Laki
kirkkolain muuttamisesta
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen
mukaisesti
kumotaan 26 päivänä marraskuuta
1993 annetun kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 8 §,
sellaisena kuin se on laissa 306/2002,
muutetaan 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 5 luvun
4 § ja 5 §:n 2 momentti, 6 luvun 4 §:n
otsikko ja 8 §:n 1 momentti, 8 luvun otsikko, 1 §:n
otsikko ja 1 momentti, 3 §, 5 §:n 2 momentti ja
6 §, 18 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta, 19 luvun
4 §:n 2 momentin 1 kohta sekä 24 luvun 3 §:n
1 momentin 4 ja 6 kohta, 7 §, 9 §:n 2 momentti
ja 15 §,
sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 2 §:n
2 momentti laissa 771/1996, 8 luvun 1 §:n otsikko
ja 1 momentti laissa 1691/1995, 3 § osaksi laissa
347/1998 ja 6 § laissa 821/2004 sekä 18
luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta, 19 luvun 4 §:n
2 momentin 1 kohta sekä 24 luvun 3 §:n 1 momentin
4 ja 6 kohta, 7 §, 9 §:n 2 momentti ja 15 § laissa
1274/2003, sekä
lisätään 6 luvun 4 §:ään
uusi 2 momentti, 8 luvun 5 §:ään, sellaisena
kuin se on osaksi mainitussa laissa 821/2004, uusi 3 momentti,
jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 17 a luvun 2 §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1274/2003, uusi
3 momentti, 24 luvun 9 §:ään, sellaisena
kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti ja 25 lukuun
uusi 16 § seuraavasti:
2 luku
Kirkkolaki ja muut kirkkoa koskevat säädökset
2 §
Kirkkolain säätäminen. Lausunnot
ja esitykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta
tutkittaessa voidaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen
virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön.
Kirkkohallituksen tulee antaa asiasta lausunto ennen oikaisun tekemistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 luku
Pappisvirka
4 §
Vaalikelpoisuuden tai äänioikeuden menettäminen
Pappi, joka on pidätettynä tai määräaikaisesti erotettuna
papin- tai pappisviran toimittamisesta taikka viraltapantuna papinvirasta,
ei ole vaalikelpoinen papillisiin luottamustehtäviin kirkossa.
Pappisviran toimittamisesta pidätetyllä papilla
ei ole oikeutta myöskään äänestää piispan,
pappisasessorin tai lääninrovastin eikä hiippakuntavaltuuston
jäsenten tai kirkolliskokousedustajien vaaleissa.
5 §
Kuuluminen hiippakuntaan ja rovastikuntaan sekä äänioikeus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Papinvirasta taikka muusta seurakunnan tai kirkon virasta eronnut
pappi kuuluu edelleen siihen hiippakuntaan, johon hän erotessaan
kuului. Hänellä on neljän vuoden aikana
virkasuhteen päättymisestä lukien, ei
kuitenkaan eroamisiän jälkeen, pappina äänioikeus
tässä hiippakunnassa piispan, pappisasessorin,
lääninrovastin sekä hiippakuntavaltuuston
jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaalissa. Virkasuhteen
päätyttyä anomuksestaan toiseen hiippakuntaan
siirretyllä papilla ei ole äänioikeutta
näissä vaaleissa, jollei 4 momentista
muuta johdu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 luku
Viranhaltijat ja työntekijät
4 §
Terveydentilaa koskevat tarkastukset ja selvitykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään
huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta
työelämässä annetun lain (759/2004)
7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa virkaan nimittämisen
edellytyksenä. Oikeudesta velvoittaa viranhaltija esittämään
huumausainetestiä koskeva todistus on voimassa, mitä yksityisyyden
suojasta työelämässä annetussa
laissa säädetään.
8 §
Eroaminen virasta
Viranhaltijan eroamisikä on 68 vuotta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 luku
Kirkkoherranvaali ja seurakuntavaalit
1 §
Kirkkoherranvaali
Seurakunnan kirkkoherra valitaan kirkkoherranvaalilla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Äänioikeus
Kaikilla viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18
vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on vaaleissa
yhtäläinen äänioikeus.
Äänioikeutta käytetään
seurakuntavaaleissa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu
on merkitty seurakunnan läsnäolevaksi jäseneksi viimeistään
vaalivuoden elokuun 15 päivänä. Valituksen
johdosta uudelleen toimitettavissa seurakuntavaaleissa ja 5 §:ssä tarkoitetuissa poikkeuksellisissa
seurakuntavaaleissa sekä kirkkoherranvaalissa äänioikeutta
käytetään siinä seurakunnassa,
jossa vastaava merkintä on tehty viimeistään
70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.
Vaaliluettelosta, vaalien toimittamisesta ja vaalien tuloksen
laskemisesta säädetään tarkemmin
kirkon vaalijärjestyksessä.
5 §
Poikkeukselliset seurakuntavaalit
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos seurakuntajaon muutoksessa perustetaan uusi seurakunta,
joka ei kuulu seurakuntayhtymään, ylimääräiset
seurakuntavaalit on toimeenpantava, jollei sen kirkkovaltuustoa
ole valittu 2 §:ssä tarkoitetuissa vaaleissa.
Muussa 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kirkkohallitus voi
määrätä, ettei ylimääräisiä seurakuntavaaleja
ole toimitettava, vaan
1) seurakuntayhtymään tulevien seurakuntien
yhteisenä kirkkovaltuustona toimii jakamattoman seurakunnan
kirkkovaltuusto tai entinen yhteinen kirkkovaltuusto vaalikauden
loppuun;
2) uusia seurakuntavaaleja ei toimiteta kulumassa olevaa
vaalikautta varten, jos muutos on vähäinen; tai
3) kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto
muodostetaan kulumassa olevan vaalikauden ajaksi uusia seurakuntavaaleja
toimittamatta edellisten vaalien tuloksen perusteella 2 §:n
2 momentissa tarkoitettujen vertauslukujen mukaan laaditun nimisarjan nojalla.
Jos nimisarjassa oleva henkilö ei enää ole vaalikelpoinen,
tulee hänen tilalleen nimisarjassa seuraava. Jos seurakunta
yhdistetään toiseen seurakuntaan, on kirkkovaltuuston
tai seurakuntaneuvoston jäsenten paikat jaettava seurakuntien
kesken 11 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyä menettelytapaa
noudattaen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Vaalilautakunta ja keskusvaalitoimikunta
Vaaleja varten on kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston asettama
vaalilautakunta, johon kuuluu kirkkoherra ja vähintään
neljä muuta jäsentä sekä yhtä monta
varajäsentä.
Vaalilautakunta jakautuu jaostoihin, jos seurakunta on jaettu
vaaleja varten äänestysalueisiin. Jaosto on päätösvaltainen
kolmijäsenisenä ja sen tehtävänä on
huolehtia äänestyksen toimittamisesta äänestysalueella
siten kuin kirkon vaalijärjestyksessä tarkemmin
säädetään.
Yhteinen kirkkoneuvosto voi asettaa seurakuntavaaleja varten
keskusvaalitoimikunnan, jonka tehtävistä säädetään
kirkon vaalijärjestyksessä.
17 a luku
Yleisiä säännöksiä
2 §
Toimielimet ja luottamushenkilöt
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten
vaaleja varten on tuomiokapitulin asettama vaalilautakunta, johon
kuuluu puheenjohtaja ja muina jäseninä kaksi pappia
ja kaksi maallikkoa sekä yhtä monta varajäsentä. Ahvenanmaan
seurakunnista valittavan maallikkoedustajan ja maallikkojäsenen
vaalia varten on tuomiokapitulin maallikoista asettama vaalilautakunta,
johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä sekä yhtä monta
varajäsentä.
18 luku
Piispa
3 §
Vaalin ajankohta, äänioikeus ja ehdokasasettelu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vaalissa ovat äänivaltaisia
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat
ja hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet; sekä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 luku
Tuomiokapituli
4 §
Päätösvaltaisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tuomiokapituli käsittelee kuitenkin asian
täysilukuisena, jos se koskee:
1) kirkkoherranvaalin vaaliehdotukseen kohdistuvaa
oikaisuvaatimusta; tai
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 luku
Alistaminen ja muutoksenhaku
3 §
Oikaisuvaatimus
Viranomaisen päätökseen
tyytymätön voi tehdä, jollei tässä laissa
toisin säädetä, kirjallisen oikaisuvaatimuksen
seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) tuomiokapitulin päätöksestä,
joka koskee 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettua
papin ja 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettua
lehtorin pysymistä kirkon tunnustuksessa sekä kirkkojärjestyksen
6 luvun 22 §:ssä tarkoitettua kirkkoherranvaalin
vaaliehdotusta, sekä tuomiokapitulin alaisen toimielimen
ja viranhaltijan päätöksestä tuomiokapitulille;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) kirkkoherranvaalissa tai seurakuntavaalissa käytettävästä vaaliluettelosta
vaalilautakunnalle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus vaaliluettelosta
Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksen ja kirkollisvalituksen
kirkkoherranvaalin ja seurakuntavaalien vaaliluetteloa vastaan sillä perusteella,
että joku on virheellisesti jätetty pois vaaliluettelosta
taikka merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi
tai äänioikeutetuksi.
Äänioikeutetun seurakunnan jäsenen
oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus määräytyy
tämän luvun 6 §:n 1 momentin mukaan.
Oikaisuvaatimusta ei voida perustaa 8 luvun 3 §:n
1 ja 2 momentissa säädettyjen määräpäivien
jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin.
Hallinto-oikeuden on ratkaistava vaalilautakunnan päätöksestä tehty
valitus kiireellisenä ennen vaalin toimittamista sekä lähetettävä tieto päätöksestä
henkilölle,
jonka äänioikeutta päätös
koskee, sekä vaalilautakunnalle.
Vaaliluetteloa on noudatettava, vaikka lopullista päätöstä vaaliluettelon
oikaisemisesta tehtyyn valitukseen ei ole saatettu vaalilautakunnan
tietoon ennen vaaleja. Henkilön, jolla vaalilautakunnalle
esitetyn hallinto-oikeuden päätöksen
mukaan on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.
9 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oikaisuvaatimus kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun
15 §:ssä tarkoitettua vaaliluetteloa vastaan on
kuitenkin tehtävä viimeistään
saman luvun 18 §:ssä säädetyn
vaaliluettelon nähtävilläoloajan päättymisen
jälkeisenä toisena arkipäivänä ja
jätettävä kirkkoherranvirastoon.
Valitus kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 20 §:ssä tarkoitetusta
vaalilautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaamisesta. Valitus on osoitettava hallinto-oikeudelle ja
jätettävä sanotussa ajassa kirkkoherranvirastoon,
jonka tulee toimittaa se, ote pöytäkirjasta, vaalilautakunnan
lausunto ja muut asiassa kertyneet asiakirjat kiireellisesti hallinto-oikeudelle.
15 §
Vaalituloksen oikaiseminen
Jos luottamushenkilön tai viranhaltijan vaalissa on
menetelty lainvastaisesti, vaali on kumottava tai, jos virheellisyys
koskee vain vaalin tuloksen laskemista, määrättävä se
oikaistavaksi. Jos piispanvaalissa, kirkkoherranvaalissa, seurakuntavaalissa
taikka kirkolliskokousedustajan tai hiippakuntavaltuuston jäsenen
vaalissa on menetelty laittomasti ja se on saattanut vaikuttaa vaalin
tulokseen, vaali on määrättävä toimitettavaksi
uudelleen, jollei valitusviranomainen voi oikaista vaalin tulosta.
25 luku
Täydentäviä säännöksiä
16 §
Kirkolliset kunniamerkit ja arvonimet
Kirkolla on Pyhän Henrikin ristin kunniamerkki ja Mikael
Agricolan ristin kunniamerkki, joiden myöntämisen
ja peruuttamisen edellytyksistä määrätään
kirkkohallituksen hyväksymissä säännöissä.
Kirkkohallitus määrää kirkon muista
kunniamerkeistä ja ansiomerkeistä sekä niiden
myöntämisen ja peruuttamisen edellytyksistä.
Arkkipiispa päättää Pyhän
Henrikin ristin ja Mikael Agricolan ristin kunniamerkkien myöntämisestä kirkkohallituksen
asettaman valmisteluelimen esityksestä. Kirkkohallitus
päättää muiden kunniamerkkien
ja ansiomerkkien myöntämisestä.
Sen lisäksi, mitä julkisen arvonannon osoituksista
annetussa laissa (1215/1999) ja sen perusteella annetussa
tasavallan presidentin asetuksessa säädetään,
piispa voi myöntää rovastin arvonimen
sekä tuomiokapituli director cantus ja director musices
-arvonimen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200 kuitenkin
niin, että niiden viranhaltijoiden oikeudesta pysyä siinä virassa,
jossa eroamisikä on korkeampi kuin 68 vuotta, on voimassa,
mitä siitä on säädetty 26 luvun
4 §:ssä.
_______________