Perustelut

Hallituksen esityksessä on kysymys työvoima- ja elinkeinokeskusten muuttamisesta työ- ja elinkeinokeskuksiksi ja työvoimatoimistojen työ- ja elinkeinotoimistoiksi. Keskushallinnossa toteutettu ministeriötason uudistus viedään muutoksella alue- ja paikallishallintoon. Uudistuksella varmistetaan se, että ne tavoitteet, jotka asetettiin työ- ja elinkeinopolitiikan uudistamiselle erityisesti työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja yritystoiminnan työvoimalähtöisessä kehittämisessä, myös käytännössä saavutetaan. Ilman ministeriörakenteen kaltaista alue- ja paikallishallinnon rakennetta keskushallinnon uudistus jäisi vaille tehokkaita työkaluja tavoitteidensa toteuttamiselle. Kysymykset, joiden on katsottu liittyvän ALKU-hankkeeseen, on jätetty ALKU-hankkeen yhteydessä ratkaistavaksi. Ehdotettu laki olisi siis voimassa vain runsaan vuoden.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset huolehtivat nykyisin myös maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain mukaan sisäasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta sekä muista erikseen määrättävistä tehtävistä. Työvoimatoimisto ja kunta tekevät yhteistyötä kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisessä ja niitä koskevassa tiedottamisessa. Hallituksen esityksen 1 §:ssä mainitaan maahanmuutto työ- ja elinkeinokeskusten tehtäväksi ja esityksen 7 §:ssä todetaan maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen työ- ja elinkeinotoimiston tehtäväksi.

Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tekes, Elintarviketurvallisuusvirasto sekä Maaseutuvirasto ohjaavat työ- ja elinkeinokeskuksen toimintaa omilla toimialoillaan. Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota yhteensovittamistehtävän tärkeyteen. On mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöllä ja sisäasiainministeriöllä on tavoitteiden asettamisen tai normiohjauksen osalta eriävät näkemykset. Sisäasianministeriöllä tulee tällöin olla tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että muodostettavien työ- ja elinkeinotoimistojen nykyisiä paikallistason peruspalveluja kehitetään työvoiman saatavuuden turvaamisesta ja työllisyyden parantamisesta muun muassa yrityksille liittyvän neuvonnan tarjoamiseen. Samalla valiokunta toteaa, että muun muassa YritysSuomi-verkosto tarjoaa monipuolisia palveluita elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota työ- ja elinkeinotoimistojen ja YritysSuomi-verkoston toimijoiden yhteistyöhön samoin kuin päällekkäisten toimintojen välttämiseen.

Nyt toteutettava uudistus poikkeaa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta siten, että työvoima- ja elinkeinokeskuksia ei lakkauteta eikä niiden tilalle perusteta uusia virastoja, vaan ne jatkavat toimintaansa uudella nimellä. Myös virkasuhteet jatkuvat lähtökohtaisesti entisin ehdoin. Vanha osastojako sen sijaan puretaan, ja sen tilalle tulevat uudet vastuualueet ja vastuualueita yhdistävät yksiköt. Tässä yhteydessä työntekijöille määritellään uudet tehtävänkuvat ja vaativuustasot. Virassa tällä hetkellä oleva henkilöstö saa mahdollisuuden itse ilmoittaa, mitä uuden organisaatiorakenteen mukaista tehtävää toivoo pääsevänsä hoitamaan. Ilmoittautuminen tapahtuu yhden työ- ja elinkeinokeskuksen sisällä, ei keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen välillä. Hallintovaliokunta tukee sitä lähtökohtaa, että henkilöstön asema turvataan niin, että töiden jatkuminen ja palkkatason säilyminen varmistetaan. Henkilöstön osallistuminen ja työntekijöiden sitouttaminen hallinnon kehittämiseen on välttämätöntä valtiolle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi.