12 luku
Päätöksenteko- ja hallintomenettely
90 §
Hallintosääntö
Hallintosäännössä annetaan
tarpeelliset määräykset ainakin:
1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen
liittyvistä seuraavista asioista:
a) toimielimistä ja johtamisesta;
b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä;
c) henkilöstöorganisaatiosta;
d) taloudenhoidosta;
e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta;
f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta;
2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn
liittyvistä seuraavista asioista:
a) toimivallan siirtämisestä;
b) toimielinten kokoontumisesta;
c) varajäsenten kutsumisesta;
d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä;
e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta;
f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai
pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden
toimielinten kokouksissa;
g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta
ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa;
h) toimielinten päätöksentekotavoista
sekä siitä, miten kunta huolehtii, että sähköiseen
kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn
osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet
ovat käytettävissä;
i) esittelystä;
j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta
ja tiedoksi antamisesta;
k) asiakirjojen allekirjoittamisesta;
l) asiakirjahallinnon järjestämisestä;
m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista;
n) 23 §:ssä tarkoitetun
aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle
annettavista tiedoista;
o) viestinnän periaatteista;
p) menettelystä otettaessa asia ylemmän
toimielimen käsiteltäväksi;
3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista
asioista:
a) valtuuston kokousmenettelystä;
b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle;
c) valtuutetun aloitteen käsittelystä;
d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten
muodostamista valtuustoryhmistä;
e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti;
f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa,
jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi.
Hallintosäännössä annetaan
tarpeelliset määräykset, joilla turvataan
kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen
kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa.
91 §
Toimivallan siirtäminen
Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa
kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille
ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa,
joista valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan
säännöksen mukaan päätettävä.
Valtuusto voi hallintosäännössä antaa
kunnan muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden
siirtää sille siirrettyä toimivaltaa
edelleen. Näin siirrettyä toimivaltaa ei voida
enää siirtää edelleen.
Toimivalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen
pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain
toimielimelle.
92 §
Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja
ja hallintosäännössä määrätty
kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi
asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen
alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan
ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen.
Hallintosäännössä voidaan
määrätä, että 1 momentissa
tarkoitettu oikeus koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia
tai hallintosäännössä määrättyä kunnan
viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai
lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa,
jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja
tai 1 momentissa tarkoitettu hallintosäännössä määrätty
kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen
käsiteltäväksi.
Hallintosäännössä voidaan
määrätä, että liikelaitoksen
johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat ottaa
liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi
asian, joka on tämän lain nojalla siirretty liikelaitoksen
johtokunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen
viranomainen on tehnyt päätöksen. Tällöin
asiaa ei voida ottaa sen lautakunnan käsiteltäväksi,
jonka alainen liikelaitoksen johtokunta on. Jos asia on päätetty
ottaa sekä liikelaitoksen johtokunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi,
asia käsitellään kunnanhallituksessa.
Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
sen ajan kuluessa, jossa 134 §:ssä tarkoitettu
oikaisuvaatimus päätöksestä on
tehtävä.
Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi
ei kuitenkaan saa ottaa:
1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-,
valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita;
2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon
tai sosiaalitoimen asioita;
3) 51 §:ssä tarkoitetulle kuntien
yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat
niin sopivat.
93 §
Valtuustoasioiden valmistelu
Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät
asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan
sisäistä järjestelyä taikka
jotka 35 §:ssä tarkoitettu tilapäinen
valiokunta tai 121 §:ssä tarkoitettu
tarkastuslautakunta on valmistellut.
94 §
Valtuuston kokoontuminen
Valtuusto kokoontuu päättäminään
aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo
sen tarpeelliseksi.
Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen
tai vähintään neljäsosan valtuutetuista
sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.
Valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Kokouskutsun valtuuston
ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja,
ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva
valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja
ja varapuheenjohtajat on valittu. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät
asiat.
Kokouskutsu on lähetettävä vähintään
neljä päivää ennen kokousta.
Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava yleisessä tietoverkossa. Kokouskutsu
voidaan lähettää sähköisesti,
jos kunta huolehtii, että tähän tarvittavat
tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä.
95 §
Valtuustossa käsiteltävät asiat
Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu
kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 93 §:ssä tarkoitetulla
tavalla.
Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa
asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei
ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös
asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.
96 §
Valtuuston päätösten laillisuuden
valvonta
Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös
on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka
että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai
että päätös on muuten lainvastainen,
kunnanhallituksen on jätettävä päätös
täytäntöön panematta. Asia on
viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi.
97 §
Esteellisyys
Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään
asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka
hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa
tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa
osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen
sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen
esteellisyydestä säädetään.
Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan
viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään
hallintolain 27—30 §:ssä.
Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu
palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä,
viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi
asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on
palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla
käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.
Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta
kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai
työntekijään, vaikka tämä olisi
mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa
tai kuntayhtymässä. Henkilö on kuitenkin
esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai
kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely
edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.
Myöskään hallintolain 28 §:n
1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa.
Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.
Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys
seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.
98 §
Toimielimen päätöksentekotavat
Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa
kokouksessa, sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa
kokouksessa (sähköinen kokous) tai sähköisesti
ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).
Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan
tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät
salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa.
99 §
Sähköinen kokous
Sähköisen kokouksen edellytyksenä on,
että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään
yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä.
100 §
Sähköinen päätöksentekomenettely
Valtuuston ja muiden toimielinten julkisia kokouksia
lukuun ottamatta toimielimen päätöksenteko
voi tapahtua suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä.
Käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa
ja mainita, mihin mennessä asia voidaan käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä.
Asia on käsitelty, kun kaikki toimielimen jäsenet
ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika
on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi,
jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt
kantansa ilmaisematta.
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva
pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta.
101 §
Kokouksen julkisuus
Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa
tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa
pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan
syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.
Valtuuston suljetussa kokouksessa esitetyt ja siinä käydystä keskustelusta
laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos
niin laissa säädetään.
Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain,
jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa
käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla
säädetty salassa pidettäväksi.
Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen
julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen
osallistutaan sähköisesti.
102 §
Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot
Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja
pitää huolta järjestyksestä toimielimen
kokouksessa. Jos kokouksessa läsnä oleva henkilö käytöksellään
häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa
häntä käyttäytymään
asianmukaisesti. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi määrätä henkilön
poistumaan. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan
on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
Toimielimen jäsenellä on puheoikeus käsiteltävänä olevassa
asiassa. Jäsenen on puheessaan pysyttävä asiassa.
Jos puhuja poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan.
Jos puhuja ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta
puhetta. Jos puhuja ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan,
puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta
puhettaan.
103 §
Päätösvaltaisuus
Valtuusto on päätösvaltainen, kun
vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista
on läsnä.
Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen,
kun enemmän kuin puolet jäsenistä on
läsnä.
Läsnä oleviksi katsotaan myös toimielimen jäsenet,
jotka osallistuvat kokoukseen sähköisesti.
104 §
Äänestys
Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei
ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen.
Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen
puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja
ehdotukset, joista äänestetään.
Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan
ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen
sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee
kannanoton ehdotukseen.
Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee
ehdotus, joka on saanut eniten ääniä,
tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota
puheenjohtaja on äänestänyt.
105 §
Vaali
Vaalissa tulevat valituiksi se henkilö tai ne henkilöt,
jotka ovat saaneet eniten ääniä.
Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena,
jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen
jäsenistä vähintään
määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien
lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä.
Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan
lähinnä ylempään kokonaislukuun.
Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset
jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia,
ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia
ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen
että tämän varajäsen. Jos varajäsenet
eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat
varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi
eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut
saaneet ehdokkaat.
Suhteellista vaalia toimitettaessa sovelletaan, mitä kuntavaaleista
vaalilaissa säädetään. Lisäksi
valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin
toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös
enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten
mennessä tasan ratkaisee arpa.
Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin sähköisessä kokouksessa
vain, jos vaalisalaisuus on turvattu.
106 §
Eriävä mielipide
Päätöksentekoon osallistuneella,
jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt
päätöstä vastaan, sekä asian
esittelijällä, jos päätös
poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus
ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide.
Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös
on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt
kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
Päätöstä vastaan äänestänyt
tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa
päätöksestä. Esittelijä on
vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä,
jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.
107 §
Pöytäkirja
Toimielimen päätöksistä pidetään
pöytäkirjaa.
Luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään
pöytäkirjaa, jollei se päätöksen
luonteen johdosta ole tarpeetonta.
108 §
Kunnan ilmoitukset
Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa,
jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta
johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla.
Ilmoitusten on oltava yleisessä tietoverkossa 14 vuorokautta,
jollei asian luonteesta muuta johdu. Ilmoituksen sisältämät
henkilötiedot on poistettava tietoverkosta edellä mainitun
ajan kuluttua.
109 §
Tietojen saatavuus yleisessä tietoverkossa
Kunnan järjestämiä palveluja
sekä kunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava
yleisessä tietoverkossa. Yleisessä tietoverkossa
on oltava saatavilla ainakin seuraavat tiedot:
1) kuntastrategia;
2) hallintosääntö;
3) talousarvio- ja suunnitelma;
4) tilinpäätös;
5) tarkastuslautakunnan arviointikertomus;
6) tilintarkastuskertomus;
7) kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset;
8) konserniohje;
9) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset;
10) luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten
perusteet;
11) palveluista perittävät maksut.