Perustelut
Ehdotettuun vanginkuljetuslakiin on tarkoitus ottaa muun muassa
säännökset kuljetustehtävän jakautumisesta
nykyisten kuljetustehtäviä hoitavien viranomaisten
kesken. Hallituksen esityksen mukaan vanginkuljetustehtävien
työnjako Rikosseuraamuslaitoksen, poliisin, rajavartiolaitoksen
ja tullilaitoksen välillä säilyy pääosiltaan
nykyisenlaisena. Näin ollen Rikosseuraamuslaitos huolehtisi
Rikosseuraamuslaitoksen toimintayksiköiden välisestä,
Rikosseuraamuslaitoksen toimintayksikön ja vankivaunun
sekä vankivaunujen välisestä samoin kuin
vankivaunussa tapahtuvasta kuljetuksesta. Niin ikään
Rikosseuraamuslaitos huolehtisi toimintayksikkönsä sijaintipaikalla
olevaan tuomioistuimeen kuljettamisesta sekä vangin kuljettamisesta
sairaalahoitoon muissa kuin kiireellisissä tapauksissa.
Rajavartiolaitos ja tullilaitos huolehtisivat omaan toimintaansa
liittyvästä tutkintavankien kuljettamisesta. Muusta
vanginkuljetuksesta huolehtisi poliisiviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen
keskushallintoyksikkö, poliisihallitus, rajavartiolaitoksen
esikunta ja tullihallitus voisivat esityksen mukaan sopia kuljetusviranomaisten
välisestä tehtävien jaosta toisin kuin edellä on
todettu, jos se olisi alueellisesti tai paikalliset olosuhteet huomioon
ottaen tai muista erityisistä syistä tarkoituksenmukaista.
Lisäksi kuljetusviranomaiset voisivat tarkoituksenmukaisuussyistä yksittäisissä tapauksissa
poiketa tämän lain mukaisesta kuljetustehtävien
jaosta.
Vuosien 2005—2009 aikana poliisilla on ollut keskimäärin
vuosittain 5 424 vanginkuljetustehtävää.
Tuomioistuimeen vientejä on ollut keskimäärin
1 743 kappaletta vuodessa. Yksi vangin kuljetustehtävä vartioimisineen
kestää pääkaupunkiseudulla keskimäärin
5,5—7,5 tuntia. Harvaan asutulla alueella tehtäväsidonnaisuus on
tätä suurempi. Poliisipartiossa vanginkuljetustehtävän
suorittaa kaksi poliisimiestä. Vuodessa poliisin hoitamiin
vanginkuljetustehtäviin käytetään
hallituksen esityksen mukaan noin 54 henkilötyövuotta.
Vuosittaiset kustannukset ovat keskimäärin 2,7
miljoonaa euroa. Tuomioistuimeen vientien osuus näistä on
noin 13 henkilötyövuotta ja 700 000 euroa.
Ehdotettu vanginkuljetuslain 5 § merkitsee sitä,
ettei nykyistä vankien kuljettamisesta vastaavien viranomaisten
tehtäväjakoa lähtökohtaisesti
muutettaisi. Toisin sanoen poliisi — tullia ja rajavartiolaitosta
koskevin poikkeuksin — vastaisi vankeusvankien ja tutkintavankien
kuljettamisesta niillä paikkakunnilla, joissa Rikosseuraamuslaitoksella
ei ole toimipistettä. Tätä hallintovaliokunta
ei pidä hyväksyttävänä.
Poliisin roolia vankien kuljettamisessa on pidettävä historiallisena
jäänteenä ajalta, jolloin kuljetuskalustoa
oli yhteiskunnassa, myös viranomaisilla, niukasti.
Hallintovaliokunta tähdentää, etteivät
vanginkuljetustehtävät kuulu poliisiin perustehtäviin. Hälytystehtävien
ja muiden poliisin perustehtävien määrät
ovat myös jatkuvasti lisääntyneet. Lainsäädännöllä on
osoitettu poliisille yhä enemmän erilaisia tehtäviä,
joiden osalta ei ole annettu lisäresursseja lainkaan tai
niitä ei ole annettu asianmukaisella tavalla. Esimerkkinä voidaan
mainita lähisuhdeväkivallan torjumista tukevan
uuden lainsäädännön rikostutkintamenot (HE
78/2010 vp).
Tilanne onkin kehittynyt sellaiseksi, että on ryhdyttävä karsimaan
poliisin lisätehtäviä. Poliisilla ei
ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hoitaa lisätehtävänään
vanginkuljetustehtäviä muutoin kuin aivan poikkeuksellisesti
ja tilapäisesti. Näiden tehtävien voidaan
paikkakunta- ja tilannekohtaisesti todeta merkittävästi
haittaavan tai jopa estävän poliisin omaan toimialaan
liittyvien keskeisten tehtävien suorittamista.
Tämä koskee etenkin hälytystehtävien
hoitamista. Ongelmallista on myös se, että vankien
kuljetustarpeet ilmaantuvat usein yllättäen ja
vieläpä samanaikaisesti siten, että useat
hälytyspartiot on sidottu tuomioistuinten tarpeisiin vankien
kuljetus- ja vartiointitehtäviin. Lisätehtävien
hoitaminen vaarantaa poliisin perustehtävien suorittamista
ja siten ihmisten turvallisuutta. Kuljetustehtäviin on
jouduttu päivittäin osoittamaan kiireelliseen
hälytysvalmiuteen varattuja partioita. Hallintovaliokunta
katsoo, että vanginkuljetustehtävät tulisi
siirtää lähtökohtaisesti pois
poliisilta. Valiokunta korostaa, että kysymys on joka tapauksessa
riittävien resurssien osoittamisesta tehtävään.
Tässä yhteydessä on vielä syytä todeta,
että hallituksen esityksen hyväksyminen merkitsisi myös
sitä, että Rikosseuraamuslaitoksen toimipaikkojen
mahdollinen väheneminen, esimerkiksi tuottavuusohjelman
vuoksi, aiheuttaisi poliisille entisestään lisääntyviä velvoitteita.