Ehdotus
Komissio on julkaissut 6.11.2007 ehdotuksensa neuvoston puitepäätökseksi
matkustajarekisterin (Passenger Name Record, PNR) käytöstä lainvalvontatarkoituksiin
(KOM (2007) 654 lopull.). Ehdotuksessa säädetään
lentoliikenteen harjoittajien velvollisuudesta asettaa Euroopan unionin
ulkopuolelle suuntautuvien lentojen PNR-tiedot jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten saataville terrorismirikosten ja järjestäytyneen
rikollisuuden estämiseksi ja torjumiseksi sekä siitä,
miten nämä viranomaiset keräävät
kyseisiä tietoja ja vaihtavat niitä keskenään.
Matkustajarekisteritiedoilla tarkoitetaan matkustustiedot sisältävää varausten
käsittelyä ja valvontaa varten tarvittavien tietojen
rekisteriä siinä laajuudessa kuin lentoliikenteen
harjoittajat niitä keräävät.
Tällaisia tietoja ovat muun muassa henkilön nimi-
ja osoitetiedot, lennon varausta koskevat tiedot, matkatavaratiedot
sekä kerätyt ennalta annettavat matkustajatiedot.
Annetun ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen
viranomainen, matkustajatietoyksikkö (Passenger Information Unit),
joka vastaa PNR-tietojen keräämisestä sekä PNR-tietojen
analysoinnista ja matkustajia koskevan riskiarvioinnin suorittamisesta
sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi, joiden lisätarkastus
on tarpeen. Yksikkö siirtää näin
tunnistettujen henkilöiden PNR-tiedot saman jäsenvaltion
toimivaltaisille viranomaisille tai toisen jäsenvaltion
matkustajatietoyksikölle.
Ehdotuksen mukaan liikenteenharjoittajien on siirrettävä tiedot
matkustajatietoyksikön saataville pääsääntöisesti
24 tuntia ennen lentoa sekä vielä kerran tämän
jälkeen (ns. tarjontamenetelmä). Jos tietokannat
eivät sijaitse Euroopan unionissa eikä liikenteenharjoittajalla
ole tarvittavia teknisiä rakenteita, viranomaisille annetaan
pääsy liikenteenharjoittajan varausjärjestelmään
(ns. kysyntämenetelmä).
Matkustajatietoyksikölle toimitettuja PNR-tietoja on
ehdotettu säilytettäväksi viiden vuoden
ajan. Tämän määräajan
jälkeen tietoja olisi säilytettävä vielä kahdeksan
vuoden ajan. Tänä ajanjaksona tietoja voi saada,
käsitellä ja käyttää ainoastaan
poikkeuksellisissa olosuhteissa ja erityisesti määritellyn
menettelyn mukaisesti. Tietoja voidaan säilyttää pidempään
siinä tapauksessa, että niitä käytetään
käynnissä olevassa rikostutkinnassa, joka kohdistuu
tai liittyy rekisteröityyn.
Henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin
rikosasioissa tehtävässä poliisi-
ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien
henkilötietojen suojaamisesta tehtyä neuvoston
puitepäätöstä (III-pilarin tietosuojapuitepäätös).
Tietoja saa käsitellä yksinomaan päätöksen
tavoitteiden mukaisiin, määriteltyihin tarkoituksiin.
Täytäntöönpanotoimia ei saa
toteuttaa pelkästään tietojen automaattisen
käsittelyn perusteella tai henkilön rodun tai
etnisen alkuperän, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen,
poliittisen mielipiteen tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
Valtioneuvoston kanta
1 Ehdotuksen soveltamisala
1.1 Soveltamisalan piiriin kuuluvat liikennemuodot
Valtioneuvosto katsoo, että ehdotus tulisi rajata koskemaan
vain lentoliikennettä. Valtioneuvosto kannattaa sitä,
että jäsenvaltioilla on toissijaisuusperiaate
huomioiden oikeus päättää, hyödyntävätkö ne
muiden liikennemuotojen tietoja kansallisesti. On vielä tarkasteltava
sitä, onko jäsenvaltioiden liikkumavaraan syytä viitata puitepäätöksessä tai
sen johdannossa. Liikkumavaran mainitseminen selkeyttäisi
oikeudellista tilannetta.
1.2 Maantieteellinen soveltamisala
Ehdotuksen soveltamisalan laajentaminen kaikkiin EU:n sisäisiin
lentoihin ei tähän mennessä käytyjen
keskustelujen ja saatujen selvitysten perusteella vaikuta perustellulta.
Se saattaisi johtaa suhteettomiin toimiin ja kustannuksiin tavoiteltavaan
hyötyyn nähden. Voidaan hyväksyä ratkaisu,
että sisäisten lentojen tarkasteluun palataan
myöhemmin, kun niiden mahdollisesta operatiivisesta lisäarvosta
on saatu kokemuksia.
1.3 Kauttakulkulentojen sisältyminen soveltamisalaan
Matkavaraukseen sisältyvien EU:n sisäisten kauttakulkulentojen
sisällyttäminen soveltamisalaan on hyväksyttävissä.
2 Matkustajatietojen käyttötarkoitus
2.1 Matkustajatietojen käyttäminen myös
vakavan rikollisuuden torjuntaan
Valtioneuvosto voi hyväksyä soveltamisalan laajentamisen
koskemaan myös vakavaa rikollisuutta. Tämä vastaa
periaatteiltaan Europolin ja Eurojustin toimivaltaa ja lainvalvontaviranomaisten
VIS-tietokantaan pääsyn perusteita sekä EU:n
ja kolmansien valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten periaatetta.
Vakavan rikollisuuden määrittelyn lähtökohtana
voidaan käyttää eurooppalaista pidätysmääräystä,
jonka määritelmälistan mukauttamista
on kuitenkin vielä syytä tarkastella.
2.2 Matkustajatietojen käyttäminen muun rikollisuuden
tutkintaan, ns. välittävä ehdotus
Valtioneuvosto katsoo, että mikäli puitepäätösehdotuksen
mukaisessa tietojen käsittelyssä toimivaltaiset
viranomaiset havaitsevat todisteita muista kuin puitepäätöksen
soveltamisalan piiriin kuuluvista rikoksista, näitä todisteita
tulee voida käyttää kansallisen lainsäädännön asettamilla
edellytyksillä mainittujen muiden rikosten tutkinnassa.
Tätä puheenjohtajan välittävää ehdotusta
voidaan pitää kannatettavana sen selkeyttäessä tietojen
käyttöedellytyksiä eikä puitepäätöksellä vaikutettaisi
kansallisiin toimivaltasäännöksiin.
2.3 Matkustajatietojen käyttäminen integroituun
rajavalvontaan
Valtioneuvosto katsoo, että puitepäätöksessä ei tule
säätää tietojen käyttämisestä yhdennettyyn rajavalvontaan.
3 Kerättävät matkustajatiedot
3.1 Mitkä lennot otetaan soveltamisalan piiriin
Valtioneuvosto hyväksyy periaatteessa lopulliseksi
tavoitteeksi tietojen keräämisen kaikilta puitepäätösehdotuksen
soveltamisalaan kuuluvilta lennoilta. Kantaa on täsmennettävä,
kun on tiedossa, mitkä lennot otetaan soveltamisalan piiriin.
Valtioneuvosto katsoo, että puheenjohtajan ehdottamaa
vaiheittaista etenemistapaa voidaan tarkastella, ottaen huomioon
tästä lentoyhtiöille mahdollisesti aiheutuvat
ongelmat. Tältä kannalta siirtymäaika
näyttää kohtuulliselta ratkaisulta, ja
aiheeseen voidaan palata uudelleen myöhemmin hankittujen
kokemusten jälkeen.
3.2 Keistä lentomatkustajatietoja kerätään
Valtioneuvosto katsoo, että tietojen kerääminen kaikista
lennon matkustajista on ainoa keskusteluissa tähän
mennessä esille tullut ja perusteltu lähtökohta
toimivan ja tehokkaan järjestelmän luomiseksi.
Tämä edellyttää vastaavasti
korkeaa tietosuojan tasoa yksityisyyden suojan turvaamiseksi. Valtioneuvosto
on kuitenkin valmis harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja
ja katsoo, että lopullista kantaa tietojen keräämisen suhteellisuuteen
ei ole syytä muodostaa ennen kuin EU:n perusoikeusvirastolla
on ollut mahdollisuus lausua ehdotuksesta.
3.3 Mitä matkustajatietoja kerätään
Valtioneuvosto voi hyväksyä sen, että matkustajista
kerätään ehdotuksen liitteessä mainitut tietoluokat
1—19, jotka ovat samat tiedot, joiden kerääminen
on sallittua EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien PNR-sopimusten
nojalla. Valmisteluissa on myös osoittautunut, että lentoliikennettä on
jo harmonisoitu maailmanlaajuisesti myös PNR-tietojen osalta,
ja tämän työn huomioiminen on toimivan
ja kustannustehokkaan järjestelmän yksi perusta,
jota vasten komission ehdotuksen tietoluokkia voidaan tarkastella.
3.4 Arkaluonteiset henkilötiedot
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyn
tulisi olla lähtökohtaisesti kielletty. Mikäli
kuitenkin enemmistö jäsenvaltioista pitää arkaluonteisten tietojen
käsittelyä poikkeustapauksissa välttämättömänä,
niiden käsittely voitaisiin hyväksyä vain
tiukoin edellytyksin yksittäistapauksissa ja rekisteröidyn
oikeudet turvaten.
4 Menettelytapa matkustajatietojen siirtämisessä
Valtioneuvosto kannattaa tarjontamenetelmän (push)
käyttöä tietojen siirtämisessä mutta
voi hyväksyä kysyntämenetelmän
(pull) käytön sovittavan siirtymäajan
aikana. Tämä vastaa myös sitä linjaa,
joka on omaksuttu EU:n ja kolmansien valtioiden välisissä PNR-sopimuksissa.
5 Matkustajatietojen siirron ajankohta
Valtioneuvosto katsoo, että ensimmäisen säännönmukaisen
siirron perustelluin ajankohta olisi 24 tuntia ennen lentoa. Myös
aikaisempi tiedon siirtoaika voidaan hyväksyä,
sillä siirron ajankohtaa olennaisempaa on säännönmukaisten siirtojen
määrä. Jälkimmäisen
tiedonsiirron sisällön osalta asiaa on vielä syytä tarkastella.
Näyttäisi kuitenkin perustellulta, että se
sisältäisi vain päivitetyn tiedon, ei
uudestaan kaikkea PNR:ää. Menettelyjen sopeuttaminen
kansainvälisten standardien mukaiseksi on perusteltua järjestelmän
toimivuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.
6 Matkustajatietojen säilytysaika
Suomi on pitänyt komission alkuperäisen ehdotuksen
mukaisia säilytysaikoja (5 v + 8 v) liian pitkinä.
Puheenjohtajan ehdottamaa periaatetta vähimmäis-
ja enimmäissäilytysajoista säätämisestä puitepäätöksellä on
vielä harkittava. Tietosuoja ja matkustajien oikeusturva
edellyttävät tarkkaa tietoa miten kauan tietoja
säilytetään.
7 Matkustajatietoyksikkö ja toimivaltaiset viranomaiset
Valtioneuvosto katsoo puheenjohtajan tavoin, että matkustajatietoyksikön
tulee olla erillinen mahdollista PNR- tutkintaa suorittavista lainvalvontaviranomaisista.
8 Ehdotuksen suhde muihin tietokantoihin ja tutkintatoimiin
Valtioneuvosto katsoo tähänastisen valmistelun perusteella,
että puitepäätökseen ei näyttäisi
olevan tarpeen ottaa mainintoja pääsystä kansainvälisiin
ja kansallisiin tietokantoihin. Niitä koskevat instrumentit
itsessään sisältävät
kyseisiin tietokantoihin pääsyä ja sen
edellytyksiä koskevat määräykset.
Valtioneuvosto katsoo, että lähtökohtaisesti puitepäätöksellä ei
ole tarpeen säädellä tiedon analyysistä ja
toimittamisesta tutkimuksia varten tai viranomaisten välisestä rikosoikeudellisesta
yhteistyöstä, sillä ne määräytyvät
jo voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Valtioneuvosto katsoo, että toimivaltaisen viranomaisen
suoralle pääsylle lentoyhtiöiden matkustajatietoyksikköihin
siirtämään analysoimattomaan ns. "raakatietoon"
ei ole käydyissä keskusteluissa ilmennyt perusteita.