PERUSTELUT

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kumoaminen

Yksi Suomen lainsäädännön lähtökohdista on sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä ei kuitenkaan toteudu varusmies- eikä siviilipalveluksen kohdalla. On syytä siirtyä kaikkia kansalaisia sukupuolesta riippumatta velvoittavaan kansalaispalvelukseen.

Palveluksesta vapautetut

Nykykäytännön lisäksi palvelukseen määrättäisiin myös nuoret naiset. Vapautuksen saisivat kuitenkin alaikäisen lapsen huoltajat, olivatpa nämä sitten naisia tai miehiä.

Yhteiskunnan tulee arvostaa vanhemmuutta ja entistä enemmän myös isyyttä. Tällainen muutos toimisi kannustimena myös nykyisin huolestuttavan korkean lapsensaamisiän alenemiselle, ehkä myös syntyvyyden lisääntymiselle.

Elämän suunnitelmallisuus paranisi, kun palvelukseen astumisen voisi lykätä opintojen jälkeiseen aikaan ja hankkia tällöin lapsen, jolloin saisi vapautuksen lykkäämästään palveluksesta.

Tällä ratkaisulla saisimme myös pienennettyä liian suuren ja kalliin asevelvollisuusarmeijan kokoa ja reserviläisten määrää, ilman että kansan tukea nauttivasta yleisestä asevelvollisuudesta tarvitsisi luopua.

Asepalvelusajan lyhentäminen

Varusmiespalveluksen suorittaa yli 80 % miespuolisista kansalaisista ja noin 500 naista vuodessa. Koulutettavien suhteellinen osuus on Euroopan unionin korkein, ja sijoitettu reservi on unionin suurin. Suomi käyttää maanpuolustukseen 1,4 % kansantuotteestaan.

Asevelvollisuuden lyhentäminen perusosaltaan puoleen aiemmasta edellyttäisi koulutuksen tehostamista, mutta toisi myös säästöjä Puolustusvoimille. Lyhyempi aika kuitenkin riittäisi pitämään yllä korkeaa maanpuolustustahtoa.

Laajempaa koulutusta vaativiin tehtäviin olisi edelleen mahdollisuus käyttää enemmän aikaa. Sen voisi suorittaa nykyistä ammattimaisemmin.

Siviilipalvelusajan lyhentäminen

Yhteiskunnasta voi kantaa vastuuta monin eri tavoin. Laaja-alaisen turvallisuuskäsitteen ymmärtäminen on nykyoloissa tärkeää, ja olisi tarpeen, että suomalaisia koulutettaisiin myös esimerkiksi ympäristöuhkien varalle.

Yhteisvastuun ymmärtäminen koskemaan myös muuta kuin aseellista palvelusta ei mahdollista enää perustelua sille, että siviilipalvelus on rankaisevalla tavalla varusmiespalvelusta pitkäkestoisempi. On syytä päästä tilanteeseen, jossa eri vaihtoehdot ovat tasa-arvoisia.

Kansalaisjärjestöjen lisäksi myös muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea on tuominnut syrjivänä Suomen käytännön sallia aseistakieltäytymisoikeus ainoastaan rauhan aikana ja syrjivän pitkänä. Suomen lainsäädäntö ei ole kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämällä tasolla vangittujen aseistakieltäytyjien suuri määrä huomioiden.

Korkean maanpuolustustahdon maassa siviilipalvelusajan lyhentäminen ei kuitenkaan vaarantaisi aseellisen palvelun suosiota niin, että siitä koituisi riski yleiselle turvallisuudelle.