Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia siten, että konserninsisäisten lainojen korkojen vähennysoikeus rajoitetaan käytännössä koskemaan ainoastaan Euroopan talousalueella sijaitsevien konserniyhtiöiden lainojen korkoja.

Muissa maissa kuin Euroopan talousalueella sijaitseville konserniyhtiöille maksetut korot olisivat vähennyskelpoisia vain, jos korkotuloja verotettaisiin saajayhtiön tuloina vähintään 10 prosentin verokannalla. Muutoksen myötä Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitseviin veroparatiiseihin maksetut korot olisivat useimmiten vähennyskelvottomia.

Euroopan talousalueella ja verosopimusvaltioissa korkomenot saisi vähentää täysimääräisesti nettomääräisten korkotulojen määrää vastaavalta osin enintään 500 000 euroon saakka. Ehdotettu korkomenojen rajoitus olisi yleinen rajoitus, ja sen määrä perustuisi velallisen elinkeinotoiminnan tulokseen, johon on lisätty korkomenot, verotuksessa vähennyskelpoiset poistot, rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset sekä konserniavustuslain mukaiset saadut konserniavustukset ja vähennetty annetut konserniavustukset. Nettokorkomenot voitaisiin vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 30 prosenttia edellä kerrotusta oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Tämän määrän ylittävät nettokorkomenot eivät olisi vähennyskelpoisia.

Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrä olisi kuitenkin enintään etuyhteysyritysten välisten nettokorkomenojen suuruinen. Korkovähennysrajoituksia ei sovellettaisi silloin, kun verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku. Rajoitussäännöksiä ei sovellettaisi raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksiin. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voitaisiin vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen rajoissa.

Korko olisi vähennyskelvoton aina, jos verottaja pystyisi osoittamaan, että konsernin sisäinen velkasuhde on muodostettu veroetujen saamiseksi.

Uusilla säännöksillä pyritään rajoittamaan merkittävällä tavalla konserninsisäisiin rahoitusjärjestelyihin liittyvää verosuunnittelua ja käytännössä estämään kokonaan EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevien veroparatiisien hyödyntäminen verosuunnittelussa.

Ehdotetut muutokset olisivat linjassa Ruotsissa tehtävien muutosten kanssa. Ruotsissa on arvioitu, että korkovähennysrajoitusten soveltamisalan laajentaminen kasvattaisi valtion verotuloja noin 600 miljoonaa euroa. Ehdotetut muutokset lisäisivät Suomessa valtion verotuloja arviolta noin 300 miljoonaa euroa.

Keskusta pitää tärkeänä, että konsernin sisäisten lainojen verovähennysoikeuden rajoitusten lisäksi ryhdytään myös muihin toimenpiteisiin, joilla estetään Suomessa tehtävien voittojen kotiuttaminen matalan verokannan maihin. Yritysten siirtohinnoittelun valvontaa tulee edelleen tehostaa vahvistamalla tuntuvasti Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluhankkeen henkilöstöresursseja. Lisäksi tulee aloittaa valmistelut, jotka tähtäävät väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön kiristämiseen.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Sitä olisi tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.