Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman henki on se, että yritys- ja yrittäjäverotus ei kiristy vaan pikemminkin päinvastoin. Nyt tehdyllä ratkaisulla suuri osa yrityksistä pääsee tilanteeseen, jossa verotus kevenee ja yhteisöverokanta viimeinkin hieman alenee. On kuitenkin joukko omistajayrityksiä, joitten verotus kiristyy oleellisellakin tavalla tämän esityksen myötä. Onko mahdollista, että ratkaisua tarkisteltaisiin vielä siten, että minkään yrittäjäryhmän verotus ei olennaisesti kiristyisi?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ihan hyvä, että tähän varsinaiseen yritysverotukseen vielä voidaan palata. Ed. Kaikkonen ilmeisesti tarkoittaa sitä hallituksen linjauksessa olevaa päätöstä, jossa verovapauden ylärajaksi listaamattomien yritysten osalta on laitettu 90 000 euroa. Tämä raja tarkoittaa itse asiassa sitä, että verotus on senkin jälkeen hyvin kevyttä. Hyvä esimerkki: Jos ottaa osinkoa 100 000 euron verran, niin verotuksen tasoprosentiksi tulee alle 2 prosenttia. Jos ottaa miljoonan ulos euroina, niin verotuksen taso on 17,7 prosenttia, ja siitä vertailupohjana voi sanoa, että vastaavan suuruinen verotaso palkansaajapuolella on sata kertaa vähemmän vuodessa tienaavalla palkansaajalla.

Oleellista kuitenkin on se, että hallitus tähtää yritysten kasvuun ja investointeihin. Myös näitten yritysten kohdalla omistajat tulevat katsomaan uuden järjestelmän puitteissa tilannettansa ja näkevät, että se satsaus, jonka hallitus tekee yrityksen puolelle, siis 10 prosentin kevennys yritysverotukseen, on tärkeä heidän kannaltaan ja kannustaa nimenomaan satsaamaan investointeihin ja kasvuun ja sitä kautta myöskin osakekohtainen tulo voi vahvistua kasvun välityksellä eikä suoralla osingolla. Meillä on ollut Euroopan alhaisin osinkoverotus nimenomaan tämän tyyppisten yritysten osalta. Listausraja olisi noussut liian korkealle, jos pörssissä joutuisi maksamaan osinkoa 14,5 prosenttia ja vastaava yritys pörssin ulkopuolella olisi nollaveron piirissä. Se olisi ollut kohtalokasta ajatellen sitä, että pörssissä on kasvuyrityksiä ja niitten tulevaisuus on myöskin tässä tärkeä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yrityksen verouudistus lähtee siitä, että tuhannelta menestyvältä kasvuyritykseltä otetaan noin 100—150 miljoonaa euroa ja siirretään sitten heikommin menestyville pk-sektorin yrityksille. Kysyn ministeri Kalliomäeltä:

Minkä takia te ette tasanneet sillä tavalla, että kaikille olisi tämä verohelpotus annettu, nimenomaan kasvuyrityksille? Nehän työllistävät ja tekevät kansainvälistä kauppaa jnp. Nyt te puhutte täällä satuja minun mielestäni.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! En ota kantaa tähän satuiluun. Kuitenkin kysyjänkin kysymys viittaa siihen, että hän ei ole ymmärtänyt tätä uudistusta kunnolla. Kyse ei ole siis osinkoverotuksessa yrityksen verosta, vaan osingonsaajien verotusta kiristetään hieman, mutta samaan aikaan tämän yrityksen verotusta kevennetään merkittävästi. Silloin kun tulovirta vahvistuu yrityksessä, entinen yrittäjä tai nykyinenkin tietää varmasti, että se kannustaa nimenomaan investoimaan ja kasvuun. Niin kuin sanoin, kokonaisuus tulee muodostumaan positiiviseksi. Olen saanut tätä palautetta kyllä yrittäjiltä, mutta olen vastannut, niin kuin tiedän totuuden olevan, että kun hekin miettivät tulevaisuuttaan tässä uudessa järjestelmässä, niin he päätyvät siihen, että kannattaa satsata yrityksen kasvuun ja tuloveron kasvuun, joka syntyy veronkevennyksestä yritykselle, 3 prosenttiyksikköä yhteensä verossa. 10 prosenttia kevennystä veroon tarkoittaa sitä, että valtion puolelta pannaan merkittävä lisäpanostus yritysten kasvua kannustavalle puolelle.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Liittyen tähän pakettiin, oliko hallituksen linjausten yhteydessä tehty myös päätös siitä, että nämä linjaukset koskevat koko tätä vaalikautta? Eli siis kaikki ne prosentit, mitä nyt on päätetty, yhteisöverokanta, pääomaverokanta, erilaiset prosentit, paljonko osingoista on veronalaista ja paljonko on verovapaata jne., pitävätkö ne prosentit koko tämän vaalikauden? Minä luulen, että minulle ja varmaan monelle muullekin riittää vastaukseksi "kyllä" tai "ei".

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ohjelmassaan on luvannut parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, ja tämä on hyvä pitää mielessä, kun tähän vastaan, mutta vastaus on, että nämä päätökset pitävät. Mutta jos yritysten kansainvälisessä kilpailukyvyssä tapahtuu aivan olennaista muutosta, niin että Suomen asema olennaisesti heikkenee, niin totta kai jokaisella istuvalla hallituksella pitää olla oikeus reagoida tilanteeseen, mutta toivottavasti tällaista tilannetta ei tule.