Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus on sitoutunut 3.7.2014 hyväksymässään periaatepäätöksessä toimenpideohjelman toteuttamiseen saamen kielen elvyttämiseksi. Periaatepäätökseen sisältyvillä toimenpiteillä hallitus pyrkii osaltaan suojelemaan Suomen alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria sekä edistämään niiden asemaa siten kuin Suomen kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vähemmistöjen suojelua koskevat velvoitteet edellyttävät. Toimenpideohjelma määrittelee tavoitetilaksi, että kaikkien kolmen saamen kielen elpymisessä on tapahtunut selvä muutos vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että kielenpuhujia on vuonna 2025 selvästi nykyistä enemmän sekä saamelaisten kotiseutualueella että muualla Suomessa. Saamen kielet näkyvät ja kuuluvat Suomessa, ja niitä käytetään julkisissa palveluissa. Saamen kielen elvyttäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset tulevat näkyviksi vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana. Saamen kielten elpyminen edellyttää saamelaisten aloitteellisuutta ja pitkäjänteistä työtä oman kielensä ja identiteettinsä vahvistamiseksi. Julkishallinnon vastuulla on huolehtia siitä, että lainsäädäntö, rahoitus ja muut toimenpiteet tukevat kielen elpymistä.

Toimenpideohjelmalla on tarkoitus vahvistaa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa, kehittää saamen kielen opetusta koko maassa sekä lisätä viranomaisten ja julkisyhteisöjen saamen kielen käyttöä. Lisäksi sillä vahvistetaan saamelaistaiteen ja saamelaiskulttuurin tukea sekä järjestöjen kielityötä. Ohjelman toimenpiteille on esitetty kustannusarvio ja toteuttamisaikataulu.

Toimenpideohjelman toteuttaminen on käynnistetty useiden toimenpiteiden osalta. Kielipesätoiminnan vahvistamiseksi ja laajentamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut saamelaiskäräjiä yhteensä 750 000 eurolla vuonna 2014. Näiden määrärahojen tuella saamelaisten kotiseutualueella toimii tällä hetkellä yhteensä seitsemän kielipesää. Lisäksi määrärahoilla on kielipesätoimintaa alettu laajentaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Saamenkielisen opetuksen kehittämisen toimenpiteitä ovat oppimateriaalin tuottamiseen tarkoitettujen määrärahojen lisääminen 290 000 eurosta 500 000 euroon vuodesta 2013 vuoteen 2015 sekä saamen kielen ja kulttuurin etäopetuksen toteuttamismallien pilotointi, jonka osalta selvitystyö on alkanut helmikuussa 2015. Lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan kanslia on yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa käynnistänyt selvityksen siitä, voisiko ylioppilastutkinnossa lisätä mahdollisuuksia suorittaa kokeita saamen kielellä ja saamen kielestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on helmikuussa 2015 myöntänyt valtionavustuksena 200 000 euroa saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalin tuotantoa varten. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutusmäärärahojen kohdentamisessa saamen kielen ja kulttuurin opetus on yksi painopisteistä. Vuonna 2014 Opetushallitus myönsi tästä määrärahasta saamelaiskärjille 44 000 euroa saamen kielikylpyopetuksen ja saamelainen kulttuuri opetuksessa -täydennyskoulutuksiin.

Kolttasaamelaisten kieli- ja kulttuurikeskuksen perustamiseksi Kolttakulttuurisäätiö, maa- ja metsätalousministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat neuvotelleet eri toteuttamisvaihtoehdoista. Myös pääkaupunkiseudulle perustettavan saamelaisten kohtaamispaikan ja toimintakeskuksen suunnittelussa on edistytty.

Yhdenvertaissuunnittelun ja saamenkielisten palveluiden parantamiseksi sisäministeriö on julkaissut yleiset suositukset suunnitelmien sisällöistä sekä suunnitteluoppaat viranomaisille, oppilaitoksille ja kansalaisjärjestöille. Suosituksissa ja oppaissa kiinnitetään huomiota saamelaisten yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Sisäministeriö on myös kouluttanut eri alojen viranomaisia yhdenvertaisuussuunnittelussa ja järjestänyt saamelaisten yhdenvertaisuutta käsitteleviä konferensseja sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella osana kansallista syrjinnän vastaista tiedotuskampanjaa.

Periaatepäätökseen sisältyvät toimenpiteet rahoitetaan osin suuntaamalla olemassa olevia määrärahoja toimenpiteiden toteutukseen. Määrärahalisäyksiä vaativat toimenpiteet päätetään valtiontalouden kehyksissä ja vuosittaisissa talousarvioissa. Periaatepäätös linjaa valtioneuvoston tavoitetason. Saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelman seurannasta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen toteutumista tullaan seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja saamelaiskäräjien kanssa.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I sitt principbeslut som godkändes den 3 juli 2014 har regeringen bundit sig att genomföra åtgärdsprogrammet för att stimulera det samiska språket. Med åtgärderna som ingår i principbeslutet strävar regeringen efter att skydda Finlands urfolks språk och kultur samt främja deras ställning på det sätt som förpliktelserna som gäller minoritetsskydd i finsk nationell lagstiftning och internationella fördrag kräver. Som strategiskt mål fastställer åtgärdsprogrammet att det har skett en klar förändring beträffande återupplivningen av alla tre samiska språk senast 2025. Målet är att det 2025 finns klart fler som talar samiska än nu både i samernas hembygdsområde och i övriga delar av Finland. De samiska språken syns och hörs i Finland och de används i offentliga tjänster. Att stimulera samiskan är långsiktigt arbete vars resultat visar sig först under en period av flera år eller till och med årtionden. För att de samiska språken ska stimuleras måste samerna ta initiativ och arbeta långsiktigt för att stärka det egna språket och den egna identiteten. Den offentliga förvaltningens uppgift är att sörja för att lagstiftningen, finansieringen och övriga åtgärder stöder återupplivningen av språket.

Åtgärdsprogrammet ska stärka samiskspråkig småbarnsfostran och språkboverksamhet, utveckla undervisningen i samiska i hela landet samt öka användningen av samiska hos myndigheter och offentliga samfund. Programmet ska dessutom intensifiera stödet till samisk konst och kultur samt stärka organisationernas språkarbete. En kostnadsberäkning jämte tidtabell för genomförandet har framlagts för åtgärderna i programmet.

Flera åtgärder som ingår i åtgärdsprogrammet har inletts. För att stärka och utvidga språkboverksamheten har undervisnings- och kulturministeriet beviljat sametinget sammanlagt 750 000 euro 2014. Med stöd av detta anslag verkar för närvarande sammanlagt sju språkbon i samernas hembygdsområde. Anslagen har också använts för att utvidga språkboverksamheten även utanför samernas hembygdsområde i enlighet med målen för åtgärdsprogrammet.

För att utveckla den samiskspråkiga undervisningen ska anslagen som är avsedda för att utarbeta läromedel ökas från 290 000 euro till 500 000 euro mellan 2013 och 2015. En annan åtgärd är ett pilotprojekt för att testa olika sätt att genomföra distansundervisning i samiska språket och kulturen. Beträffande detta har utredningsarbete inletts i februari 2015. Studentexamensnämndens kansli har dessutom i samarbete med sametinget inlett en utredning för att klarlägga om prov på samiska och om samiska kunde avläggas i större omfattning i studentexamen. I februari 2015 beviljade undervisnings- och kulturministeriet sametinget 200 000 euro i statsunderstöd för att utarbeta samiskspråkigt material för småbarnsfostran. Vid allokeringen av anslag för fortbildning för personalen i undervisningsväsendet och inom småbarnsfostran är undervisningen i samiska språket och kulturen ett av insatsområdena. År 2014 beviljade utbildningsstyrelsen sametinget 44 000 euro av detta anslag för samisk språkbadsundervisning och fortbildningarna samisk kultur i undervisningen.

Kolttakulttuurisäätiö, jord- och skogsbruksministeriet och undervisnings- och kulturministeriet har förhandlat om olika alternativ för grundandet av ett skoltsamiskt språk- och kulturcentrum. Planeringen av en mötesplats och ett verksamhetscenter för samer i huvudstadsregionen har också framskridit.

För att förbättra jämlikhetsplaneringen och de samiskspråkiga tjänsterna har inrikesministeriet publicerat allmänna rekommendationer för innehållet i planerna samt planeringsguider för myndigheter, läroanstalter och medborgarorganisationer. I rekommendationerna och guiderna fästs uppmärksamhet vid främjandet av samernas likaberättigande och förverkligandet av språkliga rättigheter. Inrikesministeriet har också utbildat myndigheter inom olika sektorer i jämlikhetsplanering och ordnat konferenser med samernas likaberättigande som tema både i samernas område och utanför som en del av informationskampanjen mot nationell diskriminering.

Åtgärderna som ingår i principbeslutet finansieras delvis genom att inrikta de befintliga anslagen till genomförandet av åtgärderna. Beslut om åtgärder som kräver ökade anslag fattas inom ramen för statsekonomin och i de årliga budgetarna. Principbeslutet linjerar upp statsrådets målnivå. Undervisnings- och kulturministeriet svarar för uppföljningen av åtgärdsprogrammet för att stimulera det samiska språket. Ministeriet följer och bedömer regelbundet programmets framskridande i samarbete med övriga förvaltningsområden och sametinget.