1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Julkisuusperiaate
Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat
julkisia, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.
2 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen
julkisuudesta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa oikeudessa, hovioikeudessa,
käräjäoikeudessa, työtuomioistuimessa
ja sotaoikeudessa.
Tätä lakia sovelletaan myös niihin
markkinaoikeudessa käsiteltäviin asioihin, joihin
ei sovelleta hallintolainkäyttölakia (586/1996).
Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin
säädetä, tuomioistuimessa sovelletaan,
mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999)
säädetään.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) oikeudenkäynnillä asian
suullista ja kirjallista käsittelyä sekä tuomioistuimen
neuvottelua;
2) suullisella käsittelyllä pääkäsittelyä,
valmisteluistuntoa, katselmusta tai muuta oikeudenkäyntitilaisuutta,
jossa asianosaisella on oikeus olla läsnä tai
jossa kuullaan jotakuta henkilökohtaisesti;
3) kirjallisella käsittelyllä esittelyä tai
muuta oikeudenkäynnin vaihetta, joka perustuu pelkästään
kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon;
4) tuomioistuimen neuvottelulla tuomioistuimen jäsenten
ja esittelijän ratkaisun tekemistä varten käymiä neuvotteluja;
5) oikeudenkäyntiasiakirjalla viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain 5 §:n 1 ja 2 momentissa
tarkoitettua asiakirjaa, joka on toimitettu tuomioistuimelle tai
laadittu tuomioistuimessa oikeudenkäyntiä varten;
oikeudenkäyntiasiakirjoja eivät kuitenkaan ole
tuomioistuimessa laaditut muistiinpanot tai luonnokset taikka muut
sellaiset asiakirjat, joita laatija ei ole vielä antanut
esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten.
Mitä oikeudenkäyntiasiakirjasta tässä laissa säädetään,
koskee vastaavasti esineen julkisuutta.
2 luku
Tiedot oikeudenkäynnistä
4 §
Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuus
Tiedot asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, asian
yksilöidystä laadusta, asian käsittelyn
vaiheista sekä suullisen käsittelyn ajankohdasta
ja käsittelypaikasta samoin kuin asianosaisen yksilöimiseksi
tarpeelliset tiedot ovat julkisia. Tuomioistuin voi kuitenkin 6 §:ssä tarkoitetuissa
tilanteissa määrätä pidettäväksi
salassa tiedon asianomistajan tai turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä.
5 §
Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkiseksi
tulemisen ajankohta
Edellä 4 §:ssä tarkoitetut oikeudenkäyntiä koskevat
perustiedot tulevat julkisiksi heti, jollei 2 momentista
muuta johdu.
Pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvussa tarkoitettua
pakkokeinoa, poliisilain (493/1995) 32 b §:ssä tarkoitettua
poliisitoimenpidettä tai tullilain (1466/1994)
20 f §:ssä tarkoitettua tullitoimenpidettä koskevassa
asiassa, jossa pakkokeinon tai toimenpiteen kohteena olevaa henkilöä ei
vaatimusta käsiteltäessä tarvitse kuulla, perustiedot
tulevat julkisiksi vasta, kun pakkokeinon tai toimenpiteen käytöstä on
viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle
taikka pakkokeinon tai toimenpiteen kohteena olevalle, jollei tuomioistuin
päätä, että perustiedot tulevat
julkiseksi aikaisemmin.
6 §
Henkilöllisyyden määrääminen
salassa pidettäväksi
Tuomioistuin voi määrätä salassa
pidettäväksi:
1) asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa,
joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa;
taikka
2) turvapaikanhakijan henkilöllisyyden säilöön
ottamista koskevassa asiassa, jollei ole ilmeistä, että tiedon
antaminen ei vaaranna turvapaikanhakijan tai tämän
läheisen turvallisuutta.
Asianosaisen pyynnöstä 1 momentissa tarkoitettu
tieto hänen henkilöllisyydestään
on kuitenkin julkinen.
3 luku
Oikeudenkäyntiasiakirjat
7 §
Oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuus
Oikeudenkäyntiasiakirja on 8 §:ssä tarkoitetun
ajankohdan jälkeen julkinen, jollei se ole 9 §:n
mukaan salassa pidettävä tai jollei tuomioistuin
10 §:n nojalla määrää sitä salassa
pidettäväksi.
Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta.
8 §
Oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen ajankohta
Jollei tässä laissa säädetä tai
sen nojalla määrätä oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapidosta, oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi
seuraavasti:
1) tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja
muussa kuin 2 kohdassa tarkoitetussa rikosasiassa asiaa ensimmäisessä oikeusasteessa
käsiteltäessä, kun asia on ollut esillä suullisessa
käsittelyssä tai, jos asiassa ei toimiteta suullista
käsittelyä, kun annetaan ratkaisu pääasiassa;
2) oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa
menettelyssä tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja,
kun vastaajan suostumus asian ratkaisemiseen sanotussa menettelyssä on
saapunut käräjäoikeudelle;
3) tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja
muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin
on sen saanut;
4) tuomioistuimen ratkaisun sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja,
kun se on annettu tai kun se on asianosaisen saatavissa;
5) tuomioistuimen jäseniä varten
tuomioistuimessa laadittu esittelymuistio ja siihen verrattava muu
asian valmistelemiseksi laadittu oikeudenkäyntiasiakirja,
kun asian käsittely siinä tuomioistuimessa on
päättynyt;
6) muu tuomioistuimessa laadittu oikeudenkäyntiasiakirja,
kun se on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu.
Tuomioistuin voi määrätä,
että 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntiasiakirja
tulee julkiseksi momentissa säädettyä aikaisemmin,
jos on ilmeistä, että julkiseksi tuleminen ei
aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä,
taikka jos julkiseksi tulemiselle on painava syy.
Tuomioistuin voi määrätä,
että 1 momentin 3 tai 6 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntiasiakirja
tulee julkiseksi momentissa säädettyä myöhemmin,
kuitenkin viimeistään asian suullisessa käsittelyssä tai,
jos asiassa ei toimiteta suullista käsittelyä,
viimeistään, kun annetaan ratkaisu pääasiassa.
Edellytyksenä on, että oikeudenkäyntiasiakirjan
tuleminen julkiseksi tuomioistuimen määräämää aikaisemmin:
1) todennäköisesti aiheuttaisi asiaan osalliselle
vahinkoa tai kärsimystä eikä tuomioistuimen määräämää aikaisemmalle
julkiseksi tulemiselle ole painavaa syytä; taikka
2) estäisi tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan
määrätä oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapidosta.
9 §
Salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja
Oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin
kuin se sisältää:
1) tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti
vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa
tai
haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille
toimia kansainvälisessä yhteistyössä;
2) arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään,
terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista;
3) tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi
rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään;
4) tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta
mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksentekijästä laaditusta
henkilötutkinnasta, nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta,
vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä,
pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyä varten
annetusta lausunnosta tai rikosrekisteristä;
5) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun
lain 11 §:n 2 momentin 7 kohdassa tai 24 §:n
1 momentin 31 kohdassa tarkoitettuja yhteystietoja; taikka
6) tietoja tuomioistuimen neuvottelusta.
Tuomioistuin voi asiaan liittyvän painavan yleisen
tai yksityisen edun vuoksi tai sen pyynnöstä,
jota tieto koskee, päättää,
että 1 momentin 2—5 kohdassa salassa
pidettäviksi säädetyt oikeudenkäyntiasiakirjat
ovat julkisia osaksi tai kokonaan.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot eivät
kuitenkaan rikosasiassa ole salassa pidettäviä siltä osin
kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun
tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin,
jollei tuomioistuin 10 §:n nojalla määrää niitä salassa
pidettäviksi.
10 §
Salassapitomääräys
Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin
päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja
on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen
sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja,
joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi
merkittävää haittaa tai vahinkoa niille
eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
11 §
Salassapitoaika
Edellä 9 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa salassa
pidettäväksi säädetyn oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapitoaika on 60 vuotta ja 6 kohdassa salassa
pidettäväksi säädetyn oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapitoaika 80 vuotta. Muun 9 §:ssä salassa
pidettäväksi säädetyn oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapitoaika on 25 vuotta.
Edellä 10 §:n nojalla salassa pidettäväksi määrättävän
oikeudenkäyntiasiakirjan ja 24 §:n nojalla
salassa pidettäväksi määrättävän
ratkaisun salassapitoaika on enintään 60 vuotta,
kun määräys annetaan yksityiselämän
suojaamiseksi, ja enintään 25 vuotta, kun määräys
annetaan muun syyn perusteella.
Salassapitoaika lasketaan asian vireilletulosta tuomioistuimessa.
Jos oikeudenkäyntiasiakirjan tuleminen julkiseksi todennäköisesti
aiheuttaisi salassapitoajan päätyttyäkin
merkittävää haittaa niille eduille, joiden
suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty
tai määrätty, pääasiaa
viimeksi käsitellyt tuomioistuin voi pidentää salassapitoaikaa enintään
60 vuodella sen hakemuksesta, jota tieto koskee.
12 §
Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin
Asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen oikeudenkäyntiasiakirjan
sisällöstä, jollei 2 momentista muuta
johdu.
Asianosaisella ei ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta:
1) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n
2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuihin yhteystietoihin;
2) tuomioistuimessa laadittuihin oikeudenkäyntiasiakirjoihin
ennen 8 §:ssä tarkoitettua ajankohtaa;
3) pakkokeinolain 5 a luvussa tarkoitettua pakkokeinoa, poliisilain
32 b §:ssä tarkoitettua poliisitoimenpidettä taikka
tullilain 20 f §:ssä tarkoitettua
tullitoimenpidettä koskevassa asiassa, jossa pakkokeinon
tai toimenpiteen kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta
käsiteltäessä tarvitse kuulla; eikä
4) oikeudenkäyntiasiakirjoihin siltä osin
kuin niihin sisältyy tietoja tuomioistuimen neuvottelusta.
13 §
Asiakirjan antamistavat
Oikeudenkäyntiasiakirjan antamisen tavoista on voimassa,
mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
16 §:ssä säädetään.
Videotallenteesta tai siihen rinnastettavasta muusta kuva- ja äänitallenteesta
tieto voidaan kuitenkin antaa vain luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa
nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon
ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen
muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden
yksityisyyden suojan loukkaamiseen.
4 luku
Suullinen käsittely
14 §
Suullisen käsittelyn julkisuus
Asian suullinen käsittely on julkinen, jollei tuomioistuin
15 §:n nojalla määrää,
että suullinen käsittely toimitetaan yleisön
läsnä olematta.
Jokaisella on oikeus olla läsnä asian julkisessa
käsittelyssä, jollei tässä tai
muussa laissa toisin säädetä.
Tuomioistuimen on ilmoitettava suullisesta käsittelystä istuntopaikalla
viimeistään istunnon alkaessa juttuluettelolla,
johon on merkittävä asianosaisten nimet, lukuun
ottamatta asianomistajan nimeä syyttäjän
ajamassa rikosasiassa, asian yksilöity laatu, asian käsittelyn
vaihe, suullisen käsittelyn alkamisajankohta ja käsittelypaikka
sekä tuomioistuimen ratkaisukokoonpano.
15 §
Suljettu käsittely
Tuomioistuin voi asiaan osallisen pyynnöstä tai
erityisestä syystä muutoinkin päättää,
että suullinen käsittely toimitetaan kokonaan
tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta,
jos:
1) asian julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi
valtion ulkoista turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa
tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia
kansainvälisessä yhteistyössä;
2) asiassa esitetään arkaluonteisia tietoja
henkilön yksityiselämään, terveydentilaan,
vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista;
3) asiassa esitetään 9 §:ssä salassa
pidettäväksi säädetty tai 10 §:n
nojalla salassa pidettäväksi määrätty
oikeudenkäyntiasiakirja taikka ilmaistaan muussa laissa
salassa pidettäväksi säädetty tieto,
jonka julkinen käsittely todennäköisesti
aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa
niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on
säädetty;
4) julkinen käsittely voisi vaarantaa turvapaikanhakijan
tai tämän läheisen turvallisuutta;
5) alle 18-vuotias on syytteessä rikoksesta ja suljettu
käsittely ei olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua;
6) asiassa kuullaan alle 15-vuotiasta tai henkilöä,
jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu; taikka
7) asiassa:
a) velvoitetaan ilmaisemaan seikka tai tuomaan katsastettavaksi
esine tai oikeudenkäyntiasiakirja, jonka ilmaisemisesta
tai katsastettavaksi tuomisesta saisi lain mukaan kieltäytyä;
b) velvoitetaan vastaamaan kysymykseen, johon vastaamisesta
saisi muuten kieltäytyä; taikka
c) esitettävä oikeudenkäyntiasiakirja
sisältää syytetyn ja häneen
oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20 §:ssä tarkoitetussa
suhteessa olevan henkilön välisen tiedonannon
taikka sellaista, josta mainitun luvun 23 §:ssä tarkoitettu
henkilö ei saa todistaa oikeudenkäynnissä tai
josta 24 §:ssä tarkoitettu henkilö saa
kieltäytyä kertomasta.
16 §
Pakkokeinoasioiden julkisuus
Oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen
julkisuuteen pakkokeinoasiassa sovelletaan, mitä tässä laissa
säädetään, jollei tästä pykälästä muuta
johdu.
Tuomioistuin voi päättää,
että vangitsemista, matkustuskieltoa ja todisteiden esittämistä koskevan
asian suullinen käsittely ennen syytteen käsittelyn
alkua toimitetaan yleisön läsnä olematta,
jos pakkokeinovaatimuksen esittäjä tutkinnallisista
syistä tai epäilty itse sitä pyytää taikka
jos tuomioistuin katsoo muutoin siihen olevan tarvetta. Vastoin
epäillyn pyyntöä asia saadaan käsitellä yleisön
läsnä ollessa vain painavasta syystä.
Ennen syytteen käsittelyn alkua toimitettavassa pakkokeinoasian
käsittelyssä tai todisteiden vastaanotossa kertyneet
oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan ratkaisun sisältävää oikeudenkäyntiasiakirjaa
lukuun ottamatta 2 momentissa mainituista syistä määrätä pidettäviksi
salassa enintään syyteasian käsittelyyn
asti taikka kunnes asia on jätetty sillensä.
Pakkokeinolain 5 a luvussa tarkoitettua pakkokeinoa, poliisilain
32 b §:ssä tarkoitettua poliisitoimenpidettä tai
tullilain 20 f §:ssä tarkoitettua tullitoimenpidettä koskeva
asia, jossa pakkokeinon tai toimenpiteen kohteena olevaa henkilöä ei
vaatimusta käsiteltäessä tarvitse kuulla, käsitellään
ja ratkaisu siinä julistetaan yleisön läsnä olematta.
Ratkaisun sisältävä ja muu oikeudenkäyntiasiakirja
tulevat julkisiksi, kun pakkokeinon tai toimenpiteen käytöstä on
viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle
taikka pakkokeinon tai toimenpiteen kohteena olevalle, jollei tuomioistuin
erityisestä syystä päätä,
että oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi aikaisemmin.
17 §
Läsnäolo suljetussa käsittelyssä
Suljetussa käsittelyssä saavat asianosaisten sekä heidän
edustajiensa ja avustajiensa lisäksi olla läsnä ne,
joiden läsnäoloa tuomioistuin pitää tarpeellisena.
Määrättäessä asian
käsittely toimitettavaksi yleisön läsnä olematta
voidaan yleisön läsnäoloa rajoittaa vain
siltä osin kuin se on tarpeen suojattavien etujen turvaamiseksi.
18 §
Salassapitovelvollisuus
Suljetussa käsittelyssä esiin tulleiden tämän lain
mukaan tai sen nojalla annetun salassapitomääräyksen
perusteella salassa pidettävien tietojen salassapidosta
ja hyväksikäytöstä on voimassa,
mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
23 §:ssä säädetään.
Salassapitovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
koskevat kaikkia suljetussa käsittelyssä läsnä olevia.
19 §
Salassa pidettävien tietojen esittäminen julkisessa
käsittelyssä
Julkisessa käsittelyssä 9 §:ssä salassa
pidettäväksi säädetyn tai 10 §:n
nojalla salassa pidettäväksi määrätyn
tiedon saa esittää suullisesti tai apuvälineiden
avulla siinä laajuudessa kuin se on asian käsittelemiseksi
tarpeellista.
Edellä 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja
tietoja ei saa käsitellä julkisesti, ellei siihen ole
erityisen painavaa syytä.
20 §
Yleisön läsnäolon rajoittaminen
Tuomioistuin voi rajoittaa yleisön läsnäoloa julkisessa
käsittelyssä, jos se on tarpeen todistajan, muun
kuultavan tai asianosaisen taikka tällaiseen henkilöön
rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 §:n 2 momentissa
tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön suojaamiseksi henkeen
tai terveyteen kohdistuvalta uhalta. Puheenjohtaja voi rajoittaa
yleisön läsnäoloa julkisessa käsittelyssä, jos
se on tarpeen tungoksen välttämiseksi.
Tuomioistuin voi kieltää alle 15-vuotiaan
läsnäolon julkisessa käsittelyssä,
jos läsnäolosta voi olla hänelle haittaa.
21 §
Suullisen käsittelyn taltiointi
Muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata,
nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin
menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan
luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti.
Lupa tallentamiseen ennen asian käsittelyn
alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa voidaan myöntää,
jos:
1) tallentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa
asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle eikä se
vaaranna hänen turvallisuuttaan; eikä
2) luvan epäämiseen ole muuta 1 kohtaan verrattavaa
painavaa syytä.
Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muilta osin voidaan
myöntää, jos 2 momentissa säädetyt
edellytykset ovat olemassa eikä tallentamisesta myöskään
ole haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle
kululle ja oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.
5 luku
Tuomioistuimen ratkaisu
22 §
Tuomioistuimen ratkaisun julkisuus
Tuomioistuimen ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin 24 §:n
nojalla määrää sitä pidettäväksi
salassa.
Asianosaisilla ja yleisöllä on oikeus olla
läsnä ratkaisua julistettaessa. Ratkaisun sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja
on julkinen.
23 §
Tuomioistuimen neuvottelun salassapito
Tuomioistuimen neuvottelu ja äänestys toimitetaan
asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun
sisältö on pidettävä salassa.
24 §
Ratkaisun määrääminen salassa
pidettäväksi
Tuomioistuin voi määrätä ratkaisun
pidettäväksi tarpeellisin osin salassa, jos ratkaisu
sisältää:
1) 9 §:ssä salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja;
2) tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu 10 §:ssä tarkoitettu
salassapitomääräys; taikka
3) tietoja, joiden salassa pitämiseksi asian suullinen
käsittely on toimitettu yleisön läsnä olematta.
Ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat
tällöinkin julkisia. Jollei kyseinen asianosainen
toisin pyydä, tuomioistuin voi kuitenkin määrätä pidettäväksi
salassa:
1) asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa,
jos rikosasia koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa;
taikka
2) turvapaikanhakijan henkilöllisyyden säilöön
ottamista koskevassa asiassa, jollei ole ilmeistä, että tiedon
antaminen ei vaaranna turvapaikanhakijan tai tämän
läheisen turvallisuutta.
25 §
Julkinen seloste
Edellä 24 §:n 1 momentin nojalla salassa pidettäväksi
määrätystä ratkaisusta on laadittava julkinen
seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai
se on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa.
Julkinen seloste sisältää pääpiirteittäisen
selostuksen asiasta ja ratkaisun perusteluista. Erityisen arkaluonteista henkilön
yksityiselämään liittyvää rikosta
koskeva julkinen seloste on myös julkistettava
niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu.
26 §
Salassa pidettävät tiedot julkisessa ratkaisussa
Edellä 24 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon
saa ottaa julkiseen ratkaisuun siinä laajuudessa kuin se
ratkaisun perustelemiseksi on tarpeellista.
Edellä 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja
tietoja ei saa ottaa julkiseen ratkaisuun, ellei siihen ole erityisen
painavaa syytä.
27 §
Ratkaisusta tiedottaminen asianosaiselle
Jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se
on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa,
ja tarvittaessa muutoinkin, tuomioistuimen on huolehdittava mahdollisuuksiensa mukaan
siitä, että asianosainen saa ratkaisun sisällöstä tiedon
ennen kuin ratkaisun sisältävästä asiakirjasta
annetaan tieto yleisölle.
6 luku
Menettelysäännökset
28 §
Oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva ratkaisu
Ratkaisu tämän lain nojalla tehdään
pyydettäessä tai jos tuomioistuin pitää ratkaisun
tekemistä tarpeellisena taikka jos sivullinen pyytää oikeudenkäyntiasiakirjan
sisällöstä tietoa. Muun kuin ratkaisun
sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan
julkisuutta koskeva ratkaisu voidaan tehdä oikeudenkäynnin
vireilläolon päätyttyäkin.
Oikeudenkäynnin vireilläolon päätyttyä tuomioistuin
voi tehdä oikeudenkäyntiasiakirjan tai sen osan
salassa pitämistä koskevan ratkaisun asianosaisen
tai sen pyynnöstä, jota asia koskee, vain jos
tämä ei ole voinut esittää pyyntöä asian vireillä ollessa
tai pyynnön esittämättä jättämiselle
on ollut muu pätevä syy.
Jos oikeudenkäyntiasiakirjaa tai oikeudenkäyntiä koskevia
perustietoja pyytänyt tai pyynnön johdosta kuultava
niin vaatii, ratkaisu on tehtävä kirjallisesti
29 §:ssä säädetyssä kokoonpanossa.
Oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva ratkaisu on perusteltava.
Oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva kirjallinen ratkaisu
otetaan pöytäkirjaan tai siitä laaditaan
erillinen asiakirja.
29 §
Päätösvaltainen kokoonpano
Tuomioistuin voi tehdä ratkaisun tämän
lain nojalla yhden tuomarin kokoonpanossa tai siinä kokoonpanossa,
jossa se on päätösvaltainen käsittelemään
pääasiaa. Suullisessa käsittelyssä tehtävän
ratkaisun tai suullisen käsittelyn julkisuudesta tehtävän
ratkaisun tuomioistuin voi kuitenkin tehdä vain siinä kokoonpanossa,
jossa suullinen käsittely toimitetaan.
30 §
Asiaan osallisen kuuleminen
Ennen kuin tuomioistuin tai sen puheenjohtaja tekee ratkaisun
tämän lain nojalla, sen on varattava tilaisuus
tulla kuulluksi sille, jonka oikeutta asia koskee. Kuulemisesta
voidaan kuitenkin luopua, jos se aiheuttaisi tarpeetonta viivästystä ottaen
huomioon asian laadun, eikä kuulematta jättämisestä todennäköisesti
aiheutuisi merkittävää haittaa tai vahinkoa.
Tehtäessä ratkaisu oikeudenkäynnin vireilläolon
päätyttyä asiasta erikseen kuuleminen
ei enää ole tarpeen, ellei siihen ole erityistä syytä.
Asiaan osallista ei tarvitse kuulla 8 §:n 3 momentissa
tarkoitettua ratkaisua tehtäessä.
31 §
Väliaikaismääräys
Tuomioistuin voi vireillä olevassa oikeudenkäynnissä päättää väliaikaisesti
oikeudenkäyntiasiakirjan tai suullisen käsittelyn
julkisuuden rajoittamisesta asiaan osallista kuulematta, jos ratkaisun
tekeminen heti on tarpeellista ja julkisuus estäisi tuomioistuinta
käyttämästä oikeuttaan päättää oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapidosta tai suullisen käsittelyn toimittamisesta yleisön
läsnä olematta.
Lopullinen ratkaisu on tehtävä viimeistään suullisessa
käsittelyssä tai, jos tätä ei
toimiteta, pääasiaa ratkaistaessa.
32 §
Uudelleen käsittely
Tuomioistuin voi oikeudenkäynnin vireillä ollessa
tai sen jälkeen asianosaisen vaatimuksesta tai erityisestä syystä muutoinkin
päättää oikeudenkäynnin
tai muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan
julkisuudesta uudelleen, jos olosuhteet jo tehdyn ratkaisun
jälkeen ovat muuttuneet tai siihen on muuten painavia syitä.
Oikeudenkäynnin vireilläolon päätyttyä kysymyksen
muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan
julkisuudesta voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi,
jos sitä pyytää sivullinen, jota oikeudenkäyntiasiakirjaan
sisältyvä tieto koskee, eikä hän
ole voinut oikeudenkäynnin aikana lausua asiasta.
Toimivaltainen tuomioistuin asian uudelleen käsittelyssä on
pääasiaa käsittelevä tai viimeksi käsitellyt
tuomioistuin.
33 §
Muutoksenhaku
Tuomioistuimen tämän lain nojalla tekemään ratkaisuun
saa hakea erikseen muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin
asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään
ratkaisuun. Suullisen käsittelyn julkisuutta koskevaan ratkaisuun
saa hakea muutosta vain asiaan osallinen.
Tuomioistuimen ratkaisua on muutoksenhausta huolimatta
noudatettava. Jos muutoksenhaku muutoin kävisi hyödyttömäksi,
tuomioistuin voi ratkaisun tehdessään määrätä,
ettei ratkaisua saa panna täytäntöön
ennen sen lainvoimaiseksi tulemista, ellei muutoksenhakutuomioistuin
toisin määrää.
Väliaikaismääräykseen ja
8 §:n 3 momentissa tarkoitettuun ratkaisuun ei saa hakea
muutosta valittamalla.