2) Laki arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n muuttamisesta
Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehto on kasvuun kannustava
robinhood-budjetti. On imartelevaa huomata, että viimevuotista
vaihtoehtobudjettiamme on selvästi luettu hallituksen piirissä.
Siinä ehdottamamme t&k-verotuki, poistojen korottaminen
ja panostukset enkelirahoitukseen löytyvät nyt
lähes muuttamattomina hallituksen budjettiesityksestä.
Vasemmistopuolueiden ylpeydenaihe, solidaarisuusvero, taas on kalpea
kopio esittämästämme Wahlroos-verosta. Toivottavasti
hallitus toimii nytkin samoin, sillä uusi vaihtoehtobudjettimme
on talouskasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta selkeästi
parempi kuin hallituksen esitys.
Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme tukee hallituksen esitystä paremmin
Suomen talouskasvua. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin
tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, sillä viimeisen
vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki
uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Varjobudjettiimme
sisältyvä kasvupaketti on erityisesti pk-yrityksille
suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin — siis tämä päälle
sen, minkä hallitus esittää — joka
edistää niiden kasvua ja työllistämistä.
Tarkemmin sanoen kasvupakettimme sisältää arvonlisäverollisen
liiketoiminnan alarajan noston nykyisestä 8 500
eurosta 20 000 euroon ja alv:n niin sanotun huojennusalueen
katon noston 22 500 eurosta 40 000 euroon. Se
sisältää myös mallin, jossa
pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna
palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja
jonka työntekijämäärän lisäys
on vuosittain vähintään 10 prosenttia,
olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kuin ei jaa osinkoja
omistajilleen. Se sisältää myös
kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen
määrän noston 45 prosentista takaisin
60 prosenttiin.
Ehdotamme myös, että ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset
tehdään pieni- ja keskituloisille. Tämä tukisi
talouskasvua tilanteessa, jossa vuoden 2013 kasvu lepää lähes
täysin kotimaisen kysynnän varassa. Lisäksi
olemme valmiita tehottoman, siis tehottoman, kehitysavun lähes 300
miljoonan euron leikkaukseen, jolloin vaihtoehdossamme jää enemmän
rahaa suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden
tukemiseen sekä suomalaisiin sosiaalipalveluihin. Tehottoman kehitysavun
leikkaus toimii tässä talouden tilassa eräänlaisena
elvytyspakettina.
Perussuomalaiset haluavat muistuttaa hallitusta siitä,
että suomalainen menestystarina on rakentunut korkeatasoisen
koulutuksen perustalle. Mielestämme hallituksen esittämät
leikkaukset yliopistoille ja ammattikorkeakouluille vaarantavat
koulutuksen tasa-arvon ja laadun. Suomen keskeinen kilpailuvaltti
on korkeasti koulutettu ja osaava työvoima, joten Kataisen
hallituksen päätökset eivät
voi olla heikentämättä maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja
siten myös tulevaa talouskasvua. Vaihtoehtomme tukee talouskasvua
myös kaventamalla tuloeroja, sillä pienten tuloerojen
on useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa havaittu edistävän
talouskasvua.
Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme tukee työllisyyttä hallituksen
esitystä paremmin. Mielestämme tilanteessa, jossa
uusista massairtisanomisista uutisoidaan lähes viikoittain,
tarvittavat veronkorotukset on syytä tehdä niin,
että ne vahingoittavat työllisyyttä mahdollisimman
vähän. Hallitus on päättänyt
korottaa arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä,
mikä Valtion ta-loudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan heikentää työllisyyttä
noin
15 000 henkilöllä. Haluaisinkin nyt tietää,
mitä hallituspuolueiden edustajat aikovat sanoa näille
ihmisille, kun ovat tehneet tämän korotuksen ja
vieneet heiltä työpaikan. Mitä te aiotte
sanoa heille?
Perussuomalaiset keräisivät mieluummin lisää varoja
hyvinvointivaltion palveluiden turvaamiseksi palauttamalla yritysten
Kela-maksun, joka kompensoidaan yrityksille kasvupaketilla. Kela-maksu
on hallituksen omienkin asiantuntijoiden mukaan työllisyyden
kannalta selvästi alv-korotusta parempi vaihtoehto. Kela-maksun palauttamisella
saataisiin vielä kaiken lisäksi kerättyä alv-korotusta
suurempi summa valtion kassaan, käytännössä 200
miljoonaa euroa enemmän.
Perussuomalaiset ovat pettyneitä, että hallituksen
suuret puheet nuorisotakuusta näyttävätkin
jäävän vain puheiksi, kun samanaikaisesti hallitus
leikkaa oppisopimuskoulutuksesta. Hallitus esittää kyllä uuteen
nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27 miljoonaa euroa mutta aikoo samanaikaisesti
vähentää oppisopimuskoulutukseen varattuja
määrärahoja saman verran, käytännössä 26,1
miljoonaa euroa. Herää kysymys, siirteleekö hallitus
tässä vain resursseja momentilta toiselle vailla
todellista halua muuttaa asioita. Perussuomalaiset haluavat oikeasti
edistää nuorison työllistymistä eivätkä siksi
voi näitä leikkauksia hyväksyä.
Työllisyyttä edistäisivät myös
ehdottamamme lisäresurssit nuorten, osatyökykyisten
ja yli 55-vuotiaiden työllistymisen tukemiseen.
Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi.
Vaihtoehtomme pienentää tuloeroja hallituksen
esitystä enemmän. Emme nostaisi tasaveroluonteista
arvonlisäveroa, jyrkentäisimme selvästi
tuloverotuksen progressiota ja kaventaisimme suurituloisten mahdollisuuksia
nauttia verovapaista osingoista. Tällä hetkellä Suomessa
jaetaan vuosittain 2 miljardia euroa verovapaata osinkotuloa. Suurituloisin
tulokymmenys on saanut näistä yli 80 prosenttia
ja suurituloisin prosentti puolet eli liki miljardin. Me haluaisimme
tuoda nämä osinkotulot pääomaverotuksen
piiriin.
Tämä suurituloisten verovapaus on keskeinen syy
90-luvulta lähtien räjähdysmäisesti
kasvaneisiin tuloeroihin. Perussuomalaiset haluavat kehittää verotustamme
oikeudenmukaisempaan suuntaan ja purkaa nykyisen kaltaisen yhtiöverohyvitysjärjestelmän.
Tämä tarkoittaisi askeleen ottamista kohti klassista
osinkoverojärjestelmää, jollainen on
käytössä esimerkiksi USA:ssa. Tukeaksemme
pienyrittäjiä haluamme kuitenkin jättää listaamattomille
pk-yrityksille selvän verokannustimen. (Timo Soini: Kuuliko
kokoomus?)
Perussuomalaisten mielestä Suomen on tiukemmin puututtava
yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisten
lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun.
Suomi on pitkään nukkunut asian suhteen ruususenunta
ja kansainvälisesti katsottuna herännyt ongelman
laajuuteen hyvin myöhään. Muualla ongelmiin
on puututtu lainsäädännöllä jo
aiemmin. Sen lisäksi, että yhteisöverotuksen
porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja,
parantaisi se myös suomalaisten pk-yrittäjien
mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten
suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea
hintoja veroparatiisikikkailujensa ansiosta.
Pidämme oikeudenmukaisena sitä, että lakkaamme
keräämästä veroja, joille ei
ole enää perustetta. Perussuomalaisten mielestä dieselautojen
käyttövoimavero eli dieselvero voidaan perusteettomana
lopettaa. Diesel maksaa tänä päivänä pumpulla
lähes saman verran kuin bensiini, joten erillistä dieselautoilijoita
rankaisevaa veroa ei mielestämme tarvita. Lisäksi
kuljetusyrityksille pitäisi kompensoida kallista dieselin
hintaa esimerkiksi veronpalautuksella.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole hallituksen
tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja.
Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
on vastuun pakoilua törkeimmillään. Osoittaa
todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut
kuntapäättäjille. Hallituksen suunnitelmat
pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan ja lisäävät
entisestään kuntasektorin koko 2000-luvun kasvanutta
velkataakkaa. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat myös
tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta,
mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea.
Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien
leikkauksen. Yhteensä olisimme valmiita tukemaan kuntia
melkein 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.
Perussuomalaiset vaativat selkeitä lisäpanostuksia
vanhustenhoidon turvaamiseksi. Haluamme Suomesta maan, jossa kenenkään
ei tarvitse pelätä vanhenemista. Haasteina ovat
palvelujen säilyttäminen jokaisen ulottuvilla
sekä riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan
saaminen hoiva- ja hoitoalalle. Kotihoitoa painottava tulevaisuudenkuva
on inhimillinen, mutta laitoshoidon ja ympärivuorokautisen
hoidon tarvettakaan ei voi kiistää. Riittävästä laitoshoidosta
on huolehdittava, koska huonokuntoisimmat potilaat eivät
tule toimeen kotihoidossa. Ikääntyvässä Suomessa
myös omaishoidon merkitys kasvaa, eikä sen inhimillistä ja
taloudellista arvoa ole haluttu täysin ymmärtää.
Vaikka omaishoidon tukeminen on koko yhteiskunnan etu, edelliset
hallitukset — ja tämä tulee nyt vähän
keskustalle: te olitte viime hallituksen pääministeripuolue,
ettekä halunneet tehdä omaishoitajien aseman parantamiseksi
mitään — ja näyttää siltä,
ettei nykyinenkään hallitus halua sitä tehdä.
Omaishoidon tuki on aivan liian alhaisella tasolla, ja siihen on
saatava tasokorotus viipymättä. Perussuomalaiset esittävätkin
lisäresursseja omaishoidon tuen korottamiseksi.
Perussuomalaisten mielestä on oikeudenmukaista, että myös
poliitikot osallistuvat valtiontalouden tasapainotustalkoisiin.
Puoluetukia ja eduskuntaryhmien kansliatukea voitaisiin leikata
ainakin 15 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Siinä ei
ole kyse isoista rahoista, mutta poliitikkojen on näytettävä esimerkkiä,
kun vyötä joudutaan kiristämään
joka puolella. Lisäksi oikeudenmukaisuutta edistävät
myös ehdottamamme lapsilisien indeksikorotuksen tekeminen
ja opintotuen sitominen indeksiin jo ensi vuonna.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole hallituksen
tavoin valmiita tinkimään sisäisestä ja
ulkoisesta turvallisuudesta. Poliisin määrärahojen
riittämättömyys näkyy Suomessa
monin tavoin. Kansalaisten turvallisuudentunne on uhattuna, kun
poliisin toimintoja ei enää pystytä pitämään
hyvällä tasolla. Tämä näkyy
erityisesti maaseudulla. Järjestäytyneen rikollisuuden
määrä on kasvussa, eikä harmaan
talouden torjuntaankaan ole pystytty kunnolla puuttumaan. Pidämmekin
hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi riittämättöminä ja
esitämme lisäresursseja poliisille, rajalaitokselle,
tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle. Tämän
lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä harmaan
talouden kitkemiseksi, kuten Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten
yritysten rekisteröintipakkoa vero- ja valvontaviranomaisten
työn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Liikkuvan poliisin
lakkauttaminen on myös selkeä esimerkki hallituksen
kyvyttömyydestä edistää turvallisuutta
ja ennalta ehkäistä rikollisuutta. Perussuomalaiset säilyttäisivät
liikkuvan poliisin.
Perussuomalaisten mielestä myös Suomen itsenäinen
ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä.
Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen
pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme
itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan
alueella. Tilanne on tältä osin kestämätön.
Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen
on pysäytettävä välittömästi.
Perussuomalaiset peruisivat hallituksen leikkaukset ja päinvastoin
panostaisimme itsenäiseen maanpuolustukseen. Tällä on
merkittäviä välillisiä vaikutuksia
suomalaiseen aseteollisuuteen ja työllisyyteen.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät hallituksen
tavoin ajattele, ettei Kehä III:n ulkopuolella ole elämää.
Katsomme, että pitkien etäisyyksien ja harvan
asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkko on edellytys
kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan
toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan
maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin
Suomi asuttuna.
Myös lentoliikenteen ostopalvelua tukisimme hallitusta
enemmän nimenomaan elinkeinopoliittisista syistä.
Perussuomalaiset näkevät Suomen maaseudun voimavarana
ja toivovat sen säilyvän monimuotoisena, elinvoimaisena
asuinympäristönä myös tulevaisuudessa.
Haluammekin puolustaa suomalaista maaseutua ja panostaa hallitusta
enemmän maa- ja metsätalouden tukemiseen.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi todeta, että vaihtoehtobudjettimme
toteuttaa jopa hallituspuolueiden vaalilupauksia paremmin kuin hallituksen
oma esitys. (Välihuutoja) Vasemmistolaita väitti
ennen eduskuntavaaleja, etteivät he hyväksy pienituloisia
kurittavaa alv:n korottamista, ja oikeistolaita puolestaan, etteivät
hyväksy ostovoimaa leikkaavaa ansiotulojen verotuksen korottamista.
Molemmat korotukset ovat nyt kuitenkin toteutumassa.
Vaihtoehtobudjetissamme perussuomalaiset eivät ole
korottamassa arvonlisäveroa, ja vaihtoehtomme tuloveroasteikko
on kokonaisuudessaan hallituksen ehdotusta paljon armeliaampi. Tästä huolimatta
olisimme hallitusta vastuullisempia ja ottaisimme valtiolle vähemmän
uutta velkaa. Vaihtoehtomme on kasvua ja työllisyyttä edistävä robinhood-budjetti.
Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ennen kuin menen keskustan talousvaihtoehdon
esittelyyn, on syytä tehdä pikakatsaus yleiseen
taloustilanteeseen: Mistä lähdemme ensi vuoden
budjettia rakentamaan? Mistä lähdemme Suomen taloutta
eteenpäin nostamaan? On syytä muistaa, että hallitusohjelma
laadittiin epärealistisille kasvuodotuksille. Hallitus
uskoi siihen, että maailmantalouden kasvu vetää myös
Suomen kasvu-uralle ja pelastaa maan talouden. Näin ei
kuitenkaan ole käynyt, ja toiveajatteluun sortuminen oli
virhe hallitusvastuussa olevilta.
Tilanne on se, että kilpailukykymme on rapautunut,
vaihtotaseemme sukeltaa pakkaselle, valtion velkaantuminen ei ole
taittumassa, kuten hallitus lupasi, työllisyys heikkenee
ja ongelmat kasaantuvat. Olemme kovin huolissamme hallituksen toimintakyvystä,
sillä viime aikoina hallitus on pikemminkin keskittynyt
valitettavasti pieniin keskinäisiin kinasteluihin sen sijaan,
että se olisi ratkonut ponnekkaasti talouden suuria haasteita,
kuten odottaa sopisi.
Arvoisa puhemies! Keskustan talousvaihtoehto rakentuu kolmelle
asialle. Esitämme omassa vaihtoehdossamme oikeudenmukaisia
ja kansalaisten yhdenvertaisuutta lisääviä menoesityksiä budjettiin.
Torjumme myös epäoikeudenmukaisia leikkauksia.
Esitämme, miten rahoitamme lisämenot muutamalla
veronkorotuksella, ja erityisesti haluamme keskittyä siihen
ja haastaa hallituksen sillä, miten pitkän aikavälin
vaje Suomen taloudessa oikaistaan, millaisia rakenteellisia uudistuksia
Suomessa tarvitaan. Talousvaihtoehtomme koostuu seitsemästä lakialoitteesta, jotka
edustajamme tulevat yksityiskohtaisemmin esittelemään
vielä myöhemmin. Olemme tehneet myös
pari toimenpidealoitetta sekä 18 talousarvioaloitetta.
(Ben Zyskowicz: Paljonko on valtionvelka teidän budjetissanne
ensi vuonna? Sama kuin hallituksen!)
Arvoisa puhemies! Aloitan menopoiminnoista, joilla parannetaan
yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. Ensimmäinen ja tärkein
menonlisäys koskee omaishoitajien asemaa tässä maassa. Vanhuspalvelulaki,
joka toivon mukaan tulee eduskuntaan ja joka toivon mukaan saadaan
vielä voimaan ensi vuoden heinäkuussa, vaatii
ehdottomasti rinnalleen sen, että omaishoidon tuki siirretään
samanaikaisesti Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Tämä takaa
yhdenvertaisuuden omaishoitajille riippumatta siitä kunnasta,
missä omainen toista hoitaa. Edelleen omaishoitajien asemaa
tulee parantaa säätämällä omaishoidon palkkio
verovapaaksi. Näillä konkreettisilla ehdotuksilla
osoitetaan arvostus omaishoitajien työlle sekä varmistetaan
se, että tulevaisuuden ikääntyvässä Suomessa
meillä myös riittää omaishoitajia
edelleenkin. Tarpeet kasvavat.
Toinen asia, mihin keskusta käyttää enemmän rahaa
kuin hallitus, on lapsiperheitten hyvinvointi. Emme hyväksy
hallituksen tekemää arvovalintaa, jossa lapsilisien
indeksit jäädytetään vuosikausiksi.
Hallitus nostaa inflaatiota vastaavasti kaikkia muita etuuksia.
Vain lapsilisät jätetään oman
onnensa nojaan. Tämä on johdonmukaista politiikkaa
verrattuna viime vuoteen, missä hallitus jätti
jälkeen pienimmät isyys-, äitiys- ja
vanhempainpäivärahat, vaikka työttömyyskorvauksia
korotettiin. Senpä takia keskusta esittää,
että pienimmät vanhempainetuudet nostetaan edelleen
työmarkkinatuen tasolle, toisin kuin hallitus tekee. Edelleen
keskusta esittää, että lasten ja nuorten
hyvinvointi tarvitsee ennalta ehkäiseviä toimia.
Sellainen on lapsiperheiden kunnallinen kotiapu, jonka elvyttämiseksi
esitämme 20 miljoonan euron lisärahaa.
Arvoisa puhemies! Edelleen asioita, joihin keskusta haluaa satsata:
maatalous ja metsätalous, suomalainen ruoka. Ulkona sataa,
ulkona tulvii, viljelijät ovat ahdingossa niin luonnonolojen kuin
kehnon markkinatilanteen takia. (Timo Soini: Ja EU:n!) On anteeksiantamatonta,
että hallitus tässä tilanteessa leikkaa
kansallisia tukia. Keskusta torjuu nuo epäoikeudenmukaiset
tukileikkaukset. Emme myöskään hyväksy
viljelijäväestön sosiaaliturvaan tehtäviä heikennyksiä, muun
muassa lomituspalveluihin.
Suomen metsät kasvavat noin kaksi kertaa enemmän
kuin mitä niitä hyödynnetään.
Biotalous, mistä puhutaan, nojaa uusiutuviin luonnonvaroihin,
joista metsävarat ovat ehdottomasti tärkein. Hallitus
on nikertämässä tätä biotalouden pohjaa
leikkaamalla kestävän metsätalouden rahoitusvaroja.
Tähän tarvitaan lisäpanosta, ja, hyvä hallitus,
jos kestävän metsätalouden rahoitukseen
pistetään valtiolta vähän siemeniä,
yksityiset metsänomistajat pistävät roppakaupalla enemmän
ja loppujen lopuksi valtiolle kertyy verotuloja enemmän
kuin tuo alkuperäinen satsaus. Metsien kasvusta kannattaa
pitää huolta. Se on kansallisvarallisuutemme.
Myös vesihuollon ja tulvasuojelun rahoitusta on varaa kohentaa.
Metsätalouteen ja uusiutuvaan energiaan satsaaminen oikaisee
myös vaihtotasettamme. Se on vastaus siihen, että energian
tuonti syö yhä enemmän suomalaisia euroja.
Ne eurot olisi paras ohjata kotimaahan.
Keskusta torjuu ilman muuta myös kuntien valtionosuuksien
leikkaukset. On käsittämätöntä,
että kuntakenttä on saatettu sekasorron tilaan. Hallitus
on jatkanut kartta- ja harppileikkejä ilman, että se
olisi keskittynyt oleelliseen eli terveyspalveluiden varmistamiseen
suomalaisille. Lääkäriin pääsy
ei ole helpottunut, hoitojonot eivät ole lyhentyneet sinä aikana,
kun te olette karttaharjoituksianne tehneet. Keskusta torjuu tehtävät
leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, joilla kunnat rahoittavat
juuri peruspalveluita: päivähoitoa, koulua ja
terveyspalveluita.
Arvoisa puhemies! Keskustalle koko Suomi on puolustamisen arvoinen,
ja me luotamme jokaisen suomalaisen osaamiseen ja voimavaroihin.
Sen takia, että puolustamme koko maata, ehdotamme perustienpidon
rahoitukseen tuntuvaa lisäystä. Ehdotamme myös
yksityisteiden rahoitukseen lisäystä. Maakuntien
kehittämisrahoja, mitä hallituksen kylmä käsi
leikkaa, tarvitaan, jotta yrittämisen ja työnteon
edellytykset säilyvät koko maassa. Myöskään
kuljetustukea ei pidä leikata tällaisena aikana.
Koko Suomen asia on myös arjen turvallisuus. Siksi
esitämme lisää rahoja poliisille ja Puolustusvoimille.
Jokaisen suomalaisen voimavarat tarvitaan käyttöön,
jos Suomi haluaa nousta. Sen takia keskusta varjelee oppisopimuskoulutusta,
ja vaikka hallitus puhuu oppisopimuskoulutuksesta, käytännössä te
olette vaikeuttamassa sitä. Keskusta esittää 21
miljoonan lisämäärärahaa tähän
tarkoitukseen. Olemme myös todella kammoksuen kuunnelleet
niitä huhuja, jotka kertovat hallituksen valmistelevan
toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen leikkaamista. Nämä ovat
huhuja, mutta kysyn nyt valtiovarainministeriltä, voiko valtiovarainministeri
vakuuttaa, että mittavia ammatillisen koulutuksen leikkauksia
ei tule, koska ne murentaisivat hyvän ja arvokkaan yhteiskuntatakuun,
mille keskusta antaa kaiken tukensa.
Jokaisen suomalaisen voimavarojen saamista käyttöön
palvelee myös yrittäjille maksettu ensimmäisen
työntekijän palkkatuki: euroakaan ei kulu, ellei
synny uusia työn paikkoja. Tämä olisi laajennettava
koko maahan ja myös määräaikaisiin
työsuhteisiin.
Miten tämä kaikki voidaan rahoittaa ja toteuttaa?
Arvoisa puhemies! Keskusta esittää tässä yhteydessä kahta
veromuutosta. (Ben Zyskowicz: 7 miljardin velkaa ensi vuonna!) Keskusta
esittää, että veroparatiisien hyväksikäyttö lopetetaan. Keskusta
on tehnyt lakialoitteen siitä, että korkovähennysten
hyväksikäytölle, jolla Suomessa tehtyä työtä ja
tulosta siirretään emoyhtiön kevyemmän
verotuksen maihin verotettavaksi, pannaan selvä raja. EU-
ja Eta-alueen sisällä kannatamme, että vain
30 prosenttia tuloksesta voidaan maksimissaan hyväksyä korkovähennykseksi
siirtona emoyhtiöön. Sen sijaan EU- ja Eta-alueen
ulkopuolelle panemme stopin kokonaan. En ole nähnyt sellaista
monikansallista yhtiötä, joka Suomessa toimisi
ja jolla pääkonttori tai merkittävä työllistämisvaikutus
olisi Caymansaarilla tai Bahamalla. Jos yrityksen emoyhtiö sijaitsee
näissä veroparatiiseissa, on sen yksinomainen
tarkoitus veronkierto, ja tämän keskusta haluaa
tukkia. Olemme tehneet lakialoitteen. Hallituskin on puhunut tästä,
ja kysyn: missä viipyy esityksenne aiheesta, ketä tuo
mahdollinen esityksenne koskee, kuinka tiukka se on ja milloin se
tulee voimaan? Keskusta esittää välittömästi
ensi vuoden alusta rajoitusta korkovähennysoikeuden käyttöön.
Toisen veroesityksemme pitäisi olla myös hallitukselle
tuttu, koska hallitusohjelma lupaa windfall-veron käyttöönoton.
Energiayhtiöiden ansiottomista voitoista pystytään
myös verottamaan 300 miljoonaa. Keskusta toistaa viime vuonna
tekemänsä esityksen. (Välihuutoja sosialidemokraattien
ryhmästä)
Arvoisa puhemies! Näistä ensi vuotta koskevista
menolisäyksistä ja veronmuutoksista, joilla menolisäykset
pystytään kattamaan, hyppään
talouden isoon kuvaan. Nimittäin on sillä tavalla, että yhden
vuoden budjetilla ei talousongelmia Suomessa ratkaista. Me voimme
kinastella kymmenistä miljoonista tai miljoonista, kun
oikeat ongelmat ovat miljardin suuruisia. Tarvitaan rakenteellisia
miljardiluokan uudistuksia, jotka oikaisevat talouden tasapainon
pitemmällä aikajänteellä. (Ben
Zyskowicz: Ei löydy sitä täältä! Missä se
täällä on?) Tarvitaan myös rohkeita
toimenpiteitä, jotka luovat vankan perustan kasvulle, yrittäjyydelle
ja työllisyydelle. Esittelen kaksi miljardiluokan rakenteellista
uudistusta ja toimenpidettä.
Keskustan kotikunta—maakunta-malli uudistaa terveyspalveluiden
järjestämisen siten, että lääkäriin
pääsee ja jonot lyhenevät, ja tämä tapahtuu
vielä siten, että samanaikaisesti voidaan terveydenhuollon
menojen kasvua rajoittaa. Mihin tämä väitteeni
perustuu? Se perustuu kokemuksiin. On tutkimustietoa, jopa valtiovarainministeriön
raportti kertoo, että Kainuun mallissa, missä maakunnallisesti
otettiin terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen
käyttöön, pystyttiin terveysmenojen kasvua
rajoittamaan 1,4 prosenttia vuositasolla muuhun maahan verrattuna.
Etelä-Karjalasta on samansuuntaisia kokemuksia. Mikäli
keskustan esittämä kotikunta—maakunta-malli
ja terveysuudistus, jo-ka turvaa terveyskeskukset kaikissa kotikunnissa
mutta kokoaa voimavarat ja järkeistää terveyspalvelujen
tuottamisen, otettaisiin käyttöön, muutaman
vuoden sisällä saisimme julkiselle sektorille
miljardisäästöjä. (Välihuutoja)
Ihmisten pompottelu lopuisi. Mitä järkeä on siinä,
että pyrkii terveysaseman vastaanotolle ja ensimmäinen
kysymys ja arviointi on, oletko perussairas vai erikoisen sairas?
Ei ole järkeä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
välisellä keinotekoisella jaolla. Keskusta haluaa, että ihmiset
hoidetaan. On koottava voimat ja järjestämisvastuu
yhteen. Pitkällä tähtäimellä tällä saadaan
myös menosäästöjä aikaan.
(Välihuutoja)
Arvoisa puhemies! On miellyttävää havaita, että puheeni
alkaa herättää pikkuhiljaa reaktioita.
Se on tarkoituskin. Keskusta nimenomaan haluaa haastaa hallituksen
toimettomuuden. Meillä on selviä esityksiä,
ja lisää tulee. (Välihuutoja)
Esitämme, että nopeasti ensi vuoden aikana perustetaan
Valtion infra Oy. Infra Oy tarvitaan tuiki tarpeellisten investointien
rahoittamiseksi. Tarvitsemme tieinfraa, ratainfraa ympäri
maata. Budjetin lähetekeskustelussa erityisesti SDP:lle näytti
olevan vaikeaa tehdä ero juoksevien menojen ja investointien
välillä. Investointi, rakkaat ystävät,
on meno, josta aiheutuu tulevaisuudessa enemmän tuloja
kuin rahaa nyt käytetään, tai sillä saavutetaan
kulusäästöjä enemmän
kuin käytetty panos. Jotta matalan koron aikana pystyisimme
tekemään järkeviä ja välttämättömiä investointeja,
kannattaa erottaa investoinnit ja juoksevat menot, kannattaa perustaa
Valtion infra Oy ja pyytää mukaan myös
esimerkiksi eläkeyhtiöiden rahaa tai muitten sijoittajien
rahaa ja varmistaa, että Suomessa pystytään
toimimaan jatkossakin koko maassa, yrittämään
ja tekemään työtä ja asumaan,
elämään.
Arvoisa puhemies! Muut miljardiluokan kysymykset, jotka odottavat
ratkaisuaan: Myöskään keskustalla ei
ole vielä pistää pöytään
valmista ratkaisua, mutta se ei estä sitä, etteikö niistä pitäisi
puhua, jos mielimme Suomi-laivan suunnan kääntää.
Vaihtotaseen vajeen oikaisu, se vaatii ratkaisua. Biotaloudesta
on kehitettävä kansallinen kärkihanke.
Työuria on pidennettävä: vuoden pidennys,
2 miljardin säästö julkiseen talouteen.
Tämänkaltaisista asioista pystymme valtiontalouden
tasapainon pitkällä tähtäimellä rakentamaan.
Toistan sen, että yhden vuoden numeronpyörittely
ei siihen johda, ei näy johtavan hallituksella, ei myöskään
se, että täällä kiistellään
pilkuista. Meillä on mittakaavavirhe, jos keskustelemme
vain 10 miljoonan määrärahoista. Keskusta
haluaa haastaa keskusteluun Suomen talouden pitkän aikavälin
tasapainottamisesta ja oikaisusta. (Matti Saarinen: Teillä oli
8 vuotta aikaa tehdä tuo!)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Minusta on mainiota,
että tämä opposition vaihtoehtojen esittelyperinne
jatkuu eduskunnassa, koska keskustelu on aina hyvästä.
Tietenkin vaihtoehto olisi vielä parempi. Jäin
toden teolla kaipaamaan molemmilta oppositiopuolueilta kokonaisuutena realistisia
ja toteuttamiskelpoisia sekä myöskin uskottavasti
hallituksen linjasta eroavia vaihtoehtoja. Valitettavasti niitä tänään
kummassakaan puheenvuorossa emme pystyneet kuulemaan.
Hallituksen linja, jonka noin puolitoista vuotta sitten hallitusneuvotteluissa
valitsimme ja jota olemme matkan varrella myöskin täsmentäneet, on
hyvin huolellisesti valittu linja. Me puhumme Suomen mallista. Me
olemme asettaneet tavoitteeksi taittaa valtion velkaantumisen, ja
se edellyttää, totta kai, sopeutustoimia, joita
tämän vuoden budjettiin on sisällytetty
ja joita myöskin ensi vuoden budjettiin on sisällytetty:
nettosopeutusta menopuolella ensi vuoden budjetissa noin 350 miljoonan
euron edestä ja verosopeutusta, nettosopeutusta, noin 1,3
miljardin euron edestä. Tämä on välttämätöntä,
jotta me pystymme toteuttamaan tavoitteen valtion velkasuhteen taittamisesta.
Mutta sen ohella, että me teemme sopeutustoimia, me
olemme myöskin vahvasti panostamassa talouskasvuun. Me
olemme valinneet räätälöityjä kasvutoimia,
niin tutkimus- ja kehitysverovähennystä kuin pääomasijoitusverokannustintakin,
joilla pyrimme tukemaan yrityksiä kasvamaan, työllistämään
ja sitä kautta myöskin vauhdittamaan taloutta.
Kolmas osa hallituksen talouspoliittista linjaa on rakenteellisten
uudistusten tekeminen. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan,
totta kai, tähän ajankohtaiseen tilanteeseen mutta
ennen kaikkea pitkän aikavälin julkisen talouden
kestävyysvajeeseen ja sitä kautta tulevaan haasteeseen,
ja sen takia keskeistä näissä rakenteellisissa
uudistuksissa on työllisyyden vahvistaminen. Mitä useampi
suomalainen tekee työtä, sen paremmin myöskin
meidän julkinen talous voi. Tästä syystä toteutamme
rakennepuolella nuorten yhteiskuntatakuun, joka on mielestäni
varsin merkittävä tulevaisuusteko, toisaalta panostamme
pitkäaikaistyöttömien aseman parantamiseen kuntakokeilulla
ja olemme sitä kautta huolehtimassa, että kaikkien
ihmisten osaaminen ja potentiaali voitaisiin saada meidän
yhteiseen käyttöön. Lisäämme
myöskin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kohdistettuja
työllisyysmäärärahoja.
Eli kasvutoimet, rakenteelliset uudistukset, joilla vahvistetaan
työllisyyttä, ja sopeutustoimet muodostavat hallituksen
talouspoliittisen linjan.
Sen analyysin ehkä noista oppositiopuheenvuoroista
voin allekirjoittaa, että edelleenkin me elämme
hyvin suuren epävarmuuden keskellä, eli ne haasteet,
joita kansainvälisessä taloudessa on, heijastuvat,
totta kai, myöskin Suomen julkisen talouden haasteiksi,
ja sitä kautta on ennen kaikkea saatava vakautta tähän
kansainväliseen taloustilanteeseen, Euroopan talouskriisin
ratkaisemiseen, jotta voimme myöskin vahvistaa kysyntää kansainvälisillä markkinoilla
ja sitä kautta parantaa omalta osaltamme esimerkiksi meidän
viennin vetoa.
Arvoisa puhemies! Ehkä sitten muutama sana esitetyistä puheenvuoroista.
Jos aloitan jälkimmäisestä eli keskustan
puheenvuorosta ja niin sanotusta vaihtoehdosta. Keskusta peräänkuuluttaa
miljardiluokan rakenneuudistuksia. Mitä nämä miljardiluokan
rakenneuudistukset ovat? (Ben Zyskowicz: Eivät ne ainakaan
näy siellä vaihtoehtobudjetissa, eivät
ole esittäneet!) Niitä ei näy teidän
vaihtoehtobudjetissanne, tai itse asiassa en kutsuisi tuota teidän
vaihtoehtoa vaihtoehtobudjetiksi, koska siinähän
todellisuudessa on vain muutamia muutoksia hallituksen linjaan, eli
todellista vaihtoehtobudjettia mielestäni keskusta ei ole
saanut kasaan.
Jos katsotaan sitten näitä veromuutoksia,
joita te olette esittäneet, korkojen verovähennysoikeuden
rajaamista tai windfall-veroa, ne ovat molemmat hallituksen agendalla.
Hallitus on tuomassa eduskuntaan lähiviikkoina esityksen
yritysten korkojen verovähennysoikeuden rajaamisesta. Keskusta
ei saanut sitä kahdeksaan vuoteen tehtyä hallituksessa
ollessaan, mutta tämä hallitus tuo sen kyllä lähiviikkoina
eduskuntaan. (Välihuutoja) Mikä on se todellinen
vaihtoehto, jota keskusta tarjoaa? Rakenneuudistuksia, joiden puolesta
te puhutte, hyvä niin, niitä tarvitaan, niitä ei
keskustan vaihtoehdossa näy.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti piti
sisällään enemmän asioita kuin keskustan
vaihtoehto, (Timo Soini: Aivan oikein!) mutta jäin kyllä todella
miettimään perussuomalaisten talousosaamisen perään,
koska tässä tilanteessa, edustaja Soini ja kumppanit,
jossa me lähes, voi sanoa, viikoittain kuulemme uutisia
yt-neuvotteluiden alkamisesta, kuulemme uutisia valitettavista irtisanomisista
työmailla, te esitätte miljardin lisäveroa
yrityksille. Tilanteessa, jossa nyt suomalaiset yritykset ovat suurissa vaikeuksissa,
isojen haasteiden keskellä, yrittävät
kamppailla siitä, että työntekijät
voitaisiin pitää yrityksissä eikä tarvitsisi
ketään irtisanoa, te esitätte heille
miljardin lisälaskua. Teollisuus ja vienti ovat nyt suurissa
vaikeuksissa, ja minä kyllä todella toivoisin,
että myöskin perussuomalaiset ymmärtäisivät
sen. (Timo Soini: Kyllä me ymmärretään!)
Arvonlisäverolla on varmasti hyvin vähän — tai
sanotaan: vähän — hyviä puolia,
mutta yksi tuon arvonlisäveron hyvistä puolista
on se, että arvonlisäveron saavat vientiyritykset
ja teollisuus vähentää menoista. Tämähän
on arvonlisäveron mahdollisuus. Muuten arvonlisävero
jakaantuu tasaisesti, mutta vientiyritykset ja teollisuus saavat
vähentää arvonlisäveron menoistaan.
Niin kuin muistatte, tuohon ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy
pienituloisille sosiaaliturvan indeksikorotus, jolla on tarkoitus
kompensoida pienituloisille ihmisille arvonlisäveron korotuksen
aiheuttamat kustannusvaikutukset.
Mutta jos katsomme Kela-maksun palautusta, jota perussuomalaiset
omassa vaihtoehdossaan esittävät, tämä miljardin
Kela-maksun palautus suomalaisille yrityksille kohdistuu juuri työllistäviin
yrityksiin, edustaja Soini. Tällä Kela-maksun
palautuksella te olisitte rokottamassa juuri suomalaista teollisuutta,
suomalaista vientiteollisuutta, suomalaisia yrityksiä,
jotka työllistävät ihmisiä.
(Mauri Pekkarinen: Te olitte muutama vuosi sitten ihan eri mieltä!) — Edustaja
Pekkarinen, minä en kannattanut aikoinaan Kela-maksun poistamista
ja olin silloin sitä mieltä, että yrityksillä siinä tilanteessa
meni vielä suhteellisen hyvin, mutta tässä tilanteessa
yrityksillä ei todellakaan mene niin hyvin, että yrityksille
voitaisiin miljardiluokan lisälasku palauttaa. — Kyllä tässä suhteessa
täytyy ihmetellä perussuomalaisten talousajattelua,
jos te näin vaikeassa taloudellisessa aikakaudessa olisitte
lisäämässä työttömyyttä ja
sitä kautta myöskin vaikeuttamassa pienten ja
keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
Minä uskon, että verojen korotuksilla lienee aina
sivuvaikutuksia, ja niitä ei kukaan kovin mielellään
ole tekemässä, mutta jotta me pystymme velkaantumisen
taittamaan, me tarvitsemme lisää verotuloja valtiolle.
Se on välttämättömyys, mutta
hallitus on yrittänyt löytää sellaisia veronkorotusmuotoja,
sellaisia verolajeja, joilla olisi mahdollisimman vähän
negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja ennen kaikkea
myöskin vientiteollisuuteen.
Arvoisa puhemies! Kovin laihoja ovat opposition vaihtoehdot,
mutta toivottavasti silti saadaan rapsakka keskustelu aikaiseksi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla
V-painiketta. — Edustaja Turunen aloittaa, 2 minuuttia.
Kaj Turunen /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaan tähän Kela-maksuun, josta
ministeri meitä kovasti moitti. Yli 90 prosenttia yrityksistä maksaisi
tämän alhaisimman verokannan 0,8 mukaan. Demarit
vastustivat viime vaalikaudella Kela-maksun poistoa. Ne, jotka tällä hetkellä ajavat
tätä rahoitusmarkkinaveroa: tämä aiheuttaa
samanlaisen kustannuksen. Telan laskelmien mukaan työeläkemaksuja
täytyy nostaa 0,8 prosenttia.
Toisaalta te olette ajaneet rikkidirektiivin läpi.
Tällä Kela-maksun palautuksella saadaan valtion
budjettiin vajaa 1 miljardi rahaa, mutta rikkidirektiivillä hallitus
on aiheuttanut vientiteollisuudelle vuosittaisen miljardin kulun.
Toisaalta sitten, mitä tulee työllisyysvaikutuksiin,
niin luen täältä hallituksen esityksestä,
HE 89, alv:n korottaminen yhdellä prosentilla: "Verokantojen
korottamisen seurauksena työllisyys alenisi 0,6 prosenttia
perusurasta." Tämähän tarkoittaa sitä,
että jos työllisten määrä on
2,5 miljoonaa, niin 15 000 työpaikkaa menee alv:n
korotuksella. Sitten toinen hallituksen esitys, numero 147: "Valtiovarainministeriössä
on
arvioitu, että Kela-maksun poistaminen tukee työvoiman kysyntää usean
vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000
hengellä." Eli 5 000 työpaikkaa enemmän
menee pois sillä, kun nostetaan arvonlisäveroa,
kuin että otetaan Kela-maksu takaisin. Perussuomalaiset
sen lisäksi vielä laittaa pk-sek- torille 250
miljoonaa kasvupakettia, joka edelleen leikkaa merkittävässä määrin
tätä 10 000 työpaikkaa niin,
että se vähenemä voi olla jossain 2 000—3 000:n
luokkaa. Puhutaan jostain 12 000 työpaikan menettämisestä silloin,
kun korotetaan alvia eikä oteta Kela-maksua takaisin. Tämä on
sellainen asia, että me todellakin talousosaavina (Puhemies
koputtaa), niin kuin perussuomalaiset kaikki ovat, olemme miettineet
tämän. Tämä on laskettu, ja
te olette itse samaa mieltä, tekin olette tämän
laskeneet.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin kiitän valtiovarainministeriä rehellisyydestä Kela-maksua
koskevien kommenttienne nojalla. Juuri noin: ennen vastustitte,
nyt kannatatte. Lauseeseenne kiteytyy myös totuus: sanoitte,
että ennen yrityksillä meni hyvin, mutta teidän
tultuanne valtiovarainministeriksi yrityksillä ei mene
enää hyvin. Tämä oli ehkä tahatonta
komiikkaa.
Arvoisa puhemies! Kuulinko oikein, että te puhuitte
rakenteellisista uudistuksista? Juuri te ette ole pystyneet tuomaan
terveysuudistusta, jota suomalaiset kipeästi kaipaavat,
ette esitystä, saatikka, että siitä voitaisiin
puhua täällä eduskunnassa.
Te uudistatte leikkaamalla, me uudistaisimme järjestämällä palveluja
paremmin. Esittämämme terveysuudistusmalli tuo
pitkällä tähtäimellä taloushyötyjä samalla,
kun se turvaa kansalaisille terveyspalvelut. Se on malli rakenteellisesta
uudistuksesta. Tutustukaa tarkemmin!
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri arvioi talousvaihtoehtoamme,
että siinä ei ole jossain kohtaa realismia. Kuinka
realistisia ovat teidän puheenne rahoitusmarkkinaveron
käyttöönotosta, jota valtaosa EU-maista
vastustaa — ja te ajattelette, että tällä pannaan
asiat kuntoon. Miksi ette keskity niihin toimenpiteisiin, jotka
ovat teidän käsissänne ja teidän
päätettävissänne? Milloin tuotte
korkomenojen vähennysoikeutta rajoittavan esityksen eduskuntaan?
(Välihuutoja vasemmalta) Ketä se koskee? Kuinka
paljon sillä saadaan lisää tuloja? Milloin
se tulee voimaan? Keskusta on tuonut oman esityksensä lakialoitteen
muodossa. Odotamme teiltä samaa, emme pelkkiä lupauksia.
Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten täällä salissa aika
yleisesti todettiin, että keskustalla oli, vaikkakin huono,
niin kuitenkin vaihtoehto hallituksen kuntalinjalle, kun perussuomalaisilta
ei ollut ollenkaan. Tällä kertaa, arvoisa puhemies,
taisi käydä toisin päin. Haluaisinkin
aloittaa hieman kehaisemalla perussuomalaisia siitä, että vaikka olen
kutakuinkin eri mieltä jokaisesta esityksestänne,
niin olette kuitenkin pystyneet tuottamaan ihan kelvollisen vaihtoehdon.
Arvoisa puhemies! Yksi kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä kaikkien
budjettien yhteydessä on se, että mikä sen
lopullinen tasapaino on. Olen täällä salissa
kiinnittänyt monta kertaa huomiota sekä keskustan
että perussuomalaisten osalta siihen, että vuoroin
ollaan sitä mieltä, että kaikki menoleikkaukset
ja veronkorotukset ovat vääriä, eli että haluttaisiin
alijäämää lisätä,
ja vuoroin taas haukutaan siitä, että alijäämä on
liian suuri. Jäin tänään odottelemaan
sitä, että kummallakohan linjalla tänään
ollaan. Yllätyksekseni molemmat oppositiopuolueet olivat
tällä kertaa sillä linjalla, että hallituksen
taso on oikea. Siis emme velkaannu liikaa emmekä liian
vähän, vaan tämä taso on juuri
oikea.
On itse asiassa aika hämmästyttävää,
että keskustan vaihtoehdossa velkaantumisen taso on itse
asiassa täsmälleen sama kuin hallituksella, ja sitten
perussuomalaisilla on ihan pieni ero, mutta sekin menee virhemarginaaliin.
En tiedä, onko se hyvä vai huono asia, mutta meillä näyttää olevan
erittäin suuri kansallinen yhteisymmärrys siitä,
mikä on oikea alijäämän taso.
Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kummankin oppositiopuolueen niin sanottu vaihtoehto
koostuu lainatusta ja kopioidusta. Keskustan vaihtoehdossa on hyvin paljon
lainaa siitä, mitä hallitus on jo ilmoittanut esittävänsä,
nimenomaan tulopuolen osalta. Se oma keskustan vaihtoehto, oma talouspolitiikkalinja,
uupuu edelleen.
Perussuomalaisilla pitkään paperiin sisältyy otsikkotasolla
suora plagiointi edustaja Saariselta. Edustaja Saarinen on useamman
vaalikauden ajan puhunut robinhood-verosta, siitä linjasta, jota
tämä hallitus on nyt ottanut omaksi linjakseen.
(Välihuutoja) Eli on muutettu verotus oikeudenmukaiseksi
siten, että hyvätuloiset maksavat enemmän
ja pienituloisten verotusta kevennetään.
Tämä on se linja, josta edustaja Pekkarinen viime
vaalikaudella ministeriaitiosta useampaan kertaan meitä täällä silloin
olleita muistutti, ja tältä osin tämä hallitus
on nyt edustaja Pekkarisen linjalla.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Demari nostaa alvia, jonka duunari maksaa.
Siis demari nostaa alvia, jonka duunari maksaa. Tämä on
syytä muistaa.
Sitten vielä tähän Kela-maksun problematiikkaan:
valtiovarainministeri edellisessä hallituksessa, Jyrki
Katainen, mahtikäskyllään Helsingin Sanomissa
poisti sen. SDP oli silloin vastaan. Nyt SDP on puolesta. Mutta
tämä on varmaan sitä logiikkaa, että oikeassa
pitää olla oikeaan aikaan eikä vain ylipäätään
olla oikeassa. SDP:n logiikka lähti siitä, että kun
Kreikalle annettiin ensimmäinen tukipaketti, niin se oli
väärin, mutta nyt, kun annetaan kolmatta, se on
oikein. Tähän en pysty minäkään
enää sanomaan yhtään mitään.
Ja edustaja Vapaavuorelle: kokoomus on hyvä köyhälle
mutta ei anna mitään.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainministeri
sanoi, että hallituksen linja on huolella mietitty. Minun
arvioni ja meidän arviomme on, että tämä kuuden
puolueen monenkirjava hallitus on kyllä miettinyt mutta
ei ole kyennyt löytämään ratkaisuja,
joilla Suomen talouden kasvuun saadaan sellaista potkua, että meidän kilpailukykymme
vahvistuu ja me pystymme aikanaan myös maksamaan ne velat.
Keskustan esitys on realistinen. Me esitämme oikeudenmukaisempaa
menojen kohdentamista, ja esitämme niille rahoituksen.
Ja esitämme rakenteellisia ratkaisuja, joista yksi merkittävä on tämä Valtion
infra Oy:n perustaminen. Meillä on yksityisillä ihmisillä kymmeniä miljardeja
rahaa nollakorkoisella tilillä. Nyt pitäisi luoda
sellainen kansallinen henki, jossa näitä rahoja
voitaisiin käyttää Suomen kannalta järkevien
investointien toteuttamiseen, esimerkiksi tämän
Infra Oy:n kautta. Samalla tavalla eläkeyhtiöitten
miljardeja voisi käyttää suomalaisten
veronmaksajien ja eläkkeensaajienkin kannalta kotimaisen
hyvinvoinnin lisäämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On oikein ymmärrettävää,
että opposition ei ole helppoa löytää todellista
vaihtoehtoa tässä tilanteessa, jossa hyvälle
hallituksellekin on aika kova haaste samaan aikaan löytää työllisyyttä turvaavaa
talouskasvua, edistää yrittäjyyttä,
kääntää valtion velkaantuminen
laskevalle uralle vaalikauden aikana, tehdä oikeudenmukaista
veropolitiikkaa ja kaventaa tuloeroja. Se on kova haaste fiksulle
hallituksellekin, ja ei ole ihme, että vaihtoehtoa sille
ei ole kovin helppo löytää. (Välihuutoja)
Mutta tästä transaktioverosta, sillä uhittelusta: On
todella pitkä matka siihen, että transaktiovero
otetaan käyttöön, siitä, että on
aloitettu ja on tehty idea lähteä selvittämään,
että sekin bisneksen muoto, joka on rahan tekoa, rahan
siirtelyä, pelaamista markkinoilla, tulisi verotuksen piiriin.
Jos lasten vaipoista otetaan veroa, ruuasta otetaan veroa, jokaisesta
palveluksesta otetaan veroa, duunista otetaan veroa, omaisuuden myynnistä otetaan
veroa, minkä takia yksi taloudellisen toiminnan osa-alue
jätettäisiin pysyvästi Euroopassa, maailmalla
ja Suomessa verotuksen ulkopuolelle? Ja tätä selvittämistähän
perussuomalaisetkin eduskuntavaaliohjelmassaan kernaasti kannattivat.
(Timo Soini: Kyllä, ja kannattavat vieläkin!)
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Molemmat oppositiopuolueet ovat kyllä tehneet
ansiokasta laskentatyötä, mutta näitä ehdotuksia
tarkastaessa nousee kuitenkin useita kysymyksiä ja muttia
eteen. Taloudellinen ja poliittinen realismi näyttävät puuttuneen.
Keskustan laskelmat ja analyysi ovat lähtökohtaisesti
lähempänä hallituksen linjaa. Näette samat
haasteet kuin hallitus, puhutte kilpailukyvyn vahvistamisesta, työurien
pidentämisestä ja yrittäjyyden tukemisesta.
Taloustilanteen kokonaiskuvassanne sanotte, että vaihtotase
on pahasti pakkasella. Unohditte kuitenkin kertoa, että Suomen
Pankin viimeisessä tilastossa vaihtotase on tasaantumassa
ja oli elokuussa jopa ylijäämäinen.
Muistutitte myöskin tikittävästä velkakellosta.
Velkakellosta, joka alkoi tikittää edellisellä kaudella.
Mutta unohditte sanoa sen, että tämä hallitus
on pystynyt nyt tehdyillä toimenpiteillä hillitsemään
tätä velkakierrettä.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te kehuitte sillä,
että hallitusohjelma, ja etenkin sen talouspolitiikka,
oli tarkkaan harkittu. Olin puolitoista vuotta sitten täysin
eri mieltä, niin kuin olen edelleenkin. Hallitusohjelmaan
sisällytettiin ainoastaan leikkaus- ja veronkorotusautomaatti
näiden talouslausekkeitten kautta. Kun valtiontalous heikkenee,
kehystarkastelun jälkeen (Uotilan välihuuto) tehdään
uudet leikkaukset ja veronkorotukset, ja sen tietää myöskin edustaja
Uotila, joka tuosta paikaltaan yrittää huutaa
jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. (Välihuutoja)
Kokoomus oli hereillä silloin, kun se rakensi tämän
liskun, valitettavasti edustaja Uotila nukkui.
Mutta kaksi konkreettista asiaa, mistä voisi säästää.
Ensimmäinen asia on Euroopan vakausmekanismi. Juhannusviikolla
lisätalousarviossa otettiin puolitoista miljardia uuttaa
velkaa, jotta ensimmäinen osa pääomasta
voidaan maksaa, ja 11 miljardia maksetaan pyydettäessä.
Toinen on ylimitoitetut asehankinnat, muun muassa ohjushankinnat,
joihin menee satoja miljoonia euroja.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että Suomessa poliittinen
keskustelu ei ole kauhean korkealla tasolla. Meillä on
tyypillistä se, että sanotaan, että hallituksen
pitäisi tehdä jotakin, mutta sitten kun kysytään,
että mitä pitäisi tehdä, niin
niitä ehdotuksia käytännössä juurikaan
ei ole.
Täytyy valittaen todeta, että kun katsoo näitä vaihtoehtobudjettiesityksiä,
niin keskustan esityksessä tasapainoa ei pyritä parantamaan,
ja tasapaino meille on kaikkein suurin haaste. Perussuomalaiset
ovat sinänsä tehneet hyvää työtä, mutta
ei siinäkään kyllä sitä tasapainoa
loppujen lopuksi pyritä parantamaan — ja ehkä jossakin määrin
populistisilla keinoilla. (Timo Soini: Pääseekö luokalta
kuitenkin?)
Kun täällä on puhuttu koko ajan siitä,
että pitäisi tehdä rakenneuudistuksia,
niin teidän pitäisi nyt kertoa, mitä rakenneuudistuksia
teidän mielestänne pitäisi tehdä.
(Välihuutoja) Oikeastaan silloin, kun puolueet ovat oppositiossa,
silloinhan tehdään tämmöistä periaatteellista
työtä, jossa mietitään, mikä puolueen
linja on ja mitä esitetään. Täytyy
sanoa, että tässä suhteessa teillä on
vielä aika paljon opittavaa, jotta te tekisitte näitä ehdotuksia,
konkreettisia ehdotuksia, rakennemuutoksista ja myöskin
budjetin painopisteen muutoksista.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Sasin kuulossa tai kuullunymmärryksessä on
parannettavaa.
Olemme useaan kertaan esittäneet rakenteellisen uudistuksen,
terveysuudistuksen tähän maahan, ja sen pitäisi
olla kunnallisten palveluiden järjestämisessä tärkeyssijalla
yksi. Te olette suhranneet kartta- ja harppiharjoituksillanne puolitoista
vuotta saamatta mitään aikaan, muuta kuin hämmennyksen
terveydenhuollon ammattilaisten mieliin, epävarmuuden tulevasta
palkanmaksajasta. Me esitämme terveysuudistusta, joka varmistaa
suomalaisten lääkäriin pääsyn
jatkossakin kotikunnissa, kokoaa voimavarat, että terveyspalvelut
pystytään järkevästi tuottamaan niin
perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon osalta. Se on konkreettinen,
rakenteellinen uudistusmalli. Vielä hallitustaipaleenne
alkuvaiheessa tekin puhuitte jotain kuntauudistuksesta, nyt se on
yhtä sekamelskaa puheissanne.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa edustaja Tiilikainen, tervetuloa
SDP:n linjalle siinä, että teidän vaihtoehtobudjettinne
keskeinen, oikeastaan ainoa, kulmahammas on tämä konsernilainojen
verovähennysoikeuden rajoittaminen. Ei hätää,
Jutta Urpilainen taistelee veroparatiiseja vastaan ja on toteuttamassa
sen.
Mutta, arvoisa keskusta, se, mikä tässä nyt
todella hämmentää, on teidän
talouspoliittinen linjanne. Nimittäin te olitte vielä kaksi
viikkoa sitten sitä mieltä, puheenjohtaja Sipilä sanoi,
että pitäisi ottaa velkaa lisää 2
miljardia. Samaan aikaan edustaja Tiilikainen sanoi, että pitäisi
ottaa vähemmän velkaa. Ja mikä on johtopäätös?
Keskustan johtopäätös on, että otetaan
saman verran velkaa kuin hallitus. Te ottaisitte 10 miljoonaa vähemmän
velkaa. Talousopissa tällä viidesosapromillella
ei edes alkometri, kuulkaa, värähdä. Eli
siinä mielessä, arvoisa keskusta, toivoisin, että teillä olisi
vaihtoehtoinen linja. Nyt teidän vaihtoehtobudjettinne
ei ole vaihtoehto, teillä ei ole erilaista talouspoliittista
linjaa. Se on tietenkin hyvä asia, koska hallitus on hyvin
johdonmukainen ollut tässä omassa näkemyksessään
talouden suhteen.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten erinomainen robinhood-varjobudjetti on
nyt esitelty ja saanut kiitosta jopa hallituspuolueilta. Hyvä näin.
Näkemyseroja meillä kuitenkin on paljon, ja suurin
niistä varmaan on tämä arvonlisäveron korotukseen
liittyvä. Perussuomalaiset eivät missään
tapauksessa olisi korottaneet arvonlisäveroa, sillä se
heikentää juuri kaikista pienituloisimpien asemaa,
kun ruoka, vaatteet, matkakulut, vuokrat, kaikki muut pakolliset
menot kasvavat. Sitten edes lääkkeitä ja
ruokaa ei voitu jättää tämän
korotuksen ulkopuolelle, mikä on erittäin valitettavaa.
Alvin korotus heikentää myös kotimaista
kulutuskysyntää, mikä on riski myös
näille hallituksen talouslaskelmille. Eli se on huono ratkaisu.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun keskusta piti ryhmäpuheenvuoron
puheenjohtaja Tiilikaisen toimesta budjetin lähetekeskustelussa,
sen kärki, ensimmäinen virke oli seuraava: "Arvoisa
puhemies! Hallitus lupasi velkaantumisen taittumista; ensi vuonna
otatte 7 miljardia lisää velkaa."
Eduskuntatyötä on uudistettu niin, että budjetin
osalta pääsee oppositio esittämään
oman vaihtoehtonsa. Tartuin tähän keskustan vaihtoehtoon
ja ajattelin, että nyt nähdään,
millä se 7 miljardia on häivytetty. Valtava pettymys.
Tämän vaihtoehtobudjetin mukaan keskusta ottaa
ensi vuonna 7 miljardia euroa velkaa Suomen valtiolle. Voi surkeuden
surkeus, Suomen keskusta: Kun teidän piti esittää vaihtoehto,
te tämän tärkeimmän kritiikkinne
osalta ette esitä mitään vaihtoehtoa.
Ei euronkaan säästöä, 7 miljardin
lisävelka. Jopa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti rehellisesti
sanottuna on huolellista työtä, tehty vähän
ja nähty vaivaa, vaikka asioista voi olla eri mieltä.
Kyllä teitä, keskusta, käy nyt jopa sääliksi.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On mukava seurata tällaisia koomisia
puheenvuoroja, kuten edustaja Zyskowiczin. Minulla on semmoinen
käsitys, että edustajat Viitanen, Vapaavuori ja
Zyskowicz, te tulette vielä tällä viikolla
tuomaan eduskuntaan lisäbudjetin, jossa otetaan yli puoli
miljardia lisää velkaa kuluvana vuonna. Jos hallituksenne
on yhtään ajan tasalla, se tunnustaa, että teidän
käsityksenne talouskasvusta, verotulojen kertymästä ei
pidä paikkaansa. Me epäilemme, että te
tuotte vielä eduskuntaan täydentävän
budjettiesityksen, jolla muutatte tällä hetkellä täällä pöydällä olevan
keltaisen kirjan loppusummia. Me haluamme nähdä nuo
teidän muutetut esityksenne, (Ben Zyskowicz: Hah, siitäkö on
kyse!) ennen kuin lähdemme ottamaan yksityiskohtaisia kantoja
veroasioihin.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minun puheenvuoroni kärki oli
siinä, että kun keskusta budjetin lähetekeskustelussa
arvosteli hallituksen budjettiesitystä, niin arvostelun
ydin oli se, että hallitus on ensi vuonna lisäämässä valtionvelkaa
7 miljardilla eurolla, ja nyt kun oli heillä aika esittää oma vaihtoehtonsa,
tämä kevytversio, joka ei kelpaa siis edes vaihtoehdoksi,
pitää sisällään samansuuruisen
velan oton, mitä nyt 10 miljoonaa euroa, joka täällä mainittiin,
on eroa.
Se selitys, jonka edustaja Tiilikainen nyt antoi siihen, miksi
heidän vaihtoehtobudjettinsa on velan osalta samansuuruinen
kuin heidän arvostelemansa hallituksen budjettiesitys,
ei, herra puhemies, kaikella kunnioituksella, kelpaa edes selityksen
yritykseksi, siis se, että koska hallitus täysin
tavanomaiseen tapaan tuo täydennyksen, tuo lisäbudjetin,
niin sen vuoksi te ette voineet nyt tehdä omaa vaihtoehtobudjettia.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on se, että te otatte täsmälleen
saman verran velkaa kuin hallitus ottaa tässä keltaisessa
kirjassa. Teillä ei ole tässä suhteessa
vaihtoehtoa.
Puhemies! Nyt kun menimme tähän teidän vaihtoehtobudjettiinne,
niin siellä on muitakin ristiriitaisuuksia. Minä nimittäin
muistan, kuinka puheenjohtaja Sipilä esitti vielä kaksi
viikkoa sitten, että pitää ottaa 2 miljardia
lisää velkaa ja panostaa se muun muassa tietotekniikkajärjestelmiin.
Missä nyt ovat nämä 2 miljardia ja se
panostus näihin tietotekniikkajärjestelmiin? Kirjoittiko
edustaja Sipilä nyt sen kirjansa ihan turhaan? Se oli aika
innostava, minäkin innostuin hänen ajatuksistaan,
mutta nyt on kyllä tullut suuri pettymys, koska tätä 2
miljardia ei sieltä löydy. Kuka sen jyräsi?
Minä en sano, että sen nyt jyräsi edustaja
Rehula tai edustaja Pekkarinen, mutta kyllä edustaja ja
puheenjohtaja Sipilä olisi tässä selityksen
velkaa.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen, samaan aikaan, kun te
moititte sosialidemokraatteja siitä, että he haluavat
piilotella uudistuksia kuntavaalien yli, te itse haluatte siirtää todellisen
vaihtoehtonne, sikäli kuin sellaisen haluatte esittää, niin
ikään vaalien yli siihen, kunnes hallitus tuo täydentävän
budjettiesityksensä. Nämä tänään kerrotut
miniatyyriesitykset eivät kaada tai pelasta Suomea, ja
keskustan vaihtoehtobudjettiin on syytä palata sitten,
kun tai jos nämä esitykset esimerkiksi sopeutuksista
ja verotuloista joskus vaalien jälkeen tulevat.
Sen sijaan perussuomalaisten vaihtoehdossa kaikki on näkyvissä,
se on suorastaan läpinäkyvä, puhutaan
yhtä ja esitetään toista. Työllisyydestä ja
yrittäjyydestä puhutaan kauniisti, mutta palkkaveroja
korotetaan, ostovoimaa leikataan, yritysten ja työllistämisen
sivukuluja lisätään miljarditolkulla.
"Kaikki mulle heti nyt" on perussuomalaisten linja, joka revitään
perusduunarin ja (Puhemies koputtaa) perushoitajan selkänahasta.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on jakanut meille 782 sivua
tietoa siitä, mihin ensi vuonna rahat käytetään.
Näyttää olevan liian vaikeaa ja liian
paljon luettavaa, kun on kymmenen liuskaa tekstiä, mitä keskusta
ihan oikeasti haluaa tehdä.
Valtiovarainministeri täällä puhui
Suomen mallista ja siitä, että siinä on
kolme osaa. Mielelläni kuulisin, missä oli se
osa, että hallitus pystyy tekemään myös
päätöksiä. Te puhuitte kolmantena
osana rakenteellisista uudistuksista yhteiskunnassa ja mainitsitte
muun muassa nuorisotakuun. Tampereen yliopistossa aikanaan olin kansantalouden
peruskurssilla, enempää kansantalouden opintoja
en omaa, mutta rakenteellinen uudistus on kyllä jotakin
muutakin kuin nuorisotakuu.
Keskusta esittää rakenteellisia uudistuksia. Työuria
pitää pidentää. (Ben Zyskowicz:
Mikä se esitys on?) Voi vain ihmetellä, mitä hallitus
on tämän asian osalta tehnyt. Toisekseen, keskusta esittää selkeän
ratkaisumallin, kotikunta—maakunta-mallin, siihen, miten
sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään.
Ja kolmas asia, esimerkkinä, tietotekniikka terveydenhuollossa,
sosiaalitoimessa kuntoon (Puhemies koputtaa) on vähintään
miljardi rahaa. (Ben Zyskowicz: Ei ole täällä teidän
vaihtoehtobudjetissa!)
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toivon, että voisimme sopia herrasmiespelisäännöistä,
että niitä edustajia, jotka eivät ole
istunnossa paikalla, ei kovin täällä siteerattaisi.
Mekin jätämme pääministeri Kataisen
puheet omaan arvoonsa tänään. Toivon,
että te jätätte puheenjohtaja Sipilän
lausunnot, (Välihuutoja) koska hän ei pysty niihin itse
vastaamaan.
Arvoisa puhemies! Jos siteeraatte puhettani, edustaja Zyskowicz,
siteeratkaa sitten oikein ja kokonaan. Ryhmäpuheessani
lähetekeskustelussa totesin, että hallitus lupasi
taipaleensa alussa valtiontalouden velkaantumisen taittumista. Ensi vuonna
otatte 7 miljardia lisää velkaa. Kritiikin kärki
oli siinä, että hallitus ei ollut pystynyt toteuttamaan
keskeistä lupaustaan. Se siitä.
Keskusta esittää tässä sekä verotulojen
kartuttamiseksi konkreettisen veroparatiiseja suitsivan esityksen
että rakenteellisen uudistuksen, joka takaa terveyspalvelut
suomalaisille. Vastatkaa näihin, älkääkä saivarrelko.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En voinut siteerata edustaja Tiilikaisen
koko puheenvuoroa, se olisi vienyt noin 10 minuuttia. Siteerasin
kokonaisuudessaan puheen ensimmäisen virkkeen, joka kuuluu
näin: "Hallitus lupasi velkaantumisen taittumista; ensi
vuonna otatte 7 miljardia lisää velkaa." Tämä on
hallituksen arvostelemista siitä, että hallituksen
budjettiesitys merkitsee ensi vuonna 7 miljardin lisävelkaantumista.
Kun tänä päivänä nyt
sitten keskusta esittää vaihtoehtonsa, niin oli
mielestäni täysin kohtuullista ja sanoisin jopa
legitiimiä, oikeutettua, odottaa, että keskusta
omassa vaihtoehdossaan ei esittäisi 7 miljardin lisävelkaantumista,
mutta niin se vain esittää. Tässä keskustan
versiossa on 600 miljoonaa lisää tuloja, 600 miljoonaa
lisää menoja ja 7 miljardia lisää velkaa.
Tämä on naurettava, tämä keskustan
vaihtoehtobudjetti. Perussuomalaisetkin ovat tehneet parempaa työtä,
vaikka ovat nuorempi oppositiopuolue ja heillä on vähemmän
ministereitä ja kanistereita. (Naurua)
Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä äskeisestä puheenvuorosta
kyllä huomaa, että hallituspuolueilla on eväät
vähissä, samalla tavalla eväät
vähissä kuin hallituksella.
Tässä keskustelussa näkee hallituspuolueiden taholta
sen, että ei ole ymmärretty sitä, kuinka vakavassa
tilanteessa Suomi tällä hetkellä on. Meillä on
kilpailukyvyn suhteen suuria ongelmia, meidän pitäisi
tehdä niitä rakenteellisia uudistuksia, joiksi
ei todellakaan kelpaa tämä nuorisotakuu eikä hallituksen
kuntakohellus.
Näillä rakenteellisilla uudistuksilla me pystyisimme
ottamaan muiden maiden etumatkaa, erityisesti Saksan etumatkaa,
kilpailukyvyssä kiinni. Tässä suhteessa
sen tuijottaminen, onko se velkamäärä nyt
7 miljardia, 6,5 miljardia vai 5 miljardia, ei ole se kaikkein olennaisin
asia, vaan se on kaikkein olennaisinta, että suomalaiset tuotteet
todellakin pääsevät maailmalle. Se edellyttää sitä,
että meillä on kilpailukykyinen talous, mutta
se edellyttää myöskin sitä,
että tehdään julkisella sektorilla niitä rakenteellisia
uudistuksia. Siihen keskusta on ainoana antanut oman selkeän
(Puhemies koputtaa) maakunta—kotikunta-vaihtoehtonsa. Hallitus
ei ole siihen pystynyt, eikä ainakaan sellaiseen esitykseen, joka
tuo minkäänlaisia säästöjä.
Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy hämmästellä tätä edellistä puheenvuoroa
entiseltä pääministeriltämme.
Siis jos te peräänkuulutatte hallitukselta niitä rakenteellisia
toimia, niin eikö olisi kohtuullista, että te
esittäisitte omassa vaihtoehtobudjetissanne myös
jonkin muunkin asian kuin tämän kotikunta—maakunta-hässäkän,
vai miksi sitä pitäisi nimittää?
Siis kai Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat pikkusen muutkin seikat
ja tähän taloudelliseen tilanteeseen, josta niin
sydäntä liikuttavan vakavasti puhuitte? Olen kyllä, edustaja
Kiviniemi, teidän kanssanne täysin eri mieltä siitä,
mikä on esimerkiksi hallituksen nuorten yhteiskuntatakuun
merkitys. Siis ihmettelen kovasti, että vähättelette
tätä suurta uudistusta ja ponnistusta, jota yritetään
suomalaisten nuorten syrjäytymiskehityksen estämiseksi
tehdä. Tätä odotettiin jo viime kaudella
teiltä. Se jäi tekemättä, niin
kuin moni muukin homma, ja tämä hallitus sen hoitaa.
Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Puhutaanpa nyt sitten tästä yhteiskuntatakuusta
todellakin. Se on tärkeä asia. Kaunista musiikkia,
kauniita sanoja, mutta mitä se on käytännössä,
edustaja Huovinen, ministeri Urpilainen? Mennään
meidän maakuntaan, (Timo Soini: Mennään
vaan!) Keski-Pohjanmaalle: 20 paikkaa saamme lisää yhteiskuntatakuun myötä.
Jokainen niistä on tärkeä, jokaista niistä arvostamme.
Mutta nyt ministeri Gustafssonin pöydällä on
ollut jo kolme viikkoa raju leikkauslista, joka kohdistuu itäiseen
Suomeen ja toisaalta pohjoiseen Suomeen. Aloituspaikkoja leikataan
hyvin voimakkaasti, jopa 25 prosenttia joissakin maakunnissa, ja
ministeri Gustafsson on sanonut, että hän ei pysty
julkistamaan sitä ennen vaaleja, kun se vie pohjan pois
yhteiskuntatakuulta. Tämä on hallituksen yhteiskuntatakuu, ja
tätä linjaa te edistätte. Siis pelkkiä puheita,
samaan tapaan kuin ennen eduskuntavaaleja te lupasitte, että tasaverokorotukset
loppuvat. No, arvonlisäverot ovat nousseet ja kaikki muutkin mahdolliset
tasaverot. Tässäkin on vähän
samoja vaalikikkojen aineksia. Olen siitä erittäin
huolissani, ministeri Urpilainen.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tässä vaiheessa ministeri Urpilainen, vastauspuheenvuoro
paikan päältä 3 minuuttia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Ehkä otan kopin edustaja Puumalan
vääristetyistä sanoista. Olen sanonut, että me
haluamme muuttaa verotusta oikeudenmukaisemmaksi, ja tämän
hallituksen toimenpiteillä verotusta muuten muutetaan oikeudenmukaiseksi.
Jos katsomme, niin verotuksen progressiivisuus lisääntyy,
ja se on erittäin hieno asia, (Välihuutoja keskustan
ryhmästä) ja olemme siihen tyytyväisiä.
Mutta tässä keskustelussa moni muukin asia näytti
olevan ei niin kovin kohdallaan. Ehkä kommentoin edustaja
Rehulan työurien pidentämiskysymystä.
Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi toimi, jolla työuria pidennetään
nimenomaan alkupäästä, koska sehän
on nimenomaan tavoite, yrittää saada nuoria työelämään
aikaisemmin, yrittää saada nuorille tutkinto,
jonka kautta he pääsevät työelämään,
ja sitä kautta pidentää työuria.
Sen lisäksi hallitus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa tehnyt toimenpiteitä työurien loppupäähän,
millä myöskin omalta osaltamme voimme edesauttaa,
että ihmiset olisivat työelämässä nykyistä pidempään.
Mutta missä ovat keskustan esitykset työurien pidentämiseksi?
Ihan samalla lailla kuin teidän esityksenne rakenteellisiksi
uudistuksiksi puuttuvat tuosta teidän vaihtoehtokalvosarjastanne, samalla
lailla sieltä puuttuvat myöskin toimenpiteet,
joilla työuria todella pidennetään.
Arvoisa puhemies! Muistan lukeneeni ennen eduskuntavaaleja edustaja
Soinin puheenvuoron, jossa hän oli valmis korottamaan arvonlisäveroa,
mikäli se on välttämätöntä.
Valitettavasti joudumme nostamaan arvonlisäveroa, jotta
me voimme taittaa valtion velkaantumisen, mutta me kompensoimme
sen pienituloisille sosiaaliturvan indeksikorotuksilla ensi vuoden
alussa, ja se on tärkeää oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.
Mutta sitä en voi ymmärtää,
että perussuomalaiset omalla budjettiesityksellään
ovat rankaisemassa vientiteollisuutta, suomalaisen kansantalouden
kivijalkaa, jos näin voidaan sanoa. Kun edustaja Soini
viittasi duunareihin, niin kyllä minä sanon, että duunari
Ruukilla tai duunari Metsolla näkee painajaisia perussuomalaisten vaihtoehtoisesta
budjettiesityksestä, (Timo Soini: Ohhoh!) siitä,
että perussuomalaiset iskevät miljardin lisämaksun
suomalaiselle vientiteollisuudelle ja suomalaisille vientiyrityksille
tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa yt:istä ilmoitetaan,
ei nyt onneksi ihan päivittäin mutta joka tapauksessa
viikoittain.
Se on selvää, että en ollut äänestämässä Kela-maksun
poiston puolesta viime vaalikaudella, mutta tilanne tällä hetkellä taloudessa
on hyvin vaikea, ja tässä taloustilanteessa on
mielestäni edesvastuutonta olla rokottamassa suomalaisia vientiyrityksiä tämän
suuruisella maksulla, joka selkeästi johtaisi työttömyyden
kasvuun. Politiikkaa pitää tehdä ajassa.
Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen kysyi korkojen verovähennysoikeuden
rajaamista koskevan hallituksen esityksen perään.
Edustaja Tiilikainen, kuten totesin jo puheenvuorossani, se on tulossa
eduskuntaan parin viikon sisään. Sen takia olen
tietenkin hyvilläni, että keskusta on valmis tukemaan
hallitusta niissä toimissa, joilla taistelemme veronkiertoa
ja myöskin veroparatiiseja vastaan. Toki olisimme toivoneet
tämänkaltaista esitystä keskustan suunnalta
jo aikaisemmin, silloin, kun te olitte itse vallassa.
Mitä tulee rahoitusmarkkinaveroon, kukaan ei ole esittänyt,
että rahoitusmarkkinavero tulisi ensi vuoden valtion budjettiin.
Kysymys on siitä, valmistellaanko sitä ylipäänsä Euroopassa,
ei siitä, että se otettaisiin käyttöön.
(Timo Soini: Mikä on hallituksen kanta?)
Puhemies! Rikkidirektiivin osalta, joka myöskin täällä leimattiin
tämän hallituksen päätökseksi,
totuus on se, että linjaukset rikkidirektiivistä tehtiin
viime vaalikaudella. Se oli valitettavaa, että tällainen
linjaus tehtiin. Nyt sen kanssa eletään, ja hallitus
on sitoutunut siihen, että me haemme toimia, joilla näitä lisäkustannuksia
pystytään myöskin meidän vientiteollisuudelle
kompensoimaan. Olemme tehneet päätöksen
pesureista, niihin rahat jo sisältyvät ensi vuoden
budjettiin, mutta muiden toimenpiteiden osalta tarkoitus on palata
asiaan kehysriihessä.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto on puhunut täällä transaktioveroista.
Te puhutte siitä, mitä ei ole tulossa, ja te puhutte
siitä, mistä päätetään Euroopan
unionissa. Mutta täällä päätetään
suursäätiöiden veroista. Minkä takia
poliittinen vasemmisto ei huomioi 12—15:tä miljardia,
joka makaa suursäätiöissä ympäri
kammareita ja tuottaa veroetua 29—45 miljoonaa euroa? Jo
viime vuosikymmenen puolelta nämä luvut ovat.
On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat
markkinariskin alaisena, joutuvat tätä maksamaan.
Meillä on veroparatiisit omien rajojemme sisällä,
ja niitä kutsutaan suursäätiöiksi,
ja vasemmisto ei tee mitään — olla möllöttää vaan!
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että perussuomalaiset
ovat tehneet monissa asioissa todella tarkkaa työtä,
vaikka täällä joitakin verotuloarvioita
on vähän yläkantissa, mutta tässä säätiöasiassa
perussuomalaiset ovat tehneet suorastaan kirurgintarkkaa työtä.
He nimittäin olisivat valmiit laittamaan säätiöt
verolle mutta rajaamaan oman säätiönsä siitä pois.
(Naurua) Eli toistan: siinä vaiheessa, kun Soinin säätiö ryhtyy
rahoittamaan Soinin vaalikampanjaa, ei tarvitsisi veroa maksaa,
siellä oltaisiin edelleen paratiisissa.
Kaksi rakenteellista uudistusta, mitä tarvitsemme:
meidän täytyy nostaa työllisyysastetta
ja pidentää työuria. Se, mitä tehdään:
nyt satsataan työllisyyteen — edellinen hallitus
leikkasi työllisyysmäärärahoja — ja
nyt pidennetään työuria laittamalla nuoret
työhön. Jokainen työttömyyspäivä lyhentää työuraa.
En ymmärrä, miksi te niin halveksivasti suhtaudutte
tähän nuorisotakuuseen. Nyt me laitamme sen toimeen,
(Puhemies koputtaa) se maksaa 110 miljoonaa euroa. Otamme sen solidaarisuusveroilla.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että nyt sosialidemokraatitkin
ovat lämpenemässä selvästi suursäätiöiden
verottamiselle. Odotamme tästä mielellämme
hallituksen esitystä. Tästä löytyy
yhteinen linja. Hieman olen kyllä huolissani, kun sekä SDP
että kokoomus kehuvat perussuomalaisia, mutta onneksi edustaja
Vapaavuori on pitänyt linjansa: se on kylmäkiskoinen,
sileäkätinen kokoomus edelleen. (Naurua)
Arvoisa puhemies! Näistä säätiöistä sitten. Kun
haluaa verottaa niitä suursäätiöitä,
niin silloin ei todellakaan ole kysymys Linnanmäen lasten
verottamisesta vaan todella suurista säätiöistä.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman puhui täällä työllistämisestä,
ja tämä on nimenomaan olennainen kysymys, miksi
kannattaa mieluummin palauttaa Kela-maksu kuin korottaa arvonlisäveroprosenttia.
Yhdellä prosentilla kun korotetaan alvia, menee 15 000
työpaikkaa, ja kun Kela-maksu palautetaan, sen vaikutus
on 10 000, mutta kun samassa yhteydessä annetaan
yrityksille kasvupaketti, jolla hoidetaan sitä työllisyyttä, niin
sen vaikutus entisestään pienenee. 5 000 työpaikkaa
on se välillinen ero siinä, ja tällä kasvupaketilla
pystytään se vielä toisella 5 000:lla korjaamaan.
Eli käytännössä se tarkoittaa
sitä, että alvin korotus vie 10 000 työpaikkaa
enemmän kuin Kela-maksun palautus tuo.
Kela-maksu on oikeudenmukaisempi kuin arvonlisäveron
korotus, ja hallitus ei ole esimerkiksi lapsiperheille tai opiskelijoille
kompensoinut millään tavalla arvonlisäveron
korotusta, ja täytyy muistaa, että siihen alvin
piiriin kuuluvat ne ruoka ja lääkkeet myös.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy kommentoida näitä edustaja
Turusen laskelmia tästä Kela-maksun palauttamisesta
tai siis työllisyyssakon uudelleen käyttöön
otosta. Nämä työpaikat eivät
ole keskenään verrattavia, koska, kuten valtiovarainministeri
täällä sanoi, tämä iskisi
nimenomaan vientiteollisuuteen, ja jos meidän vientiteollisuutemme
ei kannata, niin myöskään sisämarkkinoilla
työllisyys ei kehity. Eli väistämättä se
vaikutus on moninkertainen, joten siinä suhteessa tämä on
se kaikkein huonoin ratkaisu, mitä tällä hetkellä voitaisiin
tehdä, kun markkinatilanne muutenkin on meidän
vientiteollisuudellemme vaikea.
Mitä sitten keskustan esityksiin tulee, niin täällä on
puhuttu jo paljon siitä, paljonko he ottavat velkaa. Minä puhuisin
siitä, miten he arvostavat näitä menoja,
jotka budjetissa ovat. Tästä 54 miljardin budjetista
keskusta ei ole pystynyt esittämään yhtäkään
asiaa, ei yhtään kohtaa, josta voitaisiin menoja
vähentää, eikä pystynyt esittämään
myöskään viime vuonna eikä pystynyt
esittämään ennen vaaleja. Linja on pitänyt:
te ette pysty esittämään ainoatakaan
säästötoimea.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Siis nämä laskelmat perustuvat hallituksen
omiin laskelmiin. Me emme ole niitä laskeneet enkä minä ole
niitä laskenut, vaan me olemme käyttäneet
hallituksen antamia lukuja, ja se on ihan niin kuin selkeästi:
jos teidän asiantuntijanne ovat väärässä,
niin sitten he ovat väärässä ja
valitettavasti mekin jaamme sitten sen virheen, mikä näyttää hallituksella
olevan koko ajan. (Timo Soini: Onko hallitus harhauttanut oppositiota?)
Sitten sanoisin, että tietenkin sillä on vaikutuksia
työllisyyteen, mutta me tarvitsemme sen kasvupaketin, mitä perussuomalaiset
esittää, ja jotenkin on vain niin vaikea ottaa
vastaan kritiikkiä kavereilta, jotka hyväksyvät
rikkidirektiivin, joka tekee vuosittain sen miljardin kulun vientiteollisuudelle.
Sitten te napisette tämmöisestä oikeudenmukaisesta
Kela-maksusta. Mutta tämä on tätä.
Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Veroista kun puhutaan, niin perussuomalaiset
ovat esittäneet, että varallisuusvero palautettaisiin
ja että tällä toimenpiteellä valtiolle
tuloutuisi arviolta 135 miljoonaa euroa tuloina vuodessa. Tässä on
hiukan sama ongelma kuin siinä, mitä olette esittäneet
myöskin ylimmän ansiotuloluokan verotuksen nostamisessa,
eli se, että ei ole mitään näyttöä,
että näin tapahtuisi. Omaisuus, samoin tulot,
on suhteellisen helppo siirtää sinne, missä varallisuusvero
ei vaikuta ja missä ansiotulojen verotus on pienempi. Globaalissa
taloudessa tämän luonteisilla veroilla voi olla
aika kohtalokkaat seuraukset. Tarkoittaako tämä teidän
linjauksenne sitä, että haluatte näin
lisätä verokeinottelua sekä vähentää niiden
suomalaisten määrää, jotka maksavat
veronsa Suomeen?
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan kasvupaketista, niin olen kyllä huolissani
perussuomalaisten linjasta suomalaisen työn ja suomalaisten
työntekijöiden osalta: tämä miljardin
lisälasku toiselta puolelta ja toiselta puolelta 200 miljoonan
vähennys tuista, etenkin kun täällä on
kirjoitettu, että ne kohdistuisivat muun muassa laivanrakennukseen,
telakoihin. Juuri kun ollaan neuvottelemassa suurista uusista laivanrakennushankkeista,
niin te haluatte vähentää sitten sieltä ne
rahat, tai miehistötuesta niin, ettäkö tulevaisuudessa kaikki
suomalaiset laivat purjehtisivat jossain muiden maiden lippujen
alla ja suomalaista laivamiehistöä ei enää tarvittaisi
ollenkaan. Tämä tuntuu käsittämättömältä,
kun nämä lukevat täällä teidän
vaihtoehtobudjetissanne, tuhoamassa suomalaista työllisyyttä ja
kasvua.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Ihalainen, vastauspuheenvuoro paikalta 3 minuuttia.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Ajattelin tarttua siihen keskusteluun, jota
täällä on käyty työurista
ja niiden pidentämisestä, muutamalla ajatuksella
ja kertoa niistä askelmerkeistä, joita tässä on
tarkoitus tehdä, tiekartasta.
Ensinnäkin, mitä parempi työllisyys,
sen pidemmät työurat. Mitä parempi laadultaan
työelämä, sen pidemmät työurat.
Mitä useampi nuori on töissä peruskoulun
ja ammattikoulutuksen jälkeen, sen pidemmät työurat.
Muistatte hyvin, että jos nuori on vailla toisen asteen
koulutusta, hänen työuransa jää keskimäärin
6 vuotta lyhyemmäksi kuin jos on käynyt toisen
asteen koulutuksen. Sen takia osana nuorten yhteiskuntatakuuta on
nuorten aikuisten osaamisen ohjelma, jolla me nostamme 36 000
nuorta 110 000 joukosta niin, että he saavat toisen
asteen koulutuksen ja tutkinnon. Sillä pidennetään
työuria.
Miten tässä mennään eteenpäin?
Työurasopimus piti sisällään
erittäin monia hankkeita, jotka tulevat keskimääräisiä työuria
pidentämään ja jotka on pantu liikkeelle.
Toinen vaihe tulee 2014, jolloin työttömyysturvaan
tehdään muutoksia, jotka vaikuttavat tähän.
Sitten on iso selvitystyö menossa, jossa katsotaan rahoituskestävyys,
rakenteet, etuisuudet, ja tämän työn
valmistuttua tehdään sitten toimenpiteitä jatkoa
ajatellen.
Kun nyt meillä on 60 vuotta 4 kuukautta keskimääräinen
työstälähtöikä, se
tavoite 2025, johon olemme sitoutuneet, on 62 vuotta 2 kuukautta.
Minä olen melko varma, että me tätä tavoitetta
kohti menemme, keskimääräiset työurat
tulevat pidentymään. Se vaatii näitä kaikkia
toimenpiteitä yhtä aikaa, ja siihen me olemme
sitoutuneet, ja myös sitä, että me saamme
hillittyä tätä työkyvyttömyyseläkkeelle
valumista, jota tapahtuu, 20 000 ihmistä vuodessa,
koska he lähtevät 52-vuotiaina keskimäärin
työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos me saamme
tätä hillittyä ja palautettua ihmisiä takaisin
osatyökykyisinä työelämään,
parannetaan taas työllisyyttä ja nostetaan työuria.
Tämä on hallituksen tiekartta suhteessa työurien
pidentämiseen.
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tästä rikkikysymyksestä,
että siinä kyllä käsienpesua riittää aika
monella tasolla. En suostu ottamaan sitä pelkästään
kyllä edellisen hallituksen vastuulle. Siitä on
vastuussa direktiivin osalta myös tämä hallitus,
ja minua ihmetyttää kyllä se, kun jo
edellinen hallitus päätti ja linjasi, että haetaan 5
vuoden siirtymäaikaa, ja tämäkin hallitus
niin teki, niin miksi sitä 5 vuoden siirtymäaikaa
ei saatu. Johtuiko se siitä, että tällä hallituksella, ministeri
Urpilainen, teillä on mennyt poliittinen pääoma,
luottamus siellä EU-pöydissä ja ette saaneet
sitä aikaiseksi?
Toinen kysymys, joka liittyy sitten tähän
Infra Oy:hyn. Olen ollut huomaavinani, että liikennerahoitusta
on aivan liian vähän. Siellä riidellään hankkeiden
pienentämisestä, vaikkapa valtatie 8:n osalta.
Miksi te ette ota käyttöön tätä Valtion infra
Oy:tä ja saa sitä kautta rahoitusikkunaa pidemmälle
tähtäimelle ja enemmän hankkeita liikkeelle?
Miksi se on näin? Onko se virkamiehistä valtiovarainministeriössä kiinni
vai teistä, ministeri Urpilainen?
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä se on nyt niin, ja te tiedätte
varsin hyvin sen, edustaja Vehviläinen, että IMOssa
2008 se päätös nuijittiin kiinni. Teistä tuli
Suomen teollisuushistorian kallein ministeri tässä suhteessa,
ja se jää vielä nähtäväksi.
Olisi paljon, paljon helpompaa tämä vaihtotaseharjoitus,
jos näitä rasitteita ei olisi, joita teidän
aikananne tuli. Ja mitä tulee tähän siirtymäaikaan, niin
olisi ollut parempi, jos esimerkiksi keskustalainen korkein mies
niissä piireissä, Olli Rehn, olisi voinut tässä olla
vähän avuksi. (Keskustan ryhmästä:
Voi hyvänen aika!)
Mutta vielä mitä tulee tähän
teidän niin sanottuun vaihtoehtoonne: Tämä konsernilainojen korkovähennysoikeuden
rajoittaminen, se esitys tulee, sen te olette arvioineet yläkanttiin.
Windfall-veron te olette jälleen arvioineet yläkanttiin. Tämäkin
esitys, mikä täällä teillä on,
tämäkin perustuu hiekalle.
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, IMOssa tehtyyn päätökseen
Suomi jätti nootin, ja se tarkoittaa sitä, että pelkällä IMOn
päätöksellä Suomen ei olisi
tarvinnut ottaa sitä 2015 voimaan, ja minusta tuntuu, että minä tunnen
tämän asian paremmin kuin te. Mutta direktiiviesitys annettiin
tämän hallituksen aikana, te jokainen tiedätte
sen, ja sen jälkeen alkoi myös Suomen työskentely
direktiivin osalta, niin että älkää yrittäkö väittää sitä,
että pelkästään se IMOn päätös olisi
ollut ratkaiseva tässä asiassa.
Jos mennään vielä vähän
taaksepäin, niin jo 1990-luvun loppupuolella lähdettiin
tässä liikkeelle, ja silloin te ette ollut tässä salissa.
Minä olin, mutta en pystynyt mitenkään
vaikuttamaan, ja tämä tuli aivan täysin
puskasta minulle. Myös edeltäjäni Susanna
Huovinen tuntee tämän eikä varmaan ole
antanut ohjeita siihen, että nyt pitäisi poiketa
siitä linjasta, mitä 160 maata IMOssa yhdessä oli
tässä asiassa tekemässä. En
ota vastaan näitä moitteita. Nootti jätettiin
minun aikanani, ja sillä ei olisi tullut tämä kysymys
voimaan.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mitä tähän rikkidirektiiviin tulee,
niin kyllä nyt vähintäänkin
se on kohtuutonta, että tätä nykyistä hallitusta
tästä syytetään. Se on pitkä historia,
ja siellä on tehty monia virheitä sen matkan aikana.
Kaikki tietävät sen, että eduskunnan
suuri valiokunta päätti, että Suomi anoo
5 vuoden siirtymäaikaa, mutta sitä ei saatu Euroopan
tasolla läpi, (Keskustan ryhmästä: Miksei?)
koska meidän tukijoitamme ei siinä vaiheessa ollut
enää jäljellä muita kuin Viro
ja se asia oli siinä vaiheessa mennyt jo ihan liian pitkälle.
Tämä on käynyt niissä asiantuntijakuulemisissa,
mitä muun muassa liikennevaliokunta on lähes puolen
vuoden ajan kuullut, täysin selväksi. Uskon, että kaikki
ne jäsenet, jotka liikennevaliokunnassa ovat kuulleet,
ovat varmaan tästä asiasta ihan samaa mieltä.
Eli se on tällä kaudella kyllä tehty,
mitä on voitu. Virheet on tehty aikoinaan. En syytä ketään
yksittäistä tahoa niistä, mutta se on
selvää, että tämän
mittaluokan virhettä ei voi toista kertaa Suomessa tapahtua, tai
meillä ei enää ole perusteollisuutta.
Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Omalta osaltani vain haluan eduskunnan pöytäkirjoihin
kirjattavan sen, että kollega, edustaja Vehviläinen
ei kyllä todennut asiaa aivan oikein, mikäli olitte
sitä mieltä, että minun aikanani tästä olisi
päätöksiä tehty. Se ei pidä paikkaansa,
ja sen haluan, puhemies, tässä todeta ja oikaista.
Olen omalta osaltani selvittänyt (Timo Soini: Direktiivi
tuli, mutta ei isää eikä äitiä löydy
mistään!) hyvin tarkasti sen prosessin, millä tavalla
tämä asia on siellä IMO-pöydissä edennyt,
ja päätökset tehtiin, niin kuin täällä on
todettu, viime vaalikaudella.
Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten — ja äsken
kuulin, että myös ministeri Ihalaisen — mielestä työuria tulee
pidentää ensisijaisesti työkyvyn ylläpitoon
panostamalla. Työllisyyttä puolestaan voidaan
edistää muun muassa osatyökykyisten asemaa
parantamalla. Työhyvinvointi onkin nähtävä myös
kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavana seikkana.
Perussuomalaisten mielestä työurien pidentämiseksi
on myös parannettava työoloja. Työuria ei
pidennetä sillä, että nostetaan eläkeikiä,
kuten juuri kävi osa-aikaeläkkeiden kohdalla sekä lopettamalla
varhennettu vanhuuseläke kokonaan. Tässä asiassa
ainoa puolue, joka tätä asiaa vastusti, oli perussuomalaiset.
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tuossa vasta sanoi, että vasemmisto
jotenkin suojelee pääomia. Täytyy sanoa,
että meillä ei ole mitään syytä suojella
verottajalta pääomia, olivatpa ne rahoitusmarkkinoilla,
olivatpa ne säätiöissä, olivatpa
ne sitten jossain veroparatiisissa. Kyllä nämä kaikki
pikkuhiljaa pihteihin otetaan. Näin tässä on
käymässä.
En ymmärrä sitä, että esimerkiksi
perussuomalaisten arvomaailmassa teille on jotenkin tärkeää suojella
näitä pörssipelureita, jotka keinottelevat
valuutoilla. Samaan aikaan te mielellänne otatte maailman
köyhiltä pois 270 miljoonaa euroa. Eli riisikuppi
köyhältä pois, mutta Lontoon Cityn pankkiirit
saavat olla rauhassa ja keinotella niin paljon kuin ikinä lystäävät.
Meille vasemmistossa tämänkaltainen meininki
ei käy, ja meitä on turha syyttää siitä,
että me suojelisimme pääomia. Kaikki
otetaan pikkuhiljaa pihteihin, sen voi luvata.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että edustaja Kalliorinne
ottaa suursäätiöt pihteihin. Odotamme
vastuuministeriltä esitystä tästä asiasta,
koska vasemmistoliitolla tuntuu olevan sellainen linja, että se
on ottanut pääkohteekseen ei oppositiota vaan
kokoomuksen, jonka kanssa se on samassa hallituksessa. (Erkki Virtanen:
Huolestuttaako?) — Ei se huolestuta, hieman kummastuttaa.
Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen kuitenkin sitä,
että sosialidemokraatit eivät pysty sanomaan,
kuten edustaja Kalliorinne, että suursäätiöt
otetaan pikkuhiljaa pihteihin, vai pystyykö sanomaan? (Sosialidemokraattien
ryhmästä: Pystyy!) — No niin.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Voitte olla ihan huoleti, edustaja
Soini, kyllä me otamme pihteihin pääoman,
toisin kuin te. (Välihuutoja) Minä olen hirvittävän
surullinen, jos minä joudun nyt menemään
sitten Hervannan Valintatalolle kertomaan, että ne perussuomalaiset
siellä pitävät Lontoon Cityn pankkiirien
puolta ja rahavallan puolta. Nyt puhutaan siitä, voisiko
johdannaiskauppoihin tulla peräti 0,01 prosentin vero.
Ei kuulkaa pääse tavallinen työnainen
tai työmies edes neuvottelemaan tuollaisista veroprosenteista.
Ei voi olla niin, että rahan kauppa on ainoa asia, jota
tässä maailmassa, edustaja Soini, ei veroteta.
Mitä tulee muuten tähän teidän
vaihtoehtobudjettiinne, teidän linjanne valitettavasti
nyt on sitten, että Soini antaa duunarille kenkää.
Jos te olette vientiyrityksiltä ottamassa miljardi euroa tässä suhdannetilanteessa,
te annatte duunarille kylmästi kenkää.
Tiedättekö te, edustaja Soini, kuinka monta nollaa
on miljardissa? Se on hurja luku.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Hautala, 3 minuuttia, olkaa hyvä.
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että edustaja Kalliorinne
väläytti tämän valtaisan kehitysyhteistyöleikkauksen,
jonka perussuomalaiset haluavat tehdä budjettiin. Haluaisin
nyt sanoa, että jos tälle tielle lähdetään,
niin, arvoisa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini, teidän
viestinne on kyllä kylmää kyytiä maailman
köyhimmille, jotka myös näinä päivinä kokoontuvat
YK:ssa käsittelemään Suomen pyrkimystä päästä turvaneuvoston
jäseneksi, niin että haluaisinpa nähdä teidät
viemässä tätä viestiä.
Nimittäin käytännössä tämä teidän
ehdotuksenne tarkoittaisi sitä, että kaikesta
Suomen monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä ja
kehityspolitiikasta luovuttaisiin. 240 miljoonaa YK:lle ja kehityspankeille,
ne te haluaisitte pyyhkiä pois. Vaihtoehtoisesti voisimme tietysti
toteuttaa teidän leikkauksenne sillä tavalla,
että lopetamme kaiken maa- ja aluekohtaisen yhteistyömme.
Siinä menee Tansania, Etiopia, siinä menee Sambia,
Mosambik, siinä menee Nepal, siinä menee Afganistan.
En usko, että tekään oikeasti haluaisitte
olla vastuussa tällaisista leikkauksista, kun ne sitten
pantaisiin toimeen.
Teidän perustelunne ovat muutenkin erikoiset sen takia,
että ne ovat suorastaan ikään kuin tällaiset
kymmenen myyttiä Suomen kehitysyhteistyöstä.
Voin nimittäin iloisena teille kertoa, että me
olemme hyvin paljon samaa mieltä teidän kanssanne.
Hallitus nimittäin, aivan kuten te, haluaa, että apuriippuvuuden
vähentäminen on Suomen kehityspolitiikan tavoite.
Aivan kuten te, hallitus haluaa, että avun pirstaleisuutta
vähennetään — tässä tehdään
mittavia ponnisteluja — että me teemme parempaa
kehitysyhteistyötä, hieman vähemmän
mutta kohdistetummin. Me myöskin haluamme vähentää eriarvoisuutta.
Se on yksi Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman kolmesta läpi
leikkaavasta tavoitteesta. Eli olen erittäin iloinen, että te
olette samoilla linjoilla. Ja te haluatte kanavoida enemmän
kehitysapua pienten suomalaisten järjestöjen kautta. Niin
hallituskin haluaa.
Eli kaiken tämän jälkeen on hyvin
erikoista esittää 270 miljoonan leikkauksia, varsinkin
kun teidän budjettinne on tällainen kasvuun kannustava
robinhood-, rikkailta köyhille -budjetti. Te kuitenkin
haluatte tässä nimenomaan rangaista maailman kaikkein
köyhimpiä. Olen kuitenkin monissa keskusteluissa
perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenten kanssa
todennut, että tällaista juopaa ei oikeastaan
ole, koska me pyrimme toteuttamaan juuri sitä, mihin te
pyritte. Me haluamme hallituksena varmistaa sen, että apu menee
perille, ja uskon, että teillä on sydäntä maailman
köyhimpien asialle myöskin.
Arvoisa puhemies! Sitten täällä on
hyvin erikoisia väitteitä siitä, että olisi
ilmentynyt korruptiota ulkoasiain- ja kehitysyhteistyöhallinnossa. On
kuitenkin niin, että korruptiotapaustilastossamme, joka
on erittäin tarkka ja ajan tasalla, vuodelta 2000 ei ole
minkäänlaista viitettä lahjonnasta. Tämän
voin teille vakuuttaa.
Sitten lopuksi, kun te haluatte erityisesti leikata budjettitukea
kehitysmaille, voin kertoa teille, että se on juuri parhaita
keinoja puuttua valtioiden korruptioon ja hallinnon vastuuttomuuteen
ja läpinäkymättömyyteen. Eli
toivon, että te voitte nyt luopua tästä ajattelutavastanne,
koska se ei todellakaan vie maailman asiaa eteenpäin, ja kaikkein
vähiten se edistää Suomen mahdollisuuksia
toimia kansainvälisissä yhteyksissä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Onko tästä ministeri Hautalan esille nostamasta
teemasta halua jatkaa? — Edustaja Soini, olkaa hyvä.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Korruptio on yksi kehitysavun suurimpia ongelmia.
Kun me katsomme, mitä on tapahtunut vuosikymmenten aikana,
monet maat ovat saaneet miljardi-, miljarditolkulla ja, ikävä kyllä,
siellä viimeisessä savimajassa olot ovat samat
mutta eliitti juhlii. Kun te katsotte näitä maita:
kun siellä hallitsija syöstään
vallasta, hän saa turvapaikan jostain, rahat ovat Sveitsin
pankissa ja se pieni ihminen siellä kärsii.
Me olemme inhimillinen puolue, emme vastusta auttamista, mutta
meillä on myös sellainen ajatus, että kaikki
auttaminen ei tapahdu välttämättä valtion
budjetin kautta: on kansalaisjärjestöjä,
on kirkkoja, on monennäköisiä muita. Yleensä kun
tehdään näitä avustuksia, niin
siinä noin aika hygieenisenä periaatteena olisi
se, että antaa vasemmalla kädellä niin,
että oikea ei tiedä, eikä suitsuta hirveästi,
että tässä sitä nyt kehitysmaita
kauheasti autetaan. Vaikka auttaa pitää, kun tarve
on.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Soukola, oliko teillä tähän
keskusteluun?
Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Kyllä tähän oli.
Tästä kehitysapurahoituksesta: Sehän
kokonaisuudessaan on noin 1,2 miljardia, jos minä en nyt
ihan väärin muista. Kun ministeri Hautala kertoi,
että tämä perussuomalaisten esittämä leikkaus
olisi lähestulkoon kuolinisku kehitysavulle ja maailman
kaikkein köyhimmille, niin täytyy ihmetellä,
mitä sillä miljardilla sitten tehdään
todellisuudessa. Kyllä minun mielestäni valtiovallalta
on aika erikoinen signaali tämän maan lapsiperheille,
että tärkeämpiä autettavia on
jossain muualla kuin kotimaassa. Kummasti yhtäkkiä vajaat
300 miljoonaa on hirveän iso raha, kun vauhtisokeudessa
ei ole tuolla kokoomuksen puolellakaan huomattu, että meidän
velanottomme on 175 miljoonaa pienempi tässä vaihtoehtobudjetissa
kuin hallituksella. Se nyt on äkkiä laskettuna
noin 17,5 kertaa (Puhemies koputtaa) tämän vanhuspalvelulain
panostus, niin että kyllä se minun mielestäni
on aika merkittävä rahasumma.
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa kuvataan
aika hyvin sitä linjaa, jonka mukaisesti kehitysyhteistyötä pitäisi
kehittää. Ministeri äsken hyvin selosti,
osittain vastasi siihen vaatimukseen, totesi, että juuri
tämän suuntaisesti kehitysyhteistyötä on
kehitetty. Minulla on yhteyksiä useampiinkin kansalaisjärjestöihin, jotka
toimivat kehitysyhteistyössä, ja on voitu havaita
se ministeriön ymmärrys kansalaisjärjestöjen
tekemää tärkeätä työtä kohtaan,
eli kansalaisjärjestöt toimivat jo nyt hyvin vahvasti.
Oudoksuttaa se perussuomalaisten linja, jos-sa tavoitellaan
kehitysyhteistyön vähentämistä määrärahoja
voimakkaasti leikkaamalla. Kehitysyhteistyön eräs
merkittävä vaikutus on juuri se, että sitä painetta
sieltä hyvin köyhistä maista hakea turvapaikkaa
vauraammista maista, kuten Suomesta, voitaisiin vähentää.
Jos me emme halua tänne maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita,
humanitaarista apua hakevia, niin meidän tulisi panostaa
ennemminkin lisää niihin maihin, joissa he asuvat,
tuoda sinne sitä apua.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Hautala, 2 minuuttia.
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Korruption kitkeminen on tullut kehityspolitiikan
keskusteluun vasta aivan viime vuosina, koska sehän on
ollut tabu. Kymmenen vuotta sitten ei ollut puhettakaan, että voitaisiin
ottaa esille korruptiota kehitysmaiden kanssa käytävissä keskusteluissa. Mutta
nyt juuri eilen olin Brysselissä Euroopan kehityspäivillä,
ja siellä oli myös joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä hyvin
edustettuina, koska he ovat hyvin verkostoituneet ja toimivat vaikuttavalla
tavalla myös kansainvälisesti. Siellä Afrikan
maiden edustajat sanoivat, esimerkiksi Beninin presidentti suoraan
sanoi, että on todella tärkeää,
että me puhumme teidän kanssanne korruptiosta,
koska se on se, joka estää meidän kehitystämme.
(Timo Soini: Juuri näin, tästä samaa mieltä!)
Siis näin Afrikan maiden valtionpäämiehet
nykyään puhuvat.
Jotta me pääsemme todella yhteistyöhön
heidän kanssaan, niin minä suosittelen, että tutustutte
budjettitukeen. Sillä tavalla me nimittäin olemme
aivan ytimessä, kun keskustellaan siitä, miten
näitä valtioita ja niiden vastuunalaisuutta ja
esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan asemaa kehitetään.
EU:ssahan nykyään ei suinkaan lähetetä mitään
blankosekkejä. Me olemme yhdessä EU-maiden kesken
sopineet, että budjettitukeen liittyy ehdollisuus, sellainen
ehdollisuus, että me edellytämme myös
ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokratiassa etenemistä.
Voimme lisätä tukea silloin, kun näissä edetään,
voimme sitä vähentää silloin,
kun ei edetä.
Tämä ajatus, edustaja Soukola, siitä,
että ihmiset eivät ymmärtäisi
sitä, että niitä autettavia on myös
ulkomailla: Luulen, että aika moni nykyään
tuntee sen omassatunnossaan, että maailmassa todellakin
on niin paljon vielä nälkäisiä lapsia,
jotka esimerkiksi eivät saa riittävän
ravitsevaa ruokaa ennen viidettä ikävuottaan niin,
että heidän loppuelämänsä on
oikeastaan tuhottu sillä, koska se vaikuttaa ihmisen kehitykseen.
Me olemme löytämässä yhä parempia
keinoja vaikuttaa kehitysyhteistyöllä, ja minä toivoisin
ja tiedän, että eduskunta on aina tukenut sitä,
että tätä kehitetään.
Minä haluaisin kutsua perussuomalaiset tähän
työhön mukaan vielä entistä enemmän,
koska tiedän, että teidän joukossanne on
tätä hyvää tahtoa ja ymmärrystä maailman köyhimpien
ongelmille. (Vasemmalta: Kehitysapuahan leikataan!)
Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin palata vielä tähän Kela-maksun
poistoon ohi tästä kehitysyhteistyöstä — meillähän
tässä budjetissamme lukee selvästi, että haluamme
laadukkaampaa kehitysyhteistyötä kustannustehokkaammin — mutta palaisin
tähän Kela-maksun poistoon. Täällä edustaja
Kataja todisteli tätä Kela-maksun poistoa muun
muassa siten, että se vähentäisi työpaikkoja.
Mutta täällä hallituksen esityksessä vuodelta
2009 sanotaan aivan selvästi, että se lisäisi
10 000 työpaikkaa, ja sitä vastoin alvin
nosto vähentää 15 000 työpaikkaa.
Kuinka tämä on selitettävissä?
Kuinka SDP:n edustajat selittävät vaalikentillä,
että hallituksen ajama politiikka (Puhemies koputtaa) vähentää 5 000
työpaikkaa?
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Hautalan äskeiseen sanomaan
sen verran, kun täällä perussuomalaisten
puheenjohtaja Soini epäili, että ne suuret setelit
eivät mene aina sinne pienimpään savimajaan
vaan jäävät välille. Minä en
vastusta kehitysyhteistyötä, mutta haluaisin lisätä työllisyyttä Suomessa
ja sitä, että veroeurot jäävät Suomeen.
Meillä on paljon rakennusfirmoja, pienyrittäjiä,
jotka tekevät hirsihuviloita, saunoja jnp. Nyt olen katsonut
televisiosta, että syksy tulee ja siellä on tuhansia
ihmisiä teltoissa. Minä pelkään,
että heille käy huonosti tulevana talvena, koska
sielläkin on kovat pakkaset.
Eikö voitaisi tehdä kehitysyhteistyötä niin, että Suomessa
tehtäisiin erilaisia tarvikkeita, jopa rakennuksia, ja
vietäisiin nämä niihin kehitysmaihin,
jolloin rahat jäisivät Suomeen, parantaisivat
työllisyyttä ja ennen kaikkea kunnat saisivat
verotuloja? Tämmöinen kysymys tuli, arvoisa ministeri,
mieleen. Onko tässä mitään järkeä?
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen totesi debatin alkupuolella,
että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä,
että elämme hyvin epävarmassa tilanteessa.
Tämä epävarmuus johtuu siitä,
että kansalaiset ja yrittäjät ja elinkeinoelämä eivät luota
hallituksen talouspoliittiseen linjaan. Se ei saa aikaan kasvua,
ja ellei saada aikaan kasvua, niin emme saa julkisen talouden alijäämää hallintaan.
Se lisää epävarmuutta. Samoin ne leikkaukset,
joita hallitus on tehnyt kuntien valtionosuuksiin, joissa kunnat
ovat joutuneet heikentämään palveluita,
ovat lisänneet sisäistä turvattomuutta,
ja nämä yhdessä ovat vaikuttaneet siihen,
että me elämme hyvin epävarmassa tilanteessa.
Tämän epävarmuuden poistamiseksi tar-vitaan
talouskasvua.
Keskusta tulee budjetin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä,
kun tekee oman vastalauseen, esittämään
toimia, joilla tullaan saamaan aikaan kasvua, ja samalla tulee tekemään
esityksiä, joilla se tätä sisäistä turvallisuutta
pystyy parantamaan. Siitä voitte olla varmoja. (Puhemies
koputtaa) Mutta tämä hallituksen talouspoliittinen linja
ei luo turvallisuutta.
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Talouden isossa kuvassa me keskustalaiset
totta vieköön olemme huolissamme Suomen velkaantumisesta.
Keskustan vaihtoehtobudjetissa joka ikinen velkaeuro on mietitty
tarkkaan, jotta se tuottaa kasvua ja kehittämistä ja
kehitystä Suomessa. Siksi esimerkiksi puhumme alueellisten
kuljetustukien puolesta ja esitämme Infra Oy:n perustamista.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee nuorten yhteiskuntatakuuseen,
ministeri Ihalainen, te vierailitte Oulussa vastikään
ja totesitte, että nuorten yhteiskuntatakuu ei toteudu
Oulun seudulla, koska valtavat paineet esimerkiksi uusien aloituspaikkojen
suhteen ovat olemassa. Me leikkauslistat tiedämme: oppisopimuskoulutuksesta
vähennetään, hyviä tärkeitä elementtejä viedään
siitä toteutuksesta pois. Te siirtelette muutamia kymmeniä miljoonia
tässä yhteiskuntatakuussa hallintokunnista toiseen,
ja kokonaiskuva hämärtyy, (Puhemies koputtaa)
ja tämä tavoite yhteiskuntatakuun toteutumisestakin
on kaukana.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on pulaa työpaikoista ainakin
silloin, jos me haluamme hoitaa nämä hyvinvointipalvelut
tulevaisuudessa ja velkaantumisen ja näitten kuntienkin
ongelmat.
Suomalaisen työn kustannukset ovat nousseet kolminkertaiseksi
saksalaisiin verrattuna ja kaksinkertaiseksi ruotsalaisiin verrattuna
sen finanssikriisin jälkeen. Me tarvitsemme työllistäjiä ja työpaikkoja.
Mutta kuka ottaa riskin, jos me edelleen huononnamme suomalaisen
työn kilpailukykyä? Esimerkiksi tämä Kela-maksu
on sellainen maksu, joka ei lähtökohtaisesti kuulu
työpaikalle. Sillä ei makseta työntekijöitten
eläkkeitä. Sillä maksetaan kansaneläkkeitä,
jotka eivät ole siellä työpaikassa, työeläkkeet
ovat sitten erikseen. Lähtökohtaisesti tämä ei
ollenkaan kuulu sinne työpaikalle. Tämä on
oikeudenmukaisuuskysymys siinä mielessä.
Tämä arvonlisävero: tuontiyritykset
maksavat arvonlisäveroa silloin, kun se tuote tulee Suomeen,
(Puhemies koputtaa) ja viennissä ei makseta arvonlisäveroa.
Mutta jos sitä Kela-maksua ajatellaan...
Puhemies Eero Heinäluoma:
No niin, arvoisa edustaja, nyt ollaan 12 sekuntia yliajalla,
että jos otetaan sitten vaikka vielä uudelleen,
jos aika sallii.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy hieman puolustaa näitä pääomia
ja sinivalkoista omistusta. Luin läpi tämän
perussuomalaisten huolella laaditun varjobudjetin, ja siellä on
aika lailla paperilla otettu lisää verotuloja.
Otan vain pienen esimerkin. Valitettavasti edustaja Soini lähti
salista pois, niin ei voi vastata.
Lähes puolet suomalaisista omistaa arvopapereita. Osakesäästäjiä on
noin 700 000. Varsinkin suoran osakesäästämisen
väheneminen haittaa jo nyt ohutta Helsingin pörssiä,
jossa listautumiset viime vuosina ovat olleet hälyttävän
vähäisiä. Jos listattujen yritysten osingot
pannaan kokonaan verolle, kuten perussuomalaiset esittävät,
niin miten tämä vaikuttaa sinivalkoiseen omistukseen?
Paperilla tämä näyttää siltä,
että me saamme lisää verotuloja. Todellisuudessa
on mahdollista, että Helsingin pörssi edelleen
kutistuu ja sitä kautta käy niin pieneksi, että se
häviää kokonaan. Epäilen, että pääomia
karkaa ulkomaille sen takia, jos niitä liian kovasti verotetaan.
Tämä liian kovan verotuksen problematiikka koskee myös
pääomaverotusta. Oma näkemykseni on se, että meidän
kannattaa yhdessä pohtia sitä optimaalista tasoa,
millä verokertymä (Puhemies koputtaa) ja yrittäminen
ja teollisuus pysyvät Suomessa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Ihalainen 1 minuutti ja sitten ministeri Hautala
1 minuutti.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kyllä yhteiskuntatakuu Oulussakin
toteutuu. Oulussa oli erittäin hyvä halu kaupungilla,
toimijoilla tehdä kaikkensa, että tämä jalkautuu
niin, että Oulussakin voidaan näitä tavoitteita
saavuttaa. Se on totta, että Oulun kaupungin kohdalla tänä päivänä on
tilanne se, että kaikille nuorille ei ole toisen asteen aloituspaikkaa.
Pohjois-Pohjanmaalla kokonaisuudessaan aloituspaikkoja on varmaan
enempi kuin Oulussa. En tiedä, pystyisikö sitten
tätä alueellistakin keskinäistä yhteistyötä tekemään
niin, että paikkoja on siellä, missä on
nuoria. Nythän tulee ohituskaista niille, jotka peruskoulusta
pyrkivät toiselle asteelle, saada ensimmäinen
toisen asteen koulutuspaikka. Tässä on iso hanke.
Minä toivon, että kaikki haluavat tätä tukea.
Siihen panostetaan erittäin paljon. Ehkä se kriittisempi kohta
on se, miten tässä epävarmassa talouden sumutilanteessa
se ensimmäinen työpaikka sen koulutuksen jälkeen
järjestyy nuorille. Siinähän me teemme
sen vastaantulon, että yritys saa sen 650 euron Sanssi-rahan
palkatessaan ensimmäiseen työpaikkaan nuoren,
jonka koulutus on päättynyt. Kyllä tätä hanketta
viedään tällä tavalla eteenpäin.
Salliiko puheenjohtaja sanoa edustaja Kallin minusta tärkeään
puheenvuoroon yhden näkökohdan? Se on se, että mistä tämä meidän
iso epävarmuus tulee. Sehän tulee siitä,
että maailman ja Euroopan taloudessa on epävarmuutta, kasvu
on hiipumassa ja se vaikuttaa myöskin meille tänne
Suomeen. Vientiin perustuvana yhteiskuntana vienti ei vedä.
Kun kasvu hiipuu, niin sillä on heijastusvaikutuksia työllisyyteen.
Nämä kasvun eväät täällä Suomessa — tietysti
voi yhteiskunta tehdä jotakin — ovat siinä,
että meillä on työpanoksen määrä suurempi
työelämässä, osaaminen korkealla,
tuottavuutta nostetaan, että Suomeen syntyy investointeja,
meillä on tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, joilla
luodaan sitä uutta kasvua niin Oulussa kuin muuallakin, ja
Salossa. Tästä syntyy se kasvu ja ehkä varmempi
talouden tulevaisuus, jota me eittämättä tarvitsemme,
kun meidän kasvumme on nyt hiipunut ja hiipumassa, mutta
kyllä meillä on paljon myös mahdollisuuksia
tässä viennin ja teollisuuden kehittymisessä,
ja minä uskon näihin mahdollisuuksiin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tässä taisi mennä myös
ministeri Hautalan puheenvuoro samalla. Seuraavaksi edustaja Erkki
Virtanen.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä oli huolissaan sinivalkoisesta
omistamisesta. Minä olen täällä perinteisesti
ollut huolissani sinivalkoisesta toimeentulosta, ja siinä suhteessa
nämä varjobudjetit ovat mielenkiintoisia. Perussuomalaiset eivät
esitä ensimmäistäkään
muutosta sosiaali- ja terveyspoliittisiin momentteihin, ainakaan
näistä aloitteista päätellen,
eivät ole kyllä tehneet näin viimeiseen
kymmeneen vuoteen, kun minä olen täällä ollut.
Toki ovat olleet yhtä mieltä vasemmiston kanssa
niin, että kun me olemme esittäneet jotakin, he
ovat tukeneet. Uskon, että olette vilpittömästi
asialla, mutta ehkä tässäkin olisi voinut
jotain yrittää. Ainoa, mitä keskusta
on löytänyt esitettäväksi, on
vähimmäispäivärahojen korottaminen
sen jälkeen, kun hallitus ilmeisesti keskustalle yllättäen
päättikin poistaa työmarkkinatuen tarveharkinnan.
Minusta tämä osoittaa sen, että ei ole
enää paljon esitettävää. Hallitus
on hoitanut tämän linjan sillä tavoin,
että tämä näyttää tyydyttävän
perussuomalaisia täysin ja Suomen keskustaakin lähes
kokonaan. (Timo Kalli: Ei, ei! — Inkeri Kerola: Ei lähellekään!)
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suhdanteiden muuttumiseen on reagoitava, esimerkkinä viime
vaalikausi, silloin hidasteltiin esimerkiksi elvytysbudjettien antamisessa.
Ei reagoitu, annettiin verohelpotuksiakin vielä velkarahalla,
vaikka kellot hälyttivät aivan huikeasti. Nyt,
aivan niin kuin ministeri Ihalainen äsken totesi, viennistä riippuvaisena kansantaloutena
me olemme erittäin riippuvaisia kansainvälisen
talouden suhdanteista. Onni ei siis ole pelkästään
omissa käsissämme. Se iso linja on, miten vienti
vetää ja paljonko otetaan velkaa. Ne ovat isoja
asioita.
Kun täällä on ilokseni moneen kertaan
mainittu meikäläinen tämän Robin
Hoodin yhteydessä — todennäköisesti
hän oli demari tai ainakin melkein demari (Eduskunnasta:
Kyllä oli!) — niin hallituksen budjettiesityshän
ensi vuodelle pitää sisällään
solidaarisuusveron, suuria perintöjä verotetaan
ankarammin, osinkoja verotetaan ankarammin, nyt on puututtu harmaaseen
talouteen, tuloeroja tasataan. Tämä on sitä robinhood-linjan
politiikkaa.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen keskusta otti vaihtoehtobudjetissa
esille sen, että omaishoidon tuki siirrettäisiin
Kelalle. Omaishoidon tuen keskeisenä ongelmana on tällä hetkellä mielestäni
se, että kunnat käyttävät hyvin
erilaisia kriteereitä tuen myöntämiseen.
Sen lisäksi monesti omaishoidon tuen budjetit ovat alibudjetoituja
kunnissa, jolloinka rahat loppuvat kesken. Kelalle siirtäminen
on varmaan lähtökohtaisesti ihan hyvä ajatus,
mutta jos ennen sitä ei pystytä määrittelemään
yhtenäisiä kriteereitä ja yhdessä saada
sovittua sitä, että Kelalla on myös ne
rahat ja varat, minä pelkään, että jos
me yksisilmäisesti siirrämme tämän
tuen maksatuksen Kelalle emmekä huolehdi siitä,
että riittävää tämmöistä henkilökohtaista
arviointia pystyttäisiin tekemään, niin huonoimmassa
tapauksessa käy niin, että siellä hyvin
tarkkaan kriteereitten perusteella tehdään päätökset
mutta sitten ihmisten henkilökohtaista elämää ei
oteta huomioon. Minusta paras ratkaisu olisi se, että (Puhemies
koputtaa) kunnissa olisi yhtenäiset kriteerit ja budjettiin
olisi lisätty riittävästi varoja, jolloinka
pystyttäisiin kuntakohtaisesti katsomaan omaishoitajien
tilanne.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Erkki Virtanen poistui justiin
salista ja sanoi, ettei perussuomalaisilla ole sosiaali- ja terveyspalveluihin
liittyen mitään. Täältä löytyy
otsikkotasolta panostus lasten ja nuorten hyvinvointiin, lapsilisien
indeksikorotuksen toteuttaminen, omaishoidon tuki, vanhusten hoitopalveluihin
lisää käsipareja.
Samoin edustaja Eestilä poistui salista, joka peräänkuulutti
sitä osinkotulojen verotukseen liittyen. Meillä on
looginen linja: kaikkia tuloja pitää verottaa
maksukyvyn mukaan. Eivät voi olla suurosinkotulojen saajat
vapaamatkustajina. Toivottavasti vasemmistokin tulee tälle
linjalle.
Ihmettelen vielä kerran, miksi jaksetaan jankuttaa
tästä Kela-maksun palauttamisesta. Tosiasia on
se, että uusia työpaikkoja syntyy vain pieniin
ja keskisuuriin yrityksiin. Yritykset eivät (Puhemies koputtaa)
Kela-maksun palautuksen mukana joko seiso tai kaadu. Jos yrityksen
palkkasumma on 100 000 euroa... [Puhemies antoi puheenvuoron
seuraavalle puhujalle.]
Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todella on niin, että kyllä perussuomalaiset
vaihtoehtobudjetissaan esittävät uuden avauksen
muun muassa vanhusten hoitoon. Toivon, että te kaikki luette
sen. Täällä on puhuttu hoitajamitoituksista
ja puhuttu 0,5:stä ja yleistetty monella tavalla myös
mitoitusasiassa. Perussuomalaiset haluavat kääntää katseen
niihin todella pienellä hoitajamitoituksella toimiviin
hoivapaikkoihin, ja niitähän Suomesta löytyy.
Me esitämme vaihtoehtobudjetissa 75 miljoonaa euroa
hoitoisuudeltaan hyvin vaativiin vanhuspalveluihin, elikkä niitä hyvin
vaativia vanhuspalveluja on, joissa se 0,5 ei riitä. Me
emme halua unohtaa, me emme voi unohtaa hoitajamitoitusta ja toivomme,
että hallituskaan ei unohda. Me olemme pöyristyneitä,
kun kuulimme, että syyskuussa on perustettu työryhmä käynnistämään
uudistusta ikäihmisen palvelujen laatusuositukseen. Meitä pelottaa
se, että sieltä laatusuosituksesta ollaan ottamassa
pois juuri nämä mitoitukset, joista meidän
pitäisi puhua ja joista me olemme täällä koko
syksy puhuneet, elikkä 0,7 ja 0,8. Me emme halua unohtaa
niitä. (Puhemies koputtaa) Ne mitoitukset pitää olla
siellä raskaissa hoivapaikoissa.
Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallitusta
siitä, että olette lukuisten edustajienne suulla
täällä tunnustaneet meidät Suomen
keskustaa paremmiksi. Tämä lämmittää sydäntä. (Välihuutoja)
Mutta sitten: valtiovarainministeri Urpilainen ja muutamat muut
ovat täällä tänään
väittäneet, että me olemme lisäämässä työttömyyttä leikkaamalla
yrittäjiltä ja teollisuudelta. Tämä ei
pidä paikkaansa. Nimittäin suuri osa näistä tuista,
joita olemme nyt leikkaamassa, ovat tutkitusti olleet tehottomia
ja menevät vuodesta toiseen samoille suuryrityksille. Tämän
työ- ja elinkeino-ministeriön raportin mukaan,
jonka hallituskin on lukenut, tämän tukijärjestelmän
uudistamisella voidaan saavuttaa jopa yli 200 miljoonan euron säästöt.
Lisäksi nämä meidän esittämämme alv:n
alarajan nostot, t&k-tuet ym. jeesaisivat nimenomaan näitä pk-sektorin
yrityksiä. Eli me päinvastoin olemme lisäämässä työllisyyttä ja verotuloja,
ei niin kuin täällä (Puhemies koputtaa)
demarit väittävät.
Sitten vielä... (Puhemies: Nyt aika on, arvoisa edustaja,
täynnä!) — Aika täynnä,
selvä.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä lasten ja nuorten pahoinvointi
alkaa suomalaisessa yhteiskunnassa olla niin valtava ongelma, että siihen
eivät kyllä hallituksen tähän
asti tekemät toimet alkuunkaan riitä. Päinvastoin
ne pahentavat tilannetta. Lapsilisien indeksijäädytys,
valtavat valtionosuusleikkaukset kunnissa: nehän automaattisesti
huonontavat meidän mahdollisuuksiamme satsata ennalta ehkäisevään
työhön, auttaa nuoria saamaan mielenterveyspalveluita,
matalan kynnyksen palveluita. Jopa 20 prosenttia meidän
nuoristamme kärsii mielenterveyden ongelmista. Koulussa
ongelmat näkyvät, kuten näimme sunnuntain
Helsingin Sanomistakin, järkyttävällä tavalla.
Nämä ovat niin isoja yhteiskunnallisia ongelmia,
että jos ei tähän eriarvoistumis- ja
pahoinvointikehitykseen järeästi puututa, nämä ongelmat
räjähtävät käsiin.
Ja lastensuojelusta me tiedämme, mitä siellä tapahtuu:
puuttuu työntekijöitä, puuttuu resursseja.
Kyllä hallituksen pitäisi nyt puuttua tähän
tärkeimpään ongelmaan ja asiaan paljon
järeämmin.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä ministeri
Ihalainen otti esille kasvutoimenpiteitä, ja on totta, että budjetissa
on muutamia kasvutoimenpiteitä. Niistä keskeisin
varmasti on tuo tutkimus- ja tuotekehitysvähennys yritysten
verotuksessa.
Mutta sitten kun verrataan Ruotsiin, mitä Ruotsissa
kaiken kaikkiaan budjetin teon yhteydessä tapahtui: sen
sijaan kun Suomessa kiisteltiin hoitajamitoituksesta, Ruotsissa
budjetin teon yhteydessä todella mietittiin, millä saadaan
kasvua aikaiseksi. Siellä päätettiin
velkarahalla lähteä panostamaan pohjoisen isoihin
kaivoshankkeisiin, siellä päätettiin
panostaa isoihin infrahankkeisiin, rautatie- ja tiehankkeisiin,
päätettiin panostaa tuotekehitykseen jne. Eli
todella haluttiin panostaa. Kasvun osalta Ruotsin budjetti ilmeisesti
on luokkaa kymmenkertainen Suomen vastaavaan kasvubudjettiin verrattuna,
ja se totta vieköön näkyy myös
sitten kasvun ennusteessa. Näyttää siltä,
että valitettavasti meillä on hallitus, joka näpertelee
tämän kasvun tavoitteen osalta.
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mikä on tämän
hallituksen todellinen verolinja? Se on kyllä aivan jotain
muuta kuin mitä ministeri Urpilainen tässä totesi,
että se on oikeudenmukaisuutta lisäävä verolinja.
Kyllä tämä on punavihreän porvarihallituksen
tasaverolinja, kokoomuksen verolinja, ja hallituksessa molemmat
vasemmistopuolueet ovat vetämässä kokoomuksen
verovankkureita. Arvonlisäveron korotukset ovat 1 020
miljoonaa, kun otetaan mukaan yleinen korotus ja lehtitilausmaksujen
vero ja muu. Sitten kulutusveroja lisäksi kiristetään
535 miljoonalla. Tähän kuvaan vielä pitää laskea
mukaan kuntaverojen korotukset, joihin mennään
laajasti, kun valtionosuuksia leikataan. Tämä on
erittäin epäoikeudenmukainen verolinja ja tämä on
kokoomuksen uusliberalistinen verolinja.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen kyllä jyrkästi eri
mieltä ryhmäpuheenjohtaja Vapaavuoren kanssa siinä, kun
hän totesi, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti
olisi kelvollinen. Kyllä se budjetti on rakennettu vettyneelle
pellolle ja kyllä pienviljelijän jalatkin siinä kastuvat.
Te esititte, että teidän verotuloarvionne
perustuisivat hallituksen esityksiin. Näin ei ole, saati että perustaisitte
ne tutkittuun tietoon. Esimerkiksi Kela-maksun osalta, kun hallitus
on arvioinut sen poistosta koituneen 700—800 miljoonan euron
vaikutukset, niin te esitätte yli 900:aa. Samaan aikaan
te esitätte kilometrikorvauksista 70 miljoonaa vähemmän
vaikutuksia kuin hallitus. Ja monessa muussa kohtaa te aivan toisella
tavalla kuin hallitus arvioitte nämä verotulot.
Mitä tulee tutkittuun tietoon, te sivuutatte kaiken tämän tutkimustiedon
aivan täysin. Kyllä tämä on
pelkästään (Puhemies koputtaa) mielikuviin
perustuvaa budjetointia.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Katajalle sanon: siis molemmat — kun
luovuttiin Kela-maksusta, silloin hallituksen asiantuntijat sen
laskivat, ja kun korotetaan arvonlisäveroa yhdellä prosentilla, senkin
vaikutukset hallituksen asiantuntijat laskivat. Me käytämme
näitä teidän laskemianne perusteita.
Mitä sitten tulee tähän meidän
varjobudjettiimme, edustaja Kataja, niin nämä kaikki vertailuluvut
ovat vertailulukuja hallituksen esityksiin. Edustaja Kataja, jos
siellä on miinus, niin sehän tarkoittaa, että se
on vähemmän kuin hallituksella, ja sitten kun
miinus puuttuu, niin se on enemmän. Jos säilytätte
katseen, edustaja Kataja, tänne, katsomatta sinne alaspäin,
niin nyt kysymys: Kuinka paljon vähemmän perussuomalaiset
ottavat velkaa kuin hallitus? Jos sä oot lukenut tämän
budjetin, niin sä ainakin sen tietäisit.
Jos puhemies antaisi hänen heti vastata.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Muistutan puhujaa vanhasta teitittelysäännöstä.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä on
oikeudenmukaisen verolinjan budjetti mitä suurimmassa määrin.
Tälle vuodelle nostettiin pääomaveroa,
nyt tulee solidaarisuusvero kaikkein rikkaimmille, tulee miljoonaperinnöille
lisäveroa, suurimpia eläkkeitä verotetaan
enemmän — tämä on todellakin
nyt sitä robinhood-politiikkaa.
SDP muuten vaati tätä robinhood-politiikkaa, niin
kuin täällä hyvin kävi ilmi,
viime kaudella. Nyt kansa antoi luottamusta, nyt me teemme. Voi puhua
aina, mutta tekoja tarvitaan. SDP tekee, perussuomalaiset puhuu.
Mutta tietenkin on hyvä ja oikeastaan hyvin miellyttävää se,
että nyt perussuomalaiset vähän jälkijunassa
tulevat SDP:n linjoille ja puhuvat tästä robinhood-meiningistä ja
muusta. Vähän te olette myöhässä,
mutta parempi myöhässä kuin ei milloinkaan.
Mukavaa, että tässä asiassa perussuomalaiset
kuitenkin sitten tulevat tälle SDP:n oikeudenmukaisen verotuksen
linjalle.
Tässä tehdään, puhemies,
historiaa pitkästä aikaa, moneen moneen vuoteen.
Nyt nimenomaan nämä progressiiviset eli tuloja
tasaavat verot ovat enemmistönä tässä veroratkaisussa.
Tällä mennään. Verot maksukyvyn
mukaan, ja se on aivan oikein, puhemies.
Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun 21 vuotta sitten nuorena kansanedustajana
annoin Helsingin Sanomille haastattelun ja puhuin siitä tulonjaon oikaisemisesta,
niin Helsingin Sanomat laittoi otsikkoon, että "hämäläisten
Robin Hood". Aika pitkäaikainen keskusteluhan tämä on
ollut tulonjaon oikaisemisesta, mutta tärkeintä on
juuri, että se suunta on oikea — suljetaan vaikkapa
nyt globaalilla tasolla veroparatiisien houkutuksia; ja kaikilla
tasoilla, on kysymys sitten globaaleista neuvotteluista, Euroopan
unionissa tehtävistä veroratkaisuista tai solidaarisuutta
merkitsevistä tulonsiirroista tai sitten kansallisen tason
ja kuntatason ratkaisuista — ja linja on yhdessä mietitty ja
johdonmukainen. Sosialidemokraattien puolelta tällainen
yhteinen linja löytyy.
Sen sijaan, jos katsoo vaikkapa keskustan ja sen sisarpuolueiden
esityksiä eri tasoilla, niin kyllä kovin poukkoilevaa
se linja on, puhumattakaan tietysti populistisista puolueista, joiden
täkyesitykset vaihtelevat maasta toiseen ja vaihtelevat
kuukaudesta ja viikosta toiseen täällä yhdessäkin
maassa, että mikä milloinkin on se täky,
(Puhemies koputtaa) jonka koetaan kansalaisia innostavan.
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuossa pääministeri otti
esille vahvasti tämän työllisyyden vahvistamisen
ja räätälöityjä toimenpiteitä tähän
kasvun toimiin. Mietin tässä, haeskelin sieltä,
paljonko hallitus antaa nyt sitten yksinyrittäjille, paljonko
hallitus antaa perheyrityksille, kun he tekevät sukupolvenvaihdoksia.
Aika ohut on se saanto. Ja rangaistaanko verotuksella entisestäänkin
näitten yritysten sukupolvenvaihdoksia? Niitä on
tuhansia tulossa Suomeen. Ne työllistäisivät
tuhansia uusia ihmisiä. Sen takia myös keskusta
esittää yksinyrittäjille kahdelle ensimmäiselle
vuodelle apua palkkaamiseen, eli noin 150 000 yritystä voisi
palkata lisää työvoimaa. Myös
heillä on sukupolvenvaihdoksia. Onko tässä hallituksen budjetissa
mietitty sitä, mikä on huomisen yrittäjien
arki, missä ne huomisen työpaikat ovat?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Tiilikainen
ja Ruohonen-Lerner, sitten ministeri Räsänen,
ja sitten mennään puhujalistaan.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On ollut miellyttävää seurata
tätä keskustelua, joka on poukkoillut vähän
turhan paljon. Yritän vetää omalta osaltani
yhteen.
Siinä, missä SDP ja kokoomus katsovat menneisyyteen
ja etsivät syyllisiä, keskusta katsoo tulevaisuuteen.
Me haluamme yrittäjyyttä ja kasvua ja teemme rakenteellisen
uudistuksen veroparatiisien kitkemiseksi, mikä parantaa
suomalaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia. Me haluamme turvata
julkiset palvelut. Sen takia teemme rakenteellisen uudistusesityksen,
miten terveyspalvelut järjestettäisiin Suomessa
jatkossa. Hallitukselta ei sitäkään esitystä ole
kuulunut. Me haluamme, että Suomessa investoidaan ja uskotaan
tulevaisuuteen. Sen takia esitämme Infra Oy:n perustamista,
joka valaisi uskoa kautta koko laajan Suomenmaan, että Suomessa
kannattaa yrittää ja tehdä työtä.
Keskustalla on hyvin kokonaisvaltainen vaihtoehtoinen talousesitys.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja
muiden hallituspuolueiden esittämät arvonlisäveron
korotukset eivät perussuomalaisten mielestä ole
mitään robinhood-politiikkaa, se on ihan päinvastaista
politiikkaa.
Nyt valitettavasti ministeri Ihalainen on poistunut. Olisin
jo pitkän aikaa sitten halunnut kysyä häneltä siitä ongelmasta,
joka kohtaa suomalaista hoivajärjestelmää,
kun ilmeisesti vuonna 2025 meiltä puuttuu jopa kymmeniätuhansia työntekijöitä hoiva-alalta,
jos ei mitään tehdä, eli meillä on
silloin päiväkoteja, sairaaloita, joissa ei ole
riittävästi henkilökuntaa. Nyt on haettu
ongelmaan ratkaisua ulkomailta, sellaisista maista, joissa ei puhuta
suomen kieltä, ja tulee vastaan tietenkin nämä kieliongelmat,
ja tuntuu, että TEMillä on ainoa ratkaisu, että haetaan
ulkomailta työvoimaa.
Olisin ministeri Ihalaiselta kysynyt sitä, että kun
meillä Suomessa on 40 000 nuorta ilman toisen
asteen tutkintoa ja paljon muita nuoria, jotka päättävät
koulun eivätkä pääse minnekään
opiskelemaan, niin miksi ei satsata näihin kotimaisiin,
suomalaisiin, kymmeniintuhansiin nuoriin, jotta heidät
koulutettaisiin sosiaali- ja terveysalalle tekemään
tätä tärkeää työtä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Anssi Joutsenlahti.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös omalta
osaltani oppositiopuolueita näistä vaihtoehtobudjeteista,
jotka sivuavat myös sisäministeriön hallinnonalaa,
ja erityisesti nyt tästä poliisitoimesta haluan
käyttää puheenvuoron.
Ensinnäkin oikaisen sellaisen käsityksen,
että hallitus olisi kaventamassa poliisin voimavaroja. Poliisimäärärahoja
ei siis olla leikkaamassa vaan niitä ollaan lisäämässä.
Ensi vuonna tasokorotus on 12 miljoonaa euroa ja kehyspäätöksen
mukaan seuraavana vuonna 24 miljoonaa euroa ja sitten 30 miljoonan
euron lisäykset vuonna 2015 ja 2016.
Kun täällä on viitattu myös
tähän poliisin hallintorakenneuudistukseen, niin
sehän ei astu vielä ensi vuonna voimaan, vaan
siinä tähdätään vuoteen
2014, jossa siis uudelleenkohdennetaan resursseja hallinnosta tähän
suorittavaan, operatiiviseen kenttätoimintaan.
Jäin itse asiassa ihmettelemään tätä perussuomalaisten
vaihtoehtoa, ja toivoisin, että jossakin vaiheessa kerrottaisiin
hiukan tarkemmin, mihin tuo 25 miljoonan euron lisäys on
ajateltu kohdennettavaksi poliisitoimessa. Meillähän
on tällä hetkellä 80 työtöntä poliisia,
ja aina 100 poliisin palkkaaminen maksaa vuositasolla noin 5 miljoonaa
euroa. Eli jos tavoitellaan tällä 25 miljoonan
euron lisäyksellä poliisimäärän
lisäämistä, niin kuin tästä perustelutekstistä voi
ymmärtää, niin meillä ei yksinkertaisesti
edes ole sellaista työttömien poliisien reserviä,
jolla 500 poliisimiestä ensi vuonna palkattaisiin.
Korostan sitä, että myös poliisin
kohdalla on pitkäjänteisesti rahoitusta ja poliisivoimavaroja suunniteltava,
eli poliisien kouluttaminen myös vie oman aikansa siitä,
kun on päätöksiä tehty. Mielestäni
se hallituksen linjaus, mikä on kehyspäätöksessä tehty,
on siinä mielessä erittäin tärkeä ja
miltei historiallinen verrattuna aikaisempiin vuosiin, että nyt
on tehty pitkän tähtäimen poliisiresurssisuunnitelma,
jolla pystytään turvaamaan poliisitoiminta (Puhemies
koputtaa) sekä tällä lisämäärärahalla
että byrokratiaa ja hallintoa keventämällä ja
saamalla näin voimavaroja siihen poliisitoimintaan.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Viimeinen vastauspuheenvuoro edustaja Kataja, ja sitten siirrytään
puhujalistaan.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Turunen täällä todisti
yhä uudelleen ja uudelleen väärin, että perussuomalaisten
hetteikölle rakennettu budjetti numeroineen perustuisi
niille verotiedoille, joita tutkimustiedossa tai hallituksen laskelmissa
olisi esitetty.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Konsernilainojen ja korkovähennysoikeuden
rajoittamisella kerättävä summa on tämän
keltaisen kirjan mukaan 70 miljoonaa euroa, ja te esitätte,
että siitä kertyisi 150 miljoonaa euroa. Tämä kyllä on
sinänsä, kuten Eerola totesi, onnistunut paremmin kuin
keskustalla, kun keskusta esittää samasta toimenpiteestä kertyvän
300 miljoonaa euroa, niin että ei se aina mene enempää pieleen
kuin keskustalla.
Vielä, mitä Robin Hoodiin tulee, niin Robin Hoodhan
on kauppaketju, joka tuo Suomeen kiinalaista halpatuontitavaraa.
Se on siis samaa sarjaa kuin Hong Kong.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Keskusta kantaa huolta lähipalvelujen
saatavuudesta myös tässä vaihtoehtobudjetissaan.
Hallitus kieltää pakottavansa kuntia yhteen mutta
tekee sen joka tapauksessa välillisesti talouden keinoin.
Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin sisältämä lakialoite
valtionosuuslain muuttamiseksi sisältää kaksi
muutoskohtaa. Ensimmäinen on kiinteistöveron palauttaminen
takaisin verotulojen tasausjärjestelmään,
ja toinen kohta pitää sisällään
vaatimuksen siitä, että kunnille määrättävien
uusien tehtävien valtionosuuden laskennallisista kustannuksista
tulee olla täysimääräinen.
Arvoisa puhemies! Verotulojen tasausjärjestelmän
tarkoitus on tasata kuntien tulopohjassa olevia eroja ja turvata
siten kuntien edellytykset yhdenmukaiseen palvelujen järjestämiseen
kaikille kansalaisille. Erot johtuvat ensisijaisesti siitä,
että asukkaiden tulot, ansiotulot, ovat erilaisia. Monissa
kunnissa kertyy vähemmän kunnallisveroa. Verotulojen
tasausjärjestelmä on yleiseurooppalainen, ei mikään
suomalainen erityinen järjestelmä, ja se kohdistuu
nimenomaan kuntien verotuloihin. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna
Suomen tasausjärjestelmä on hyvin maltillinen.
Ruotsissa esimerkiksi valtio tasaa verotulot täysimääräisesti,
kun Suomessa se on aina tehty vajaana. Usein kuulee tarkoitushakuisen väitteen,
että verotulojen tasauksella vahvan verotulopohjan kunnat
maksaisivat tasausta omista verotuloistaan. Tällainen väite
on väärä. Tasaus maksetaan aina valtion
budjetista.
Arvoisa puhemies! Kaikkien kuntien verotulot, eli kunnallisvero,
kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta, olivat
mukana tasauslaskennassa aina tähän vuoteen asti.
Kokoomusjohtoinen hallitus muutti sitä niin, että kiinteistövero
poistettiin verotulojen tasauksesta. Tämä tehty
päätös oli poliittinen ja vailla asiallisia
perusteita. Siitä päätettiin ilman, että kuntakohtaisia
vaikuttavuusarvioita olisi tehty tai asiantuntijoita olisi kuultu.
Voimakkaita muutosvaikutuksia ei edes pyritty lieventämään
esimerkiksi siirtymä- tai järjestelmämuutoksilla.
Hallitus perusteli kiinteistöveron poistamista sillä,
että se ohjaisi kuntia nostamaan kiinteistöveroa
ja siten kasvattamaan kuntien verotuloja. Muutoksesta hyötyivät
kuitenkin sellaiset kunnat, joissa oli paljon kiinteistömassaa,
arvokasta maapohjaa, rantaviivaa loma-asutuksineen tai voimalaitoksia
mutta joissa kiinteistövero oli alhainen. Tällaisissa
kunnissa ei ollut tarvetta ennen, eikä ole nytkään
kiinteistöveron korotuksille. Suurimpia menettäjiä ovat
olleet maaseutukunnat, joissa maapohjan sekä kiinteistöjen
määrä ja arvo ovat vähäisiä mutta
kunnallisvero keskimääräistä korkeampi.
On jopa kuntia, jotka menettivät enemmän kuin
on koko kiinteistöveron tuotto.
Muutoksen kuntakohtaiset vaikutukset ovat olleet poikkeuksellisen
suuria ja kuntia voimakkaasti eriarvoistavia. Se on murentanut valtionosuusjärjestelmän
perusperiaatteen turvata kuntien kyky tuottaa asukkailleen peruspalveluja. Perustuslaista
johdetun niin sanotun rahoitusvastuun periaatteen nojalla hallituksen
tulisi edistää kuntien toimintakykyä eikä rapauttaa
sitä.
Tehdyssä muutoksessa suurimman hyötyjän
ja menettäjän välillä on eroa
jopa 750 euroa asukasta kohti. Se kunnallisverossa vastaa noin 5:tä kunnallisveroprosenttia.
Lisäksi yli kolmannes kunnista menettää vähintään
viisikymppiä per asukas. Tällainen ei ole hyväksyttävää ottaen huomioon
samaan aikaan toteutetut historiallisen suuret valtionosuusleikkaukset.
Keskustan esittämä lakimuutos kaventaisi kuntien
välisiä tuloeroja sekä vahvistaisi kuntien
yhdenvertaisuutta ja kykyä tuottaa asukkailleen palveluja,
ja valtiontalouden kannalta esitys ei lisäisi menoja.
Arvoisa puhemies! Toinen lakiehdotukseen sisältyvä pykälämuutosesitys
koskee kunnille uusista tai laajenevista tehtävistä maksettavia valtionosuuksia,
jotka mielestämme tulisi maksaa täysimääräisinä.
Ehdotettu lakimuutos olisi kuntien kantokyvyn kannalta oikeudenmukainen,
ja se kannustaisi valtiovaltaa määräämään kunnille
lisävelvoitteita vain erittäin perustelluista
syistä. Toivottavaa todella olisi, että hallituksella
olisi ymmärrystä olla kurittamatta kuntia ja kuntalaisia
enää enempää nimenomaan kuntatalouden
kautta.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset korostavat välikysymyksessään
pienten ja keskisuurten eli pk-yritysten kasvua.
Suurten, osin kansainvälisten yhtiöiden maastapako
aiheuttaa suurta työttömyyttä eri puolilla Suomea.
Siksi on tärkeää edesauttaa kaikin mahdollisin
keinoin uusien pk-yritysten syntymistä. Siksi olemme varjobudjettiimme
ottaneet 250 miljoonan euron verokannustimen, joka edistää pk-yritysten
kasvua ja työllistämistä. Pk-yrityksille
pitäisi maksaa myös takaisin suomalaisten eläkeyhtiöiden,
sitaateissa, kamppaamat, liikaa maksetut, yli miljardin euron eläkerahastomaksut.
Suomi on tähän asti tunnettu paitsi tasokkaasta
perus- ja ammattikoulutuksesta myös korkeakoulutuksen maana.
Nyt Suomen maine sivistysmaana on heikkenemässä johtuen
muun muassa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille tehtävistä leikkauksista.
Myöskään opintotuen indeksiin sitomisen
lykkääminen kauas tulevaisuuteen ei nosta Suomen
mainetta sivistysmaana.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole myöskään miettinyt,
sitaateissa, talonpoikaisjärjellä sitä, mikä vaikutus
arvonlisäveron korotuksella on maamme työllisyyteen
ja vähäosaisten jokapäiväiseen
elämään. Ainakin ruoka olisi pitänyt
jättää korotuksen ulkopuolelle.
Myös kansainvälisten yhtiöiden verokeinottelu
on syytä minimoida. Se, että Suomen kirjanpitolaki
ja erilaiset verolait sallivat niin sanotun konserniavustuksilla
kikkailun ja ylikorkeilla koroilla annettujen yhtiön sisäisten
lainojen hyödyntämisen, ei kansalaisten mielestä ole
järkevää, valuvathan Suomesta saadut
verotulot kansainvälisten yhtiöiden osalta maamme
rajojen ulkopuolelle.
Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, jos Suomen hallitus jossain
vaiheessa puuttuu maamme jatkuvaan ylivelkaantumiseen. Onhan meillä arvioiden
mukaan velkaa ensi vuoden lopulla 96 miljardia euroa eli 17 800
euroa per jokainen suomalainen vauvasta vaariin. Peruskuntien valtuutetut
ovat huolissaan, jos kuntien velka nousee 2 000—3 000
euroon per kunnan asukas. Hallitus ei näytä letkauttavan
korvaansa, vaikka ensi vuonna otamme velkaa 20,7 miljardia, josta
toki enin osa käytetään vanhojen velkojen
lyhennyksiin ja korkojen maksuun.
Eräs hallituksen keino kurjistaa Suomen itsenäisten
kuntien asemaa on valtionosuuksien jatkuva leikkaaminen. Sen tuloksena
kunnat menettävät hallituskauden aikana kumulatiivisesti
ilmaistuna 3,4 miljardia euroa. Se tarkoittaa noin 0,5 veroprosentin
korotusta kunnallisveroon lähes kaikissa kunnissa. Onko
valtionosuuksien jatkuva leikkaaminen hallituksen keino edistää kuntien
pakkoliitoksia? Sitäkin sopinee kysyä.
Arvoisa puhemies! Minultakin on kysytty, mistä valtio
voisi säästää. Eräs
keino, josta kansakin tykkää, on puolue- ja eduskuntaryhmien ryhmäkanslian
tukien asteittainen vähentäminen. Perussuomalaisten
eduskuntaryhmä esittää varjobudjetissaan
niihin 15 prosentin vähennystä ensi vuodelle.
Se tekisi nykyrahassa 5,1 miljardia euroa. Tämä raha
voitaisiin kohdentaa kansalaisten peruspalveluihin tai vaikkapa
Pohjanmaan ja Satakunnan tulvavesivahinkojen korvaamiseen.
Arvoisa puhemies! Näyttää tuossa
olevan vielä minuutti aikaa, joten
totean tämän päivän keskustelusta
koskien rahoitusmarkkinaveroa: Ranska teki viisaudessaan päätöksen
pistää voimaan rahoitusmarkkinavero ja saada sillä 500 miljoonaa
euroa. Kuinkas kävikään? Suuret yhtiöt
keksivät keinot välttää tämä vero,
ja ainoat, ketkä siitä kärsivät,
ovat piensijoittajat.
Edelleen toivoisin, että Suomeenkin saataisiin niin
sanottu eläkekatto. Tämä on useitten
kansalaisten toive. Euroopassa muistini mukaan Suomi, Viro, Tšekki
ja Portugali ovat maita, joissa eläkekattoa ei ole olemassa.
Se vaihtelee eri maissa erisuuruisena, mutta sen kehittäminen,
arvoisa puhemies, olisi otettava hallituksen erääksi tehtäväksi.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tähän aiempaan talouskeskusteluun muutama
lyhyt kommentti.
Näytti siltä, että hallituspuolueitten
edustajat valitsivat tällaisen taktiikan, että hyökkäys
on paras puolustus, ja lähtivät selkeästi
sumuttamaan hallituksen linjaa tosiasioitten kärsiessä.
Erityisesti kokoomuksen puolelta haluttiin tietoisesti unohtaa se
tosiasia, että hallituksen ensi vuoden talousarvio ei toteuta
annettuja lupauksia eli valtion velkaantuminen ei käänny
lasku-uralle. Hallitus pettää siis kansalaisia
ja sumuttaa. SDP:n puolelta tunnuttiin kiittelevän verolinjaa,
mutta uskon, että niissä kunnissa, lukuisissa
kunnissa, jotka joutuvat hallituksen kuntapolitiikan seurauksena
korottamaan kuntaveroa, ei paljon oikeudenmukaisuutta kyllä nähdä,
koska tämä hallituksen epäoikeudenmukainen
kuntapolitiikka lisää kuntien välisiä eroja
totaalisella tavalla.
Puhemies! Sitten varsinaiseen aiheeseen. Keskustan talousvaihtoehdossa
yksi keskeinen osa on Valtion infra Oy:n perustaminen. Miksi keskusta
esittää tätä? Se perustuu ensinnäkin
selvitysmies Pasi Holmin tekemään selvitykseen
vuodelta 2009, jossa arvioitiin, mitenkä liikenneinvestointien
toteutusta saataisiin pitkäjänteisemmäksi,
miten pystyttäisiin myöskin kustannuksia säästämään
ja tehokkuutta parantamaan, kun nyt tällä hetkellä meillä liikenneinfran
rahoitus on kehyssidonnaista, budjettikehyssidonnaista, ja se merkitsee
sitä, että monet hyvätkin ja kansakunnan
kannalta tärkeät hankkeet joutuvat odottamaan,
kun tämä budjettikehys on vastassa. Jos perustetaan,
niin kuin keskusta esittää, tämä Infra Oy,
niin se mahdollistaa pitkäjänteisen liikennepolitiikan,
isojen hankkeitten järkevän toteuttamisen koko
Suomen alueella ja myöskin voimavarojen vapauttamisen perustienpitoon
ja yksityistierahoitukseen.
Tässä yhteydessä olisi mahdollisuus
tarjota myöskin kaikille suomalaisille varteenotettava sijoitusvaihtoehto.
Meillä on pankkitileillä kansalaisten varoja kymmeniä miljardeja
euroja nollakorkoisella tuotolla tällä hetkellä.
Voitaisiin tämän Infra Oy:n kautta tarjota pitkäjänteistä,
turvallista sijoituskohdetta jokaiselle suomalaiselle piensijoittajallekin.
Se olisi myöskin isänmaallinen teko, koska sitä kautta
saataisiin kansakunnan kannalta tärkeitä liikennehankkeita
vireille ja myöskin työtä, kilpailukykyä,
toimeentuloa tähän kansantalouteen. Vastaavalla
tavalla tähän Infra Oy:hyn voitaisiin ottaa mukaan
eläkeyhtiöitä, jotka voisivat näitä eläkemiljardeja
sijoittaa tänne Suomen sisälle hyödyttämään
suomalaisia ja viemään Suomen kehitystä eteenpäin
ja myöskin turvallisella, pitkäjänteisellä sijoituspolitiikalla
tuomaan varmuutta eläkerahojen säilymiseen ja
kehittämiseen.
Keskustan näkemyksen mukaan tämän
Infra Oy:n pitäisi olla valtioenemmistöinen yhtiö.
Valtion pitäisi pitää kaikissa oloissa
yli 50 prosenttia omistusta valtiolla, eikä tätä yhtiötä pitäisi viedä pörssiin,
koska silloin pelisäännöt muuttuvat ja
yhteiskuntapolitiikan näkemyksen ylläpitäminen
vaikeutuu. Tietenkään tavoitteena ei ole, että liikennehankkeista
päättäminen siirrettäisiin tälle
yhtiölle. Kyllä eduskunnan valiokunnilla pitää olla
jatkossakin mahdollisuus panna järjestykseen niitä hankkeita,
mitä kansakunnan kannalta on tärkeää toteuttaa,
ja tämä budjettivalta tältä osin
pitää itsellään. Mutta Infra
Oy voisi hankkia markkinoilta pääomaa valtiontakauksilla
ja tätä kautta hoitaa rahoitusta. Ja mikä tärkeintä,
tämä kehysajattelu tässä olisi
sivuutettu, jota täällä salissakin erittäin
voimakkaasti arvostellaan.
Meidän infran arvo on huomattava. Tiestön arvo
on laskelmien mukaan noin 15 miljardia euroa ja rautateitten, rataverkoston,
noin 3,6 miljardia euroa. Tulevan talouden menestyksen kannalta
on erittäin tärkeää, että meillä on
toimiva liikenneverkosto koko maassa, ja nyt olisi oikea aika tämän
suhdanteen aikana käynnistää vieläkin
enemmän isoja liikennehankkeita, jotka varmistaisivat sitä,
että liikenneverkostot eivät ole pullonkaula silloin,
kun talouden kasvu lähtee nousemaan.
Tähän keskustan esitykseen kannattaisi tarttua,
ja oli erityisen valitettavaa, että kukaan ministereistä ei
halunnut puuttua tähän — liikenneministeri
ei ollut edes paikalla täällä keskustelussa — mutta
ehkä se kertoo siitä, että ministereillä ei
ole ollut halua perehtyä mihinkään uusiin
keinoihin, miten näitä investointeja Suomessa
lisättäisiin, on puuttunut rohkeus uudistuksiin,
ja juuri nyt, nimenomaan nyt, tarvittaisiin uusia hyviä esityksiä,
joita keskusta on tarjonnut muun muassa tämän
esityksen muodossa.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnä kannatan lämpimästi
edustaja Kataisen ja edustaja Rantakankaan tekemiä ehdotuksia,
joilla on merkitystä julkisen talouden tasapainolle. Edelleen
haluan antaa voimakkaan tukeni edustaja Tiilikaisen täällä esittämiin
näkemyksiin, joilla hyvinvointivaltion turvaamista yritetään tukevoittaa
niin, että julkisen talouden tasapaino voitaisiin saavuttaa
jo mahdollisimman varhain lähivuosien varrella. Mikäli
keskustan vuosi sitten esittämä vaihtoehtobudjetti
olisi hyväksytty, niin olisin varma siitä, että verotulot
tältä vuodelta olisivat selvästi paremmat
ja uuden kasvun eväät erityisesti metsätalouden
ja maatalouden osalta olisivat paremmat ja viljelijöiden
tulevaisuudenusko olisi vakaampi ja investointitahti sillä tavalla
varmemmalla pohjalla.
Uusi kasvu on ainut tapa, jolla julkisen talouden tasapainoa
voidaan parantaa, ja kasvu edellyttää sitä,
että meillä saadaan aikaan investointeja, suomalaiset
yrittäjät ja yritykset uskovat siihen, että meillä on
olemassa pitkä linja, joka on veropoliittinen, joka on
koulutuspoliittinen ja joka on sellainen liikennepoliittinen, joka
varmistaa sen, että valtakunnan eri osissa on olemassa
toimivat liikenneverkot, on osaavaa työvoimaa ja on olemassa
sellainen verkko, joka tämän kaiken mahdollistaa.
Oli tänään mahdollisuus kuulla Kuntaliittoa valtiovarainvaliokunnan
henkilöiden osalta. Tämän koulutuksen
osalta selvästi kävi ilmi, että toisaalta
hallitus antaa yhteiskuntatakuun muodossa lisäresursseja
mutta toisaalta leikkaa — ja viittaa siinä ikäluokkien
pienentymiseen. Mutta nimenomaan asiantuntijat korostivat sitä,
että meillä on kuitenkin syntynyt syrjäytyneiden joukko
ja se kompensoi selvästi tätä ikäluokkien pienentymistä ja
sen tähden me joudumme tilanteeseen, jossa valitettavasti
yhteiskuntatakuu ei tällä tavalla toteudu kuin
tällä hetkellä uskotaan. Sillä on
tietenkin merkitystä tähän koulutetun työvoiman
saantiin.
Tuen myös kaikkia niitä puheenvuoroja, joita täällä esitettiin,
joilla työn tarjontaa voidaan lisätä ja
aktivoida, millä on selkeä vaikutus siihen, että vaihtotase
voi parantua. Investointeihin ja yrityksiin ja yrittäjiin
vaikuttavat myös monet sellaiset toimet, jotka välttämättä eivät
tarvitse rahaa, esimerkiksi luvitukset ja turhanpäiväiset valitukset,
jotka eivät johda mihinkään mutta jotka
siirtävät investointien alkua monta kertaa monta
vuotta ja jotka yrittäjän kannalta ovat hyvin
väsyttäviä prosesseja, jotka kuitenkaan
valittajan kannalta eivät johda muuhun kuin siihen, että hanke
siirtyy, joskin joltakin kohdin saattavat vaikuttaa siihen, että koko
hanke saattaa kaatua.
Kansallinen turvallisuus ja kansalaisten turvallisuus monesti
kiteytyvät siihen, uskooko ihminen, voiko ihminen olla
varma, että jos hän kohtaa sairauden, hän
tavoittaa lääkärin, hän välittömästi
saa lääkärin. Täällä on
korostettu rakenteellisia uudistuksia, joilla tämä mahdollisesti
toteutettaisiin. Meistä monet tässäkin
salissa varsin hyvin tietävät, että on
olemassa hyvin pieniä terveyskeskuksia, joissa yksi lääkäripariskunta
pystyy antamaan palveluja: he tuntevat koko potilaskentän,
tuntevat heidän sosiaalisen taustansa ja varsin hyvin osaavat
arvioida, mikä tilanne milloinkin on edessä, ja
sen tähden tämä terveyskeskus on hyvin
lääkärikeskeinen. Jos tämän
ongelman haluamme ratkaista, niin julkisen terveydenhuollon mahdollisuus
saada lääkäreitä pitää varmistaa
niin, että esimerkiksi kun lääkäri hakeutuu
koulutukseen, (Puhemies koputtaa) hänen kanssaan tehdään
sopimus siitä, että hän on velvollinen
toimimaan esimerkiksi vähintään viisi
vuotta julkisessa terveydenhuollossa. (Puhemies koputtaa) Jo sinä aikana
syntyy tietty kokemus ja tietty suhde siihen potilaskenttään.
Tämä nykyinen aikaraja valitettavasti on liian
lyhyt. (Puhemies: Nyt olisi jo aikaraja muutenkin!)
Ihan lyhyesti vielä: kannatan niitä esityksiä, joita
tullaan tekemään maatalouden ja metsäta-louden
parantamiseksi. — Kiitoksia, puhemies!
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Tämä syksy on järjestyksessä toinen,
kun perussuomalaiset ovat laatineet vaihtoehtoisen, vertailevan talousarvioehdotuksen
hallituksen budjettiehdotukselle eli varjobudjetin.
Heti alkuun on todettava, että hallituksen ehdotus
ei juuri poikkea niistä aikaisemmista talousarvioista,
joita on laadittu esimerkiksi keskustajohtoisten hallitusten toimesta.
Hallituksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 suosii edelleen isotuloisia
ja rikkaita sekä suuryrityksiä. Siinä ei
puututa niihin kipukohtiin, jotka vaatisivat muutoksia ja korjauksia.
Hallitus jatkaa edelleen tehotonta kehitysavun jakamista eikä ole
valmis järkevämpiin vaihtoehtoihin. Perussuomalaiset eivät
vastusta tervettä ja järkevää kehitysapua, mutta
väärin kohdistettua Suomen kansan verovarojen
holvaamista me emme hyväksy. Kehitysavusta voitaisiin aivan
hyvin leikata sen tehon siitä kärsimättä.
Säästyvät varat voitaisiin käyttää oman
kansamme työllistämiseen ja heikompiosaisten kansalaistemme
asioiden korjaamiseen.
Hallitus ei ole vieläkään valmis
muuttamaan verotuksen linjaa. Me perussuomalaiset lähdemme
siitä, että verotus on toimitettava maksukyvyn
mukaan. Tasaverojärjestelmää emme hyväksy.
Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu kunnallisverosta ja siitä,
onko kunnallisvero tasavero. Kunnallisverossa suoritettavista vähennyksistä johtuen
kunnallisvero ei mielestäni ole tasavero sanan varsinaisessa
merkityksessä. Mielestäni oikeampi termi onkin
jakovero; tätä jakovero-termiä olen joskus
kuullut käytettävän. Varsinaisia tasaveroja
ovat esimerkiksi arvonlisävero ja muut sen kaltaiset verotusmuodot.
Hallitus ehdottaa arvonlisäveroon prosentin korotusta,
ja se on mielestäni väärin. Käsittämättömästi
keskusta on tämän verotusmuodon osalta ollut vieläkin
rajumpi ja ehdottanut 2 prosentin korotusta arvonlisäveroon,
viimeksi muistaakseni viime talven aikana. Tältä osin
keskusta näyttää kannattavan tasaverotusta
kokoomuksen tavoin.
Sosiaalipolitiikan puolelta haluan mainita seuraavaa: Me perussuomalaiset
olemme valmiit vaikka heti tekemään päätöksen
omaishoidon tuen siirtämiseksi Kelan hoidettavaksi. Olen
ymmärtänyt, että tästä asiasta
puolueiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys. Hallituksen taholta on
kuitenkin ilmoitettu, että omaishoidon tukiasia ei ole
hallituksen ohjelmassa ja näin ollen sitä ei voida
hoitaa kuntoon. Kysynkin hallitukselta: onko hallitusohjelma niin
pyhä paperi, että järkeviäkään
päätöksiä ei voida tehdä,
jos asiat eivät ole hallitusohjelmassa? Käyttäkää,
hyvät hallituspuolueet ja hallituspuolueiden ministerit, tervettä järkeä ja
sopikaa hallitusohjelman muutoksesta niin, että omaishoidon
tukiasia voidaan hoitaa kuntoon tällä vaalikaudella.
(Kauko Tuupainen: Ei ne kykene siihen!)
Kulunut kesä on ollut vetisyydessään
normaalista poikkeava. Suomen energiahuollon osalta tilanne on vaikea.
Turvetta on voitu korjata vain murto-osa suunnitelmiin ja tarpeisiin
nähden. Mielestäni energiaomavaraisuuteen tulee
kiinnittää erityistä huomiota. Turpeen
osalta kannattaisi harkita riittävän suurien varmuusvarastojen
ylläpitämistä, ja siirtymistä kotimaisiin
uusiutuviin energiamuotoihin on vauhditettava. Ei ole järkevää hyljeksiä omia
energialähteitämme ja samalla tukeutua enenevässä määrin
kivihiileen ja lisäydinvoimaan. Omien energiavarojemme hyödyntäminen
tukee myös työllisyyttä ja valtiontaloutta.
Tällaisin terveisin toivon perussuomalaisten varjobudjetille
täällä eduskunnassa myönteistä ja asiallista
käsittelyä.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Arvonlisäveron alarajan nostaminen
on todellakin perusteltua. Varsinkin uusilla yrityksillä on
paljon erilaisia menoja yritystoiminnan alussa, ja alvi vie silloin
tuloista lähes neljänneksen. Arvonlisäveroa
ei nimittäin valitettavasti voi läheskään
aina liittää hintaan, niin kuin tulisi tehdä,
koska hinta kapuaa silloin niin ylös, että asiakkaat
kaikkoavat. Tässä taloudellisessa tilanteessa
meidän tulisikin kaikin tavoin tukea pienyrityksiä,
koska niistä on kasvanut Suomen vahva tukijalka tilanteessa,
jossa sekä paperi- että metalliteollisuus hieman
horjuvat. Olemme menettäneet niin paljon työpaikkoja
halvan työvoiman maihin, että nyt on korkea aika
ryhtyä toimiin, joilla saadaan aikaan korvaavia työpaikkoja.
Pk-sektori on meidän pelastuksemme, jos me annamme sille
elinmahdollisuuden.
Arvoisa puhemies! Kuitenkaan pelkkä yritysten perustaminen
ei riitä, vaan yritykseen on pystyttävä palkkaamaan
myös työväkeä. Siinäkin
alvin alarajan nostaminen edesauttaisi yrityksiä. Sen lisäksi
verohelpotukset silloin, kun uusi aloittava yritys palkkaa uutta
väkeä, ovat oiva kädenojennus sille,
että maahan saadaan lisää työllisyyttä.
Arvoisa puhemies! On myös muistettava, että tasaverot
eivät ole nimestään huolimatta tasa-arvoisia
veroja. Vaikka vero on kaikkien kohdalla täsmälleen
samansuuruinen, se ei tee siitä tasa-arvoista ihmisten
kesken. Tulotaso vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten paljon vero
kirpaisee. On muistettava, että vaikka suomalaisten keskiansiot
ovat laskennallisesti noin 3 000 euron kieppeillä,
suurin osa työllisestä työvoimasta ansaitsee
noin 1 800 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi on hyvä muistaa,
että liki miljoona ihmistä elää EU:n
asettaman köyhyysrajan alapuolella Suomessa, ja tässä työllisyystilanteessa,
missä isoja työpaikkoja kaatuu, on uhkana, että ihmisiä tipahtaa
yhä enemmän alle köyhyysrajan. Kun tähän
lisätään kiristykset lapsiperheiden elämässä, kuten
lapsilisien ja opintotukien pudottaminen pois indeksikorotuksista
ainakin ensi vuoden osalta sekä polttoaineen hinnankorotukset
siltäkin osin, kun auto on täysin välttämätön
lapsiperheille, niin se tietää hyvin kylmiä aikoja
suomalaisille lapsiperheille.
Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että työ on parasta
sosiaaliturvaa edellyttäen, että siitä maksetaan
asiallista, työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä kuten
esimerkiksi Olkiluodossa, kun on maksettu puolalaisille sähkömiehille
1 euro 27 senttiä tunnilta. Tämänkaltaiset
palkat rapauttavat paitsi tietenkin yksittäisen henkilön talouden
myös suomalaiset työmarkkinat. Paitsi että tällaisilla
palkoilla ei elä, ne vetävät yleistä palkkakehitystä alas.
Tämä Olkiluodon tapaus näyttää selkeästi
sen, että Suomeen ei edelleenkään tarvita
ulkolaista työvoimaa. Tämän perusteella
meille halutaan näköjään ulkolaista
orjatyövoimaa, ja se ei ole perussuomalaisten ajatusten
mukaista toimintaa.
Kaikki työ, mitä maassa on, on nyt kaivettava esiin
ja tarjottava sitä niille 260 000 työttömälle, joita
tilastoissa ja kortistoissa on. Jollei heillä ole tarvittavaa
ammattitaitoa, on heille annettava tämä ammattitaito:
heidät on koulutettava. Sitä varten meillä on
olemassa ammatillisia oppilaitoksia aika monella eri tasolla. Lisäksi
kuntien maksamiin sakkoihin, koskien pitkäaikaistyöttömien
työllistämisvelvoitteen laiminlyöntejä,
on hallituksen taholta puututtava. Valtiolle maksettavat sakot on
pystyttävä kunnissa hyödyntämään
työllistävinä työpaikkoina.
Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa veroparatiiseista
ja siitä, miten niistä voitaisiin päästä irti. On
olemassa aivan yksinkertainen asia: Nimittäin konserniavustusten
verovähennyskelpoisuus on sidottu siihen, että molemmat
osapuolet, eli avustuksen antava yhtiö ja sen saava yhtiö, ovat
kotimaisia Suomeen rekisteröityine kotipaikkoineen. Tämä ilmenee
muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassa julkaisemista
prejudikaateista eli ennakkopäätöksistä vuodelta
2007. Niitä on siellä kaksi. Tähän
lakiin pitäisi tehdä muutos, jossa sen 3 §:n
3 momenttiin laitettaisiin kolmeen kohtaan sanat "kotimainen", "kotimaiselle"
ja "kotimaiselle". Olen tehnyt asiasta lakialoitteen, eli perussuomalaiset ovat
puuttuneet tähän asiaan. Toivon, että tämä asia
saa kannatusta siinä vaiheessa, kun se tulee tänne,
koska tämän lain, joka on siis konserniavustusten
verotuksesta annettu laki, henki on sellainen, että rahoja
ei saisi viedä pois, mutta yhteen momenttiin on jäänyt
tuollainen miljardien kokoinen porsaanreikä.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Odotukset ja myös omatkin odotukseni
varjobudjetteja kohtaan ovat etenkin näin kunnallisvaalien alla
tietenkin olleet korkealla, koska hallituksen linjaa on kritisoitu
milloin liiallisesta ja milloin liian pienestä velanotosta.
Etenkin keskustan niin sanotusta varjobudjetista voin todeta
sen, niin kuin tässä salissa on jo moneen kertaan
todettu, että linjaukset ovat hyvin samansuuntaiset kuin
hallituksella. Keskustan varjobudjetista löytyy hyvin vähän
mitään konkreettisia parannusesityksiä.
Esimerkiksi sinänsä hyvin tärkeään
omaishoidon tukeen keskustalla on se kanta, että omaishoidon
tuki pitäisi tehdä verovapaaksi. Kuitenkin käytännössä omaishoitajia
eivät yleensä huoleta veronhuojennukset tai edes
raha, vaan se, että he saisivat välillä lepopäivän
esimerkiksi sairaan puolison hoidosta. Hoitopaikkoja tai hoitajia,
joihin turvautua, on aivan liian vähän, jolloin
hoitopäivät jäävät
usein pitämättä.
Jos jotakin hyvää pitää keskustan
varjobudjetista löytää, niin se on se,
että he esittävät 10 miljoonan euron
panostusta ensimmäisen työntekijän palkkatukeen.
Tämä olisi tervetullut lisä, etenkin
kun tiedämme, että Suomessa on noin 180 000
yksinyrittäjää, joilla on suuri kynnys palkata
juuri se ensimmäinen työntekijä. Mutta tähän
ne keskustan niin sanotut radikaalit muutosesitykset jäävätkin.
Voi sanoa, että suurin osa keskustan ehdotuksista on
vain kosmeettisia muutoksia esimerkiksi velanoton määrään.
Jos näihin esityksiin kiteytyy hallituksen talousarviota
vastaan esitetty kritiikki, niin tältä osin on
pakko todeta, että olemme ilmeisesti yhtä mieltä talousarvioesityksen loppusummasta
ja itse asiassa lähestulkoon koko talousarvioesityksen
sisällöstä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset taas ottavat varjobudjetin
tähtäimeksi talouden ja työllisyyden
kasvun. Ryhmällä oli budjettia tehtäessä kaikki
maailman luovuus käytössä, mutta silti esitys
ei reaalisesti paranna Suomen taloudellista tilannetta.
Perussuomalaiset leikkaisivat yritysten kasvu- ja vientitukia
200 miljoonalla ja siirtäisivät optioiden verotuksen
pääomaverotuksen piiriin ja veisivät
näin kaikki kannusteet yritysten pörssilistautumiselta.
He myös palauttaisivat Kela-maksun yksityisille työnantajille,
jolloin maksu siirtyisi suoraan työllistämisen
kuluihin, niin kuin täällä on moneen
kertaan tullut todettua. Perussuomalaisten esitys lisäisi
työnantajien menoja yli miljardilla eurolla. On vaikea
ymmärtää, miten tällaista ohjelmaa
voidaan pitää työllisyyttä tai
kasvua parantavana. (Perussuomalaisten ryhmästä:
Entä rikkidirektiivi?)
Perussuomalaiset laittavat suuret yritykset ja pienet yritykset
toisiaan vastaan, vaikka niitä molempia tarvitaan. Pitää muistaa,
että etenkin teollinen pk-sektorimme on pitkälti
syntynyt suurten yritysten alihankintaketjuiksi. Ilman suurten yritysten
vientiä ja vientiponnisteluja suurta osaa etenkään
teknologiateollisuuden pienistä konepajoista ja muista
toimittajista ei olisi edes olemassa.
Sama perussuomalaisten välinpitämättömyys koskee
suurimpien ansiotuloluokkien verotusta. Ansiotuloveroasteikon korottaminen
yli 100 000 tienaavilta 36 prosenttiin ja yli 70 300
euroa tienaavilta 32 prosenttiin perussuomalaisten mallin mukaisesti
ei toisi toivottuja tuottoja. Se vain laskisi korkean osaamisen
ja tuotekehitystyön tarjontaa Suomessa ja siirtäisi
näitä toimintoja ulkomaille.
Kuten jo alussa totesin, keskustan varjobudjetti on kokonaisuudessaan
hyvin ylimalkaisesti valmisteltu kokonaisuus ja erilaisten verotuottojen
todellisen määrän arviointi on pahasti
hakusessa. Esimerkiksi suurten yritysten konsernilainojen korkovähennysten
rajoittamisesta lasketut tuotot eivät keskustalla ole tästä maailmasta.
300 miljoonaa tuloja, ajattelee keskusta, kun hallituksen näkemys
on 70 miljoonaa. Tässä on valtava ero. Sama koskee
windfall-veron tuottoa, jossa hallituksen kaavailema tuotto olisi
170 miljoonaa ja keskustan 330.
Molemmat näistä veroista ovat sitä paitsi
jo hallituksen agendalla. Windfall-vero on tulossa voimaan 2014,
ja hallitus valmistelee parhaillaan konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoittamista
koskevaa esitystä, jolla todellakin voidaan sitten suitsia
voittojen siirtämistä Suomesta veroparatiiseihin.
Arvoisa puhemies! Taloudellisen taakan lisääminen
miljarditasolla yrityksille on tässä taloustilanteessa
harkitsematon ehdotus perussuomalaisilta, jotka kuitenkin peräänkuuluttivat
työllisyyden lisäämistä. Keskusta
taas huutaa rohkeiden ratkaisujen perään, mutta
ei itse uskalla esittää niitä. Tämän
keskustelun, joka tänään on nähty,
ja vaihtoehtobudjettien perusteella voidaan tehdä kaksi
johtopäätöstä: Kummallakaan
oppositiopuolueella ei ole takataskussaan nykyistä parempaa
ehdotusta vuoden 2013 budjetiksi. Ehdotukset ovat joko kosmeettisia,
laskelmiltaan epärealistisia tai työttömyyttä lisääviä vaihtoehtoja. Toinen
johtopäätös, arvoisa puhemies, on se,
että kansalaiset voivat nyt entistäkin selvemmin
luottaa siihen, että hallituksen tekemä ensi vuoden budjetti
ja linja on Suomen tulevaisuuden kannalta parhaissa mahdollisissa
käsissä.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Tarkastelen puheessani asioita ensin etenkin
liikennepuolen osalta.
Dieselautojen käyttövoimavero eli dieselvero tulisi
poistaa välittömästi, niin kuin perussuomalaiset
varjobudjetissaan esittävät. Veron tarkoituksena
oli alun perin tasata dieselautojen edullisemman polttoaineen verotuksesta
saama etu. Tätä etua ei tällä hetkellä enää ole,
kun diesel maksaa melkein saman verran kuin bensiinikin. Dieselveron
poisto olisi kädenojennus eritoten nousevien kustannusten
kanssa kamppailevalle kuljetusalalle. Perussuomalaiset tukevat myös polttoaineveron
palautusjärjestelmän käyttöönottoa
kuljetuskustannusten kohtuullisina pysymiseksi ja elinkeinoelämän
kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi.
Milloin tämän maan hallitus vihdoinkin ottaa tosissaan
rapautuvan tieverkkomme? Teitä pitäisi alkaa kunnostaa
nyt, sillä kohta se on liian myöhäistä ja
kallista. Huonokuntoinen tieverkkomme hidastaa matkantekoa aiheuttaen
näin ollen lisää polttoainekuluja sekä vaarantaa
liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa myös kalustolle suuria
lisäkustannuksia. Esitämmekin lisäyksenä 100
miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja 5 miljoonaa
euroa yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Tähän samaan yhteyteen on hyvä mainita
liikkuvan poliisin tärkeydestä. Harmaan talouden ongelmiin
puuttuminen nopeasti ja tehokkaasti ei ole mahdollista hallituksen
talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein. Liikkuvan
poliisin rooli harmaan talouden torjunnassa on merkittävä,
ja esitämmekin lisäyksenä 25 miljoonaa
euroa poliisin toimintamenoihin, muun muassa harmaan talouden valvonnan,
liikkuvan poliisin säilyttämisen ja poliisien
yleisen saatavuuden ja näkyvyyden vuoksi.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset myös peräänkuuluttavat
toimia maakuntien lentoliikenteen puolesta, joka on turvattava tulevaisuudessakin.
Jo pelkkä reittiliikenteen olemassaolo edistää yrittäjyyttä sekä maakunnan
elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä. Suomi on pieni maa
lentoetäisyyksiä mitaten mutta pitkä maa autolla
ajaen.
Kilometrikorvausten supistamiseen taas ei ole mitään
järjellisiä perusteita. Kilometrikorvaus perustuu
tarkkoihin laskelmiin muun muassa polttoaineen kulutuksesta, vakuutuksista,
rengaskuluista, huolloista, auton arvon alenemisesta ja veroista.
Hallituksen törkeän veropolitiikan vuoksi kaikki
autoilun kustannukset ovat nousussa. Polttoaineveron korotuksen,
autoveron korotuksen ja ensi vuonna tulevan arvonlisäverokorotuksen
vuoksi autoilijoiden kulut kasvavat kohtuuttomasti. Mitä hallituksella
on niin paljon autoilijoita vastaan, että heitä pitää rangaista
jokaisella osa-alueella, ja mitä te, arvoisa hallitus,
tästä saatte? Roposia!
Arvoisa puhemies! Hallituksen näennäinen ja kimpoileva
politiikka näkyy yrittäjyyden mukamas tukemisen
lisäksi myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa.
Hallitus puhuu työllisyyden ja nuorisotakuun puolesta,
mutta vähentää itse oppisopimuskoulutukseen
varattuja määrärahoja 26 miljoonalla
eurolla. Tänä päivänä,
kun joka viikko uutisoidaan massairtisanomisista, kaikki väylät
tulisi pitää auki kansalaisille itsensä työllistämiseen.
Varjobudjettiimme sisältyvä kasvupaketti on erityisesti
pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin, joka
edistää niiden kasvua ja työllistämistä.
Ehdotamme myös, että koska vuoden 2013 talouskasvu
lepää lähinnä kotimaisen kysynnän
varassa, pieni- ja keskituloisille tehtäisiin ansiotuloverotuksen
inflaatiotarkastukset, jotka hallitus jättää tekemättä.
Näin ollen totean: perussuomalaisten varjobudjetti
on hallituksen budjettia paljon oikeudenmukaisempi sekä Suomen
talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittava.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Esittelen keskustan lakialoitteen koskien omaishoidon
tuen verovapautta. Täällä edustaja Kauma,
hän ehti jo poistua, arvosteli tätä meidän lakialoitettamme,
piti sitä vähäpätöisenä ja
verotusta niin pienenä, että tällä ei
olisi mitään merkitystä. On muistettava,
että keskusta on kuitenkin köyhän asialla
ihan eri tavalla kuin kokoomus, eli myöskin pienet omaishoitajia
kohtaan tulevat helpotukset ovat varmasti paikallaan.
Haluan kuitenkin tässä aluksi ottaa muutaman kannan,
kun en saanut tuossa debatissa puheenvuoroa, tähän
käytävään keskusteluun. Minulle jäi
hieman auki se, mikä on perussuomalaisten yrittäjälinja.
He nostivat esille tämän Kela-maksun palautuksen,
joka on ennen kaikkea pienyrittäjille iso asia. Edustaja
Kivelä vähätteli, että se on
100 000:n palkkamäärässä niin
pieni, mutta kyllä se vain sitten kasvaa aika nopeasti,
kun niitä työntekijöitä on enemmän,
eli on isosta asiasta kysymys. Hämärän
peittoon jäi tosiasiassa se, mikä se yrittäjälinja
on perussuomalaisilla, mutta ehkä se tässä vielä selviää kevään
ja syksyn mittaan.
Keskusta on selkeästi lähtenyt ajamaan maaseudun
asiaa, ja on tärkeätä, että ne
kaikki leikkaukset, joita kohdennetaan perustienpitoon, metsäteollisuuteen,
metsätalouteen ja maatalouteen, estetään.
Täällä perussuomalaiset kertoivat äsken
edustaja Kokon suulla, että yksityisteihin on 5 miljoonaa
euroa lisää rahaa. Keskusta kyllä panee
paremmaksi, me esitämme 15 miljoonaa. Tällä voidaan
kuitenkin turvata se, että ne pienet ihmiset, jotka asuvat
yksityisteitten varrella, pystyisivät saamaan hieman siihen
peruskunnostukseen myös määrärahaa.
Mutta tämän kasvun näkökulmasta,
jota kaikkien pitäisi korostaa, on heitettävä kysymys,
että toimivatko meillä työmarkkinat tällä hetkellä aivan
oikeasti, kun bkt ei juurikaan kasva, mutta sitten työmarkkinoilla
ei ehkä tätä huomata. Ruotsi on tämän
huomannut, ja siellä talous on paremmassa kunnossa.
Mutta, arvoisa puhemies, mennään tähän
varsinaiseen tekstiin. Omaishoitajat hoitavat yötä päivää läheisiään,
vähentävät laitoshoidon tarvetta ja keventävät
näin muiden suomalaisten verotaakkaa. Tämän
arvokkaan työn tukemiseksi ja kannustamiseksi keskusta
haluaa tehdä omaishoidosta oikeudenmukaisemman vaihtoehdon.
Suomessa on arviolta noin 300 000 omaishoitajaa, joista
omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on
vain noin 30 000. Ilman omaishoitajaa monet hoitoa tarvitsevat
jäisivät kunnallisen laitoshoidon varaan. Inhimillisen
hoitotavan lisäksi omaishoitajat säästävät
meidän suomalaisten verovaroja. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on
tällä hetkellä 364 euroa 30 senttiä kuukaudessa.
Tuen määrä ei ole oikeassa suhteessa
yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn.
Suurin osa omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä,
noin neljännes työssä ja loput joko työttöminä tai
virkavapaalla. He kaikki tekevät kuitenkin yhtä arvokasta
työtä. Erilaisia omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti.
Keskustan eduskuntaryhmä esittää omaishoidon
tuen verottomuutta, jolloin kukin saisi tekemästään työstä samanlaisen
korvauksen. Laskelmien mukaan verovapaus vähentäisi
valtion verotuloja noin 10 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella esitän, että eduskunta
hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen. Laki tuloverolain muuttamisesta
muutetaan siten, että lisätään
tuloverolain 4 lukuun uusi 92 d § seuraavasti
kuuluen: "Veronalaista tukea ei ole omaishoidon tuesta annetun lain
nojalla saatu omaishoidon tuki." Eli omaishoidon tuki ei ole veronalaista
tuloa. Olen vakuuttunut siitä, että tämä eduskunta
tukee keskustan lakialoitetta.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun
aikana on kiinnitetty huomiota siihen, että keskusta ei
ole välttämättä kaikkia esityksiään
tuonut vielä tähän vaiheeseen, mutta
minun mielestäni on oikeus ja kohtuus, että hallitus
paljastaa ensin ne omat korttinsa, mikä on todellinen maan
talouden tilanne, mikä on se velkamäärä,
mitä hallitus tulee ottamaan ja mistä tilanteesta
me lähdemme ensi vuoden budjettia tosiasiallisesti valmistelemaan.
Haluan omassa puheenvuorossani tuoda keskustan esityksiä päiväjärjestyksen
kohdista 8) ja 9), eli laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
muuttamisesta ja laki ansiottoman voiton verotuksesta sähköntuotannossa.
Tässä keskustelun aikana käytiin
jo voimakkaasti keskustelua konsernien korkovähennysoikeudesta,
sen rajaamisesta. Ministeri Urpilainen lupasi jo viime marraskuussa,
että tämä laki tulee. Nyt hän
sanoi, että se on kahden viikon päästä tulossa.
Olisi ollut hyvin mielenkiintoista kuulla ministeri Urpilaiselta,
mitä tämä laki pitää sisällään.
On täysin selvä, että tämän
lain sisältöhän on selvä jo.
Todennäköisesti kyse on siitä, että sitä tällä hetkellä käännetään,
joten hän olisi pystynyt kyllä vastaamaan esimerkiksi
ryhmämme puheenjohtajan, edustaja Tiilikaisen kysymyksiin,
ketä tämä koskee, mitä se pitää sisällään.
Meillä on vahva käsitys siitä, että hallituksen esitys
tulee edelleen jättämään oven
auki niin sanottujen veroparatiisien verokeinotteluun, eli hallitus
jättää 30 prosentin korkovähennysoikeuden
edelleen lakiin. Toinen mielenkiintoinen asia meidän tämän
hetken tietojemme mukaan on, että hallituksen esityksen
mukaan laki tulee voimaan vuonna 2013, mutta se pannaan täytäntöön ja
sitä sovelletaan vasta 2014. Mikäli kyse on tällaisesta
siirtymästä, budjettikirjassa on tällä hetkellä selvä virhe.
Sinne on arvioitu tuotto siitä ensi vuodelle jo 70 miljoonaa,
joten tämän hallitus ilmeisestikin tulee sieltä sitten
korjaamaan.
Keskusta sulkee tämän keinottelu-, verosuunnittelutavan
totaalisesti pois. Meidän esityksessämme korkovähennysoikeus
on vain EU- ja Eta-maissa. Se on 500 000 euroa tai sitten
30 prosenttia oikaistusta elinkeinoelämän nettotuloksesta.
Suomella ei ole valitettavasti alikapitalisointia tai korkovähennysoikeutta
rajoittavaa sääntelyä. Tämä on
merkittävä verosuunnittelumahdollisuus tällä hetkellä,
ja se tulee ehdottomasti sulkea. Kaikkein moraalisesti kyseenalaisinta
tässä tilanteessa on se, että tämä tulo,
joka tulisi Suomessa verottaa, tapahtuu usein myös julkisen sektorin
varoilla, ja sen tähden keskusta on kiinnittänyt
hyvin voimakkaasti tähän huomionsa. Suomessa tulee
välittömästi laittaa tämä laki
voimaan ja täytäntöön, ja sen
vuoksi esitämme sen alkavan 2013 vuoden alusta.
Veroparatiisit ovat merkittävä ongelma, mutta
lähes samankokoinen ongelmatiikka meillä tulee
konsernien siirtohinnoittelussa, jossa tietoisesti konsernien tulosta
rakennetaan sillä tavalla, että se tulee kevyemmän
verotuksen maihin. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt tähän
huomionsa. Verohallinnon oman käsityksen mukaan me menetämme
tällä hetkellä noin 1,6 miljardia verotettavaa
tuloa tämän siirtohinnoittelun vuoksi. Tästä syystä keskusta
on tehnyt toimenpidealoitteen, jossa konserniverotuksen osastolle
siirtohinnoitteluprojektiin osoitetaan lisää resursseja,
koska varsin pienillä resurssin lisäyksillä olisi
selkeästi saatavissa verotuloja lisäävää vaikutusta.
Keskusta uudistaa myös jo viime vuonna esitetyn windfall-veronsa
eli lain ansiottoman voiton verotuksesta sähköntuotannossa.
Se on tälle salille verrattain tuttu, en käy sitä läpi,
mutta keskusta uudistaa tämän veroesityksen. Näillä veroesityksillä keskusta
tulee kattamaan ne kulut, joita se tässä vaiheessa
esittää vaihtoehtoisessa budjetissaan.
Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy
keskustan tekemät lakiesitykset, jotka ovat päiväjärjestyksen
kohdissa 8) ja 9).
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Esittelen keskustan eduskuntaryhmän
lakialoitteet 58 ja 62.
Jälkimmäisessä on kysymys yksinyrittäjän työnantajariskin
pienentämisestä ensimmäisen työntekijän
palkkauksessa. Tästä asiasta on puhuttu paljon
tässäkin salissa, mutta asiassa ei ole käytännössä mitään
tehty. On kokeiltu yleisiä helpotuksia, määräaikaisia
helpotuksia sosiaalivakuutusmaksuista. Ne eivät ole tietenkään
tehonneet tähän ensimmäisen työntekijän
kysymykseen, ei myöskään pitkäaikaistyöttömän palkkatuki.
Esitämme nyt palkkatuen kriteerien laajentamista. Keskustan
eduskuntaryhmän lakialoitteessa ehdotetaan, että yksinyrittäjä saisi
avustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin
30 prosenttia ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia
seuraavien 12 kuukauden ajalta. Nuoren työntekijän
osalta tuki olisi korotettu siten, että ensimmäisten
12 kuukauden osalta tukea maksettaisiin 40 prosenttia ja seuraavien
12 kuukauden ajalta 20 prosenttia palkkamenoista.
Suomessa on noin 260 000 yrittäjää,
joista 65 prosenttia, siis noin kaksi kolmannesta, on yksinyrittäjiä.
Monet yksinyrittäjät haluavat palkata työntekijän,
joka helpottaisi heidän työtaakkaansa ja mahdollistaisi
lomien, sairaus- ja vanhempainvapaiden pitämisen tai toiminnan
laajentamisen. Ensimmäisen työntekijän
palkkaamisen kynnys on kuitenkin korkea. Koska suurin osa potentiaalisista
työpaikoista on yksinyrittäjien yrityksissä,
on valtiovallan kaikin keinoin helpotettava ensimmäisen
työntekijän palkkaamista.
Yrittäjän kannalta kriittisimpiä vaiheita
on nimenomaan ensimmäisen työntekijän
palkkaaminen. Sen jälkeen yrittäjä on
vastuussa itsensä lisäksi myös toisesta
henkilöstä, uudesta työntekijästä.
Palkkaamiseen liittyy myös suuria taloudellisia riskejä.
Peruskysymyksiä yrittäjätyönantajan
kannalta ovat: ensinnäkin se, riittääkö töitä, ja
toiseksi, osoittautuuko henkilö sopivaksi kyseiseen työhön.
Yhteiskunnan kannalta on viisasta rakentaa yrittäjälle
siltaa kohti kasvua ja työllistämistä.
Yksinyrittäjän palkkatuki on kustannustehokas
työllistämiskeino. Yrittäjä voi
käyttää tukea vain kerran, koska ensimmäistä työntekijää ei
voi palkata kuin kerran. Tukea saa vain silloin, kun yrittäjä luo
uuden työpaikan. Työntekijä saa työtä ja
toimeentuloa, valtio ja kunnat verotuloja. Erityisen tuottavaa tuki
on yhteiskunnan kannalta silloin, kun nuori pääsee
kiinni työelämään.
Toisessa lakialoitteessa on kysymys ansiottoman voiton verotuksesta
sähköntuotannossa. Tässä lakialoitteessa
ehdotetaan ansiottoman voiton veroa vesi- ja ydinvoimalaitoksille.
Vero koskisi voimaloita, joiden investointipäätös
on tehty ennen Kioton sopimuskauden alkamista, siis ennen vuotta
1998. Ansiottoman voiton verotuksen ulkopuolelle jätettäisiin
pienvesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja uusiutuvia biopolttoaineita
käyttävät voimalaitokset. Teollisuuden
omakäyttö- ja osakkuussähköön
ei vero kohdistuisi. Veron määrä on 10
euroa megawattitunnilta.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaisessa sähköpörssissä kallein
tarvittava tuotanto määrittää sähkön hinnan. Kivihiilellä sähköä tuottavat lisäävät
myyntitarjouksiinsa päästöoikeuksien markkina-arvon.
Vesivoiman ja ydinvoiman tuottajat saavat kivihiilisähkön
tuotantokustannuksia vastaavan hinnan sähköstään,
vaikkei niille aiheudu päästömaksuja
vastaavaa kustannusta. Lakialoitteessa ehdotetulla verolla leikataan
vanhoilta vesi- ja ydinvoimaloilta osa päästökaupasta
aiheutuvasta ansiottomasta edusta.
Windfall-vero ei johda sähkön hinnan nousuun.
Sähköä otetaan käyttöön
muuttuvilta kustannuksiltaan edullisinta tuotantoa vastaavassa järjestyksessä.
Ruotsissa vesivoimalla on kiinteistövero ja ydinvoimalla
tehoon perustuva vero. Norjassa vesivoimalla on vero, jolla leikataan
noin 30 prosenttia vesivoimaloiden voitosta. Nämä Ruotsin ja
Norjan verot ovat luonteeltaan ansiottomien voittojen veroja.
Veron tuotoksi on arvioitu normaalivuoden tuotannolla noin 330
miljoonaa euroa.
Martti Mölsä /ps:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on kasvuun
kannustava tasapuolisesti kautta koko Suomen, kuten edellisissä puheenvuoroissa
on jo monesti todettu. Perussuomalaiset eivät ole hallituksen
tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja.
Hallituksen suunnitelma, kuntien valtionosuuksien leikkaaminen,
on vastuun pakoilua. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat myös
tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta,
mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien pienyrittäjien
ja kotitalouksien arkea. Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta
perumaan kuntien valtionosuuksien leikkaukset.
Arvoisa puhemies! Siksi paneudunkin tässä tähän
asiaan perusteellisemmin otsikolla "Kuntauudistustemppu ja miten
se tehdään". Kunnille jaettavat valtionosuudet
ovat noin 10,7 miljardia vuodessa. Tässä on se
suurin syy, miksi kuntia halutaan lopettaa. Valtiovarainministeriö on
tehnyt kuntauudistuksen tueksi niin sanottuja painelaskelmia, joiden
mukaan maaseutukuntien kokonaisveroprosentti valtionosuudet huomioon ottaen
on yli 40 prosenttia. Tosin nämä laskelmat on
osoitettu vääriksi, koska kunnallisverotuksen
perusvähennykset vievät kunnallisveron tuoton
todellisuudessa esimerkiksi kotikunnassani Punkalaitumella vajaaseen
13 prosenttiin, eli puhutaan efektiivisestä tuloveroprosentista.
Jos valtionosuudet lopetettaisiin, kunnallisveroprosentti olisi
maaseutukunnissa yleisesti noin 40 prosenttia.
Tämä on mielenkiintoista, koska valtion budjetissa
vuodelle 2013 kansalaisilta kunnallisveron tapaan perittävien
ansio- ja pääomaverojen määrä on
8,6 miljardia, arvonlisä- ja muiden verojen ja tulojen
määrä on 28 miljardia yhteensä 47
miljardin euron verotuloista. Tässä nähdään, että verotuksen
painopiste on siirtymässä kokonaan kulutukseen,
muun muassa arvonlisäveroon. Samanaikaisesti yhteisöveroon
vaaditaan Ruotsin esimerkin mukaan alennusta. Lisäksi kansainväliset
yritykset välttyvät kokonaan verolta siirtämällä yhdellä pankkisiirrolla
tilikauden voittonsa veroparatiisiin konserniavustuksena. Näin
ovat tehneet muun muassa Mehiläinen ja Terveystalo, jotka
ovat saaneet liikevaihtonsa pääosin kunnilta.
Valtiovarainministeriössä näkyy uskottavan
suuriin palkkaveroihin erityisesti kuntien osalta, jotka eivät
voi lain mukaan periä kulutusveroa lainkaan, toisin kuin
monissa muissa maissa. Kunnat elävät pääasiassa
perusvähennyksen pahasti nakertaman kunnallisveron varassa.
Arvoisa puhemies! Kuntien verotulot tasataan monimutkaisen laskelman
perusteella päältäpäin valtion
kunnille tilittämistä valtionosuuksista siten,
että tasausta saavat ne kunnat, joiden verotulot ovat vähemmän
kuin 91,86 prosenttia keskimääräisistä verotuloista.
Tasaukseen velvolliset kunnat saavat kuitenkin pitää 37
prosenttia tasausrajan yli menevistä verotuloista. Tämän
perusteella kotikunnassani arvioidaan saatavan verotulojen tasausta
noin 2,9 miljoonaa euroa. Hyvin ei mene naapurikunnassakaan Sastamalassa,
joka on muodostunut viidestä pienemmästä kunnasta, joka
laskelmien perusteella täyttäisi elinkelpoisen
kunnan kriteerit. Sastamala saa verotulojen tasausta 12,2 miljoonaa
euroa. Oli kuntaliitossuunta mikä tahansa, on tulossa köyhyyttä köyhyyden
päälle. Jos kaksi tai vaikkapa viisi köyhää kuntaa
lyödään yhteen, on lopputulos tietenkin
parempi siinä suhteessa, että on vain yksi köyhä,
isompi kunta.
Tasauksen maksajina ovat luonnollisesti suuremmat kunnat, kuten
Helsinki, joka maksaa 310 miljoonaa euroa, ja Tampere 31 miljoonaa
euroa tasausta. Verotulojen tasausta on pyritty kyseenalaistamaan.
Ihmekös tuo sitten olisi, koska Helsinki pystyisi yhden
vuoden tasarahalla perustamaan parikin Guggenheim-museota. Täytyy
kuitenkin muistaa, että Helsinki on saanut asemansa täysin
poliittisella päätöksellä. Sinne
on keskitetty kaikki hyväpalkkainen virkamieskunta, ja
lisää on tulossa muun muassa poliisihallinnon muutoksella.
Vuosikymmeniä hyvin toimineen verotulojen tasauksen kiistäminen
osoittaa vain ajan itsekästä henkeä.
(Puhemies koputtaa)
Ajan rajoittamana joudun, puhemies, toteamaan tähän
lopuksi, että hallitus nurin ja äkkiä.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Monessa hallituspuolueiden edustajien
puheenvuorossa kehuttiin tänään perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia.
Oikeastaan se vähän hämmentää,
kun kehut tulevat hallituksen puolelta. Mutta toisaalta se kertoo,
että eräät kansanedustajat ovat vaihtoehtobudjettiesityksemme
lukeneet, ja mihinkään muuhun johtopäätökseen
siitä ei voi tulla kuin että se on hyvää,
huolellista ja perusteltua työtä.
Ennen kaikkea vaihtoehtobudjettimme viestii siitä,
että perussuomalainen puolue on aatepuolue. Myös
vaihtoehtobudjetissamme näkyy puolueemme aatteellisuus,
joka on kiteytettynä tunnuslauseeseemme: "Jokainen ihminen,
jokainen ihmiselämä on arvokas." Tämä on
myös vaihtoehtobudjetissamme lähtökohtana,
sillä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien
ihmisten elämän edellytysten parempi turvaaminen
on siinä keskeisesti esillä, ja toisaalta se,
että on sitä yhteistä kakkua, että sitä kakkua
on ja sitä kasvatetaan, jota sitten olisi oikeudenmukaisesti jaettavissa.
Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti hallituksen budjettiesitys
viestii siitä, että kansalaisten on varauduttava
elintason heikkenemiseen ja kaikilla tavoin vyön kiristykseen.
Siitä ovat esimerkkinä erilaiset indeksien jäädytykset.
Lapsilisien indeksit jäädytetään.
Opintotuen indeksi otetaan käyttöön hämäävästi
vasta syksyllä 2014, kun eduskuntavaalit, mikäli
ne normaalissa järjestyksessä pidetään,
jo tuolloin kolkuttavat ovella. Samanlaista outoa peitekieltä:
Kun nyt lapsilisien indeksitarkistuksista pidättäydytään, puhutaan,
että lapsilisät pysyvät ennallaan, mutta
samanaikaisesti kun hallitus ei tee nyt verotaulukoihin pieni- ja
keskituloisten osalle inflaatiotarkistuksia, hallituksen toimesta
ei kuitenkaan sanota, että verotushan asiallisesti nyt
kiristyy ja elintaso alenee lapsiperheiden osalta lapsilisien indeksin
jäädytysten osalta muun muassa.
Monessa puheenvuorossa on viitattu arvonlisäverotuksen
korotukseen, joka tarkoittaa erityisesti pieni- ja keskituloisten,
vähäosaisten, eläkkeellä olevien,
opiskelijoiden, työttömien tiukentuvaa elintasoa,
sillä tällaisilla ihmisillä valtaosa
tuloista menee kulutukseen.
Erityisen halpamaisena, arvoisa herra puhemies, pidän
hallituksen budjettiesityksessä yliopistoindeksin jäädyttämistä toistamiseen.
Tälle vuodellehan indeksistä leikattiin puolet
ja ensi vuodelle kokonaan. Tämä on kylmä suihku
yliopistomaailmalle juuri nyt, kun on ajettu yliopistouudistus.
Nimenomaan tässä käynnistysvaiheessa,
uudessa tilanteessa, pitäisi turvata yliopistoille toimintaedellytykset,
pitää rahoituksellinen tulopohja vakaana. Erityisesti
rahoituksen tulopohjan vakaana pitäminen yliopistokentässä on
sen vuoksi perusteltua, että kun viime aikoina on paljon
puhuttu korkeakoulutuksen periytyvyydestä, niin tämähän
entisestään syventää koulutuksen
eriarvoisuutta. Sosialidemokraatit, jotka nyt loistavat täällä salissa
poissaolollaan, ovat aina halunneet suureen ääneen
korostaa koulutuksen tasa-arvoisuutta. Tämä on
kyllä kylmä isku tällaiselle oikeudenmukaiselle
ja hyvälle ideologialle. Pian ollaan, ystävät,
arvoisat edustajatoverit, siinä tilanteessa, että kun
yliopistojen rahoituspohja heikkenee ja yliopistot joutuvat kehittämään
uusia rahoituksen lähteitä, niin yliopistot tulevat
mahdollisesti esittämään lukukausimaksuja
opiskelijoille. (Puhemies koputtaa) Tämäkö on
sitä erityisesti sosialidemokraattien peräämää tasa-arvoista
koulutuspolitiikkaa?
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin merkille pantavaa tässä tämän päivän
keskustelussa on ollut kyllä se, että hallituspuolueitten
edustajien pitämissä puheenvuoroissa ei juurikaan
ole käsitelty sitä, millä tavalla tähän
maahan saadaan aikaan talouden kasvua, millä keinoilla
tähän maahan saadaan aikaan talouden kasvua, ja
voi vain todeta, että tässäkään budjettikeskustelussa
hallituspuolueitten edustajilta niitä ajatuksia ja todella
kovia keinoja talouden kasvun aikaansaamiseksi ei löytynyt
eikä niitä haluttu esitellä.
Talouden kasvun kannaltahan meidän suuri ongelma on
tietysti eurokriisi ja Suomen vientiteollisuuden ongelmat, eli eurokriisin
lisäksi meidän ongelmana on rakennemuutos tärkeimmillä vientialoilla.
Sitä kuvaa jo se, että meidän viennin
kehitys on ollut selvästikin vientimarkkinoitten kasvua
heikompaa. Keinoja tilanteen korjaamiseksi pitää tietysti
löytää, ja joutuu sanomaan, että näiden
keinojen etsimisessä Suomi on ollut aivan liian ponneton.
En itse ensinnäkään näe
Suomen hallituksen linjaa eurokriisin hoidossa kovinkaan järkevänä. Se
on ollut siis pelkkää Suomen vastuitten rajaamislinjaa,
mutta en kyllä näe myöskään
hallituksen ponnisteluja talouden kasvun aikaansaamiseksi kovin
tarmokkaina. Jotkut tutkimuslaitokset ovat jopa sanoneet tätä politiikkaa
tietynlaiseksi näpertelyksi. Toki hallituksen budjettiesityksessä on
myös varsinaisia kasvuedisteitä, ehkä tärkein
on tutkimus- ja tuotekehitysvähennys yritysten verotukseen,
ja onhan siellä jonkin verran myös tie- ja rautatieinvestointeja
Pietarin suuntaan. Mutta kun meitä verrataan esimerkiksi lähinaapuri
Ruotsiin, niin mittaluokaltaan eri arvioitten mukaan heidän
kasvupakettinsa on jopa kymmenkertainen Suomen toimenpiteisiin verrattuna.
Ruotsissa todella panostetaan pohjoisen kaivoshankkeisiin, tutkimus-
ja tuotekehitykseen ja mittaviin tie- ja rautatiehankkeisiin, ja
ilmeisesti vahvasti myös velkarahalla, ja tuo kaikki näkyy
todellakin sitten myös kasvuennusteissa.
Suomessa tarvitaan rohkeita toimenpiteitä, jotka todella
luovat vankan kasvun perustan yrittäjyydelle ja työllisyydelle,
ja muistaen sen, että tämä maa kehittyy
vain koko voimallaan. Hallituksen keskittävällä kasvukeskuspolitiikalla
tä-mä maa vain näivettyy. Toisin kuin
monet hallituspuolueitten edustajat ovat täällä sanoneet,
on todettava, että nyt meillä olisi todellinen
sauma, suuri sauma muun muassa Valtion infra Oy:n kautta panostaa
isoihin, koko maan kannalta välttämättömiin
investointeihin, joilla muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen
mittavat raaka-aineresurssit saataisiin tulevaisuudessa käyttöön.
Näitähän on kotimaisessa energiassa,
biotaloudessa, metsätaloudessa, matkailussa, kaivannaisteollisuudessa
jne. Valtiontalouden alijäämä sinällään ei
ole vielä ongelma, kunhan vain on selkeä suunnitelma
talouden tasapainottamiseksi. On ymmärrettävä se,
että investointivelka infraan tai biotalouden massiiviseen
kehittämiseen on ihan eri asia kuin syömävelka
päivittäisiin menoihin, ja valitettavasti tämä keskustan
esityksen todella iso asia tässä keskustelussa
on jäänyt aika lailla vähälle
huomiolle.
Ihan sitten muutama sana, puhemies, näistä keskustan
budjettiesityksistä. Ensinnäkin edustaja Katainen
otti esille valtionosuuslain muutoksen. Kun valtionosuuksia leikataan
peruspohjaltaan tällä kaudella lähes
3,5 miljardia euroa, niin on todella tärkeää,
että nyt toteutettaisiin tämä keskustan
esitys näihin valtionosuuksiin liittyen siten, että näitä valtionosuuksien
leikkauksia ei tehtäisi, ja sitten toteutettaisiin myös
se edustaja Kataisen tekemä esitys verotulojen tasausjärjestelmästä siltä osin,
että palautettaisiin kiinteistövero edelleen myös
verotulojen tasausjärjestelmään.
Toinen asia, johon lyhyesti haluan kiinnittää huomiota,
on hallituksen budjettiesityksen toimenpiteet maataloutta kohtaan.
On todella surullista huomata, että vakavassa kannattavuuskriisissä olevaa
maataloutta hallitus budjettiesityksellään kohtelee
tavattoman kaltoin, ja olisi äärettömän
tärkeää, että tässäkin
nyt toteutettaisiin keskustan esitykset ja muun muassa nämä leikkaukset
kansalliseen tukeen jätettäisiin tekemättä.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetti on sinivalkoista
talouspolitiikkaa edistävä laadukas linjapaperi,
joka onnistuneesti haastaa hallituksen sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta
syventävän budjetin. Perussuomalaiset asettavat
Suomen kansan edun etusijalle budjettivaihtoehdossaan poiketen hallituksesta,
jonka budjetti on syntynyt erinäisten etujärjestöjen
lobbauksen vaikutuksesta.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten veropolitiikka perustuu
periaatteelle, että verot on maksettava maksukyvyn mukaan.
Siinä rikkaampi kansanosa erityisesti nykyisen eurokriisin
oloissa osallistuu suuremmalla panoksella valtiontaloutemme vakauttamiseen.
Ansiotuloverotuksen kiristäminen ylimmissä tuloluokissa ei
vähennä kansantaloutemme dynaamisuutta. Esittämämme
indeksikorjaukset pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotaulukkoon
sen sijaan parantavat kansalaisten ostovoimaa sekä ylläpitävät
kotimaista kysyntää, sillä tämä tuloluokka käyttää suuremman
osan tuloistaan kulutukseen. Perussuomalaiset eivät voi
hyväksyä arvonlisäveron korottamista
sen kaikissa verokategorioissa, sillä se on suora ryöstö lapsiperheiden,
vanhusten ja vähävaraisten kukkarosta heidän
käydessään ruokakaupassa, apteekissa
tai käyttäessään joukkoliikennettä.
Perussuomalaiset haluavat lopettaa suurkorporaatioiden osinkotulokeinottelun
asettamalla listatuista yrityksistä nostetun osingon täysin
veronalaiseksi. Listaamattomista yrityksistä nostetun osingon
veroton alaraja laskettaisiin 10 000 euroon asti verottomaksi,
millä kerättäisiin lisää rahaa
palveluihin. Edelleen kuitenkin tuettaisiin suomalaista yrittäjyyttä,
sillä suurin osa listaamattomista pk-yrityksistä nostaa
alle tämän summan osinkoa vuodessa. Haluamme myös
tukea suomalaisia palveluvaltaisia pienyrityksiä korottamalla
arvonlisäveron liiketoiminnan alarajaa ja alvin huojennusalueen
kattoa. Perussuomalaisilla on lisäksi tahtotila parantaa
työllistävien kasvuyritysten toimintamahdollisuuksia
pk-yritysten osalta vapauttamalla ne yhteisöverosta, mikäli
ne eivät nosta yrityksestään osinkoja.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus haluaa leikata ensi vuonna
kuntien valtionosuuksia ja näin vauhdittaa kuntalaisten
nyrkkiin pysähtynyttä Suomi-uudistustaan. Samalla
Suomi-uudistusta ajava hallitus haluaa pakottaa kunnat kilpailuttamaan
julkisen palvelutuotantonsa, minkä välitön seuraus
on se, että hoito- ja hoivapalveluiden järjestäminen
valuu ulkomaisessa omistuksessa oleville terveysalan megayrityksille.
Ne maksavat veronsa veroparatiiseihin. Perussuomalaiset haluavat
pelastaa suomalaiset kunnat ja kunnalliset peruspalvelut lisäämällä kuntien
valtionosuuksia erilaisten palveluiden tuottamiseen ensi vuodelle
noin 300 miljoonalla eurolla.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei kitke harmaata taloutta
ahkerasti. EU:n halpatyövoiman vyöryn aiheuttaman
kaaoksen takia rakennus- ja ravintola-alamme tila on karmaiseva
eikä kotimaisella rehellisellä yrittäjällä ole
kohta mahdollisuutta toimia näillä aloilla. Hallituksen
olisi vitkuttelematta saatettava voimaan tehokkaampia keinoja harmaan
talouden torjumiseen. Ay-liikkeelle olisi lanseerattava kanneoikeus,
jolloin oikeuteen saataisiin ne yritykset, jotka törkeästi
laiminlyövät työoikeudellisia velvoitteitaan
halpatyövoiman avulla. Hallitus on myös vitkutellut
tilaajavastuulain kokonaisuudistuksen toteuttamisessa ja luvannut
sitä koskevan selvityksen vasta ensi keväänä.
Perussuomalaiset sitä vastoin olisivat valmiina heti nostamaan
moninkertaisiksi tilaajavastuulain rikkomisesta koituvat laiminlyöntimaksut.
Ulkomaisille yrityksille olisi myös perussuomalaisten mielestä linjattava
rekisteröintipakko, että viranomaiset ylipäätänsä olisivat
tietoisia maassamme aliurakointia suorittavien rakennusalan yritysten
määrästä.
Norsunluutornista operoivan EU-tuomioistuimen päätöksen
myötä Suomeen veronsa maksavat EU-alueen kansalaiset
saavat kansallisessa verolainsäädännössämme
määritellyn kotitalousvähennyksen jatkossa
muun muassa ulkomailla sijaitsevien asuntojensa remontteihin. Hallituksen
kotitalousvähennyksessä mainitaan kotitalousvähennyksen
tulevan taannehtivaksi vuodesta 2007 lähtien, mikä johtaa
siihen, että ne Suomessa olleet virolaiset ja puolalaiset
työntekijät, jotka ovat viitsineet maksaa veronsa
tänne, tulevat marssimaan verotoimistoon ja vaatimaan Verohallinnolta
oikaisuja monen vuoden ajalta kotitalousvähennyksiin oikeuttavien
palveluiden käytännössä. Tämä tulee
maksamaan Suomelle miljoonia.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä salissa kaikilla
edustajilla on huoli suomalaisten hyvinvoinnista ja erityisesti
siitä, miten se hyvinvointi tulevaisuudessa myös
säilytetään. Siksi perussuomalaiset ovat
tehneet vaihtoehtobudjetin, jossa asioita katsotaan suomalaisen kansalaisen
näkökulmasta. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti
antaa vaihtoehtoja talouskasvuun, työllisyyteen ja oikeudenmukaiseen
toteuttamiseen.
Vaihtoehtomme tarttuu tehokkaasti muun muassa yhä kasvavaan
harmaan talouden ongelmaan Suomessa. Harmaan talouden torjumisen hallituskin
on listannut yhdeksi kautensa kärkitavoitteista. Kuljetusalan
yritysten kilpailukyky on ajettu kuilun partaalle muun muassa polttoaineen
kalleuden vuoksi, ja näin harmaa talous rehottaa. Harmaan
talouden piirissä olevien kuljetusyritysten kuljetuskalustosta
osa on ollut jopa katsastamatonta ja epäkuntoista. Nämä tilanteet ovat
johtaneet vakaviin onnettomuuksiin, Kanta-Hämeessä jopa
kuolonkolariin, Tullin ja poliisin nykyresurssit kun eivät
riitä täydelliseen valvontaan. Perussuomalaisten
mielestä liikkuvalla poliisilla on merkittävä rooli
raskaan liikenteen valvonnassa eikä liikkuvaa poliisia
voida missään tapauksessa lopettaa. Vaihtoehdossamme
esitetyt lisämäärärahat poliisin
toimintamenoihin saataisiin esimerkiksi suursäätiöiden
pääomaverovelvollisuudesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto
on arvioinut, että pelkästään
viiden suurimman säätiön vuosittainen
veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005.
Lisäksi olemme esittäneet lisäyksenä 5
miljoonaa euroa Tullilaitoksen toimintamenoihin. Tuo raha vastaavasti
saataisiin toteuttamalla ehdottamamme 15 prosentin leikkaus puoluetukeen.
Arvoisa puhemies! Panostaisimme runsaasti lisää rahaa
vanhustenhoitoon ja omaishoitoon. Lisäisimme 25 miljoonaa
euroa omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tasoon
tehtävään tasokorotukseen. Meistä jokainen
tietää, että omaishoitajat tekevät
töitä jaksamisensa äärirajoilla
vailla kunnollista korvausta. Mikäli jokainen omaishoidettava
vaatisi hoitopaikan kotihoidon sijaan, se olisi valtion kannalta
katastrofi.
Perussuomalaiset haluavat Suomesta maan, jossa kenenkään
ei tarvitse pelätä vanhenemista. Ihmisarvoiseen
ikääntymiseen kuuluvat paitsi hyvä hoito
ja hoiva myös mahdollisuus itsenäiseen, sosiaaliseen
ja virikkeelliseen elämään. Vanhustenhoidon
suurimpia epäkohtia on henkilöstön riittämätön
määrä. Hoitotyö edellyttää hyvän
ammattitaidon lisäksi riittävästi lämpimiä käsipareja.
Henkilöstön mitoittaminen vastaamaan todellista
hoitotarvetta on siten myös tulevan vanhuspalvelulain ja
palvelujen järjestämisen tärkeimpiä tehtäviä.
Kaikki ikääntyvät yksilöllisesti,
ja palveluiden tarve on jokaiselle erilainen. Perussuomalaiset esittävätkin
75 miljoonan lisämäärärahan
kohdistettavaksi sellaisiin hoitoisuudeltaan raskaisiin hoivapaikkoihin,
joissa työntekijän tarve on tällä hetkellä suurin.
Jotta nämä yhteiskunnan kannalta tärkeät
asiat saataisiin kuntoon, ehdotamme varallisuusveron palautusta.
Tällä tavalla arvoimme valtion kassaan kertyvän
noin 135 miljoonaa euroa, joka voitaisiin käyttää omaishoidon
tuen kehittämiseen sekä vanhustenhoidon laadun
parantamiseen. Tämä, jos mikä, on vastuunkantoa
köyhemmistä. On kohtuullista, että yhteiskunnan
parempiosaiset kantavat suuremman vastuun myös yhteiskunnan
kustannuksista.
Arvoisa puhemies! Nuoret ovat yhteiskuntamme voimavara, ja heidän
kouluttautumistaan ja työllistymistään
on tuettava kaikin keinoin. Hallitus esittää uuteen
nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27 miljoonaa euroa, mutta aikoo
samanaikaisesti vähentää oppisopimuskoulutukseen varattuja
määrärahoja yli 26 miljoonalla eurolla. Tätä me
emme hyväksy, vaan haluamme lisäpanostuksia nuorten
syrjäytymisen ehkäisyyn. Esimerkiksi mestari—kisälli-malli
on käytännössä toimivaksi todettu
tapa parantaa nuorisotyöttömyyttä. Samalla
saadaan osatyökykyisiä ammattilaisia takaisin
työelämään, kun jo mahdollisesti täyden
työkykynsä menettänyt mestari voi kouluttaa
kisällistä työnsä jatkajan.
Meillä Päijät-Hämeessä projekteista
on kokemusten mukaan saatu erittäin hyviä tuloksia
ja jo syrjäytyneitä nuoria on saatu mukaan yhteiskuntaan,
ja he ovatkin työllistyneet jo ennen projektin päättymistä.
Vertailun vuoksi sanottakoon, että ehdottamamme 10 miljoonan
lisämääräraha mestari—kisälli-mallin
käyttöönottoon kuluu ensi vuonna helposti,
kun Kroatia liittyy EU:n uudeksi jäsenmaaksi. Komission
arvion mukaan tämä maksaa Suomen osuudelle 10
miljoonaa euroa lisää.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille tärkeintä on
suomalaisten hyvinvointi, siksi me olemme tehneet tämän
suomalaisille paremman budjettiehdotuksen.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Käyty keskustelu perussuomalaisten
ja keskustan varjobudjeteista on ollut varsin eläväistä ja
monipuolista, mutta sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on jäänyt
liian vähälle huomiolle. Nimittäin sisäisestä ja
ulkoisesta turvallisuudesta ei voi tinkiä. Turvallisuuden
takaaminen on valtion tärkein tehtävä.
Poliisin määrärahat ovat riittämättömät, puhumattakaan
Puolustusvoimista, joka parhaillaan tarpoo liki hallitsemattoman
rakenneuudistuksen ja historiallisten suurien budjettileikkausten
suossa.
Perussuomalaisten mielestä Kataisen hallituksen puolustushallintoon
suuntaamat leikkaukset ovat rajuja ja väärin kohdistettuja.
Ensi vuoden talousarviossa puolustusministeriön hallinnon-alalle
on luvassa yli 70 miljoonan euron menovähennys. Mikään
muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurten säästötoimenpiteiden
kohteeksi. Säästöt ovat sitä luokkaa,
että puolustusratkaisumme pääperiaatteet — liittoutumattomuus,
koko Suomen puolustaminen ja yleinen asevelvollisuus — joutuvat
tätä menoa vaakalaudalle jo lähitulevaisuudessa,
eikä pidä unohtaa sitäkään,
että istuva hallitus ajoi Suomen jalkaväkimiinat
kieltävään Ottawan sopimukseen.
Leikkaukset johtavat väistämättä sodanajan joukkojen
suorituskyvyn laskuun. Etenkin alueellisten joukkojen puolustusmateriaalihankintoja
joudutaan karsimaan ja viivästyttämään
tällä vaalikaudella. Varusmiesten koulutus jää puutteelliseksi,
kun esimerkiksi maastovuorokausien määrää joudutaan
laskemaan tuntuvasti. Näin ollen varusmiesten osaaminen
ei enää täytä sodanajan joukoille
asetettavia vaatimuksia. Kolmessa vuodessa tällaisia osin
puutteellisesti koulutettuja varusmiehiä ehtii kertyä 75 000.
Huolestuttavaa on myös reserviläisten kertausharjoitusten
täysin riittämätön määrä.
Kun vielä viime vuonna koulutettiin kertausharjoituksissa
yli 27 000 reserviläistä, voidaan hallituksen budjettileikkausten
seurauksena jatkossa kouluttaa vain vaivaiset 2 000 henkilöä vuodessa.
Tälle vuodelle on tosin luvassa hienoista parannusta viimeisten
tietojen mukaan tuohon 2 000:een, kiitos puolustusministeriön
priorisoinnille, mutta hyvin lohduttomaksi tuo luku edelleen jää.
Materiaalista säästäminen ja varusmiesten puutteellinen
koulutus yhdistettynä reserviläisten kertausharjoitusten
niukkuuteen herättää kysymyksen, onko
reserviläisarmeijamme riittävän toimintakykyinen.
Onko ulkoinen turvallisuutemme taattu, onko puolustuskyvyllämme ennalta
ehkäisevä vaikutus? Vaikka puolustusmäärärahat
tämän hallituskauden jälkeen nousisivatkin,
niin kuin välttämätöntä onkin,
hallituksen aiheuttaman koulutusvajeen umpeen kurominen tulee viemään
kauan ja osittain se jää varmasti paikkaamatta.
Olenkin kiinnostunut kuulemaan, miten hallitus aikoo jatkossa turvata
sodanajan joukkojen suorituskyvyn. Ensi vuoden budjetti on karua
luettavaa ulkoisen turvallisuutemme kannalta katsottuna.
Arvoisa puhemies! Sotilasliittoon kuulumatonta Suomea puolustaa
tehokkaasti ja taloudellisesti yleiseen asevelvollisuuteen perustuva
ja riittävästi kertausharjoitettu reserviläisarmeija. Siksi
hallituksen vastuuton ja virheellinen leikkauslinja on perussuomalaisten
mielestä katkaistava nyt eikä vasta ensi vaalikaudella.
Esitämme varjobudjetissamme reilun 70 miljoonan euron määrärahalisäystä puolustushallinnon
leikkausten peruuttamiseen.
Koska yleistä asevelvollisuutta on lisäksi
vahvistettava, esitämme myös varusmiesten kotiuttamisrahan
palauttamista. Nimittäin varusmiespalvelus jättää päättyessään
monet kotiutuneet nuoret aikuiset asemaan vailla vakituista toimeentuloa.
Kotiuttamisrahan avulla voitaisiin tehokkaasti tukea varusmiespalveluksensa
päättävien henkilöiden siirtymistä takaisin
arkielämään. Kotiuttamisraha myös
säästäisi kuntien menoja, kun varusmiespalveluksensa
päättäneitä henkilöitä ei
samassa määrin ajautuisi välittömästi
toimeentulotuen piiriin. Samalla se olisi valtiovallalta selkeä tunnustus
kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille
miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille.
Arvoisa puhemies! Määrärahalisäykset
olisimme valmiita kattamaan, kuten ryhmäpuheenvuorossammekin
todettiin, esimerkiksi leikkaamalla kehitysavusta lähes
300 miljoonaa euroa. Tämä leikkaus on perusteltu,
koska monin paikoin antamamme kehitysapu on tehotonta tai väärin
kohdistettua.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet oman
vaihtoehtoisen talousarvioesityksensä. Otamme vähemmän
velkaa kuin hallitus eli noin 175 miljoonan euron verran. Olemme
myös kohdentaneet eräitä menoja eri tavalla
verrattuna hallituksen talousarviossaan esittämiin. Keskityn
muutamiin kohtiin varjobudjetissamme.
Hyvinvointi lähtee työnteosta, ja työn
tekeminen on perusta hyvinvointivaltiolle. Jotta työtä voisi
olla, on oltava niitä, jotka työtä tarjoavat. Perussuomalaiset
pitävätkin yrittämistä ja yrittäjyyttä suuressa
arvossa. Mielestämme tulisikin tukea nykyistä enemmän
pk-yritysten kasvua. Juuri pk-sektorillehan on viime vuosina syntynyt
työpaikkoja, samaan aikaan kun suuryritykset ovat panneet
ihmisiä kilometritehtaalle suorastaan liukuhihnalta. (Jussi
Niinistö: Ne on faktoja!)
Suuryritysten saamat tuet onkin asetettava kyseenalaisiksi niiden
tehottomuuden vuoksi ja suunnattava tuet paremmin työllisyyttä tukeviin kasvuhakuisiin
pk-yrityksiin. Tukien lisäksi pk-yritykset tarvitsevat
verokannustimia. Ehdotammekin erityistä kasvupakettia,
joka pitää sisällään
alv:n alarajan tuntuvan korotuksen muodossa annettavan alv-huojennuksen,
työllistävien pk-yritysten Viron mallin mukaisen
yritysverotuksen sekä kotitalousvähennyksen korotuksen. Kasvupakettia
esitämme määräaikaiseksi, ja
sitä tulee seurata sen vaikutusten arvioimiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Työllisyys on aivan keskeisessä asemassa
budjetissamme. Siitä huolehtiminen on kansakunnan kohtalonkysymyksiä.
Ongelmahan on se, että Suomessa on aivan liikaa ihmisiä vailla
työtä. Kuitenkin meillä puhutaan samaan
aikaan muun muassa työvoimapulasta, työn ja sen
tekijän kohtaamattomuudesta, työssäjaksamisesta
ja liian aikaisesta eläköitymisestä.
Meillä on lisäksi ongelmana se, että Suomessa
joko ollaan työssä tai sitten ollaan työttöminä.
Tästä syystä osatyökykyiset
ovat huonosti käytetty voimavara. Puhutaan myös vaikeasti
työllistyvistä, ja samaan aikaan erilaiset pätkätyöt
lisääntyvät jatkuvasti. Onkin syytä toimia
osatyökykyisten ja monenlaisen työn saattamiseksi
kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin. Entä sitten
se epäkohta, jossa samaan aikaan tehdään
töitä ylikuormitettuina ja toisaalla ei ole töitä lainkaan?
Pitäisikö työtä pystyä jakamaan
nykyistä tasaisemmin? Vastaan, että pitäisi.
Kannamme vaihtoehdossamme myös vakavaa huolta nuorten
työttömyydestä sekä yli 50-vuotiaiden
työttömien asemasta. Nämä molemmat
ryhmät uhkaavat jäädä jalkoihin
hyvästä tahdosta huolimatta. Nuoret jäävät
ilman arvokasta työkokemusta, ja yli 50-vuotiaat ovat työnhakijoina
liian usein selkeän ikärasismin kohteena, varsinkin
jos heillä on vain kapean sektorin osaamista.
Kunnille on asetettu velvoitteita työllistämiseen
ja kuntouttavaan työtoimintaan sekä aktivointisuunnitelmien
laadintaan liittyen. Kunnat on kuitenkin ajettu taloudellisesti
erittäin ahtaalle, sillä velvoitteiden määrää on
jatkuvasti lisätty ilman riittäviä määrärahoja.
Näin näyttää käyvän myös
pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen liittyvän
kuntakokeilun ja nuorten kuntouttavan työtoiminnan suhteen.
Kuntatalouden rajun heikkenemisen myötä monet
kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, eivätkä perussuomalaiset
voi hyväksyä kuntien toimintamahdollisuuksia heikentäviä valtionosuusleikkauksia
ja samanaikaista velvoitteiden lisäämistä.
Lopuksi muutama sana harmaasta taloudesta. Vaadimme lisää toimia
sinällään aivan oikeiden toimenpiteiden
lisäksi harmaan talouden torjuntaan, näistä esimerkkeinä sakotusoikeus
aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tarkastajille sekä Suomessa
työskentelevien ulkomaalaisten yritysten rekisteröintipakko
vero- ja valvontaviranomaisten työn helpottamiseksi ja
nopeuttamiseksi. Lisäksi eri viranomaisten välinen
yhteistyö ja tietojen vaihtaminen on saatava nykyistä joustavammaksi,
ja onkin selvitettävä erilaiset keinot parantaa
viranomaisyhteistyötä tältä osin.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström kävikin
seikkaperäisesti nämä työasiat
läpi, joten en käy niitä enää toistamaan.
Hallituksen ensi vuoden budjetti painottuu monilta osin maaseudun,
Ruuhka-Suomen ulkopuolisten alueiden, kurittamiseen. Perussuomalaiset
ovat pyrkineet vaihtoehtobudjetissaan näitäkin
epäkohtia paikkaamaan. Kuntien valtionosuusleikkaukset
koskettavat kaikkein kipeimmin haja-asutusalueiden kuntia, joissa
verotulojen vuosittainen kasvu on olematonta ja jopa usein miinusmerkkistä.
Perussuomalaisten mielestä näilläkin
alueilla täytyy säilyttää elämisen ja
asumisen mahdollisuus. Sitä vastoin pääministerin
lausunnot, joiden mukaan koko Suomen asuttuna pitäminen
tuntuu vanhahtavalta, ovat mietityttäneet, että onko
tämä todella kokoomuksen linja.
Esitykset kilometrikorvausten leikkauksista ovat suora tulonsiirto
haja-asutusalueilta Kehä kolmosen sisäpuolelle,
missä julkinen liikenne huomattavasti paremmin voi huolehtia
myös työmatkaliikenteestä. Tiemäärärahojen
osalta hallituksen esitys on keskitys kokonaan suurten keskusten
ympärille, ja alempiarvoisen tiestön annetaan
rapautua. Miljardiluokan investointitarpeita ei moniin vuosiin pystytä korjaamaan,
vaikka jossain vaiheessa maahan saataisiin koko maan asuttamisen
kannalta myönteisempi hallitus.
Yhtenä esimerkkinä tiemäärärahojen
keskittämisestä on hallituksen päätös
Tampereen rantaväylän tunnelille luvattu 60 miljoonaa
euroa. Sen sijaan yleisen liikenteen sujumisen ja tieturval- lisuuden
kannalta tärkeät Ysitien ja Kolmostien korjaukset
siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Tuolla 60 miljoonalla
eurolla korjattaisiin pitkä pätkä alempiasteista
tiestöä, eikä valtion budjettiin tulisi
lisärahoitustarvetta.
Arvoisa puhemies! Muutamien verolinjausten osalta hallitus toimii
hyvin lyhytnäköisesti. Samalla kun esimerkiksi
turpeen käytön verohuojennusta ollaan pienentämässä,
jää huomiotta alan työllistävyys
ja vaikutukset myöskin kauppataseeseen. Turveala työllistää välillisesti
ja välittömästi kymmeniätuhansia
työntekijöitä. Turpeen polton vaihtoehtona
on useimmiten muun muassa Kiinasta tuotava kivihiili. Perussuomalaiset
esittääkin vaihtoehtobudjetissaan turpeen tuen
pitämistä ennallaan.
Hallituksella on periaatteellinen tarve käydä pienituloisten
kimppuun pääasiassa silloin, kun talousarviota
tasapainotetaan: arvonlisäveron korotus, lapsilisien indeksijäädytys,
opintotukien jättäminen indeksisidonnaisuuden
ulkopuolelle — kaikki nämä vaikuttavat
niiden ihmisten elämään, jotka kaikkein
pienimmällä joutuvat tulemaan toimeen.
Muutama asia kehitysavusta. Me perussuomalaiset kannatamme kehitysapua,
mutta minä ja ryhmämme olimme sitä mieltä,
että tässä tilanteessa on oikein, että leikataan
tämä 270 miljoonaa. Meidän pitää viedä kehitysapua
ennen kaikkea koulutuksen ja sivistyksen pariin kehitysmaihin, mikä johtaa
askelen tasa-arvoisempaan suuntaan ja siihen, että myös
naisille ja tytöille joskus tämä tasa-arvo
kehittyisi. Samoin kehitysavussa on satsattava terveydenhuoltoon
ja esimerkiksi siihen, miten väestökasvua voidaan
hillitä. On muistettava, että Suomi ei ole todellakaan
prosentuaalisesti pienimmän kehitysavun määrän
antaja tälläkään hetkellä:
monia EU-maita on paljon huonommalla prosenttiluvulla.
Harmaaseen talouteen, niin kuin täällä äskenkin
mainittiin, tulisi hallituksen puuttua entistä voimakkaammin.
Tilaajavastuulaki, olkoonpa se sitten niin sanottu Hollannin malli,
joka tarkoittaa sitä, että pääurakoitsija
on vastuussa koko tilaajaketjusta, tai jokin muu malli, sekä yrityksen rekisteröintipakko
Suomessa — näilläkin toimenpiteillä saadaan
vuosittain vero- ym. tuloja useita miljardeja euroja.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme esittäneet
useita kohteita, millä näidenkin epäkohtien
korjaukset voitaisiin rahoittaa, jos ei tässä talousarviossa,
niin ehkä hallitus poimii jälleen parhaat palat
jo ensimmäiseen lisätalousarvioonsa.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että hallituksella
on takanaan melkoinen virkamiesryhmä. Nimittäin
se on tehnyt kyllä hyvää työtä ainakin
osittain, ja mihin hallitus mahtaisikaan joutua ilman heitä?
Kun ajatellaan nyt, miten hallituspuolueiden jäsenet ovat
toimineet täällä salissa ja turuilla
ja toreilla aina tavatessa, he kysyvät, missä on
teidän vaihtoehtonne, antakaa selvityksiä ja vaihtoehtoja.
No, kuitenkin hallitus omassa ohjelmassaan julkaisee meidän hyviä vaihtoehtojamme,
joten ilmeisesti on pääteltävä niin,
että tämä hyvä virkamiesryhmä lukee
tarkkaan meidän erittäin hyvät vaihtoehtomme
ja ottaa sieltä ne parhaat osiot. Tosin poliitikoille voisin
suositella lukemista ja tutustumista enemmänkin ja ainakin
lukemisen ja kuulemisenkin ymmärrystä. Esimerkiksi
edustaja Kataja ei millään ymmärtänyt,
että meidän käytössämme
olevat luvut ovat hallituksen omia lukuja.
Näistä hyvistä asioista vielä,
mitä me olemme esittäneet ja mitä hallitus
nyt on ominut itselleen, mainitsen muutaman: nämä t&k-verotuet,
poistojen korotuksia, enkelirahoitusta. Ja suurien otsikoiden avulla
esille tuotu solidaarisuusverohan on meidän Wahlroos-vero,
mikä nyt on vain hieman laimeampi versio, miten niin kuin
Urpilaista voisi lainata. Monia muitakin hyviä ajatuksia on
valiokunnissa ollut, ja ne ovat sinne hallituksen ohjelmiin uponneet.
Keskustaa on hieman kehuttava myös tässä kohtaa.
He ovat selkeästi lukeneet meidän varjobudjettiamme,
meidän ohjelmiamme, ainakin tuon omaishoidon osalta — että hyvä näin.
Ministeri Urpilainen takertui meidän Kela-maksuumme
ja siitä tuleviin haittoihin. Se on kieltämättä totta,
että siitä tulee haittoja. Mutta ilmeisesti ministeri
Urpilainenkaan ei ole lukenut kokonaisuudessaan meidän
parempaa varjobudjettiamme. Se on perusteltu hyvin ja siellä on
tosiaan vertailtu, mitä tekee hallituksen esitys alv:n nostosta — huomautan:
tasavero — versus sitten Kela-maksun osuudesta. Molemmat
tuottavat työttömyyttä, myönnetään,
mutta Kela-maksu tuottaa huomattavasti vähemmän
kuin alv:n nosto. Eli hallitus on omalla toiminnallaan tekemässä työttömiä lisää tähän
maahan.
Keskustelusta poimin vielä edustaja Vehviläisen
kysymyksen, onko EU-pöydissä Suomen uskottavuus
mennyt. Kaikki sen takia vielä, että on tehty
pelkästään sisäpoliittisia asioita
ulkopolitiikan temmellyskentällä. Takinkääntöä perustellaan
siellä, ja Suomen uskottavuus kärsii.
Lisää ministeri Urpilaisen puheista: Kela-maksu
perusteltiin, että se on vientiyrityksille haitallista
ja alv ei ole vientiyrityksille haitallista. — Ok, siellä on
totuuden siemen takana, mutta jos EU:n vienti ei vedä,
koko Euroopan talous laahaa, siitä viennistä ei
tule välitöntä apua. Totta kai vientiä tarvitsee
edistää, mutta kaiken sen nousun pohja, miltä me
pääsemme ponnistamaan ylöspäin,
on nimenomaan kotimaisen kulutuksen kautta. Sitä kautta
pyörii suomalainen talous, kotimainen talous, ja me perussuomalaiset pidämme
huolta suomalaisista. Siinä on kaiken a ja o. Suomalaisista
huolta pitämällä parannamme taloustilannetta.
Muun muassa dieselveron poisto on hyvä esimerkki tästä.
Seuraavaksi aion pikkasen puhua kuntien valtionosuuksista — viittaan
sillä nyt turvallisuusasioihin. Turvallisuusasiat eivät
tunnu olevan ollenkaan hallituksen huolenpidon kohteena. Koko turvallisuussektori
kärsii. Kuntien valtionosuuksia leikataan, jolloin pelastustoimi
saa osansa näistä leikkauksista. Tästä salista,
mistä johdetaan Suomenmaata, on siirretty ne vaikeat päätökset
valtuustosaleihin. Voi voi, niitä valtuutettuja, ketkä nyt
tulevat valituiksi! He joutuvat kyllä vaikeiden päätöksien
eteen, kiitos Suomen hallituksen.
Sairaankuljetus on, sanotaanko, tyhjän päällä. Sairaankuljetus
on siirretty sairaanhoitopiirien vastuulle ja sairaanhoitopiirit
on uhattu lakkauttaa, jolloin koko sairaankuljetuksen pohja on poistumassa.
Poliisi on saman leikkausuhan alla, rajavartijat, Tulli, Puolustusvoimat,
kaikille näytetään kylmää kättä.
Kutien valtionosuudet vaikuttavat myös ka- tuverkostoon,
viemäriverkostoon, vesi-infraan, kaikkeen tämmöiseen
perusinfraan, mitä meillä on jokapäiväisessä käytössä,
kiitos taas jälleen kerran hallituksen. Kotitiet heikkenevät
muuallakin oikein urakalla, koska perusväylänpitorahat ovat
olleet jo edellisten hallitusten huonon hoidon kohteena, ne ovat
olleet aivan liian pieniä, ja tämä hallitus
jatkaa ihan samaa rataa. Yksityistiet menevät samalla kontolla,
tosin siinä on pikkasen muutoksia ollut.
Tulvakorvaukset ovat myös semmoisia asioita, joita
nyt tarvitsee nimenomaan Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaalla huomioida.
Siellä on monia teitä, jotka ovat huuhtoutuneet
veden mukana pois. Eli näihin tarvitsee pistää lisää huomiota.
Jos puhemies antaa vielä hetken jatkoaikaa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ei puhemies voi lopettaa!
Jos saan vielä hetken jatkaa, niin en tule sitten toista
kertaa.
Kehitysapurahoista tuli puhetta tuossa. On jotenkin tekopyhää,
että hallituksen ministeriaitiosta haukutaan meidän
leikkauksiamme, kun he ovat itse leikkaamassa kehitysapurahojaan.
He tekevät itse sitä, mistä haukkuvat
oppositiota. Tämän meidän leikkauksemme
tarkoitus ei ole missään nimessä kohdistua
niihin vähäosaisiin, vaan nimenomaan niihin, jotka
ottavat siitä välistä. Korruption kouraa
ei yksinkertaisesti kuulu ruokkia. Ja tämän meidän
leikkauksemme jälkeenkin kehitysapurahat ovat vielä erittäin
hyvällä mallilla maailmanlaajuisesti katsottuna.
Polttoaineveroihin vielä sen verran, että ensin aikaisemmat
hallitukset ovat kehottaneet ostamaan pieniä dieselautoja.
No, ok, minä tein heti työtä käskettyä,
ostin Minin. Tosin se on bensa-Mini, vanha malli, mutta hieno sellainen.
Sitten kun kansa osti niitä pieniä dieselautoja
ja kun nyt on kaikki nämä polttoaineen verotukset,
kuviot, mitä tämän ympärillä liikkuu,
niin kansa tuntee olevansa petetty. Auto on yksinkertaisesti välttämätön
Suomen pitkien etäisyyksien maassa. Sen takia tätä käytön
kompensaatiota hoidetaan esimerkiksi sillä, että dieselvero
poistetaan, ja tämä myös parantaa kotimaista
kysyntää ja kotimaista ostovoimaa.
Kaiken kaikkiaan perussuomalaisten varjobudjetti on vertailukelpoinen
hallituksen vastaavan budjetin kanssa, ja mikä parasta:
se on perustellusti parempi.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Keskustan mielestä pelkästään
yhden vuoden budjetilla ei ratkaista Suomen talouden tulevaisuuden
haasteita. Siihen tarvitaan nyt pidemmän aikajänteen
toimenpiteitä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotka
luovat pohjan työllisyyden parantamiselle ja yrittäjyydelle,
ja nimenomaan se työllisyyden parantaminen on ykkösasia.
Hallitus on viemässä eteenpäin suurta
kuntauudistustaan ja ajanut kunnat epävarmaan tilanteeseen.
Samanaikaisesti hallitus vielä leikkaa rajusti kuntien
valtionosuuksia. Keskusta haluaa torjua tämän
kehityksen ja turvata ihmisten peruspalvelut.
Arvoisa puhemies! Haluan nyt keskittyä pariin keskustan
tänään esille ottamaan asiaan.
Keskustan mielestä perusväylänpitoon
tarvitaan selkeä tasokorotus, ja esityksemme on 100 miljoonaa
hallitusta enemmän, muuten tieverkkomme rapautuu. Samoin
Suomen tieverkon hiussuoniston, yksityisteiden, kunnossapitoon ja parantamiseen
tarvitaan keskustan mielestä 15 miljoonan euron korotus
hallituksen esitykseen nähden.
Hallituksen budjettiesitys on kohtuuton maa- ja metsätaloudelle.
Maatalouden kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti tuotantokustannusten
jatkuvasti noustessa. Tuottajahinnat jäävät jatkuvasti
jälkeen kustannusten noustessa.
Keskusta ei hyväksy hallituksen linjaa lapsiperheiden
aseman heikentämisestä, sitä hallituksen
arvovalintaa, kun se jäädyttää lapsilisät.
Keskusta haluaa lakialoitteellaan 59/2012 saattaa omaishoitajien
aseman koko Suomessa tasavertaiseksi. Keskusta esittää omaishoidon tuen
siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle,
ja samalla myös omaishoidon tuki muutetaan verovapaaksi.
Omaishoito on hoivana kaikkein lähimpänä ihmistä.
Omaishoitajana toimii yleensä lähiomainen tai
perheenjäsen, mutta myös muut sukulaiset tai henkilöt
voivat tulla omaishoitajiksi. Omaishoitajan arki on täyttä työtä.
Arjen lisäksi omaishoitaja on usein vastuussa pyhästä eli viikonlopusta
ja muista juhlapäivistä. Moni tarvitsee ympärivuorokautista
huolenpitoa. Usein omaishoitaja on jo varsinaisen työuransa
tehnyt eli eläkeläinen. Omaishoito on laitoshoitoa
parempaa siksi, että vanhus tai muu hoivattava voi viettää aikaansa
kotona tutussa ympäristössä läheistensä ympäröimänä.
Omaishoito on yhteiskunnalle todella edullista.
Tässä keskustan lakialoitteessa ehdotetaan, että omaishoidon
tuki siirretään kunnilta Kansaneläkelaitoksen
vastattavaksi. Aloite on mitä parhain, koska omaishoidon
tukea on maksettu ja maksetaan osin eri tavoin eri puolilla Suomea. Nyt
kuntien välillä on isoja eroja omaishoitajien kohtelussa
ja omaishoidon tuen maksamisessa. Osassa kuntia otetaan uusia omaishoitajia
sopimusten piirin, osassa pidetään omaishoitajien määrä vakiona
pitäen määrärahat samalla tasolla vuodesta
toiseen. Lakialoite maksaa 60 miljoonaa euroa mutta on oikeudenmukainen
omaishoitajia kohtaan ja parantaa heidän asemaansa.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi omaishoidon
tuen päätöksenteon siirtämistä Kansaneläkelaitokselle
ja myös verovapauden antamista omaishoitajille, josta on
myös keskustan lakialoite 60/2012.
Reijo Tossavainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan
jäsenenä joudun toteamaan, että valtion
budjetissa tiestön kunnossapito lyödään
täysin laimin. Asiantuntijat arvioivat, että määrärahan
pitäisi olla vähintään 100 miljoonaa
euroa enemmän. Se olisi kansantaloudellisesti erittäin
järkevää, sillä esimerkiksi
Suomen Tieyhdistyksen asiantuntija on laskenut, että yhden
euron säästö kunnossapidossa aiheuttaa
kolmen euron vahingon, koska ennen pitkää joudutaan
tekemään kunnossapidon laiminlyönneistä johtuen
peruskorjauksia.
Siltojen osalta tilanne on vielä huonompi, sillä siellä yhden
euron säästö aiheuttaa peräti
viiden euron vahingon. Kunnossapitovelkaa on kertynyt nyt noin kahden
miljardin edestä. Se on pian niin suuri, että eroa
ei kyetä pitkään aikaan kuromaan umpeen,
eikä siihen löydy tarpeeksi rahaa, sillä tiestömme
kaipaa pian laajoja perusparannuksia. Nyt siis säästetään
kunnossapidosta 100 miljoonaa. Säästö aiheuttaa
noin 300 miljoonan euron vahingon. Tästä jos mistä voidaan sanoa,
että hölmöläisten touhua.
Arvoisa herra puhemies! Hallitusneuvottelujen aikana sovittiin
mututuntumalta, että suuruus ratkaisee myös kunnallisten
palvelujen tuottamisessa. Siksi suurin osa Suomen kunnista aiotaan lakkauttaa.
Tuon päätöksen perusteet eivät
ole millään tavalla kestäviä.
Se on tullut erittäin laajan asiantuntijajoukon voimin
todistettua. Viimeisenä kortensa kuntakeskustelun kekoon
toi Pellervon taloustutkimus PTT. Heidän lopputulemansa
voisi tiivistää näin: kuntakenttä kaipaa remonttia,
mutta tehokkaampaa on uudistaa palvelurakennetta kuin yhdistää kuntia.
Parisen viikkoa sitten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
totesi, etteivät liitokset kansainvälistenkään
kokemusten perusteella tuo oikotietä säästöihin.
Vattin tutkijat painottavat, että tärkeämpää on
pohtia kuntien ja valtion tehtävänjakoa. Hallituksen
suurkunta-ajattelun tyrmäämiseksi löytyy
tosiasioita vaikka kuinka paljon. En ole nähnyt, kuullut
tai lukenut yhtään tutkimusta tai tilastoa, joka
puoltaisi suurkuntia.
Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta hallitus ajaa jääräpäisesti
suurkuntia. Halutaan tehdä poikkeuksellisen suuri hallintouudistus,
joka vie vain ojasta allikkoon. Harvinaisen edesvastuutonta toimintaa.
Olen ollut pitkään samaa mieltä kuin
edellä PTT ja Vatt. Ensin siis pitäisi miettiä valtion
ja kuntien välinen työnjako. Sen jälkeen pitäisi
katsoa, mitkä palvelut on tarpeen hoitaa ylikunnallisesti — niiden
tuottamiseksi maakunta on sopivan kokoinen ja toimiva — ja
niin, että ylintä päätösvaltaa
käyttäisi maakuntavaltuusto, joka valittaisiin
kunnallisvaalien yhteydessä. Loput asiat hoituisivat ihan
hyvin nykyisten peruskuntien toimesta. Jos kuntaliitoksia tehdään,
niin tehtäköön niitä kansanvaltaa
kunnioittaen ja vain silloin, kun kuntalaisten enemmistö ja
kunnanvaltuuston enemmistö on asian takana.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tuosta muutama
tunti sitten pidetystä debatista, että se ei ehkä kyllä laadullisesti
ollut kaikkein parhaita keskusteluja, mitä eduskunnassa
kaiken kaikkiaan on käyty. Tietysti, kun puhutaan rakenteellisista
uudistuksista, olisi tärkeää tietää se,
mitä kukakin rakenteellisilla uudistuksilla tarkoittaa.
Hyvä puhemies! Täällä on
jo esitelty lukuisissa puheenvuoroissa keskustan vaihtoehtolinjaa
ja myös niitä laki- ja toimenpidealoitteita, jotka
liittyvät meidän ensi vuoden budjettiin. Itse
asiassa, kuten olemme todenneet, kysymys ei ole vain ensi vuodesta,
vaan pitäisi hakea pitkälinjaisia, pitkäaikaisia,
kestäviä keinoja sen eteen, että saisimme
kasvua vauhditettua ja myös julkista taloutta kuntoon.
Julkisen talouden osalta ja yhteisen kunta- ja valtiopolitiikan
osalta tärkeää olisi nimenomaan, että voisimme
toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluitten uudistamisen, ja keskusta
on tähän esittänyt kotikunta—maakunta-mallia.
Kasvun eväistä ehkä minulle tärkein
ja tutuin on tietysti tämä Valtion infra Oy:n
perustaminen, josta tänään emme kuulleet
valtiovarainministerin kantaa laisinkaan. Kysymyshän on
siitä, että viime vaalikaudella jo hyvin perusteellisesti selvitettiin
selvitysmies Pasi Holmin toimesta sitä, voisiko perustaa
erillisen rahaston tai yhtiön, joka olisi valtion omistama.
Se pystyisi saamaan lainaa halvalla korolla, kun tiedämme,
että valtio saa erittäin halpakorkoista lainaa,
ja sitä kautta saisimme tänne budjetteihin ja
kehysbudjettiin väljyyttä, kun tiedetään,
että liikennehankkeissa helposti yksikin iso ratahanke
maksaa monta sataa miljoonaa euroa. Tällä asialla
oli viime vaalikaudella yli puoluerajojen kannatusta. Yritin ajaa sitä viimeisessä
budjetissa
2010 elokuussa seuraavan vuoden budjettiin, että olisi
päätös silloin tehty, mutta se ei silloin
käynyt hallituskumppani kokoomukselle. Huomaan, että edelleenkin tällä kaudella
myös eri hallituspuolueitten edustajat ovat tästä puhuneet,
ja tuossa liikennepoliittisessa selonteossakin, joka hyväksyttiin
kesäkuussa eduskunnassa, sanottiin, että etsitään
ja haetaan uusia keinoja. Keskustan mielestä tällainen
Valtion infra Oy pitäisi välittömästi
perustaa, jotta se olisi jo ensi vuonna käytettävissä ja helpottamassa
tätä liikennerahoituksen pulaa, mitä meillä kaiken
kaikkiaan on.
Arvoisa puhemies! Lopuksi esittelen yhden näistä keskustan
lakialoitteista. Tämä lakialoite oli esillä tässä salissa
jo vuosi sitten, ja tämä koskee sitä,
että haluaisimme nostaa pienimmät sairaus- ja
vanhempainpäivärahat työttömän
peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasolle.
Jos muistatte, niin vuosi sittenhän hallitus kovasti
hehkutti täällä eduskunnassa sitä,
että peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea
korotetaan satasella, mutta se tuli tarkoittamaan sitä,
että samalla repäistiin perusturvaan erittäin
paha kaula, se sama sadan euron kaula, näihin pienimpiin äitiys-,
isyys-, vanhempainpäivärahoihin ja pienimpiin
sairauspäivärahoihin. Keskustan arvomaailmaan
se ei kyllä käy, että on kannattavampaa
ja saa paremman tuen ollessaan työttömänä kuin
ollessaan pienen lapsen, pienen vauvan äiti tai isä tai
pienimmällä sairauspäivärahalla
oleva. Niinpä olemme tehneet lakialoitteen, jossa esitämme,
että ensi vuoden alusta nämä pienimmät päivärahat
nostettaisiin työttömän peruspäivärahan
ja työmarkkinatuen tasolle. Se tarkoittaisi, että ne
nousisivat 695 euroon, eivät vielä edes kovin
korkealle tasolle, mutta olisivat edes samalla tasolla kuin ovat
työttömän pienimmät päivärahat.
Tässä on kysymys tietysti sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta
ja siitä, että halutaan nähdä, että yksikään
ihmisryhmä ei todellakaan ole ulkopuolella. Tämä esitys
maksaisi kaiken kaikkiaan 16,7 miljoonaa euroa. Näistä vanhempainpäivärahojen
osuus olisi noin 11 miljoonaa ja sairauspäiväraha
osaltaan 5,4 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan lukumääräisesti
tämä koskettaisi noin 22 000:ta henkilöä.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käydyn keskustelun aikana
valtiovarainministeri puhui meille edustajille Suomen mallista — jossa
oli kolme osaa — siitä, miten Suomessa asioita
hoidetaan. Kolmantena osana tässä Suomen mallissa
valtiovarainministeri mainitsi, että hallitus vie eteenpäin
rakenteellisia uudistuksia, ja hän käytti tästä esimerkkinä tätä nuorisotakuuta.
Minulla on hieman erilainen käsitys ja keskustalla
on hieman erilainen käsitys siitä, mitä ovat rakenteelliset
uudistukset, minkä mittaluokan uudistuksesta on kysymys
ja mihin pyritään, mitä tavoitellaan.
Tämä nuorisotakuu on erinomainen asia. Voin toivottaa
onnea sille taipaleelle, jolla pyritään syrjäytymisuhan
alla olevia nuoria saamaan siihen asentoon, että heillä on
riittävä ammattitaito, he voivat työllistyä jne.
Mutta kun rakenteellisista uudistuksista puhutaan, niin pitää puhua
kyllä aivan toisen mittakaavan asioista.
Valtiovarainministeri kysyi keskustalta, missä ovat
keskustan rakenteelliset muutokset. Meidän esityksessämme
niitä on ainakin viisi kappaletta, ja puhutaan miljardiluokan
asioista, puhutaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen
aivan keskeisesti liittyvistä kysymyksistä.
Vielä reilu vuosi sitten hallitusohjelman julkistamisen
yhteydessä pääministeri puhui tämän vaalikauden
suurimpana rakenteellisena uudistuksena kuntauudistuksesta, kuntarakenneuudistuksesta.
Tänään me tiedämme, millaiseksi
kuntakarttakohellukseksi tuo suuri rakenteellinen uudistus on tekemässä mahalaskua.
Tuolloin pääministeri puhui vielä miljardiluokan
uudistamisesta. Tuolloin ei edes hyväksytty ajatusta siitä,
pitäisikö sittenkin miettiä palveluita
ensin, pitäisikö miettiä sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämistä ja myös
rahoitusta ensin.
Tänään ollaan tilanteessa, missä kuntakarttakohellus
on yhdellä asemallaan. Hallitus kyllä puhuu paljon,
mutta päätöksenteko tuntuu olevan hankalaa.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon rakenteellisten
muutosten ja uudistusten, jotka ovat välttämättömiä tehdä,
osalta aletaan olla tilanteessa, missä ainoa, mitä jää jäljelle,
on hallituspuolueitten julkiset riitelyt, julkinen kiista siitä,
mitä ei saa tehdä, ja sen yhteisen sävelen
löytäminen tuntuu olevan erinomaisen hankalaa.
Kyllä yksi osa Suomen mallia on se, että pystytään
tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista.
Mitä ovat sitten rakenteelliset muutokset, joita keskusta
esittää? Ensinnäkin työurat
on saatava pidemmiksi. On oltava valmius löytää keinoja
eläkkeellesiirtymisiän nousuun. Sen on vastattava
elinajanodotetta. Osatyökykyiset on saatava nykyistä paremmin
töihin. Sosiaaliturvaa kaiken kaikkiaan on uudistettava
ja muutettava niin, että sosiaaliturvan ja työn
yhteen sovittaminen on nykyistä helpompaa. Sosiaaliturvaa
pitää yksinkertaistaa.
Tietotekniikka julkisessa hallinnossa: Varovaisetkin arviot
kertovat, että terveydenhuollon tietojärjestelmien
yhtenäistämisellä olisi saatavissa miljardi
euroa. Varovaisimmatkin arviot kertovat siitä, että miljardi
olisi saatavissa.
Kolmas asia: Keskustalla on malli siihen, miten sosiaali- ja
terveyspalvelut tässä maassa järjestetään.
Kotikunta—maakunta-malli on ratkaisu, jolla varmuudella
päästäisiin järkevällä tavalla
eteenpäin.
Neljäntenä asiana: Me odotamme budjetin yhteydessä esitystä vanhuspalvelulaiksi.
Keskusta edellyttää, että tuon vanhuspalvelulain
yhteydessä samanaikaisesti tuotaisiin eduskuntaan laki omaishoidon
tuen muuttamisesta niin, että omaishoidon tuki siirretään
kunnilta Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Meidän
on saatava vanhuspalveluissa, ikääntyvän
väestön palveluissa, painopiste nykyistä paremmin
kotona tapahtuvaan hoitoon, ja omaishoidon tuki on tässä erinomainen
keino ja väline. 0,5 tai 0,7 on tärkeä luku
silloin, jos sen kanssa on ongelmia, mutta jokainen ikääntyvä ihminen
tarvitsee sen yhden omaisen siihen lähelle, yhden ihmisen,
joka hoitaa ja hoivaa silloin, kun tarvis on.
Omaishoidon tuen on oltava samoilla kriteereillä myönnettävissä koko
maahan. Hallitusohjelmassahan on kirjattu, että laaditaan
yhtenäiset kriteerit kuntakentälle. Niin kauan
kuin maksajia on enemmän kuin yksi, yhtenäiset
kriteerit eivät tule toteutumaan. Meillä on konkreettinen
lakiesitys, ja meillä on talousarviovaihtoehdossamme esitetty
60 miljoonaa euroa lisää rahaa siihen, että omaishoidon
tuen niin sanottu Kela-siirto tehdään samanaikaisesti,
kun vanhuspalvelulaki on tarkoitus voimaan saattaa. Tämä on
inhimillinen ja tämä on ihmisille paras tapa päästä eteenpäin
siinä, että kotona asuminen olisi mahdollisimman
pitkään mahdollista ja, mikä tärkeintä,
omaishoitajat koko maassa tulisivat samanarvoiseen asemaan.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomessa on suuri pula
työpaikoista, mikäli aiomme vastata hyvinvointipalvelujemme
kasvun rahoituksesta, lopettaa velkaantumisemme sekä hoitaa
kuntatalouden raiteille. Suomalaisen työn kustannukset
ovat sitten vuoden 2008 finanssikriisin nousseet kolminkertaisesti
verrattuna Saksaan ja kaksinkertaisesti verrattuna Ruotsiin. Tämän
ja aiemmankin kehityksen seurauksena olemme menettäneet
kilpailukykymme, ja nyt sekä vaihto- että kauppatase
ovat miinuksella.
Suomalaiselle työlle tulee edelleen uutta kuormaa pelkästään
työeläkemaksukorotusten muodossa. Näin
ei voi jatkua. Me tarvitsemme työllistäjiä ja
työpaikkoja, mutta kuka ottaa riskin työllistää Suomessa,
jos me täällä eduskunnassa omilla toimillamme
kasvatamme työn kustannuksia jopa siihen millään
tavalla kuulumattomilla maksuilla, kuten perussuomalaisten varjobudjetissaan
esittämillä Kela-maksuilla? Tällähän
ainoastaan kiihdyttäisimme suomalaisen työn ulosliputtamista.
Valaisen tätä pienellä esimerkillä:
Suomalainen yrittäjä siirtyy vaikkapa Venäjälle
valmistamaan esimerkiksi hirsimökkejä ja tuo niitä Suomeen.
Tällä aiheutetaan Suomessa tehdyn työn vähenemistä eikä ainakaan
makseta Kela-maksuja saatikka muita palkan sivukustannuksia Suomeen.
Se, että perussuomalaiset jättäisivät
kuntien työpaikat Kela-maksun ulkopuolelle, paljastaa puolestaan
sen, että he suosivat suljetun sektorin työtä avoimen
sektorin kustannuksella. Minä pidän tätä yrittäjävastaisena
toimintana. Kun tähän lisätään
vielä perussuomalaisten esittämä arvonlisäveron
korotuksen poistaminen, joka pitää matalana tuontikustannuksia
mutta nostaisi suomalaisen työn kustannuksia, tulen siihen
tulokseen, että perussuomalaiset suosivat ulkomailla tehtyä työtä mieluummin
kuin suomalaista työtä.
Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen totesi keskustan ryhmäpuheessa,
että Kainuun hallintomallikokeilu on ollut taloudellinen
menestys. Valtiontalouden tarkastusvirasto 11.12.2009 ja Valtion
taloudellinen tutkimuskeskus 19.8.2011 ovat esittäneet
toisenlaisia näkemyksiä. Heidän mukaansa
vertailuryhmän puute ei mahdollista taloudellisen menestyksen
mittaamista. Muita huomiota olivat seuraavat: Kainuun tilanne ei
ole parantunut kokeilun aikana. Kokeilulla on ollut vähäistä merkitystä maakunnan
kehitykseen. Kunnat suunnittelivat vuoden 2004 tietoisina hallintokokeilusta.
Ensimmäisen vuoden 2005 säästöt
sisältävät erittäin suuria kysymysmerkkejä.
Tilastokeskuksen kustannusluvut eivät täsmää vuodelta
2005. Kansantuote Kainuussa laski vuoden 2005 aikana. Verot ovat
kasvaneet muuta maata nopeammin. Palvelurakenteen muutos on hillinnyt
kyllä kustannuskehitystä, mutta nyt menojen hillintä jatkossa
on epävarmaa.
Arvoisa puhemies! Mainittujen tutkimusten jälkeen Kainuun
maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu on ollut suurempaa
kuin valtakunnassa keskimäärin. Tämä suunta
kertoo mielestäni totuuden mallin taloudellisesta menestyksestä.
Tämän vuoksi Kainuun hallintomalli ei sovi koko
maan hallintomalliksi. Lisäksi malli sisältää Kainuussakin
koettuja vaikeasti ratkaistavia ristiriitoja. Pahin ongelma on kaksitasoinen
hallinto, jossa valta ja vastuu eivät kohtaa. Mallina se
synnyttää automaattisesti ristiriitoja erilaisten kuntien
ja kuntayhtymän välille. Meillä koetut julkiset
riidat koskivat sekä rahoitusta että palveluverkkoa.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Suutari esitti melkoisia tulkintoja
meidän varjobudjetistamme. En rupea sen enempää aukaisemaan
niitä, kehotan vain lukemaan uudelleen. Lyhykäisyydessään:
se on vain yksinkertaisesti suomalaiselle parempi. Me tuemme suomalaista pienyrittäjyyttä.
Jos sen tiivistää yhteen pieneen pätkään,
niin se on perustellusti parempi.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä olen lukenut perussuomalaisten
varjobudjetin, ja täytyy sanoa, että sillä yrittäjäkokemuksella,
mikä minulla on, en voi tulla muuhun tulokseen kuin mitä minä esitin.
Keskustelu päättyi.