1 §
Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin
Valtion varoista voidaan myöntää avustuksia asuntojen
korjaamiseen ja kunnossapidon edistämiseen, energiataloutta
edistäviin toimiin sekä asuntojen terveyshaittojen
vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille siten kuin tässä laissa säädetään.
Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan
lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001)
säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä.
2 §
Avustusten käyttötarkoitukset
Avustuksilla voidaan tukea:
1) vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista;
2) kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien
parantamista asetetut vaatimukset täyttävän
jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi
vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella;
3) asuntonsa terveyshaittojen vuoksi ilman omaa syytään
taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asunnon korjaamista tai,
jos asunto on käynyt asumis- tai korjauskelvottomaksi,
asunnon rakentamista tai hankkimista;
4) hissien asentamista olemassa oleviin kerrostaloihin
ja korjauksia, joilla poistetaan liikkumisesteitä;
5) asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan
toteutumista kuntoarvion, kuntotutkimuksen tai huoltokirjan laatimisella taikka
perusparannuksen suunnittelulla; ja
6) asuntojen energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien
päästöjen vähentämistä mukaan
lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
avustusten käyttötarkoituksista.
3 §
Käyttösuunnitelma
Avustuksia voidaan myöntää valtion
talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän
rajoissa. Jos haettujen avustusten määrä ylittää enimmäismäärän
tai jos se on muutoin tarpeellista, valtioneuvosto voi tarkemmin
päättää avustusten alueellisista
käyttöperusteista sekä jakautumisesta
eri käyttötarkoituksiin.
4 §
Myöntämisen yleiset edellytykset
Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa
asuinkäytössä olevan rakennuksen kustannuksiin
taikka, jos avustusta myönnetään 2 §:n 1 momentin
3 kohdan mukaan asunnon rakentamiseen tai mainitun momentin 4 kohdan
mukaan myös ympärivuotiseen asuinkäyttöön
otettavan rakennuksen kustannuksiin. Avustettavien toimenpiteiden
tulee olla tarkoituksenmukaisia rakennuksen odotettavissa oleva
asuinkäyttöaika ja asuinkäyttötarve
huomioon ottaen. Lisäksi toimenpiteiden tulee olla energiataloudellisesti
perusteltuja. Avustettavien kustannusten tulee olla kohtuulliset.
Avustusta voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin,
joita ei ole aloitettu ennen kuin valtionapuviranomainen on myöntänyt
avustuksen tai hyväksynyt toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden.
Muussa tapauksessa avustusta voidaan myöntää vain
erityisestä syystä.
Samaan toimenpiteeseen ei voida myöntää useampia
tässä laissa tarkoitettuja avustuksia, ellei kyseessä ole
saman toimenpiteen eri vaiheitten avustaminen erikseen.
5 §
Sosiaalinen ja taloudellinen tarveharkinta myöntämisen
edellytyksenä
Edellä 4 §:ssä mainittujen yleisten
edellytysten lisäksi myönnettäessä avustuksia
2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan tulee avustuksensaajaruokakunnan
olla sosiaalisesti sekä tulojensa ja varallisuutensa vähäisyyden
vuoksi kokonaisuutena arvioiden sellaisessa asemassa, että avustuksen
myöntäminen on tarpeen korjaus- tai muiden avustettavien
töiden toteuttamiseksi.
Myönnettäessä avustusta 2 §:n
1 momentin 3 kohdan mukaan ruokakunnan tulee olla joutunut
suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Tilannetta arvioidaan ruokakunnan
varallisuuden, tulojen ja menojen sekä muiden ruokakunnan
olosuhteisiin vaikuttavien seikkojen perusteella.
Ruokakunnan sosiaaliselle asemalle, tuloille ja varallisuudelle
sekä taloudellisille vaikeuksille ja muille olosuhteille
asetettavista edellytyksistä voidaan säätää tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
6 §
Avustuksen enimmäismäärä
Avustusta voidaan myöntää hankekohtaisen harkinnan
perusteella hyväksyttävistä kustannuksista:
1) enintään 40 prosenttia tai erityisestä syystä enintään
70 prosenttia, jos avustus myönnetään
2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;
2) enintään 35 prosenttia, jos avustus
myönnetään 2 §:n 1 momentin
2 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;
3) enintään 70 prosenttia, jos avustus
myönnetään 2 §:n 1 momentin
3 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;
4) enintään 50 prosenttia, jos avustus
myönnetään 2 §:n 1 momentin
4 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;
5) enintään 50 prosenttia, jos avustus
myönnetään 2 §:n 1 momentin
5 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen; ja
6) enintään 10 prosenttia tai erityisestä syystä enintään
15 prosenttia, jos avustus myönnetään
2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen,
uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin
toimiin kuitenkin enintään 15 prosenttia tai erityisestä syystä enintään
20 prosenttia ja energiakatselmuksiin enintään
40 prosenttia tai erityisestä syystä enintään
50 prosenttia.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa erityiseksi syyksi katsotaan
sosiaalisesti, terveydellisesti sekä taloudellisesti erityisen
vaikea tilanne sekä 6 kohdassa sitoutuminen pitkäjänteiseen
energiansäästötoimintaan ja seurantaan.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin siitä, mitä 1 momentin 1 ja 6 kohdassa
tarkoitetut erityiset syyt ovat.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää avustusten
prosentuaalisten enimmäismäärien muuntamisesta
euromääräisiksi.
7 §
Hyväksyttävät kustannukset
Hyväksyttävät kustannukset ovat enintään
rakennus- tai muun avustettavan toimenpiteen toteutuneet kustannukset.
Jos avustusta myönnetään 2 §:n
1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asunnon
rakentamiseksi tai hankkimiseksi, kustannusten hyväksyttävyyttä harkittaessa
otetaan huomioon ruokakunnan koko sekä asuntojen rakennuskustannusten
ja hankintahintojen taso paikkakunnalla.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
hyväksyttävistä kustannuksista.
8 §
Avustuksensaaja
Avustus myönnetään rakennuksen tai
asunnon omistajalle taikka osakkeenomistajalle, jonka osakkeet tuottavat
oikeuden hallita korjattavaa asuntoa. Jos rakennuksen tai asunnon
kunnossapitovastuu on lain nojalla tai se on kirjallisesti sopimuksella
siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti jollekulle
muulle kuin edellä tarkoitetulle omistajalle, avustus voidaan
kuitenkin myöntää kunnossapitovastuussa
olevalle.
Edellä 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu
asunnon rakentamis- tai hankintakustannuksiin myönnettävä avustus
voidaan myöntää asumis- tai korjauskelvottomaksi
käyneen asunnon omistajalle.
Kunnille, kuntayhtymille sekä yhteisöille, joissa
kunnilla on määräysvalta, voidaan myöntää vain
2 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja avustuksia.
9 §
Valtionapuviranomaiset
Valtion asuntorahasto on valtionapuviranomaisena 2 §:n
1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Kunta on
valtionapuviranomaisena mainitun momentin 1, 2, 5 ja 6 kohdassa
tarkoitetuissa avustuksissa. Valtion asuntorahasto on kuitenkin
valtionapuviranomaisena myös viimeksi mainituissa avustuksissa,
jos avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle
taikka jos tuetaan perusparannuksen suunnittelua kohteissa, joihin
on tarkoitus asentaa hissi.
Kunta antaa tarvittaessa lausunnon avustushakemuksesta silloin,
kun Valtion asuntorahasto toimii valtionapuviranomaisena. Siltä osin kuin
lausuntopyyntö koskee terveyshaitan arviointia,
lausunnon antaa kunnan terveydensuojeluviranomainen.
Valtionapuviranomaisena toimii se kunta, jossa korjattava asuinrakennus
tai asunto sijaitsee, jolleivät kunnat keskenään
kirjallisella sopimuksella toisin sovi.
10 §
Muu rahoitus
Avustusta myönnetään vain sellaisiin
toimenpiteisiin, joiden rahoittamiseksi hakijalla ei ole oikeutta
saada muuta julkista tukea. Siltä osin kuin avustuksenhakijalla
on oikeus saada tässä laissa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista
hyvitystä vakuutussopimuksen tai muun sopimuksen perusteella,
lain nojalla tai muulla vastaavalla perusteella taikka kustannukset
tai osa niistä kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (809/1991)
tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön
maksettaviksi, ei tämän lain mukaista avustusta
myönnetä.
11 §
Käyttörajoitus
Asuntoa tai asuinrakennusta, jonka korjaamiseen on myönnetty
2 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitettu
avustus, on käytettävä avustuksensaajan
asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä.
Asunto voidaan kuitenkin rajoitusaikana luovuttaa myös
sellaisen henkilön käyttöön,
joka luovutuksen tapahtuessa ruokakuntineen täyttää kyseisen
korjausavustuksen saannin edellytykset. Jos 2 §:n
1 momentin 3 kohdassa mainittu avustus on myönnetty
rakentamiseen tai hankintaan, edellä tarkoitettu käyttörajoitus
koskee rakennettua tai hankittua asuntoa. Viiden vuoden käyttörajoitusaika
lasketaan näissä tapauksissa siitä ajankohdasta,
josta asunto on voitu ottaa ruokakunnan asuinkäyttöön.
Valtionapuviranomaisen on myönnettävä vapautus
rajoituksesta sellaisissa tapauksissa, joissa rajoituksen voimassa
pitäminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.
12 §
Tietojen saanti viranomaiselta
Valtionapuviranomaisen oikeuteen saada tietoja toiselta viranomaiselta
sovelletaan, mitä valtionavustuslain 31 §:ssä säädetään.
Tiedot on oikeus saada maksutta.
13 §
Avustuskohteen tarkastaminen
Avustuksen käytön tarkastamiseksi on tarkastavalla
virkamiehellä oikeus päästä avustuksella korjattaviin
tai korjattuihin tiloihin korjaustöiden suunnittelu- ja
toteutusvaiheessa sekä korjaustöiden
lopputarkastuksen yhteydessä, jos on perusteltua syytä epäillä tätä lakia
rikotun tai rikottavan taikka sen varmistamiseksi, että avustusvaroja
käytetään asumisen, henkilöiden
terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamisen edistämiseksi.
Asunnossa suoritettava tarkastus voidaan kuitenkin toimittaa vain,
jos se on välttämätöntä tarkastuksen
kohteena olevien edellä mainittujen seikkojen selvittämiseksi.
Valtionapuviranomainen voi avustuksen myöntämisen yhteydessä edellyttää tehtäväksi
korjausten kohteena olevissa tiloissa välitarkastuksia
ja korjaustöiden valmistuttua lopputarkastuksen.
Valtionapuviranomaisen on järjestettävä lopputarkastus
kohtuullisen ajan kuluessa korjaustöiden valmistumisesta.
14 §
Kuntien ohjaus ja valvonta
Valtion asuntorahasto ohjaa ja valvoo kuntien menettelyä avustusten
myöntämisessä ja avustuksiin liittyvissä asioissa.
Sillä on oikeus saada valvontaa varten tarpeelliset asiakirjat, tiedot
ja selvitykset.
15 §
Avustuksen takaisinperintä kunnalta
Jos kunta on avustusta myöntäessään
menetellyt annettujen säännösten vastaisesti
eikä virhe tai laiminlyönti ole vähäinen,
Valtion asuntorahasto voi jättää avustusmäärän
kokonaan tai osittain maksamatta kunnalle ja periä kunnalta kokonaan
tai osittain takaisin kunnan myöntämän
avustusmäärän.
Jos kyseessä on perusteettomasti myönnetty avustus,
kunnan on maksettava takaisinperittävälle määrälle
korkoa avustuksen maksupäivästä lukien
korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun
korkokannan mukaan.
Jos takaisinperittävää määrää ei
makseta viimeistään Valtion asuntorahaston asettamana eräpäivänä,
sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain
4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Valtion asuntorahasto voi päättää,
että tässä pykälässä tarkoitettu
korko ja viivästyskorko jätetään
osittain tai kokonaan perimättä, jos täysimääräinen
koronmaksuvelvollisuus on kohtuuton takaisinperinnän perusteena
oleviin olosuhteisiin ja menettelyihin nähden.
16 §
Tarkemmat säännökset eräistä asioista
Tarkemmat säännökset avustusten hakumenettelystä ja
avustusten maksamisesta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
17 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista
3 päivänä joulukuuta 2002 annettu laki
(1021/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Lain 11—15 §:ää sovelletaan
myös kumotun lain nojalla myönnettyihin avustuksiin
siltä osin kuin kyseessä on vapautuksen myöntäminen käyttörajoituksesta,
tietojen saanti viranomaisilta, avustuskohteen tarkastaminen, kuntien
ohjaus ja valvonta tai avustuksen takaisinperintä kunnalta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.