KIRJALLINEN KYSYMYS 823/2002 vp

KK 823/2002 vp - Sulo Aittoniemi /alk 

Tarkistettu versio 2.0

Samaa sukupuolta olevien henkilöiden liittojen siunaaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Kun eduskunnassa käsiteltiin samaa sukupuolta olevien rekisteröintiasiaa eli ns. homolakia, useat kansanedustajat muodostivat myönteisen tai lievästi myönteisen kantansa sen vakuuttelun pohjalta, että homoliitot pidetään tyystin erillään avioliitoista niin käsitteellisesti kuin käytännössäkin. Tämä merkitsi vihkimisseremonioita ja kirkon tahola tulevaa siunausta. Niin kuin vähän ounasteltiinkin, ääni kellossa muuttui heti, kun laki oli saatu hyväksyttyä ja voimaan. Kirkon piirissä eräät piispat ovat jo tarjoilleet kirkon siunausta, ja pian tulee tilanne olemaan se, että hääseremoniat ovat avioliiton vastaavien seremonioiden mukaiset ja pappi höpäjää siunauksen sanoja vihkiryijyn äärellä. Päälle tanssitaan valssi ja sitten ripaskaa. Kansanedustajia on petetty.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Ovatko asiat ns. homoliittojen osalta menneet hallituksen mielestä sillä tavalla ja siihen suuntaan siunauksineen ja muineen kuin mitä eduskunta lain hyväksyessään tarkoitti, vai onko niissä jotakin korjaamista?

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2002

  • Sulo Aittoniemi /alk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 823/2002 vp:

Ovatko asiat ns. homoliittojen osalta menneet hallituksen mielestä sillä tavalla ja siihen suuntaan siunauksineen ja muineen kuin mitä eduskunta lain hyväksyessään tarkoitti, vai onko niissä jotakin korjaamista?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) 4 §:n 1 momentin mukaan kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseen oikeutettu viranomainen. Lain 5 §:n mukaan parisuhde rekisteröidään siten, että parisuhteen osapuolet toimivaltaisen viranomaisen läsnä ollessa yhdessä allekirjoittavat rekisteröintiä tarkoittavan asiakirjan. Samalla viranomainen vahvistaa asiakirjan allekirjoituksellaan. Näin ollen parisuhteen rekisteröintiä varten säädetty menettely poikkeaa siviilivihkimiselle säädetystä menettelystä. Laki ei mahdollista parisuhteen rekisteröimistä kirkolliseen vihkimiseen oikeutetun tahon edessä.

Kulttuuriministeri Suvi Lindén on vastauksessaan kirjalliseen kysymykseenne KK 125/2002 vp koskien homoliittojen siunaamista todennut, että kirkkojärjestyksen (1055/1993) 2 luvun 20 §:n mukaan avioliitto, joka on solmittu muussa kuin evankelisluterilaisen kirkon käyttämässä järjestyksessä, voidaan pyydettäessä siunata. Avioliiton siunaamisella ei kuitenkaan ole juridisia vaikutuksia, vaan sillä on kirkon oppiin ja tunnustukseen pohjautuva hengellinen sisältö ja merkitys. Totean, kuten kulttuuriministeri, että valtio on uskonnollisesti tunnustukseton. Kirkon tunnustukseen tai oppiin liittyvät kysymykset ovat kirkon itsensä ratkaistavia asioita. Oikeusministeriön saaman tiedon mukaan kirkolliskokous tulee käsittelemään kysymystä kirkon suhtautumisesta rekisteröityjen parisuhteiden siunaamiseen.

Hallitus ei voi ottaa kantaa siihen, miten kirkon tulisi suhtautua rekisteröityjen parisuhteiden kirkolliseen siunaamiseen. Hallitus ei myöskään voi puuttua siihen, miten yksityiset ihmiset juhlivat itselleen tärkeitä tapahtumia.

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2002

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Till riksdagens talman

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörsmål SS 823/2002 rd:

Har frågorna om de homosexuella förhållandena ur regeringens synvinkel sett utvecklats på ett sådant sätt och i en sådan riktning med välsignelser och dylikt än vad som riksdagen när den antog lagen avsåg eller finns det något som bör ändras i dessa frågor?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Enligt 4 § 1 mom. lagen om registrerat partnerskap (950/2001) registreras ett partnerskap mellan två personer av samma kön av en myndighet som har rätt att förrätta borgerlig vigsel. Enligt 5 § registreras partnerskapet på så sätt att vardera parten i parförhållandet i närvaro av en behörig myndighet tillsammans undertecknar en registreringshandling, varefter myndigheten bestyrker handlingen med sin namnteckning. Sålunda avviker förfarandet för registrering av ett partnerskap från förfarandet för borgerlig vigsel. Lagen gör det inte möjligt att registera ett partnerskap inför en instans som är berättigad att förrätta kyrklig vigsel.

Kulturminister Suvi Lindén har i sitt svar på ert skriftliga spörsmål SS 125/2002 rd beträffande välsignelse av homosexuella förhållanden konstaterat att enligt 2 kap. 20 § kyrkoordningen (1055/1993) kan ett äktenskap som har ingåtts i en annan ordning än den som iakttas av en evangelisk-luthersk kyrka på begäran välsignas. En välsignelse av ett äktenskap saknar dock juridisk verkan, men har nog ett andligt innehåll och en andlig betydelse som är grundad i kyrkans lära och bekännelse. Jag konstaterar som kulturministern att staten är konfessionellt oberoende. Frågorna om kyrkans bekännelse eller lära avgörs av kyrkan. Enligt uppgift som justitieministeriet har fått kommer kyrkomötet att behandla frågan om kyrkans inställning till välsignandet av registrerade parförhållanden.

Regeringen kan inte ta ställning till hur kyrkan bör förhålla sig till en kyrkliga välsignelse av registrerade partnerskap. Regeringen kan inte heller blanda sig i hur enskilda personer firar sådana händelser som är viktiga för dem själva.

Helsingfors den 22 oktober 2002

Justitieminister Johannes Koskinen