Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuonna 2013 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) koko suurpetotutkimuksen (susi, karhu, ilves, ahma) kustannukset olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Summa sisältää palkat sivukuluineen, toimitilojen vuokrat, ajoneuvot, matkakulut, yksilömerkinnät (mm. satelliittipannat, helikopterin käyttö, laboratoriokulut). RKTL tutkii kaikkia suurpetojamme osin samanaikaisesti samoilla alueilla ja henkilöstöllä, minkä takia pelkkään susitutkimukseen käytettyjä resursseja on vaikea yksiselitteisesti eritellä. Karkeasti arvioiden susitutkimuksen osuus RKTL:n suurpetotutkimuksesta on noin puolet. Lisäksi RKTL käytti vuonna 2013 suurpetotutkimuksen liittyviin tietojärjestelmiin noin 120 000 euroa, minkä avulla kehitettiin TASSU-havaintojärjestelmän toimivuutta paremmaksi ja avattiin internetissä avoin GPS-pannoitettujen susien pantaseurantapalvelu. Pantaseurantapalvelun siirtäminen internetissä toimivan tietojärjestelmän kautta automaattiseksi on tuottanut säästöjä, koska se on säästänyt aiemmin puhelinpalvelun kautta tehdyn kahden henkilön puolen vuoden työn. Susitutkimuksen tärkeimpiä rahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen Akatemia. RKTL:n tutkimusrahoituksen lisäksi Suomen riistakeskus organisoi suurpetojen lumijälkilaskentoja oman toimintarahoituksensa puitteissa ja riistanhoitoyhdistysten kautta tehdään huomattava talkootyö suurpetokantojen arviointimateriaalin ja erilaisten näytteiden toimittamisessa. Tämän tutkimuksen avulla RKTL tuottaa vuosittain kanta-arviot susikannasta sekä tutkimustietoa susien elintavoista, ravinnon ja elinympäristön käytöstä, liikkeistä sekä reviirien rajoista. Viime vuosina RKTL:n tutkimus on laajentunut myös sosiologiseen susikonfliktin tutkimukseen.

GPS-pannoilla varustettujen susien paikannustietoja on aiempina vuosina annettu metsästäjille metsästyskauden aikana ns. susipuhelimen kautta. Susipuhelinta ovat hyödyntäneet erityisesti koiran kanssa metsästävät syksyisin ja alkutalvesta vuosina 2004, 2005, 2011 ja 2012. Palvelun avulla koiran kanssa metsästävät ovat voineet suunnitella jahdit niin, että kohtaamisia susien kanssa on voitu vähentää. Syyskuussa 2013 susipuhelin korvattiin kaikille avoimella internetissä toimivalla karttapalvelulla, josta kaikki kansalaiset ovat voineet tarkastella susien paikannustietoja. Verkkopalvelulla vastattiin susipuhelimen käyttäjien keskeisiin toiveisiin: palvelu jatkuu vuodenvaihteen yli metsästyskauden loppuun saakka, se on auki ympäri vuorokauden ja paikannustiedot päivittyvät neljä kertaa nopeammin kuin susipuhelimeen.

Avoin internetissä toimiva pantaseurantapalvelu on alun perin suunniteltu metsästäjiä varten siten, että estetään metsästyskoirille aiheutuvia vahinkoja metsästyskauden aikana. Luonnollisesti avoin seurantapalvelu on tarkoitettu kaikille käyttäjäryhmille. Avoin kansalaisille tarkoitettu pantaseurantapalvelu katkaistaan säännöllisin välein pattereiden vaihtamista varten. Vuoden ympäri palvelua ei voida pitää avoimena, koska pantojen patterit on vaihdettava, koska tihentynyt paikannus syö pattereita aiempaa nopeammin. Paikannustiedot ovat päivittyneet palveluun seitsemän tunnin välein, mikä on neljä kertaa nopeammin kuin aiemmin susipuhelimeen. Katkos pyritään tekemään siten, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa suhteessa palvelun tavoitteisiin. Avoin seurantapalvelu katkaistaan siis alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti jänismetsästyskauden päättyessä helmikuun lopussa. Toisaalta keväällä susien kiima-aika alkaa olla lähellä, joten pantasusista kiinnostuneita seurailijoita ei ole syytä olla häiritsemässä.

Kuten kysymyksestä ilmenee, on avoin pantaseuranta osoittautunut kansalaisia hyvin laajasti kiinnostavaksi tiedoksi. Se on lisännyt kiinnostusta susiin ja myös keskustelua sudesta. Palvelusta onkin saatu kansalaisilta pääosin positiivista palautetta. Tähän saakka pantaseurannan verkkosivulla onkin vierailtu jo 1,5 miljoonaa kertaa. Kuten kysymyksessä tuodaan esiin, alun perin lähinnä metsästäjille suunniteltu palvelu on siis osoittautunut monien muidenkin käyttäjäryhmien näkökulmasta hyödylliseksi. RKTL tulee analysoimaan tämän kauden kokemukset huolella yhdessä riistaviranomaisten kanssa. Palvelun jatkosta ja mahdollisesta kehittämisestä päätetään sen jälkeen.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

År 2013 var kostnaderna för Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets (VFFI) hela forskning om stora rovdjur (varg, björn, lo, järv) ca 1,6 miljoner euro. I summan ingår löner jämte sidokostnader, hyror, kostnader för fordon, resekostnader, individuell märkning (bl.a. GPS-halsband, helikopterkostnader, laboratoriekostnader). VFFI kartlägger till en del alla våra stora rovdjur samtidigt, i samma områden och med samma personal. Det gör det svårt att entydigt specificera de resurser som används enbart för vargforskning. Enligt en grov uppskattning utgör vargforskningen ungefär hälften av VFFI:s hela forskning om stora rovdjur. Dessutom använde VFFI år 2013 ca 120 000 euro för datasystem för forskning om stora rovdjur. Pengarna användes för att förbättra systemet för observation av stora rovdjur, Tassu, och för att öppna en öppen webbtjänst för uppföljning av GPS-märkta vargar. Ibruktagandet av det webbaserade systemet för uppföljning av GPS-märkta djur har medfört inbesparingar motsvarande ett halvt års arbetsinsats var för två personer som tidigare utförde arbetet per telefon. Vargforskningens viktigaste finiansiärer är jord- och skogsbruksministeriet och Finlands Akademi. Utöver den forskning som finansieras av VFFI anordnar Finlands viltcentral med egen verksamhetsfinansiering snöspårsräkning för kartläggning av rovdjursförekomsten, och via viltvårdsföreningarna görs på frivillig basis ett stort arbete med insamling av prov och observationer för inventering av stammarna av stora rovdjur. Med hjälp av denna forskning producerar VFFI årligen uppskattningar av vagstammens storlek och forskad kunskap om vargens levnadsvanor, födoval och livsmilljö, vandringar och revirgränser. Under de senaste åren har VFFI:s undersökningar utvidgats till att också undersöka vargkonfliktens sociala aspekter.

Tidigare år har platsdata om de vargar som försetts med GPS-sändare förmedlats åt jägarna under jakttiden via en s.k. vargtelefon. Det har främst varit jägare med hund som använt sig av servicen, vid jakt under hösten och förvintern åren 2004, 2005, 2011 och 2012. Via servicen har jägare som jagar med hund kunnat planera jakten så att risken för att möta varg under jakten kunnat minskas. Hösten 2013 ersattes vargtelefonen med en för allmänheten öppen webbaserad karttjänst, där alla medborgare kunnat få information om var vargar rört sig. Avsikten med webbtjänsten var att uppfylla några av de viktigaste önskemålen hos vargtelefonens användare: att tjänsten fortsätter över årsskiftet till jaktsäsongens slut, att den är öppen dygnet runt och att positionsdata uppdateras fyra gånger snabbare än för vargtelefonen.

Ursprungligen planerades den öppna webbaserade positioneringstjänsten med tanke på jägarna, för att minska risken för att jakthundar skadas under jaktsäsongen. En öppen uppföljningstjänst är givetvis avsedd för alla grupper av användare. Den för medborgarna öppna positioneringstjänsten avbryts med regelbundna mellanrum för byte av batterier. Tjänsten kan inte hållas öppen året om, sändarnas batterier måste bytas eftersom det tätare positioneringsintervallet förbrukar batterierna snabbare. Tjänstens platsdata har uppdaterats med sju timmars intervall, vilket är fyra gånger snabbare än uppdateringen för vargtelefonen var. Serviceavbrottet planeras in så att det orsakar minsta möjliga olägenhet med tanke på servicens syften. Den öppna uppföljningstjänsten avbryts alltså enligt den ursprungliga planen när säsongen för harjakt upphör i slutet av februari. På våren börjar också vargens brunsttid snart vara inne, och då ska inte folk som vill följa med de GPS-märkta vargarna vara där och störa.

Som av spörsmålet framgår har den öppna positioneringsjänsten gett information som väckt mycket intresse bland allmänheten. Den har ökat intresset för vargen, och också väckt diskussion om vargen. Den respons medborgarna gett om tjänsten har till största delen varit positiv. Webbplatsen där platsdata läggs ut har hittills besökts hela 1,5 miljoner gånger. Som i spörsmåler framhålls har den tjänst som i första hand planerats med tanke på jägarna visat sig vara till nytta också för många andra grupper av användare. VFFI kommer att noggrant analysera erfarenheterna från denna säsong i samråd med viltmyndigheterna. Beslutet om en fortsättning och eventuell utveckling av tjänsten fattas efter detta.