KIRJALLINEN KYSYMYS 1098/2013 vp

KK 1098/2013 vp - Eero Suutari /kok 

Tarkistettu versio 2.0

Konesalien kokonaistehorajan kohtuullistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen hallituksella on tavoite vahvistaa ICT-toimialaa. Tavoitteeseen kuuluu vahvasti toimialatalouden perusinfrastruktuurina toimivien konesalien liiketoimintaympäristön kohentaminen. Konesali-investointien lisäämisen toimenpiteenä on esitetty muutosta konesalien energiaverotukseen (HE 178/2013 vp). Tämä on herättänyt vilkasta keskustelua. Muutos koskee yli viiden megawatin suuruisten konesalien veroluokan alentamista I luokasta II luokkaan.

ICT-alan yritystoimintaan kohdistuvan energiaverotuksellisen valtiontuen suuntaa pidetään yleisesti oikeansuuntaisena ratkaisuna, mutta ei riittävänä eikä kohtuullisena. Kritiikin mukaan verouudistuksessa tulisi kiinnittää huomiota enemmän niihin kriteereihin, joilla konesalit hyväksytään kuuluvan veroluokkaan II. Pelkästään numeeriseen megawattirajaan eivät kaikki ole tyytyväisiä. Tulevalla lainsäädännöllä ollaan konesalin sähkön kokonaistehon rajaa määrittelemässä viiteen megawattiin, mutta samalla se tulee rajaamaan suurimman osan suomalaisista palvelu- ja kasvuhalukkaista 1,25—5 megawatin konesaleista edullisemman energian ulkopuolelle. Tämä ratkaisu tulee siten hankaloittamaan monien kotimaisten pienempien, pääliiketoimintanaan konesali- ja IT-palveluita tuottavien toimijoiden toimintaedellytyksiä yli viiden megawatin konesaleille syntyvän veroedun luoman kilpailuedun vuoksi.

EU:n perustamissopimuksen 87 artiklassa on avattu yhteismarkkinoille soveltuvia tukiedellytyksiä, joita säännöksen mukaan voidaan myöntää tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitykseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Energiaverotuksesta on säädetty energiadirektiivissä 2003/96/EY, jossa tulee ottaa huomioon yritysten kilpailukyky säätämällä toimenpiteitä, joilla kevennetään verotaakkaa sellaisten energiaintensiivisten yritysten osalta, jotka ovat asettaneet ympäristötavoitteita tai saavuttaneet parannuksia energiatehokkuudessa. Direktiivin 25 artiklan mukaan ympäristöveron muodossa myönnetyt valtiontuet ovat vapautettuja perustamissopimuksen 88 artiklan ilmoitusvelvollisuudesta, mikäli artiklan 2003/96/EY 2 kohdan edellytykset vahvistetusta yhteisön vähimmäisverotuksesta täyttyvät.

Hallituksen esityksessä energiaverotuksemme tasoa on verrattu Ruotsiin, jossa se on samankaltaista kuin Suomessa. Ruotsissa käytetään veroluokkia I ja II, joista alempaan II veroluokkaan kuuluu teollinen tuotanto kuten Suomessakin. Suomesta poiketen Ruotsin I veroluokka on porrastettu alueellisin perustein, ja konesalit kuuluvat I veroluokkaan riippumatta siitä, mikä niiden energiankulutus on. Ruotsissa konesalit saavat siis samanhintaista energiaa kuin kuluttajat riippuen siitä, minne alueelle Ruotsia ne sijoittuvat. Pohjoisen harva-alueilla energia on siis kaikilla edullisempaa kuin eteläisemmässä Ruotsissa.

Hallituksen esityksessä suurimpien, yli viiden megawatin kokoisten konesalien teknisiä ratkaisuja pidetään laadukkaampina, vaikka esityksessä ei ilmene, millä mittareilla konesalien laadukkuutta mitataan, kuten esimerkiksi, ovatko yritykset asettaneet toiminnalleen ympäristötavoitteita tai saavuttaneet parannuksia energiatehokkuudessa. Näitä yli viiden megawatin suuruisia saleja, jotka tulisivat kuulumaan tuetun energiaverotuksen piiriin, on tällä hetkellä vain viisi. Välittömästi tuetun energian ulkopuolelle on jäämässä 23 kokonaisteholtaan 1,25—5 megawatin suuruista konesalia. Esityksestä ei selviä esimerkiksi, kuinka moni niistä tuottaa palveluitaan päätoimintanaan verrattuna esimerkiksi 92 konesaliin, joiden käyttöteho jää 0,35 megawattiin. Konesalien sähköverotuksen alentamisessa olisi näiden näkökulmien valossa edelleen varaa tarkastella sähkön kokonaistehorajan kohtuullistamista. Sen myötä hallinnollisen työn lisääntymistä voidaan perustella myös yleisen edun kannalta, koska tasavertaisemmat toimintamahdollisuudet kasvattavat elinkeinotoimintaa lisäten myös kansantuotetta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä valtiovarainministeriö aikoo tehdä, että suomalaisen kasvavan ICT-alan digitaalisen talouden perusinfrastruktuurina toimivien konesalien liiketoimintaympäristön kohentaminen on nykyistä tasavertaisempaa ja energiatehokkaampaa?

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013

  • Eero Suutari /kok

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eero Suutarin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1098/2013 vp:

Mitä valtiovarainministeriö aikoo tehdä, että suomalaisen kasvavan ICT-alan digitaalisen talouden perusinfrastruktuurina toimivien konesalien liiketoimintaympäristön kohentaminen on nykyistä tasavertaisempaa ja energiatehokkaampaa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä (KK 178/2013 vp) sähköverotuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että teollisuuden, kaivostoiminnan ja maatalouden lisäksi myös konesaleissa kulutetusta sähköstä kannettaisiin alennettu, sähköveroluokan II mukainen vero. Alennuksen saamiseksi konesalitoiminnan tulisi olla toiminnanharjoittajan pääasiallista liiketoimintaa ja lisäksi konesalin kokonaistehon tulisi olla vähintään viisi megawattia.

Alennettu sähköveroluokan II verotaso on Suomessa 0,703 senttiä /kWh ja veroluokan I verotaso on 1,703 senttiä/kWh. Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, Ruotsissa konesalit hyötyvät sähköverotason alueellisesta porrastuksesta johtuvasta edullisemmasta sähköstä tietyillä alueilla. Tämä alennettu sähköverotaso on tällä hetkellä 2,237 senttiä/kWh eli alennetusta verotasosta huolimatta konesaleissa kulutetun sähkön vero on Ruotsissa nykyisin noin 0,5 senttiä/kWh korkeampi kuin konesalien, myös pienten yksiköiden, sähkövero Suomessa.

Konesalitoiminta nähdään merkittävänä kasvualustana informaatio-, viestintä- ja teknologiasektorille eli ICT-sektorille. Konesaleissa energiaa tarvitaan erityisesti jäähdytykseen, joten Suomen viileä ilmasto antaa mahdollisuuden energiatehokkaisiin ratkaisuihin erityisesti suuryksiköissä. Ehdotetun veronalennuksen eräänä tavoitteena on edistää kehitystä, joka johtaa kohti konesalien parempaa energiatehokkuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä. Veronalennuksen rajoittaminen yli viiden megawatin tehoisiin konesaleihin turvaisi energiatehokkuutta, sillä suuremman kokoluokan yksiköissä saavutetaan käytännössä korkeampi energiatehokkuuden taso. Siten olisi perusteltua tukea suurien yksikkökokojen muodostusta ja kohdentaa verovaikutus vain konesaliliiketoimintaa päätoimenaan harjoittaville yrityksille.

Tällä hetkellä yli viiden megawatin tehoisten konesalien arvioidaan kuluttavan yli puolet konesalien yhteenlasketusta sähkönkulutuksesta. Tulevaisuudessa isojen toimijoiden osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan kasvavan entisestään. Käytännössä verotuki kohdistuisi kansainvälisesti toimiviin suuriin toimijoihin, joiden toimintaedellytyksiä veronalennus parantaisi.

ICT-ala on Suomessa rakennemuutoksessa, ja yli viiden megawatin konesalien alemmalla sähköveroluokalla voidaan katsoa parannettavan koko toimialan tulevaisuuden näkymiä.

Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2013

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1098/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Eero Suutari /saml:

Vilka åtgärder ämnar finansministeriet vidta för att moderniseringen av de datorhallar som utgör miljön för den finländska växande IKT-branschens digitala ekonomiska infrastruktur ska bli mer likvärdig och energieffektiv?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I regeringspropositionen (RP 178/2013 rd) som riksdagen för närvarande behandlar föreslås det att elbeskattningens struktur ändras så att den lägre skattenivån, enligt skatteklass II, ska omfatta inte bara den elström som förbrukas i industri, gruvdrift och jordbruk utan också den som förbrukas i datorhallar. För att datorhallsverksamhet ska berättiga till sänkt skatt ska den vara en del av verksamhetsutövarens huvudsakliga affärsverksamhet och datorhallen ska dessutom ha en total effekt på minst fem megawatt.

Skattenivån i den lägre elskatteklassen II är i Finland 0,703 cent/kWh och skattenivån i I skatteklassen är 1,703 cent/kWh. Såsom det konstateras i motiveringen i spörsmålet har datorhallarna i Sverige nytta av en regional gradering av elskattenivån som leder till förmånligare skatt på vissa områden. Denna sänkta elskattenivå är i nuläget 2,237 cent/kWh, dvs. trots den sänkta skattenivån är den nuvarande skatten på el som förbrukas i datorhallar i Sverige cirka 0,5 cent/kWh högre än elskatten för datorhallar, också för små enheter, i Finland.

Datorhallarnas verksamhet ses som en betydande tillväxtplattform inom informations-, kommunikations- och teknologisektorn, dvs. IKT-sektorn. I datorhallar behövs energi speciellt för avkylning, så det kyliga klimatet i Finland ger möjligheter till energieffektiva lösningar speciellt i stora enheter. Ett av syftena med den föreslagna skattesänkningen är att främja en utveckling som leder till bättre energieffektivitet i datorhallar och till mindre kolfotspår. Att skattesänkningen begränsas till datorhallar på över fem megawatt säkrar energieffektiviteten eftersom högre energieffektivitet i praktiken nås i större enheter. Därför är det motiverat att stöda bildandet av stora enheter och rikta skatteeffekten endast till företag som bedriver datorhallsverksamhet som huvudsyssla.

I nuläget bedöms datorhallar med en effektivitet på över fem megawatt förbruka över hälften av den sammanlagda elförbrukningen i datorhallar. Det uppskattas att de stora aktörernas andel av den totala förbrukningen i framtiden växer ännu mer. I praktiken riktas skattestödet till stora aktörer som verkar internationellt och vilkas verksamhetsförutsättningar förbättras av en skattesänkning.

IKT-branschen undergår en strukturomvandling i Finland, och med en lägre elskatteklass för datorhallar på över fem megawatt kan man anse att framtidsutsikterna förbättras för hela branschen.

Helsingfors den 16 december 2013

Finansminister Jutta Urpilainen