki, vaikka huonostikin valmisteltu, ansaitsisi vain kehun eikä kritiikkiä, ei minusta ole järkevää, vaan itse aina haluaisin painottaa sitä, että ilmastopäästöt todella vähenisivät. Lentoja voi Manner-Euroopan sisäisesti todella vähentää ja niihin pitäisi keksiä toimia, mutta sitä, millä päästään saarilta tai tämmöisiltä etäisiltä niemimailta, kuten Suomi, olemaan yhteydessä kaupan, mielellään myös politiikan alalta nopeissa toimissa, pitäisi pystyä sitten katsomaan niissä kompromisseissa paremmin.

Teimme voitavamme ilmeisesti, mutta emme voittaneet ja koetamme sitten kalustolla ja hyvällä suunnittelulla pärjätä. On kuitenkin huolestuttavaa lukea tässä, että komission vaikutusarviossa ei ole tarkasteltu lentoliikenteen päästökaupan alueellisia tai maakohtaisia vaikutuksia, vaikka Suomi oli näissä antamissaan kirjallisissa kommenteissa niihin puuttunut. En tiedä, onko ollut tarpeeksi se, että vain kirjallisesti on puututtu; pikkuisen tässä hävittiin, mutta tällä mennään.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri käytti hyvän puheenvuoron juuri siitä, että tässä Suomi jäi oman esityksensä ja kompromissien hakemisen kanssa suurten maiden jalkoihin. British Airways Isosta-Britanniasta, Lufthansa Saksasta ja Air France Ranskasta kyllä saivat oman tahtonsa läpi. Siinä mielessä, vaikka päästökauppajärjestelmä on ymmärrettävä lentoliikenteelle, tämä malli, joka toteutuu, todellakin on meille haitallinen ja aiheuttaa satojen miljoonien kustannuspaineet omalle kansalliselle lentoyhtiöllemme.

Minä ymmärrän sen, jos puusilmäisesti katsotaan ympäristönäkökulmasta tätä asiaa, että täällä herää tällaisia riemunkiljahduksia salissa, puhutaan innovatiivisista lentomaksuista. Se on kyllä sanahirviö, joka tarkoittaa suomeksi vain sitä, että lentolippujen hinnat tulevat nousemaan, mikä vaikuttaa saavutettavuuteen.

Onneksi täällä ed. Erkki Virtanen omassa kriittisessä puheenvuorossaan armahti meidät napapiirin pohjoispuolella olevat käyttämään edelleen lentokonetta, vaikka hän itse Kuopiosta tulee jatkossa hyppäämään lentokoneen sijaan junaan. Nimittäin kyllä tilanne meidän kohdallamme sekä elinkeinon harjoittajien että myös muiden paikallisten osalta on saavutettavuuskysymys. Rautatiet ja junaliikenteen kehittäminen on hyvä asia, ja siihen tietysti määrärahoja tarvitaan jatkossakin, mutta pitää muistaa, että nämä eivät ole toisiaan poissulkevia.

Ed. Kangas toi esille Jyväskylän tilanteen. Siellä jo näkyy junaliikenteen kehittäminen siten, että lentoliikenteessä on sieltä oman kotikenttäni Ivalon 160 000 matkustajan tasosta tultu jo alle 100 000:een, ja käytännössä lentoliikenteen oleminen ja kehittäminen Jyväskylän tasolla on jo vaarassa. Tietysti tällaista eriytymiskehitystä tulevaisuudessa tulee, ja nämä päästökauppa- ym. lisärasitteet tulevat varmasti lisäämään jatkossa myös sitä, että kenties meidän lentokenttäverkostomme ei ole 10—20 vuoden päästä enää nykyisenlainen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Silloin jos Kööpenhaminassa voidaan siinä kokouksessa sopia, että kaikki noudattavat, kaikilta kentiltä peritään samanlaiset verot, ja että joka kenttä on halukas vähentämään lentoliikennettä, niin silloinhan se on tasapuolista, mutta näyttää olevan niin kuin ed. Kumpula-Natri tässä totesi, että kaikki eivät ole tähän sitoutumassa. Se on niin kuin tämä Kioton sopimuskin, että kaikki eivät allekirjoita sitä, ja sillähän se ontuu, ja varsinkaan tällainen maa niin kuin USA:kin, jolla olisi varaa kansantaloudella yhtä paljon kuin EU:llakin, ei sitoudu tällaisiin asioihin.

Junaliikennettä pitäisi lisätä, jotkut ovat sanoneet, että Vaasa—Joensuu-linjan alapuolella ei pitäisi ajaa kuin junilla. Niinhän se onkin. Nopeilla junilla nykyisin, jotka ovat jo liikenteessä, Jyväskylästä Helsinkiin kestää tunnin, kun on kunnon radat, ja tämä on kannattavin vaihtoehto, mutta kun ei näin ole. Sen toteaisin Jyväskylänkin osalta, että sieltä 80-prosenttisesti Helsingin seudulle, vähän yli 200 kilometriä, ajetaan omalla autolla, kun siitä saadaan kilometrirahat ja näin. Ei se paljon sen ympäristöystävällisempi vaihtoehto ole kuin lentoliikennekään, mutta rataliikennettä pitäisi kehittää niin kuin Keski-Euroopassa on tehty.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tähän päästöoikeuskysymykseen, joka koskee lentoliikennettä, liittyy tietysti päästöpörssi ja sen vakavuus tai järkevyys, ja tässä yhdyn ed. Lahtelan ajatukseen, miten yleensäkin tämä päästöpörssi nyt toimii ja toimiiko se järkevällä, objektiivisella tai viisaalla tavalla, ja tiedetään, että se ei ole toiminut. Siellä on pudonnut päästöoikeuden hinta, tonnin hinta, lähelle nollaa euroa, eli se ei ole enää ollut vaikuttava. Tässä mielessä tämä päästökauppajärjestelmä sinänsä sisältää ongelman. Sehän oli alun pitäen Yhdysvaltain ehdotus. Yhdysvallat ei tullut mukaan Kioton sopimukseen, mutta päästökauppa tuli, eli tällä tavalla se silloin vuonna 1997 linjattiin. Suomen kohdalla, ed. Seurujärvi, arvioidaan tämän hinnan olevan noin 20—30 miljoonaa euroa vuodessa, mitä tämä päästökauppahiilidioksiditonni tulisi merkitsemään, mutta kuitenkin tässä pystytään osa kustannuksista joustomekanismien avulla laskemaan, koska ne ovat aina markkinahintaa alhaisempia.

Mitä tulee kestävään lentämiseen ja muuhun, niin varmasti siinä pitää olla tarkka. En tiedä, miten englantilaiset sitten sen joulupukin luona käymisen, sanotaan, kestävän kehityksen näkökulmasta laskevat ja mitä se merkitsee, että käydään pistäytymässä Rovaniemellä ja lennetään takaisin Brittein saarille. Kuitenkaan ehkä tulevaisuudessa tämä pallo vain ei kestä sen tyyppistä matkailua, vaikka tietysti Lapille pitää löytää elämisen edellytykset siitäkin huolimatta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Voi olla, että jatkossa pukki joutuu matkustamaan jollakin muulla värkillä kuin lentokoneella sinne lapsien luokse, niinpäin voi tapahtua. Nimittäin pitemmässä pelissä kun katsotaan, mitä tapahtuu tuolla Kaukoidässä, jos katsoo kehittyviä talouksia, Kiina, Intia, monet muut maat, niin siellä tulee olemaan tosi kova energian tarve, ja sen takia minulla on semmoinen veikkaus, jotta me joudumme vähän hillitsemään sitä oravanpyörää ja sitä liikkumisen nopeutta, mitä nyt edellytetään, että pitää olla henkilökohtaisesti jossakin toisella puolella maapalloa. Sen takia kyllä minä ainakin uskon siihen, jotta silloin astuvat kuvioon ihan luonnollisesti tämmöiset lait, kun meillä on tietoliikenneyhteydet olemassa, että todennäköisesti meillä tulee olemaan isot kuvaruudut ja katsellaan siellä toisiamme ja neuvotellaan ja tehdään kauppaa sillä tavalla, koska se olisi niin kuin järkevä suunta siinä, ja tämä lentoliikenne tulee hupenemaan pikkuhiljaa. Sitten mitä tulee henkilökohtaiseen tapaamiseen, niin emmeköhän me ennätä sitten junissa kulkea.

Mihin ihmisillä on kiire? Nyt tuhotaan fossiilisia polttoaineita. Ne saadaan aika nopeasti loppuun. Sitten yksi tupsaus vaan ja niitä ei olekaan siinä olemassa. Sen takia pitäisi pikkuhiljaa osata jo valmistautua siihen, jotta jossakin vaiheessa tulee se stoppi eteen ja pitää osata käyttäytyä vähän hitaamminkin, terveemmin, luontevammin, mitä nuo ihmiset alun perin on luotukin tekemään, eikä ajaa itseään loppuun juoksemalla ja kiiruhtamalla pitkin kenttiä tuolla ympäri maapallon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua yhtään. Totean vaan, että tässä on käyty nyt huomista keskustelua siihen ilmastopoliittiseen selontekoon jo melkoinen määrä, niin että niitä ei tarvitse toistaa huomenna.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Komissio on vaikutusarvioissaan arvioinut, että ehdotuksella olisi vain marginaalisia vaikutuksia lentoyhtiöiden kannattavuuteen ja päästökaupan vaikutus lentolipun hintoihin olisi edestakaisilla matkoilla matkan pituuden mukaan keskimäärin 4,6—39,6 euroa. Sitten on myös arvioitu, ettei ole mitään merkittäviä vaikutuksia turismiin tai lentoasemien kilpailuasemaan. Lisäksi on mahdollisuus sitten lentokalustoa uusia ja saada myös energiatehokkaampaa kalustoa jatkossa.