KIRJALLINEN KYSYMYS 115/2002 vp

KK 115/2002 vp - Markku Laukkanen /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Lappeenrannan lentokapasiteetin supistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Etelä-Karjala on yksi voimakkaimpia metsäteollisuuden klusterialueita maailmassa. Kansainvälistyvässä maailmassa ao. teollisuuden alalla on perusedellytyksenä toimivat lentoyhteydet. Lappeenrannan lentokentän palveluja käyttävät tahot ovat ilmaisseet huolensa Finnairin suunnitelmasta vaihtaa aamun ensimmäinen lentovuoro (AY 498) nykyisestä 68-paikkaisesta ATR-koneesta 34-paikkaiseen Saab-koneeseen. Muutos vaikeuttaa erityisesti kansainvälisesti suuntautuneen yritystoiminnan tarvitsemien kansainvälisten jatkoyhteyksien saatavuutta.

Finnairin nykyiset asiakkaat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä tämänhetkisiin Lappeenrantaan suuntautuvien lentojen aikatauluihin ja palvelutarjontaan. Toteutuneet matkustajamäärätilastot osoittavat, että konetyypin pienentäminen, esim. Saab 340-koneisiin, rajaisi suuren käyttäjäjoukon pois aamulennoilta ja johtaisi matkustajamäärän supistumiseen myös iltapäivän paluulennoilla.

Ao. lentovuorolla on Lappeenranta—Helsinki välillä lentomatkustajien määrä ylittänyt 33 henkilöä yhteensä 114 lennolla vuoden 2001 aikana, kun koko vuoden arkipäivälentojen määrä oli 208 aamulentoa. Epävarmuus paikkojen riittävyydestä ja asiakastyytyväisyyden lasku johtaisivat matkustajien ohjautumiseen laajemmassakin määrin muiden liikennemuotojen käyttäjiksi. Kun Finnair aikanaan neuvotteli suurasiakkaiden kanssa aamulentovuoron käynnistämisestä, yhtiö vakuuttti tarjoavansa kysyntää vastaavat palvelut. Nyt yhtiö on jättänyt vastoin omia strategisia periaatteitaan kokonaan kuulematta omia asiakkaitaan.

Etelä-Karjalassa on tehty määrätietoista työtä lentoliikenneyhteyksien kehittämiseksi. Lentoliikenneyhteyksien edistäminen on nähty parhaillaan työn alla olevan aluekeskusohjelman yhdeksi tärkeimmäksi maakunnalliseksi hankkeeksi.

Finnairin vetäytymispäätös vaurioittaisi merkittävällä tavalla koko Etelä-Karjalan saavutettavuutta ja kilpailukykyä yritysten tehdessä omia sijoittumispäätöksiään. Näin päätöksellä voi olla erittäin ikäviä vaikutuksia koko maakunnan elinkeinopoliittiseen tulevaisuuteen. Finnairin suunnitelmat ovat pahasti ristiriidassa hallitusohjelmassa esitetyn periaatteen kanssa kehittää maatamme alueellisesti ja tasapuolisesti.

Valtioneuvosto ja sisäasiainministeriö ovat pyytäneet aluekeskusohjelmakunnilta esityksiä valtion kanssa sovittavista yhteistyökohteista. Yhdeksi kohteeksi Etelä-Karjala tulee esittämään Lappeenrannan lentokentän ja lentoliikenneyhteyksien kehittämistä yhteistyössä ilmailulaitoksen ja Finnairin kanssa. Suunnitelmien perustana on luottamus lentoliikenteen vahvaan kasvuun lähivuosien aikana.

Metsäteollisuuden maakuntaan sijoittamat mittavat miljardi-investoinnit osoittavat yhden kansainvälisestikin merkittävimmän alueellisen puunjalostuskeskittymän tuotannon olevan vahvassa kehitysvaiheessa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Teknologiakeskus Kareltekin vetovastuulla on Skinnarilanniemen tiedepuistosta kasvamassa muutamien vuosien aikana nykyisestä 5 500 osaajan yksiköstä 8 500 huippuosaajan osaamiskeskittymä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä säilyttääkseen Lappeenrannan lentokentän toimivat ja maakuntaa monipuolisesti palvelevat lentovuorot ja nykyisen paikkakapasiteetin?

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2002

  • Markku Laukkanen /kesk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 115/2002 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä säilyttääkseen Lappeenrannan lentokentän toimivat ja maakuntaa monipuolisesti palvelevat lentovuorot ja nykyisen paikkakapasiteetin?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Golden Air hoitaa jo nykyisellään valtaosan Helsinki—Lappeenranta-liikenteestä. Finnairin ATR-72-koneella on iltaisin lennetty Helsingistä Lappeenrannan kautta Joensuuhun, jossa kone on yöpynyt. Vastaava aamuvuoro on lentänyt Joensuusta Lappeenrannan kautta Helsinkiin. ATR-72-koneen kapasiteetti ei siis ole ollut yksinomaan Helsinki—Lappeenranta tai Lappeenranta—Helsinki-reittivälin matkustajien käytössä. Reitti on kuitenkin osoittautunut operointikustannuksiltaan kalliiksi ja kannattamattomaksi. Ennen päätöstä vetäytyä tältä ainoalta Finnairin operoimalta Lappeenrannan vuorolta yhtiö on varmistunut siitä, että kevyempään liikenteeseen erikoistunut Golden Air on valmis aloittamaan vastaavan aamu- ja iltavuoron, joten lentovuorojen määrä säilyy entisellään. Golden Air aikoo yövyttää koneensa Lappeenrannassa, ja sen Saab-koneen koko kapasiteetti on tuolloin kyseisen reittivälin käytössä. Asiakaskunnan palaute on ollut hyvää, kun operointi on vastaavalla tavalla siirtynyt kokonaan Golden Airille esimerkiksi Varkaudessa ja Porissa, ja jatkoyhteydet Finnairin verkostoon ovat toimineet hyvin.

Finnair pyrkii tyydyttämään asiakaskuntansa lentoliikennepalvelujen tarpeen mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti, mutta toiminnan kokonaiskannattavuutta vaalien. Tästä kannattavuudesta huolehtiminen on yhtiön velvollisuutena kaikkia osakkeenomistajiaan, myös Suomen valtiota, kohtaan. Kannattavasti toimien yhtiö palvelee asiakaskuntaansa pitkäjänteisesti parhaalla tavalla.

Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2002

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Till riksdagens talman

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 115/2002 rd:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att bevara de välfungerande och för landskapet på ett mångsidigt sätt gynnsamma flygturerna till Villmanstrands flygfält jämte den nuvarande platskapaciteten?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Golden Air sköter redan för närvarande merparten av trafiken mellan Helsingfors och Villmanstrand. Finnair har flugit en kvällstur med ett flygplan av typen ATR-72 från Helsingfors via Villmanstrand till Joensuu, där planet har övernattat. Motsvarande morgontur har flugit från Joensuu via Villmanstrand till Helsingfors. ATR-72 -planets kapacitet har sålunda inte enbart stått till förfogande för passagerarna på rutten Helsingfors—Villmanstrand eller Villmanstrand— Helsingfors. Rutten har dock visat sig vara dyr och olönsam med tanke på kostnaderna för operering av rutten. Innan beslutet om indragning av Finnairs enda flygtur till Villmanstrand fattades, hade bolaget försäkrat sig om att Golden Air, som specialiserat sig på lättare trafik, är redo att inleda trafik på motsvarande morgon- och kvällstur så att antalet flygturer bibehålls oförändrat. Golden Air kommer att hålla sina plan i Villmanstrand över natten och sålunda är hela kapaciteten av bolagets Saab-plan i trafik på nämnda rutt. Feedbacken från kunderna har varit positiv i de fall där opereringen på motsvarande sätt helt har överförts på Golden Air t.ex. i Varkaus och Björneborg, och anslutningsflygen med Finnairs nätverk har fungerat bra.

Finnair strävar efter att på ett så omfattande och mångsidigt sätt som möjligt svara mot de behov som dess kunder har i fråga om flygtrafiktjänster, dock genom att även slå vakt om den totala lönsamheten. Att man vinnlägger sig om denna lönsamhet är bolagets skyldighet gentemot samtliga aktieägare, även finska staten. Genom att bedriva en lönsam verksamhet betjänar bolaget på lång sikt sina kunder på bästa möjliga sätt.

Helsingfors den 7 mars 2002

Kommunikationsminister Kimmo Sasi