Opintotuki on tarveharkintainen etuus. Opintotukilain mukaan opiskelijalla voi kalenterivuoden aikana olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja apurahoja tietty vapaan tulon määrä. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei opintorahan lisäksi ansaittu veronalainen vuositulo ylitä vapaan tulon rajaa.

Opiskelijan veronalaiset tulot tulkitaan pääsääntöisesti bruttotuloiksi. Sen sijaan tuloina ei oteta huomioon verovapaita tuloja (esim. lapsilisää, asumistukea, päivärahoja ja kulukorvauksia).

Pääsääntöisesti tämä tulorajoihin perustuva malli on oikeudenmukainen. Varsinainen epäkohta on opintotuen tulorajojen joustamattomuus: opintotuki ei huomioi eri alojen opiskelijoiden erilaisia työsuhteita. Kun esimerkiksi opiskelija, joka tekee oman alansa tilaustöitä (esim. valokuvaus), saa korvauksen työstään, tulkitaan tämä korvaus bruttomääräisenä tulovalvonnassa. Lähes poikkeuksetta tilaustöiden laskutus perustuu työtä varten hankittuihin materiaaleihin, matkakuluihin ja muihin sellaisiin kuluihin, jotka alentavat todellista työn tekijälle tulevaa bruttokorvausta huomattavasti.

Tällainen opiskelija, joka omaehtoisesti ja opintotuen tulorajoen sisällä tekee oman alansa töitä, joutuu tulorajojen joustamattoman tulkinnan vuoksi kohtuuttomaan tilanteeseen. Ongelma olisi korjattavissa siirtymällä tulorajojen määrittelyssä verotettavan tulon käyttämiseen.