Lakialoite liittyy vasemmistoliiton eduskuntaryhmän lakialoitepakettiin, jolla haastamme hallituksen kamppailuun köyhyysongelmia vastaan. Hallitus sivuuttaa ohjelmassaan köyhyysongelman viittaamalla vain pyrkimyksiinsä kohentaa työllisyyttä.

Pienimpien etuuksien korottaminen on tärkeää köyhyysongelmien voittamiseksi, sillä useiden eri tutkimusten mukaan köyhyyden pääsyy ei ole vain pitkään jatkunut työttömyys, vaan myös perusturvan riittämätön taso. Köyhyyttä on vähennettävä molempiin syihin vaikuttamalla.

Ryhmä esittää äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korotuksen lisäksi erillisillä lakialoitteilla asumistuen omavastuun poistamista toimeentulotuesta, opiskelijoiden asumislisän ympärivuotistamista, lapsilisän toimeentulotukivähenteisyyden osittaista poistamista sekä kansaneläkkeen, opintorahan ja yhdistelmätuen tasokorotusta.

Näistä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tekee ryhmäaloitteet ja tämä aloite on yksi niistä. Hallitus esittää mittavia veronkevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin palkansaajille, mutta kyseessä olevien etuuksien saajat eivät pääse nauttimaan hallituksen veronalennuksista.

Hallitusohjelmassa hallitus esittää äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamista vuoden 2005 alusta. Myöhemmin julki tuodun lisäpöytäkirjan ja viime viikkoina julkistettujen sosiaali- ja terveysministeriön ministereiden pitämien neuvottelujen mukaan korotus olisi kuitenkin korkeintaan 5 euroa päivältä. Se on aivan riittämätön ja toteutetaan liian myöhään.

Suomessa syntyy lapsia vuosittain noin 55 000. Tästä määrästä äideistä noin 25 %:lla äitiyspäivärahan tai vanhempainrahan määrä on pienempi kuin työttömyysturvan peruspäivärahan määrä. Kelan maksama sairauspäiväraha oli vuonna 2002 keskimäärin 41,10 euroa päivässä, mutta vanhempainraha äideille keskimäärin vain 33,70 euroa päivässä ja isille 54,10 euroa päivässä. Vanhempainrahaa saaneiden äitien määrä väheni lähes tuhannella vuodesta 2001 vuoteen 2002.

Lapsiperheiden taloutta rasittavat usein samaan aikaan myös suuret asumiskustannukset, opintolainat ja korkeat päivähoitomaksut. Suurin ongelma on kuitenkin äitiys- ja vanhempainrahan vähimmäistason alhaisuus. Nuorten naisten työmarkkinoiden arkipäivää ovat nykyisin pätkätyöt ja osa-aikaiset työt. Muun muassa näillä seikoilla selittyy vähimmäispäivärahaa saavien äitien suuri määrä.

Monet äitiyttä suunnittelevat ovat pakotettuja hakeutumaan opintojen jälkeen pitempiaikaiseen työhön saadakseen ansiosidonnaisen päivärahan, koska vähimmäistaso on aivan liian pieni. Tämä on osittain johtanut siihen, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo huolestuttavan korkeaksi. Näistä syistä vähimmäistasoa ehdotetaan korotettavaksi täysimääräisen työttömän peruspäivärahan tasolle jo 1.1.2004 alkaen eli tasosta 10,09 euroa päivältä vähimmäistasoon 23,03 euroa päivältä.