Monet julkisessa käytössä olevat ajoneuvot (mm. ambulanssit, paloautot ja linja-autot) on vapautettu ajoneuvoverosta (ajoneuvoverolain 12 §). Sitä vastoin yhdestä kirjastoautosta maksetaan n. 1 000 euroa ajoneuvoveroa vuodessa.

Suomessa on 187 kirjastoautoa, jotka kaikki ovat kuntien omistuksessa ja ainoastaan julkisessa kirjastokäytössä. Kirjastoautot ovat erikoisajoneuvoja, jotka rakennetaan erityisesti kirjastotoimintaa varten. Niitä ei siis voi käyttää henkilökuljetukseen eikä tavarakuljetukseen, sillä tilat eivät tähän sovellu.

Kirjastoautotoimintaa on Suomessa kehitetty 1960-luvulta lähtien joustavana ja taloudellisesti edullisena kirjastopalveluna, jonka avulla tavoitetaan haja-asutusalueiden asukkaat, päiväkodit, koulut sekä hoitolaitosten ja palvelutalojen asukkaat. Kirjastoautopysäkkejä on maassamme tällä hetkellä 15 302.

Nykyisin juuri kirjasto on Suomessa yleisin paikka, jossa ihmiset käyttävät julkisia asiakaspäätteitä. Uudet kirjastoautot on varustettu asiakaspäätteillä, mikä mahdollistaa internetin selailun, tiedonhaun, sähköpostin lukemisen sekä julkishallinnon verkkopalvelujen ja pankkipalvelujen käytön. Etenkin haja-asutusalueilla kirjastoautojen tarjoama mahdollisuus sähköiseen asiointiin on siis tärkeä.

Kirjastotoiminta ja kirjastoautopalvelut ovat siten yhteiskunnalle edullinen tapa edistää kansalaisten hyvinvointia, ehkäistä ennalta syrjäytymistä ja tukea kaikenikäisten oppimista ja harrastuksia. Ottaen huomioon kuntien tämänhetkisen taloudellisen tilanteen säästö ajoneuvoverossa antaisi mahdollisuuden kohdistaa kyseinen summa aineiston hankintaan. Kirjastoautojen käyttö on vilkasta, ja varsinkin uudesta aineistosta on jatkuvasti pulaa.