Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa:

Vuonna 1995 solmitun Israelin ja PLO:n välisen rauhansopimuksen jälkeen Suomi käynnisti kehitysyhteistyön palestiinalaishallinnon kanssa. Yhteistyön ensisijainen tavoite on Lähi-idän rauhanprosessin tukeminen. Vuosien myötä opetussektorista on muodostunut merkittävin hallitustemme välisen yhteistyön osa-alue. Kahdenvälinen Suomen hallituksen rahoittama perusopetuksen kehittämishanke käynnistyi vuonna 1997. Hankkeeseen liitettiin vuonna 1999 erillinen komponentti, jolla tuetaan koulukirjahankintojen kehittämistä ja koulukirjojen painatusta. Vuoden 2001 loppuun kestävän hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 27 mmk, josta koulukirjojen painatusten osuus on 10,8 mmk. EU-maista Suomen lisäksi Alankomaat ja Irlanti rahoittavat koulukirjojen painatusta. UNESCO puolestaan on ollut aktiivisesti mukana opetussuunnitelmien laadinnassa. Lukuvuonna 1999—2000 painettujen eri nimikkeisten oppikirjojen lukumäärä oli yli 350.

Vuonna 1994 perustettu palestiinalaishallinnon opetusministeriö peri Israelilta sen miehityskaudella pahoin rappeutuneen infrastruktuurin ja opetusjärjestelmän, joka Länsirannalla oli jordanialaista ja Gazassa egyptiläistä perua. Palestiinalaisten käytössä on edelleen ensisijaisesti jordanialaisia ja egyptiläisiä koulukirjoja, jotka Israelin miehityshallinto oli aikanaan hyväksynyt käytettäviksi palestiinalaiskouluissa. Toistaiseksi vain luokilla 1 ja 6 on uudet palestiinalaiset koulukirjat. Vähitellen peruskoulun kaikkien luokkien kirjat uudistetaan. Tätä prosessia Suomi omalta osaltaan tukee.

Yhdysvalloissa toimivan juutalaisjärjestön Center for Monitoring the Impact of Peace laatima raportti, jossa tarkastellaan palestiinalaiskouluissa käytössä olevien koulukirjojen sisältöä mahdollisten juutalaisvastaisten kannanottojen näkökulmasta, on ollut ulkoasiainministeriön tiedossa marraskuusta 2000. Ulkoasiainministeriö suhtautuu asiaan vakavasti ja lähti välittömästi selvittämään asiaa. Selvityksissä on käynyt ilmi, että ongelmat liittyvät vanhoihin jordanialaisiin ja egyptiläisiin koulukirjoihin. Uusista koulukirjoista Suomen tietoon ei ole tullut juutalaisvastaisia kannanottoja. Suomen tuki on pyritty suuntaamaan nimenomaan uusien kirjojen painatukseen.

Suomi on keskustellut asiasta muiden koulukirjoja rahoittavien avunantajien sekä palestiinalaisviranomaisten kanssa. Helmikuussa 2001 asia oli esillä ulkoasiainministeriön ja varaopetusministeri Naim Abu Hommusin välisissä keskusteluissa, jolloin Suomen kantana tuotiin selkeästi esille, että Suomen tuella painetut kirjat eivät saa sisältää juutalaisvastaisia tai väkivaltaan yllyttäviä kannannottoja. Sama asia kirjattiin helmikuussa pidetyn opetushankkeen vuosikokouksen pöytäkirjaan. Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan asiasta on yhteisymmärrys palestiinalaishallinnon kanssa. Myös Israelin ulkoministeriötä informoitiin asiasta.

Ulkoasianministeriö suunnittelee tuen jatkamista vuonna 2002 alkavalla opetushankkeen toisella vaiheella. Jatkovaiheen hankesuunnitelma arvioitiin huhtikuussa 2001. Arviointiraportti suosittelee tuen jatkamista. Erityisen tärkeänä nähdään jordanialaisten ja egyptiläisten koulukirjojen korvaaminen palestiinalaisilla kirjoilla sunnitellun aikataulun mukaisesti.

Lopuksi todettakoon, että palestiinalaisen opetuksen suhdetta rauhanprosessiin on tarkasteltu kahdessa erillisessä suomalaisessa selvityksessä. Selvitykset eivät tuo esille palestiinalaisopetuksen kehittämissuunnitelmissa sellaisia tekijöitä, jotka uhkaisivat pysyvän rauhan toteutumista alueella. Opetusohjelmien pääperiaatteissa korostetaan selkeästi rauhan, kansainvälisen yhteisymmärryksen ja yhteistyön tärkeyttä.

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Efter det år 1995 slutna fredsavtalet mellan Israel och PLO startade Finland utvecklingssamarbete med den palestinska förvaltningen. Det främsta målet för samarbete är att stöda fredsprocessen i Mellanöstern. Under årens gång har undervisningssektorn blivit det mest betydande delområdet inom samarbetet mellan våra regeringar. Det av Finlands regering finansierade bilaterala utvecklingsprojektet för grundundervisningen inleddes år 1997. Till projektet anslöts år 1999 en separat komponent, genom vilken utvecklande av skolboksanskaffning och tryckning av skolböcker understöds. Projektet pågår till slutet av år 2001 och kostnaderna för det första skedet är 27 mmk, varav andelen för tryckning av skolböcker utgör 10,8 mmk. Av EU-länderna finansierar förutom Finland också Nederländerna och Irland tryckning av skolböcker. UNESCO har för sin del aktivt deltagit i utarbetandet av undervisningsplaner. Under läsåret 1999—2000 uppgick antalet olika boktitlar till över 350 stycken.

Den palestinska förvaltningens undervisningsministerium grundades 1994 och ärvde en under den israeliska ockupationsperioden svårt förfallen infrastruktur och undervisningssystem, vilket på Västbanken var uppbyggt på jordansk och i Gaza på egyptisk grund. Palestinierna använder sig fortfarande i första hand av jordanska och egyptiska skolböcker, vilka Israels ockupationsförvaltning i tiderna hade godkänt för bruk i de palestinska skolorna. Hittills har endast klasserna 1 och 6 fått nya palestinska skolböcker. Gradvis förnyas alla grundskolans klassers böcker. Finland stöder för sin egen del denna process.

Den i Förenta Staterna verkande judiska organisationen "Center for Monitoring the Impact of Peace" har gjort upp en rapport, där innehållet i de skolböcker som är i bruk i de palestinska skolorna granskas med utgångspunkt i eventuella judefientliga aspekter. Utrikesministeriet har haft kännedom om rapporten sedan november år 2000. Utrikesministeriet ser allvarligt på frågan och inledde omedelbart en utredning av ärendet. I utredningarna har det framkommit att problemen ansluter sig till de gamla jordanska och egyptiska skolböckerna. Till Finlands kännedom har inte kommit några judefientliga ställningstaganden i de nya skolböckerna. Strävan har varit att rikta Finlands stöd uttryckligen till tryckningen av de nya böckerna.

Finland har fört diskussioner i frågan med de andra bidragsgivare, som deltar i finansieringen av skolböckerna samt med de palestinska myndigheterna. I februari 2001 var frågan uppe i diskussioner mellan representanter för utrikesministeriet och viceutrikesminister Naim Abu Hommus och då framfördes klart Finlands ståndpunkt, att böcker finansierade med stöd från Finland inte får innehålla judefientliga eller till våldshandlingar uppeggande ställningstaganden. Samma ståndpunkt antecknades till protokollet från utbildningsprojektets årsmöte, som hölls i februari. Enligt utrikesministeriets uppfattning råder samförstånd i frågan med den palestinska myndigheten. Även Israels utrikesministerium informerades om frågan.

Utrikesministeriet planerar att fortsätta stödet i form av utbildningsprojektets andra skede, som inleds år 2002. Projektplanen för fortsättningsskedet evaluerades i april år 2001. Evalueringsrapporten rekommenderar att stödet fortsätts. Speciellt viktigt anses det vara att de jordanska och egyptiska skolböckerna ersätts med palestinska böcker i enlighet med den planerade tidtabellen.

Avslutningsvis kan konstateras, att den palestinska undervisningens förhållande till fredsprocessen har granskats i två skilda finländska utredningar. I dessa utredningar presenteras inga sådana faktorer inom utvecklingsarbetet beträffande den palestinska undervisningen, vilka skulle utgöra hot mot ett förverkligande av en bestående fred i området. I undervisningsprogrammens grundprinciper betonas tydligt vikten av fred, internationell förståelse och samarbete.