Ehdotus

Euroopan komissio on 30 päivänä syyskuuta 2010 tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS kumoamisesta (KOM (2010) 517 lopullinen).

Komission ehdotuksessa on kysymys nykyisen tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä tehdyn puitepäätöksen kumoamisesta ja uuden direktiivin säätämisestä sen tilalle. Uusi ehdotettu direktiivi sisältää nykyiseen puitepäätökseen sisältyvät säännökset, mukaan lukien laiton tunkeutuminen tietojärjestelmään, laiton järjestelmän häirintä, laiton datan vahingoittaminen, rikokseen yllyttäminen ja avunanto tai rikoksen yritys, oikeushenkilön vastuu ja rikosoikeudellinen lainkäyttövalta.

Ehdotuksessa on myös uusia rangaistavia tekoja koskevia säännöksiä. Nämä koskevat rikoksen tekemisessä käytettyjä laitteita ja välineitä sekä viestintäsalaisuuden loukkaamista. Raskauttavia olosuhteita koskeviin säännöksiin on lisätty hyökkäysten laajamittaisuus eli ns. bot-verkkojen käyttö ja tekijän henkilöllisyyden salaaminen siten, että aiheutetaan vahinkoa henkilöllisyyden oikealle haltijalle. Säännökset rikoksista säädettävistä rangaistuksista ovat puitepäätöstä ankarampia. Lisäksi ehdotuksessa on uusia säännöksiä jäsenvaltioiden viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja tilastotietojen keräämisestä.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan vakavien tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten torjunnassa. Rikokset tapahtuvat nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja ne ovat varsin usein valtioiden rajat ylittäviä. Sen vuoksi on tärkeää, että myös rikoslainsäädäntö on ajantasaista ja kattavaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Valtioneuvosto voisi hyväksyä direktiivin nykyisen version pääosin, koska neuvottelutulos vastaa suurelta osin Suomen kantaa.

Direktiivin neuvotteluissa neuvostossa keskeiset avoinna olevat kysymykset koskevat rangaistustasoja, raskauttavia olosuhteita, lainkäyttövaltaa sekä rikosten tekoon käytettäviä välineitä

Valtioneuvosto pitää normaalien rikosten osalta riittävänä voimassa olevan puitepäätöksen ja Budapestin tietoverkkorikosyleissopimuksen rangaistustasoa (vähintään yhden vuoden enimmäisrangaistus). Tämä vastaisi suurelta osin rikoslain vastaavien rikosten enimmäisrangaistuksia. Neuvotteluissa on rajoitettu normaalien rikosten soveltamisaloja muun muassa sulkemalla pois vähäiset teot, jotta soveltamisalat vastaisivat paremmin puheenjohtajan ehdottamaa rangaistustasoa (vähintään kahden vuoden enimmäisrangaistus). Valtioneuvosto voi viime kädessä hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman rangaistustason.

Valtioneuvosto on pitänyt raskauttavien olosuhteiden nojalla säädettävien rangaistusten tasoja varsin korkeina. Raskauttavia olosuhteita koskevien rangaistusten soveltamisalaa on kuitenkin rajoitettu edelleen vain vakavimpiin tekoihin. Valtioneuvosto voi sen vuoksi kompromissina hyväksyä puheenjohtajan ehdottamat rangaistustasot.

Valtaosa jäsenvaltioista on kannattanut henkilötietojen väärinkäyttöä koskevan ankaroittamisperusteen poistamista. Valtioneuvosto kannattaa kyseisen kohdan poistamista. Asiaa voitaisiin paremmin käsitellä erillisessä EU-instrumentissa. Joka tapauksessa säännökset olisi ehdotuksen jatkovalmistelussa pyrittävä muotoilemaan niin, että ne voidaan panna kansallisesti täytäntöön rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.

Valtioneuvosto voi hyväksyä lainkäyttövaltaa ja rikosten tekoon käytettäviä välineitä koskevat puheenjohtajan ehdotukset.