1) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2008
Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus tulee
aina vähän myöhään,
jos niin voidaan sanoa, mutta se on kuitenkin joka tapauksessa
erittäin tärkeä asiakirja.
Kuten tästä mietinnöstä käy
ilmi, me järjestimme erikseen tämän pankkivaltuuston
kertomuksen yhteydessä julkisen kuulemistilaisuuden, jossa
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja Finanssivalvonnan
johtaja Anneli Tuominen olivat paikalla ja kertoivat siitä tilanteesta,
mikä syyskuun alkupuolella eduskunnan aloittaessa työnsä oli
maailmanlaajuisesti Euroopassa ja mikä oli Suomessa ja
mikä on Suomen pankkien ja vakuutuslaitosten tilanne.
Kansanedustajille tämä on sikäli
tärkeä asia, että mehän olemme
nyt tavallaan näiden pankkien ja vakuutusyhtiöitten
eräänlaisessa yhtiökokouksessa, jossa
on esillä pankkivaltuuston kertomus, joka elin valvoo tätä Finanssivalvonnan
ja Suomen Pankin arkipäivää. Se arkipäivähän
on sujunut tähän asti suhteellisen hyvin Suomessa verrattuna
moniin muihin Euroopankin maihin, puhumattakaan sitten Yhdysvalloista
tai eräistä Aasiankin pankeista.
Puhemies:
Anteeksi puhuja, ihan hetkinen. —Erittäin
vaikeaa nyt seurata puhujan puhetta. Liian monta puhujaa tässä salissa
tällä hetkellä. — Olkaa hyvä!
Kiitoksia, puhemies. Pankki- ja vakuutusasiat ovat tärkeitä. — Tämän
takia tämä julkinen kuulemistilaisuus ja myös
tämä tilaisuus, joka varmasti nyt sitten, kun
aikaa on niin vähän, tulee jatkumaan, on erittäin
tärkeä.
Miten sitten Suomessa pankkien ja vakuutuslaitosten osalta voidaan
tätä tarkastustoimintaa tehdä, ja mikä siinä on
se eduskunnan rooli? Me olemme talousvaliokunnassa jo pidemmän
aikaa kiinnittäneet erityistä huomiota kaikkienkin
talouteen liittyvien esitysten käsittelyssä siihen,
mitkä ovat ne riippumattomat asiantuntijat, jotka eivät
ole asianosaisia, ovat ne sitten pankkia tai vakuutuslaitoksia koskevia
kysymyksiä, mitkä ovat ne, jotka voisivat tuoda
vaihtoehdon ja myös sitten analysoida sitä, mitä on
käytännössä tehty. Tämän
asian yhteydessä näitä henkilöitä ovat
olleet kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin
edustajat. Tässä mielessä on koetettu
haastaa myös tiede- ja yliopistomaailmaa mukaan siihen,
mitkä ovat vaihtoehdot, ettei ole sellainen vaihtoehdottomuuden tila,
joka helposti tulee tällaisissa isoissa murroksissa.
Näissä valiokunnan kannanotoissa on ensinnäkin
todettu se, että ainakin tällä hetkellä useista
muista maista poiketen Suomessa toimiluvan saaneet pankit eivät
ole joutuneet turvautumaan julkiseen tukeen. Tämä 4
miljardin mahdollistava pankkien pääomatukilakihan
on eduskunnassa talousvaliokunnassa edelleen kesken sen takia, että se
odotti Euroopan unionin komission päätöstä siitä,
onko tämä hallituksen esittämä linja
näissä asioissa oikea.
Finanssivalvonnan talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan
sillä on jatkuvat yhteydet valvottaviin ja muun muassa
raportointi on tihentynyt kuukausittaiseksi. Tarkastusten painopiste on
riskienhallinnan toimivuudessa. Riskienkantokyvyn arvioimiseksi
tehdään säännöllisesti stressitestejä.
Me olemme valiokunnassa kysymyksillä ja muilla koettaneet
koko ajan tuoda esille huolen siitä, onko tämä valvonta
todella käytännössä sellaista,
että tiedetään, mitä todella tapahtuu,
ja eräänä tärkeänä asiana
siinä on se, että Suomen pankeista 60 prosenttia
on ulkomaalaisessa omistuksessa. Verrattuna moniin muihin Euroopan
maihin, Ruotsiin esimerkiksi, jossa ruotsalaiset omistavat pankeista
90 prosenttia, lähtökohta on monissa asioissa
ihan toisentyyppinen, kuten on Danske Bankin ja sitten myös Nordean
osalta. Vaikka Sammolla on omistusosuutta nyt jo ehkä enemmän
kuin Ruotsin valtiolla, niin kuitenkin Nordean pääkonttori
on Tukholmassa, ja Danske Bankin osalta se on Kööpenhaminassa.
Tämän valvonnan osalta olemme tähän
koko ajan kiinnittäneet huomiota, mutta vastaus on sellainen
kuin tähän valiokunnan mietintöön
on tällä kertaa kirjoitettu: "Talousvaliokunta
korostaa, että Finanssivalvonnan tulee seurata tiiviisti finanssisektorin
tilaa ja puuttua ajoissa havaitsemiinsa ongelmiin. Rahoitusjärjestelmän
vakaa toimivuus on välttämätöntä.
Sen pettämisellä olisi kohtalokkaita seurauksia
reaalitaloudelle. On tärkeää, että talousvaliokunnalle
annetaan tarvittavat tiedot ja että valiokunta pidetään
ajan tasalla." Tämä on sellainen asia, jota talousvaliokunnassa
on jonkun verran jouduttu Finanssivalvonnan osalta patistamaan,
esimerkiksi kysymys siitä, kuinka paljon Suomessa on vakuudettomia luottoja.
Voidaan sanoa, että mitä suurempi yritys, sitä varmempaa
on se, että sillä ei ole vakuuksia. Tämä tietysti
on asia, jota on seurattava, koska tapahtumat ovat osoittaneet,
että niin suurta yritystä ei olekaan, etteikö se
voisi käytännössä mennä konkurssiin,
jos sellainen tilanne tulee, niin kuin Yhdysvalloissa valitettavasti vuosi
sitten tuli.
Sitten eräänä tärkeänä asiana
tässä on tuotu esille pankkimaksut. Viime eduskuntahan
ed. Gustafssonin lakialoitteen pohjalta päätti
muuttaa asianomaista lakia sillä tavoin, että vielä tiukempi
olisi se säännös, jolla seurattaisiin
silloin erityisesti silmätikkuina olleita tiskeiltä tapahtuvia
pankkipalvelumaksuja. Mutta pankeissahan on kymmeniä muita
maksuja, jotka ovat monesti paljon arvokkaampia, esimerkiksi lainanhoitoon tai
lainan ottamiseen liittyviä maksuja, ja verkkopalvelutkin
ja pankkiautomaatit ovat jo tulleet entistä enemmän
maksullisiksi. Kun kerroin on miljoonissa tai sadoissa miljoonissa
vuositasolla, niin silloin ymmärtää,
kuinka paljon siitä nolla pilkku jotain tai yhdestä eurosta
käytännössä tulee, ja pankit
ovat päättäneet tämän
ottaa myös omaksi tavakseen rahoittaa.
Vertailussa, mikä Euroopan unionin taholla on tehty,
on käyty kaikki EU:n 27 maata ja niitten pankkeja läpi,
ja siitä todetaan: "- - käyttötileistä perittävät
maksut ovat usein epäselviä ja verkossa annettavat
hintatiedot ovat puutteellisia. Tutkimuksen tekijöille
lisätietojen saanti pankeista oli hankalaa. Tilinomistajilta
perittävät kustannukset vaihtelevat Italian 253
eurosta Bulgarian 27 euroon. Tilejä paljon käyttäviltä peritään enimmillään
Italiassa 831 euroa ja vähimmillään Bulgariassa
27 euroa. Suomessa keskimääräinen maksu
on 104 euroa, joka on keskitasoa korkeampi".
Tilanne on tämä, vaikka eduskunta viime kaudella
edellytti, että se ei ole tämä, ja tämä on
nyt yksi pankkivaltuuston tärkeistä asioista.
Silloin edellytettiin sitä, että jokaisessa kertomuksessa tämä asia
tuodaan esille ja sitä seurataan, ja tämä on
nimenomaan nyt pankkivaltuuston mutta viime kädessä aina
tämän eduskunnan täysistuntosalin asia,
miten nämä asiat Suomessa käytännössä ovat.
Siinä ei voi mennä nyt jonkun ulkopuolisen elimen
selän taakse, vaan se on Suomen eduskunnan asia.
Ihan lopuksi tuon esille sitten tämän laajemman
finanssivalvontajärjestelmän. Sehän on
ollut meillä Euroopan unionin asioina esillä talousvaliokunnassa
ja sitten sen seurauksena suuressa valiokunnassa. Nyt tämä laaja
elin, joka tullaan käytännössä perustamaan,
on tietysti askel eteenpäin, mutta laajuudessaan ja siksi,
että valvonta viime kädessä on kunkin
kansallisvaltion käsissä, sekään
ei tule tätä kokonaisuutta ratkaisemaan. Se, mikä tässä on
tärkeätä huomata, on se, että Suomessa
vakuutusyhtiöiden eli finanssitavaratalojen kokonaisuus
kuuluu valvonnan piiriin, mutta esimerkiksi missään
muussa Euroopan maassa näin ei ole, vakuutuslaitokset ovat
ulkopuolella, ja siinä ohessa, voi sanoa, yleensä puolet
on ulkopuolella jo ihan lähtökohtaisesti.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiinnitänkin erityistä huomiota
tähän viimeksi mainittuun asiaan elikkä Euroopan
järjestelmäriskikomitean perustamisasiaan. Sehän
tässä suurella tohinalla päätettiin
perustaa sen takia, että rahoitusjärjestelmäriskit
ovat kasvaneet huikeaan luokkaan eivätkä viimeaikaiset
rahoitusmaailman tapahtumat ole suinkaan tätä riskiä alentaneet
vaan pikemminkin merkittävästi lisänneet.
Mutta kiinnitän aivan erikoisesti huomiota siihen,
minkälaista tämä suomen kieli nykyisin näissä asioissa
on viestinnällisesti. Kun firma menee konkurssiin, niin
se on "haasteellisessa tilassa". No niin varmasti on, kyllä.
Ja kun perustetaan tämmöinen järjestelmäriskikomitea,
niin meidän kunnianarvoisa eduskunnan talousvaliokuntamme
ilmoittaa, että ihan kannatettava juttu mutta "haasteellista"
tämä on.
Nyt tähän on hyvin merkittävää verrata
sitä, mitä arvoisa valiokunnan puheenjohtaja pöntöstä juuri äsken
totesi. Hän viittasi ilmeisesti näillä sanonnoillaan
juuri siihen, että ei nyt ihan ole ehkä kohdallaan
tämä homma, tämä suunnitelma,
tätä ei ole loppuun saakka mietitty, ja se on sitä paitsi
vielä rakenteellisesti totaalisesti torso sen takia, että siitä rahoituspuolesta
vaan se toinen puoli on mukana ja toinen puoli, vakuutuspuoli, on
ulkopuolella.
Elikkä siis toisin sanoen ei sanota yhtään
mitään, ja senkään jälkeen
ei sanota yhtään mitään, kun
koko eurooppalainen media on ollut niin kriittinen kuin olla voi
siitä, miksi tämä hanke on niin puutteellinen
rakenteeltaan kuin se on.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti erittäin
tärkeään asiaan huomiota. Kuten tässä talousvaliokunnan
mietinnössä tuodaan esille, talousvaliokunnan
lausunnossa 24 on tämä asia nimenomaan käsitelty.
Siinä on tuotu tämä vakuutuspuoli mukaan.
Olen kaikissa niissä eurooppalaisissa kokouksissa,
missä olen ollut paikalla, tämän sanonut,
ja kaikki nyökyttelevät päätään,
että näin pitäisi tehdä, muun
muassa Prahassa tämän nykyisen puheenjohtajamaan
Ruotsin edustajat, mutta epäilenpä ettei Ruotsikaan
ole näin tehnyt. Ruotsihan on yksi niitä, kun
nämä pankit ovat omissa käsissä,
niin ei kovin paljon käytännössä niitä tehotoimia
ole. Sama koskee Saksaa, sama koskee Ranskaa, ja me olemme tässä nyt
aika tavalla avainasemassa.
Onneksi, voi sanoa, meidän nykyisenkin hallituksemme
ministerit tässä asiassa ovat jonkin verran olleet
terhakkaampia kuin monissa muissa asioissa. Mutta tämä vakuutuspuoli
ei ole tullut Kataisenkaan esityksissä sillä tavoin
esille, että olisi voinut sanoa, että Suomi esittää,
että Finanssivalvonnan esimerkkiä noudattaen vakuutuspuoli
olisi mukana.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä edellä tuli
varsin olennainen lähtökohta esille, mitenkä Suomi
on erityisessä asemassa — meidän pankkiemme
ulkomainen omistus on todella 60 prosentin tasolla — ja
millä tavalla tämä finanssivalvontakysymys onnistutaan
ratkaisemaan.
Liikaa ei korosteta sitä, mikä on veroparatiisien
merkitys. Niitä on Euroopan unionin sisällä, niitä on
eri puolilla maailmaa. Nyt me hyvin helposti jäämme
tarkastelemaan ainoastaan sitä, miten tämä koskettaa
pankkijärjestelmien toimintaa ja toimivuutta. Äärimmäisen
tärkeää on se, että kun Suomesta
liputetaan teollisuutta ulos, osittain nämäkin
ulosliputukset ovat sidoksissa siihen, millä tavalla pääomamarkkinat
on järjestetty. Käytän esimerkkinä Uruguayta,
joka on metsäteollisuuden yksi siirtymäkohde.
Siellä käytännöt sekä verotuksen
että rahoitusvalvonnan osalta ovat aika lailla toista maata
kuin ne ovat meillä Suomessa.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ehkä tästä finanssikriisistä voisi
oppia sen, että kun pankkien välinen luotonanto
häiriintyy, niin rahoitusmarkkinoilla häiriö leviää nopeasti
ja saavuttaa aika nopeasti myös kansantalouden kannalta
kriittisen tason. Olisi olennaista, että lainsäädäntö olisi
valmisteltu etukäteen tällaisten tilanteiden osalta,
tekisi mieli väittää, globaalisti, mutta
myös kansallisesti tarvittavat elvytystoimenpiteet olisivat
seuraavalla kerralla huomattavasti pidemmälle valmisteltuja.
Nyt näytti myös siltä, että se
informaatio, joka oli, oli pääsääntöisesti
kuukauden tai kaksi myöhässä. Normaalissa
taloudellisessa kehityksessä se riittää,
mutta tällaisessa tilanteessa se on liian jälkijättöistä.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kriisi on aiheutunut
pitkälti pankkien ansiosta niin USA:ssa kuin Euroopassakin.
Luulisi, että nyt tämmöisen kriisin jälkeen
ruvettaisiin pankkeja vähän valvomaan ja vahtimaan,
mutta tämmöiseen ei näy nyt Euroopassa
olevan kovin isoa tarvetta. Niin kuin täällä on
todettu, suuret maat omistavat omat pankkinsa eivätkä ne
halua sinne muita syynäämään
eikä stressitestejä tekemään.
Tässä on nyt ongelmana tämä.
Suomen pitäisi siinä olla hyvin aktiivinen, että tällainen
järjestelmä voitaisiin luoda.
Samoiten on asianlaita, kun Suomi on myynyt pankkinsa pois.
Täällä on Osuuspankki ainoa suomalainen
pankki. Se, että suomalainen Finanssivalvonta voisi esimerkiksi
näitä emoyhtiöitä Tanskassa
ja Ruotsissa vahtia ja saada sieltä tietoja, ei nyt ole
mahdollista, ja se on vaan niiden hyväntahtoisuuden varassa,
mitä ne kertovat siitä, miten siellä emot
pärjäävät. Tyttären osalta
tietoja saadaan täältä, mutta sehän
nyt ei piisaa.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä säätelemättömän
kapitalismin ja finanssikriisin tilanteessa kyllä syylliset
ovat kotouttaneet voittonsa, mutta sadat miljoonat syyttömät
maksavat tässä talous- ja työttömyyskriisissä.
Se tietysti on kansainvälisen rahajärjestelmän
valvonnan ja EU:n aktiivisuuden varassa nyt, mutta myös
Suomessa on syytä mennä peilin eteen. Valtiovarainvaliokunnassakin kiinnitimme
huomiota siihen, että Finanssivalvonnan voimavaroja ei
tässä uudistuksessa ole lisätty. Tämä on
asia, joka on edelleen pidettävä esillä.
Toinen kysymys on myös suomalaisen pankin määritelmä,
jota edellytettiin valtiovarainvaliokunnankin käsittelyssä sosialidemokraattien
taholta viime talvena. Sanottiin ensin, että VM ja Suomen
Pankki selvittävät sitä työryhmässä,
sitten odotettiin yhteispohjoismaista käytäntöä. Näissä suhteissa
ei ole nyt tapahtunut mitään. Kyllä Finanssivalvonnan
voimavarat sekä myöskin nämä kriteerit
on myös meillä, ennen kuin mennään
Eurooppaan opettamaan, vielä käytävä läpi.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mitä ed. Lehti tuossa aiemmin
sanoi, niin sieltähän tämä itse
asiassa kaikki lähtee. Nämä reaalitalouden
riskit kyllä konkretisoituvat äärettömän
nopeasti tässä järjestelmässä,
jossa me elämme tänä päivänä.
Eihän sille järjestelmälle sinänsä varmasti
ole vaihtoehtoa. Jos rahoitusjärjestelmän toimivuutta katsotaan
lyhyellä tai pitemmälläkin aikajänteellä taaksepäin,
niin kyllä me pystymme hahmottamaan, mitä siellä on
tapahtunut, mutta miten pystytään toimimaan, jotta
tällaista ei tapahtuisi tulevaisuudessa, kait on se ison
luokan kysymys.
Tänä päivänä vaihtoehtoja
ei varmasti ole mitään muita kuin kansainvälinen
toiminta. Ei siinä enää mikään
kansallinen maa pysty toimimaan, niin kuin tässä aiemmin
on todettu. Omistukset ovat menneet ristiin, riskit realisoituvat
Amerikasta Suomeen äärettömän
nopeasti.
Ehkä sellainen asia, joka on tässä kansallisessakin
keskustelussa jäänyt vähemmälle,
on tämä kansalaisten asema. Meillä tänä päivänä yksittäinen
kansalainen, varsinkin nuoret ihmiset, on 25—30 vuoden
asuntolainojen kanssa tekemisissä, jolloin riskitaso on
kyllä huomattavan suuri.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Pulliainen arvosteli talousvaliokunnan mietintöä ja
varsinkin järjestelmäriskikomiteaa koskevaa lausuntoa,
joka on nyt käsiteltävänä olevan
asian mietinnön lopussa otettu esille. Ed. Pulliainen jätti
lukematta viimeisen kappaleen, joka on erittäin tärkeä talousvaliokunnan
kannanottona. Ei valiokunta niin hirveän innostunut ehkä ollut
tästä järjestelmäriskikomiteasta,
se on tavattoman raskas ja suuri systeemi; enemmän ehkä olimme
ed. Pulliaisenkin tukeman hallituksen pääministerin
linjalla, kun hän on korostanut sitä, että valvontaa
kansallisesti pitää tehostaa ja valvojien kansainvälistä, yli
rajojen menevää yhteistyötä voimakkaasti
kehittää eikä niinkään
rakentaa uusia keskitettyjä järjestelmiä.
Eli tässä suhteessa uskon, että ed. Pulliainenkin
on tällä linjalla.
Sen lisäksi totean, että tämä järjestelmäriskikomiteakin
on saamassa rinnalleen toisenkin järjestelmän,
niin että ei tässä mennä ihan
niin yksioikoisesti kuin millaisen kuvan tästä ehkä sai.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä todetaan,
että pankkien asiakkaiden lainanhoitovaikeuksien odotetaan
kasvavan, kun työttömyys kasvaa ja konkurssit
lisääntyvät. Tämä vakava
uhkakuva on perusteltu, ja siihen tulee varautua. Meillä on
huonot kokemukset 1990-luvun lamasta, jolloin huippukalliiden,
velkarahalla ostettujen asuntojen hintataso yhtäkkiä romahti
ja monet jäivät kahden asunnon loukkuun ja menettivät
usein koko omaisuutensa. Seurauksena oli toivottomuutta, masennusta
ja jopa itsemurhia.
Viime vuosien aikana meille on taas luotu mielikuvia siitä,
kuinka taloudellinen kasvu vaan jatkuu jatkumistaan. Nyt kuitenkin
olemme keskellä taantumaa ja kansalaiset elävät
suuressa epävarmuudessa tulevaisuutensa suhteen. Tässä tilanteessa
on hyvin perusteltua, että eri tahot ryhtyvät
pikaisesti toimenpiteisiin, jotta kansainvälisen ja kotimaisen
talouden ennustaminen kehittyisi nykyistä paremmaksi.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnan puheenjohtaja esitteli
mietintöä, kiitos siitä! Hän
totesi, että finanssitalouden vaikeudet heijastuvat reaalitalouteen.
Olemme täällä jo aloittaneet puhumisen
siitä, mitä ne merkitsevät ihmisten talouden
kannalta. Tämä aika on todella nopeasti muuttunut.
Nyt käsitellään kertomusta. Talousvaliokunta
käsittelee vuoden 2008 pankkivaltuuston kertomusta ja me
nyt sitä mietintöä. Vaikka talousvaliokunta
olisi juossut, se olisi kuitenkin pysynyt samalla paikallaan, niin
nopeasti tilanne muuttuu. Tämän hetken tilanne
on se, että työttömyys tulee lisääntymään
ja nimenomaan ihmisten peruspalvelut tulevat vähenemään.
Peruspalveluongelma on kunnissa, ja siihen nyt tämä pankkien
huolehtiminen ei ole heijastunut, eikä se riitä.
Tässä hallitukselle lisää tekoja,
niitä puuttuu.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Karjula jo ed. Kankaanniemelle vastasikin
ihan olennaisen pointsin tästä kansainvälisestä puolesta,
nimittäin sen, että tämä veroparatiisihomma
on menossa tällä hetkellä ihan poskelleen.
Presidentti Sarkozy kiinnitti siihen aivan oikein huomiota sen takia, että Oecd-sopimus,
jonka piti olla hirmuisen hieno sopimus, onkin muuttumassa sopimukseksi vain
siitä, että niitä pankkitilitietoja saa
silloin, kun epäilee vahvasta verorikollisuudesta, mutta ei
yleisemmin. Siis pankkisalaisuus säilyy ja veroparatiisit
saavat mellastaa ihan mitenkä vaan. Tämän
takia tämä järjestelmäriskikomitea
on enemmän kuin paikallaan ja tarpeen, ja silloin sen pitää olla
myöskin vakuutuspuolen kanssa mukana, niin kuin täällä on
todettukin.
Puhemies:
Tässä vaiheessa joudutaan tämän
asian käsittely keskeyttämään,
ja jatketaan sitä sitten tiistaina 3.11.2009 pidettävässä täysistunnossa.